Hallintosääntö Yhtymäkokous 2.12.2015 Johtokunta 30.10.2015 YT-ryhmä 22.10.2015 Voimaantulo 1.1.2016
Sisältö 1. Yleiset määräykset... 4 1 Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säännöt ja hallintosäännön soveltaminen... 4 2. Liikelaitoskuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä... 4 2 Johtaminen ja organisaatio... 4 3. Tehtävät ja ratkaisuvalta... 4 3 Toimielimet... 4 3.1 Johtokunta... 4 3.2 Yksilöjaosto... 5 4 Johtavat viranhaltijat... 6 4.1. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja... 6 4.2. Vastuualueiden johtajat... 6 4.3. Vastuuyksiköiden johtajat... 9 5 Muut viranhaltijat... 10 4. Toimivalta henkilöstöasioissa... 13 6 Luvun määräysten soveltaminen... 13 7 Viran tai toimen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttaminen työsopimussuhteeksi... 13 8 Viran tai toimen haku... 13 9 Henkilöstön kelpoisuusehdot... 13 10 Henkilöstövalinnat ja koeajan määrääminen... 13 11 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen... 14 12 Virka- ja työvapaa... 14 13 Sivutoimilupa... 14 14 Varoituksen antaminen ja virantoimituksesta pidättäminen... 14 15 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen... 14 16 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa... 14 5. Liikelaitoskuntayhtymän talous... 15 17 Toiminnanohjausjärjestelmä... 15 18 Talousarvion suunnittelu ja täytäntöönpano... 16 19 Talousarvion toteutumisen seuranta... 16 20 Poistosuunnitelman hyväksyminen... 16 21 Käyttöomaisuuden myynti... 16 22 Rahatoimen hoitaminen... 16 23 Maksujen määrääminen... 16
Hallintosääntö 2 24 Riskienhallinta... 17 6. Kokousmenettely... 17 25 Luvun määräysten soveltaminen... 17 26 Kokousaika ja -paikka... 17 27 Kokouksen koollekutsuminen... 17 28 Jatkokokous... 17 29 Varajäsenen kutsuminen... 17 30 Kokouksen pitäminen... 17 31 Kokouksen johtaminen... 18 32 Tilapäinen puheenjohtaja... 18 33 Läsnäolo toimielinten kokouksissa... 18 34 Esittely... 18 35 Esteellisyyden toteaminen... 18 36 Äänestys ja vaali... 19 37 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 20 38 Johtokunnan otto-oikeus... 21 39 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 22 7. Yhtymäkokouksen työjärjestys... 22 40 Yleistä... 22 41 Yhtymäkokouksen työskentely... 22 42 Kokoontuminen... 22 43 Kokouksesta tiedottaminen... 22 44 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa... 22 45 Läsnä olevat yhtymäkokousedustajat... 23 46 Puheenvuorot... 23 47 Pöytäkirjan tarkastaminen... 23 8. Muut määräykset... 23 48 Arkistotoimi... 23 49 Tiedottaminen... 23 50 Aloitteet... 23 51 Nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen... 24 52 Puhevallan käyttö... 24 53 Asiakirjojen lunastus... 24
Hallintosääntö 3 54 Muut säännöt... 24 55 Toimivallan siirtäminen... 24 56 Voimaantulo... 24 57 Siirtymäsäännös... 24
Hallintosääntö 4 1. Yleiset määräykset 1 Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säännöt ja hallintosäännön soveltaminen Tällä säännöllä määrätään JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmästä, sen toiminnan ja talouden ohjauksesta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ohjataan perussopimuksella, johon nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena. 2. Liikelaitoskuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä 2 Johtaminen ja organisaatio Liikelaitoskuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävät yhtymäkokous ja johtokunta, joista määrätään liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksessa. Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto, josta määrätään tässä säännössä. Päätösvaltaa käyttävät myös viranhaltijat. Liikelaitoskuntayhtymää johtaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja. Liikelaitoskuntayhtymän johtajan varahenkilönä toimii hallintojohtaja. Liikelaitoskuntayhtymän palvelutoiminta jaetaan johtokunnan määräämiin vastuualueisiin ja -yksiköihin. 