KIRJALLINEN KYSYMYS 525/2004 vp Uuden asbestisairauden hyväksyminen ammattitaudiksi Eduskunnan puhemiehelle Asbesti on monilla eri aloilla aiheuttanut vaikeita työperäisiä sairauksia. Monet näistä sairauksista ovat olleet entuudestaan tunnettuja. Nyt on paljastunut, että työperäinen asbestialtistuminen voi aiheuttaa uuden harvinaisen sairauden, jossa vatsa-aortan päälle kehittyy laattamainen sidekudosmassa. Retroperitoenaalista fibroosia pystytään hoitamaan tehokkaasti lääkityksen ja leikkauksen avulla. Tutkijat ovat osoittaneet tämän sairauden johtuvan asbestialtistumisesta. 10 vuoden työskentely asbestipölyssä lisäsi sairastumisriskiä 9-kertaiseksi. Tutkimukseen osallistui 43 sairastunutta Etelä-Suomesta ja 179 vertailuhenkilöä. Lähes joka toinen tautitapaus johtui asbestista. Tämä osoittaa sairauden ja työssä tapahtuneen asbestialtistumisen yhteyden selvästi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella aikomus hyväksyä perusteluissa mainittu asbestisairaus ammattitaudiksi, kun asiantuntijat ovat sen sellaiseksi pystyneet osoittamaan? Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2004 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 525/2004 vp: Onko hallituksella aikomus hyväksyä perusteluissa mainittu asbestisairaus ammattitaudiksi, kun asiantuntijat ovat sen sellaiseksi pystyneet osoittamaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattitautien korvaamisesta säädetään ammattitautilaissa (1343/1988). Ammattitaudilla tarkoitetaan lain 1 :n mukaan sairautta, joka on aiheutunut työssä todennäköisesti pääasiallisesti fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ammattitautikorvaus edellyttää siten syyseuraussuhteen osoittamista edellä mainittujen työssä esiintyvien altisteiden ja työntekijällä todetun sairauden välillä. Ammattitautikorvausjärjestelmä perustuu kaksiportaiseen syy-seuraussuhteen osoittamiseen. Jotta sairaus voidaan katsoa ammattitaudiksi, edellytetään, että on olemassa yleisesti hyväksytty lääketieteellinen tutkimusnäyttö siitä, että tietty altiste voi aiheuttaa tietyn sairauden. Toiseksi edellytetään, että sairastuneen työntekijän voidaan katsoa altistuneen työssään tälle altisteelle siinä määrin, että se on voinut aiheuttaa hänelle kysymyksessä olevan sairauden. Syy-yhteyden arvioinnin yksinkertaistamiseksi ammattitautiasetuksen (1347/1988) 2 :ään sisältyy luettelo eräistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä ja sairauksista, joiden välisestä syy-yhteydestä on olemassa yleisellä tasolla riittävä tutkimusnäyttö. Työntekijällä todetun sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun luettelossa mainittua altistetta esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää saamaan aikaan luettelossa mainitun sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Asetuksen 3 :ssä mainitaan mineraalipölyjen aiheuttamina tyypillisinä sairauksina kvartsija asbestipölyjen aiheuttamat keuhkosairaudet (pneumokonioosit), asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma sekä pölykeuhkosairauksien jälkiseuraukset hengitys- ja verenkiertoelimissä. Tyypillinen asbestin aiheuttama sairaus on myös asbestoosi. Kysymyksessä mainittu retroperitoneaalinen fibroosi on harvinainen, hyvänlaatuinen sairaus, joka on nyt suomalaisen tutkimusryhmän tutkimuksessa yhdistetty asbestialtistukseen. Tutkimusryhmän johtopäätöksenä oli, että asbestialtistuminen on tärkein syy mainitun sairauden syntymiseen. Siksi sitä tulisi pitää mahdollisena ammattitautina. Tutkimus retroperitoneaalisen fibroosin ja asbestialtistuksen välisestä mahdollisesta syy-yhteydestä on tehty äskettäin. Tutkimuksen tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset ovat lääketieteellisesti uusia. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa kansainvälisessä lääketieteellisessä julkaisussa. Näin ollen tutkimus on parhaillaan yleisen lääketieteellisen arvioinnin kohteena. Tutkimusryhmän tutkimusaineisto oli suhteellisen pieni. Sen vuoksi joudutaan arvioimaan, tarvitaanko vielä mahdollisesti lisää perustutkimusta ja laajempia epidemiologisia seurantatutkimuksia. Suomen ammattitautilainsäädäntö on rakenteeltaan joustava. Vaikka sairautta ei mainita ammattitautiasetuksen ammattitautiluettelossa, se ei estä sen korvaamista ammattitautina, mikäli sai- 2
Ministerin vastaus KK 525/2004 vp Matti Kangas /vas rauden ja altisteen välinen syy-seuraussuhde voidaan yksittäisessä tapauksessa osoittaa. Oikeus ammattitautikorvaukseen ratkaistaan viime kädessä tapaturmavakuutusjärjestelmän muutoksenhakuelimissä. Ne joutuvat arvioimaan, onko työntekijän sairauden ja työssä tapahtuneen altistumisen välillä olemassa ammattitautikorvauksen edellyttämä todennäköinen ja pääasiallinen syy-seuraussuhde. Ministeriön tiedossa ei ole, että muutoksenhakuelimet olisivat toistaiseksi ottaneet kantaa retroperitoneaalisen fibroosin ja asbestialtistuksen väliseen syy-yhteyteen. Työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinaosapuolen kanssa. Työmarkkinajärjestöjen taholta kysymystä retroperitoneaalisen fibroosin ammattitautikorvattavuudesta ei ole otettu esille. