OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle vastauslomakkeelle. Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet jommankumman tai molemmat osat finanssihallinto-oikeudesta erillisessä luentokuulustelussa, palauttavat vastauspaperin, johon on merkitty tiedot korvaavuudesta. Hyvityspisteistä on mainittava kysymyksen 4 vastauslomakkeessa siihen varatussa tilassa. Kysymykset 1 ja 2 arvostellaan asteikolla 0-10 pistettä, kysymyksen 3 kumpikin kohta asteikolla 0-5 pistettä ja kysymyksen 4 kukin kohta asteikolla 0-5 pistettä. ON täydennystenttiä suorittavat opiskelijat eivät vastaa kysymyksiin 3a ja 3 b. TULOKSET 7.11.2007 1. A, joka on vuonna 1992 jäänyt eläkkeelle, on ennen eläkkeelle siirtymistään toiminut rakennusurakoitsijana kokonaan tai osaksi omistamissaan osakeyhtiöissä. Tähän työhön liittyi asunto-osakeyhtiöiden perustamista, toimintaa niiden hallituksissa sekä rakennusliikkeen vaihto-omaisuusosakkeiden kauppoja. A:n jäädessä eläkkeelle hän oli myynyt omistamansa rakennusosakeyhtiön osakkeet ja ostanut toisen rakennusliikkeen hallitsemalta kiinteistöyhtiöltä 23 hehtaarin määräalan, josta oli muodostettu kaksi tilaa. Kunta on vuonna 2006 hyväksynyt toiselle muodostetuista tiloista rakennuskaavan, jossa rakennusoikeutta on annettu 20 omakotitalolle. A on vuosien 1992 ja 2007 välisenä aikana käyttänyt 0,5 miljoonaa euroa tilojen kunnostamiseen. A aikoo nyt myydä muodostetut tilat rakennusliikkeelle. Mihin tulolähteeseen ja tulolajiin kuuluvasta tulosta on kysymys ja minkä vuoksi? Millä eri tavoin säännösvalinta tässä tapauksessa vaikuttaa veroseuraamuksiin? Arvioi eri vaihtoehtoja. Perustele kantasi mainiten myös asiaan liittyvät säännökset ja muut oikeuslähteet. 2. Ota perusteltu kanta siihen, miten korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ratkaista seuraavat valitukset sekä valituslupahakemus.
1) A Oy oli valittanut Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta, jonka mukaan A Oy:n täysin omistamalle luxemburgilaiselle vaihtuvapääomaiselle SICAV-yhtiölle jakamasta osingosta oli KVL:n mukaan perittävä lähdeveroa, koska SICAV:ia ei ole mainittu emo-tytäryhtiödirektiivin 2 artiklassa (ks. L rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 3 :n 5 mom.). A Oy:n valituksen mukaan osingon tulisi olla lähdeverovapaata, koska vaihtuvapääomainen SICAV-yhtiö muistuttaa juridisesti suomalaista osakeyhtiötä ja koska osinkotulo olisi ollut verosta vapautettu vastaavassa kotimaisessa tilanteessa. A Oy katsoi, että syrjivä verokohtelu oli EY 43 ja EY 56 artiklan vastaista. 2 2) B Oy oli valittanut Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta. B Oy:n sulautumista emoyhtiöönsä ei KVL:n mukaan voitu toteuttaa noudattaen vero-oikeudellista jatkuvuusperiaatetta. Suomalainen B Oy aikoi sulautua islantilaiseen emoyhtiöönsä, joka yhtiömuodoltaan vastasi osakeyhtiötä. Sulautumisessa B Oy:n kaikki varat ja velat jäivät liittymään islantilaisen emoyhtiön Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan. Sulautuminen oli tarkoitus toteuttaa yritysjärjestelydirektiivin (2005/56/EY) mukaisena absorptiosulautumisena (ks. EVL 52, 52a-52b ). 3) Pentti Virtanen oli valittanut Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta, jonka mukaan velan korko ei ollut TVL 58 :n 1 kohdan mukainen vähennyskelpoinen meno. Virtasen oli tarkoitus ottaa pankista TVL 58 :ssä tarkoitettu asuntovelka tai tulon hankkimiseen kohdistuva velka. Velan korko oli sidottu euribor korkoon, johon lisättiin pankin marginaali. Velkakirja sisälsi korkokattosopimuksen eli velalle oli sovittu enimmäiskorko tietylle ajalle. Tältä ajalta pankin marginaali oli korkeampi kuin muulta laina-ajalta. Korkokattosopimuksesta ei suoritettu erillistä korvausta pankille. 4) C Oy oli valittanut Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta, jonka mukaan osittaisjakautumista koskevia EVL 52c :n säännöksiä ei voitu soveltaa seuraavassa tilanteessa. Rakennusalan tarvikkeiden valmistusta harjoittava C Oy aikoi siirtää rakennustarvikkeiden valmistustoiminnan perustettavalle uudelle yhtiölle siten, että C Oy:n osakkaat saisivat vastikkeena perustettavan yhtiön uusia osakkeita. Varoina siirtyisivät keskeneräiset työt sekä valmistukseen liittyvät aineet ja tarvikkeet. Perustettavan yhtiön palvelukseen oli tarkoitus siirtää koko tuotantohenkilöstö. Tuotteiden suunnittelu ja myynti jäisivät C Oy:öön. Valmistustoiminnassa tarvittavat koneet ja laitteet sekä tuotantotilat ja kaikki muu omaisuus jäisivät C Oy:n omistukseen. 