3. Tehtävät ja ratkaisuvalta 3 Toimielimet 3.1 Johtokunta Sen lisäksi, mitä perussopimuksessa on säädetty, johtokunnan tehtävänä on - valmistella yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevat asiat, - vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, - panna yhtymäkokouksen päätökset täytäntöön ja valvoa niiden lainmukaisuus, - toimia eläinlääkintähuoltolain, elintarvikelain, terveydensuojelulain, kemikaalilain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain ja tupakkalain mukaisena viranomaisena sekä lääkelaissa säädetyistä nikotiinivalmisteiden myyntiä ja myynnin valvontaa hoitavana viranomaisena, - toimia tartuntatautilain 18 :n tarkoittamana viranomaisena tartuntatautien leviämisen vaaran torjumiseksi, - päättää sosiaalihuollon toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista,
Hallintosääntö 5 - päättää henkilöstöasioita koskevat yleiset periaatteet - hyväksyä sijoitustoimintaa koskevat yleiset periaatteet, - päättää talousarvion puitteissa kiinteistöjen vuokralle antamisesta ja ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan ja yli vuoden kestävään määräaikaiseen vuokrasuhteeseen, - antaa koko kuntayhtymää koskevat lausunnot, - nimetä luottamushenkilöedustajat ohjaus- ja työryhmiin, - päättää hankintavaltuudet, - käsitellä hankintalain mukaiset hankintaoikaisut, - myöntää tutkimusluvat ja luvat opinnäytetyön aineiston keruuseen, kun aineistona käytetään salassa pidettäviä tietoja ja - päättää hankinnoista määrittelemiensä perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. 3.2 Yksilöjaosto Johtokunta valitsee yksilöjaostoon kuusi (6) varsinaista jäsentä, neljä (4) Kurikan jäsenkunnasta ja kaksi (2) Ilmajoen jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jaoston jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita muitakin kuin johtokunnan jäseniä ja varajäseniä. Johtokunta valitsee jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jaoston sihteerinä toimii jaoston määräämä viranhaltija. Yksilöjaoston toimikausi on kuntavaalien mukainen toimikausi. Yksilöjaoston tehtävänä on - käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä, - käsitellä viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja antaa valituksia koskevat lausunnot yksilöön kohdistuvissa asioissa, - käsitellä asiakasmaksupäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja - hoitaa muut johtokunnan määräämät jaoston toimialaan kuuluvat tehtävät.
Hallintosääntö 6 4 Johtavat viranhaltijat 4.1. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja Liikelaitoskuntayhtymän johtaja toimii vastuualueiden johtajien, talousjohtajan, tiedottajan ja laatusuunnittelijan esimiehenä. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, liikelaitoskuntayhtymän johtaja - vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta yhtymäkokouksen määrittelemien perusteiden mukaisesti, - hyväksyy ja allekirjoittaa liikelaitoskuntayhtymän toimintaan liittyvät sopimukset, - antaa useampaa kuin yhtä vastuualuetta/-yksikköä koskevat viranomaislausunnot, - edustaa työnantajaa kunta-alan pääsopimuksen mukaisissa paikallisneuvotteluissa, - myöntää kertapalkkion yksilön tai ryhmän palkitsemiseksi, aloitepalkkion, henkilökohtaisen lisän ja koulutuslisän sekä päättää tehtäväkohtaisen palkan määräaikaisesta tarkistamisesta johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - vastaa liikelaitoskuntayhtymän ostopalvelutoiminnan strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä, - hyväksyy saatavien poistot, - myöntää yliopistotasoisen tutkimusluvan ja luvan opinnäytetyön aineiston keruuseen, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä tietoja, - nimeää viran- tai toimenhaltijaedustajat ohjaus- ja työryhmiin, - päättää talousarvion puitteissa kiinteistöjen vuokralle antamisesta ja ottamisesta enintään vuoden voimassaolevaan vuokrasuhteeseen sekä asuinhuoneistojen vuokralle antamisesta ja ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasuhteeseen, - päättää henkilöstön asiakkaille ja asiakkaiden omaisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. 4.2. Vastuualueiden johtajat Johtavan ylilääkärin, ikääntyneiden palvelujohtajan, perheiden palvelujohtajan, työterveyspalveluiden ylilääkärin, terveysvalvonnan johtajan ja hallintojohtajan tehtävänä on omalla vastuualueellaan