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa retroperitoneaalisen fibroosin työperäisyyttä koskevien tutkimustulosten arviointia ja ryhtyy tarvittaessa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteisiin, mikäli mainittu sairaus on tarpeen lisätä ammattitautiluetteloon. Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 525/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Har regeringen för avsikt att godkänna den asbestsjukdom som nämns i motiveringen som yrkessjukdom, när experter har kunnat visa att den är en yrkessjukdom? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Om skadestånd för yrkessjukdomar bestäms i yrkessjukdomslagen (1343/1988). Med yrkessjukdom förstås enligt lagens 1 en sjukdom som sannolikt i huvudsak har orsakats av fysikaliska, kemiska eller biologiska faktorer i ett arbete. För att skadestånd för yrkessjukdom skall betalas måste det följaktligen visas att det finns ett kausalsamband (orsak-verkan) mellan ovan nämnda faktorer, som arbetstagaren har exponerats för, och den sjukdom som har konstaterats hos arbetstagaren. Systemet med skadestånd för yrkessjukdom baserar sig på att ett tvåfaldigt kausalsamband kan påvisas. För att en sjukdom skall betraktas som yrkessjukdom förutsätts för det första att det finns allmänt godtagna medicinska forskningsrön om att en viss faktor kan förorsaka en viss sjukdom. För det andra förutsätts det att den insjuknade arbetstagaren kan anses ha exponerats för denna faktor i den mån att sjukdomen kan ha förorsakats av denna faktor. För att förenkla bedömningen av detta kausalsamband finns i 2 yrkessjukdomsförordningen (1347/1988) en förteckning över vissa fysiska, kemiska och biologiska faktorer och sjukdomar mellan vilka det enligt allmänt tillräckliga forskningsrön råder ett kausalsamband. En sjukdom som har konstaterats hos en arbetstagare anses vara en yrkessjukdom om en faktor som nämns i förteckningen förekommer i arbetstagarens arbete i så hög grad att dess exponeringseffekt är tillräckligt stor för att framkalla en sjukdom som nämns i förteckningen, om det inte visar sig att sjukdomen tydligt har orsakats av exponering utanför arbetet. Som typiska sjukdomar förorsakade av mineraldamm nämns i förordningens 3 av kvarts- och asbestdamm framkallade lungsjukdomar (pneumokonioser), av asbest framkallad lungkancer och mesoteliom, av kvartsdamm framkallad lungkancer samt sviter av dammlungesjukdomar i andnings- och blodomloppsorganen. Asbestos är också en typisk sjukdom förorsakad av asbest. Retroperitoneal fibros, som nämns i spörsmålet, är en sällsynt, godartad sjukdom, som nu i ett finländskt forskarlags undersökning har sammankopplats med exponering för asbest. Forskarlaget drog den slutsatsen att exponering för asbest är en viktig orsak till uppkomsten av nämnda sjukdom. Därför borde den betraktas som en eventuell yrkessjukdom. Undersökningen om ett eventuellt kausalsamband mellan exponering för asbest och uppkomst av retroperitoneal fibros har gjorts nyligen. Slutsatserna av forskningsrönen är medicinskt sett nya rön. De har nyligen publicerats i en auktoritativ internationell medicinsk publikation. Följaktligen är undersökningen just nu föremål för medicinsk utvärdering. Forskningen utgick från ett relativt litet forskningsmaterial. Därför blir man tvungen att ta ställning till om det eventuellt behövs ytterligare grundforskning och mera omfattande epidemiologiska uppföljningsundersökningar. 4
Ministerns svar KK 525/2004 vp Matti Kangas /vas Den finländska lagstiftningen om yrkessjukdomar är flexibel till sin struktur. Även om en sjukdom inte nämns i den förteckning över yrkessjukdomar som ingår i yrkessjukdomsförordningen, är detta inget hinder för att sjukdomen kan ersättas som yrkessjukdom om det i ett enskilt fall är möjligt att påvisa ett kausalsamband mellan sjukdomen och exponeringsfaktorn. Rättten till skadestånd för yrkessjukdom avgörs i sista hand av besvärsinstanserna inom olycksfallsförsäkringssystemet. Dessa blir tvungna att bedöma om det mellan en arbetstagares sjukdom och exponering som arbetstagaren har utsatts för i sitt arbete finns ett sådant sannolikt och huvudsakligt kausalsamband som krävs för att skadestånd för yrkessjukdom skall betalas. Ministeriet känner inte till att besvärsinstanserna tills vidare skulle ha tagit ställning till kausalsambandet mellan retroperitoneal fibros och exponering för asbest. Systemet för olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar utvecklas i samråd med arbetsmarknadsparterna. Arbetsmarknadsparterna har inte tagit upp frågan om retroperitoneal fibros skall ersättas som yrkessjukdom eller inte. Social- och hälsovårdsministeriet följer med utvärderingen av de forskningsrön som gäller frågan om retroperitoneal fibros förorsakas av faktorer i arbetet och vidtar vid behov tillsammans med arbetsmarknadsparterna åtgärder, om det finns behov att foga denna sjukdom till förteckningen över yrkessjukdomar. Helsingfors den 7 juli 2004 Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5