5) D Oy oli valittanut Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta, jossa oli katsottu, ettei D Oy:n isobritannialaiselle konserniyhtiölle XX Ltd:lle antama konserniavustus ollut konserniavustuslaissa tarkoitettu vähennyskelpoinen meno. D Oy kuului konserniin, jonka emoyhtiö oli suomalainen X Oy. Konserniin kuului myös isobritannialainen alakonserni. D Oy:n verotettavaan tuloon sisältyi mm. luovutusvoitto, joka oli syntynyt tuotantotoiminnan osan myynnistä. D Oy aikoi antaa konserniavustuksen Iso-Britanniassa asuvalle konserniyhtiölle XX Ltd:lle. XX Ltd:llä oli aikaisempina vuosina syntyneitä verotuksellisia tappioita. Nämä tappiot olivat luonteeltaan ns. pääomatappioita (capital losses), jotka voitiin Iso-Britannian lainsäädännön mukaan vähentää vain verovuonna tai seuraavina verovuosina kertyvistä ns. pääomavoitoista (capital gains). D Oy:n ilmoituksen mukaan XX Ltd aiottiin asettaa selvitystilaan eikä yhtiö pystynyt käyttämään tappioitaan. XX Ltd ei harjoittanut Suomessa elinkeinotoimintaa. 6) E Oy oli valittanut Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta, jonka mukaan luxemburgilaisesta vaihtuvapääomaisesta SICAV-yhtiöstä saatua voitonjakoa ei KVL:n mukaan tullut Suomessa verottaa osinkona, koska SICAV:in katsottiin eroavan siinä määrin suomalaisesta osakeyhtiöstä. Tuloa voitiin Suomen ja Luxemburgin välisen verosopimuksen osinkoartiklan mukaan verottaa Suomessa. 7) Veroasiamies oli valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, koska veroasiamies katsoi, että maksuttomassa osakeannissa oli kysymys EVL 4 :n mukaisesta tulosta. X Oy oli päättänyt maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen niin, että osakeannissa rekisteröityihin uusiin osakkeisiin sovellettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Yhtiökokous päätti sen jälkeen yhtiön itselleen antamien omien
osakkeiden luovuttamisesta ulkomaisille sijoittajille maksua vastaan. OYL 9 luvun 1 :n mukaan yhtiö voi osakeannissa antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. 3 Vastaukset kysymyksiin eri arkeille! 3a) Valtiontalouden säästölait ja niiden tavoitteet? 3b) Maksupolitiikan tavoitteet ja toimintalinjat kunnan taloussuunnitelman laadinnassa? OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Finanssioikeus, Aineopinnot Julkisoikeuden laitos, OTK, ON täydennystentti Nimi: Onko Sinulla tentissä käytettäviä hyvityspisteitä? Ilmoita niistä tässä (luennoitsija, luentosarjan ajankohta ja pistemäärä)!
4 4. Käytä annettua vastaustilaa perustellen vastauksiasi aina kun mahdollista lainkohtaviittauksin ja muuten lyhyin sanallisin perusteluin. Mikäli kysymystekstissä on numeroita, käytä niitä vastatessasi. Laita myös verotus- ja muut laskelmat näkyviin aina, kun se on mahdollista. Arvostelussa otetaan huomioon ainoastaan annetuille vastausriveille kirjoitettu teksti. Osakysymykset a - d arvostellaan asteikolla 0-5 pistettä. Koko kysymyksen maksimipistemäärä on siten 20. Muista kirjoittaa nimi molempiin vastauslomakkeisiin! a) Rikollisesta toiminnasta saatu hyöty verotuksessa Andersson Linnakankaan mukaan? b) Veron minimointi ja veron minimointijärjestelyjen eri muodot. Miten veron minimointi eroaa verosuunnittelusta? Vastaa Wikströmin mukaan.
Nimi: 5 c) X Ab on soijapapuja jalostava yritys, joka tuottaa soijaproteiinia, soijamaitoa ja tofua ihmisten syötäväksi sekä myyn näitä tuotteita eteenpäin. X Ab ostaa Suomen maahantuojalta soijapapuja yhteensä 30 000 euron edestä. X Ab myy soijaproteiinia 20 000 euron arvosta Ruotsiin sekä kaikkia muita tuotteita 40 000 euron edestä Suomessa. Yritys kutsuu kaikki Helsingin kokkikoulujen opiskelijat yrityskäynille, missä heille esitetään yrityksen tuotteita ja edistetään vegetaarisia ruokailutapoja. Maistiaisten raakaainemenot ovat 2000 euroa ja tilavuokra on 1000 euroa. Yritys on sitä paitsi uusinut palovakuutuksensa 8000 eurolla. Arvonlisävero ei sisälly hintoihin ja kaikki toimijat ovat arvonlisäverorekisteröityjä. Kaikki transaktiot tapahtuvat tammikuussa. Milloin ja kuinka paljon arvonlisäveroa X Ab:n on tilitettävä tammikuulta? d) Käsitteet Beneficial owner ja Subject to tax verosopimuksissa? Anna lisäksi käytännön esimerkkejä käyttötilanteista.