Hallintosääntö 7 - toimia lähiesimiesten ja muun erikseen sovittavan henkilöstön esimiehenä, - johtaa ja kehittää toimintaa ja yhteistyötä, vastata taloudesta sekä huolehtia asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja laadunvalvonnasta, - vastata strategian mukaisesta toiminnan kehittämisestä ja vuosittaisten tasapainotetussa tulosmittaristossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, - vastata omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta liikelaitoskuntayhtymässä johtokunnan määrittelemien perusteiden ja liikelaitoskuntayhtymän johtajan antamien ohjeiden mukaisesti; - toimeenpanna operatiivinen henkilöstöhallinto liikelaitoksen henkilöstöstrategian ja mahdollisten muiden päätösten mukaisesti, - vastata palvelurakenteen johtamisesta ja muuttamisesta yhtymäkokouksen ja johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti, - päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman täytäntöönpanosta, - päättää tehtäväkohtaisen palkan määräaikaisesta tarkistamisesta johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - antaa vastuualuettaan koskevia lausuntoja, - myöntää luvan AMK-tasoisen opinnäytetyön aineiston keruuseen, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä tietoja, - päättää irtaimiston poistamisesta ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa Tämän lisäksi: Johtava ylilääkäri - toimii terveydenhuoltolain 57 :n mukaisena vastaavana lääkärinä, - päättää potilastietojen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisissa tapauksissa, - päättää käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä perusterveydenhuollon vastaanottoajasta perittäväksi mahdollistetun maksun perimättä jättämisestä ja - päättää yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavasta erikoislääkärikonsultaatio- ja tutkimuspalveluista.
Hallintosääntö 8 Työterveyspalveluiden ylilääkäri - päättää potilastietojen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisissa tapauksissa ja - päättää työterveyshuoltoon liittyvistä maksusitoumuksista työterveyshuoltosopimusten mukaisesti. Terveysvalvonnan johtaja - tekee vastuualueeseen kuuluviin erityislakeihin perustuvat päätökset erillisen delegointipäätöksen mukaisesti. Perheiden palvelujohtaja - hyväksyy palveluseteliyrittäjät, - myöntää sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden kotipalvelut niiltä osin kuin niitä ei ole määrätty jonkun muun viranhaltijan päätettäväksi, - vahvistaa asiakasmaksut niiltä osin kuin niitä ei ole määrätty jonkun muun viranhaltijan päätettäväksi ja - päättää asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Ikääntyneiden palvelujohtaja - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen ja laitoshoidon myöntämisestä sekä tekee asiakaskohtaiset sijoituspäätökset yksityisiin asumispalveluyksiköihin, - hyväksyy palveluseteliyrittäjät, - myöntää omaishoidon tuen ja kotihoitoon liittyvät tukipalvelut ja - päättää myönnetystä kotihoidosta, pitkäaikaislaitoshoidosta, palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta perittävästä asiakasmaksusta sekä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Hallintojohtaja johtaa ja kehittää liikelaitoskuntayhtymän strategista ja operatiivista henkilöstö- ja yleishallintoa sekä - valmistelee johtokunnan kokouksen ja yhtymäkokouksen esityslistat sekä toimii näiden toimielinten sihteerinä, - toimii työnantajan edustajana paikallisneuvotteluissa,
Hallintosääntö 9 - antaa sopimustulkinnat kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden ja johtokunnan määrittämien yleisperiaatteiden mukaisesti, - päättää kunnallisten virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta niiltä osin kuin ei käytetä harkintaa, - päättää koko liikelaitoskuntayhtymän henkilöstön työkokemuslisästä, - myöntää kertapalkkion luennoinnin ja kokoukseen osallistumisen perusteella johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - päättää aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperinnästä, - päättää henkilöstön omaisuudelle työssä tulleiden vahinkojen korvaamisesta, - vastaa omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta liikelaitoskuntayhtymässä johtokunnan määrittelemien perusteiden ja liikelaitoskuntayhtymän johtajan antamien ohjeiden mukaisesti, - päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman täytäntöönpanosta ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. 4.3. Vastuuyksiköiden johtajat Hoitotyön päällikön, ylihammaslääkärin ja talousjohtajan tehtävänä on omassa vastuuyksikössään - johtaa ja kehittää toimintaa ja yhteistyötä, vastata taloudesta sekä huolehtia asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, - vastata strategian mukaisen toiminnan kehittämisestä ja vuosittaisten tasapainotetussa tulosmittaristossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, - vastata omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta liikelaitoskuntayhtymässä johtokunnan määrittelemien perusteiden ja liikelaitoskuntayhtymän johtajan antamien ohjeiden mukaisesti; - toimeenpanna operatiivinen henkilöstöhallinto liikelaitoksen henkilöstöstrategian ja mahdollisten muiden päätösten mukaisesti, - päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman toimeenpanosta,
Hallintosääntö 10 - päättää tehtäväkohtaisen palkan määräaikaisesta tarkistamisesta johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - antaa vastuuyksikköään koskevia lausuntoja ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Tämän lisäksi: Hoitotyön päällikkö toimii vastuuyksikkönsä lähiesimiesten esimiehenä sekä - hyväksyy palveluseteliyrittäjät. Ylihammaslääkäri toimii hammaslääkäreiden ja suun terveydenhuollon osastonhoitajan esimiehenä sekä - päättää potilastietojen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisissa tapauksissa, - hyväksyy palveluseteliyrittäjät, - päättää käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä suunterveydenhuollon vastaanottoajasta perittäväksi mahdollistetun maksun perimättä jättämisestä ja - päättää suun terveydenhuoltoon liittyvästä maksusitoumuksesta. Talousjohtaja johtaa ja kehittää liikelaitoskuntayhtymän talous- ja tukipalveluita ja toimii niiden henkilöstön esimiehenä sekä - vastaa ulkoisesta ja sisäisestä laskentatoimesta sekä laskentaja seurantajärjestelmien kehittämisestä, - vastaa liikelaitoskuntayhtymän tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittämisestä, - vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perinnän organisoinnista johtokunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti ja - vastaa valtionavustuksia ja Kansaneläkelaitoksen työterveyshuollon korvauspäätöksiä koskevista kannanotoista. 5 Muut viranhaltijat Vastaava järjestelmäasiantuntija - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa,
Hallintosääntö 11 - päättää ICT-irtaimiston poistamisesta. Ylilääkäri - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa, - päättää yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavasta erikoislääkärikonsultaatio- ja tutkimuspalveluista. Virassa oleva terveyskeskuslääkäri - päättää yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavasta erikoislääkärikonsultaatio- ja tutkimuspalveluista ylilääkärin antamien ohjeiden mukaan. Sosiaalipalveluiden päällikkö - toimii lastensuojelulain 13 :n mukaisena päättävänä viranhaltijana, - toimii lastenvalvojana, - myöntää luvan AMK-tasoisen opinnäytetyön aineiston keruuseen, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä tietoja, - antaa sosiaalipalveluja koskevia lausuntoja ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Johtava sosiaalityöntekijä - toimii lastenvalvojana, - päättää toimeentulotuesta ja muiden sosiaalipalveluiden myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan ja - päättää lastensuojelun asiakkuudesta ja tukitoimenpiteistä sekä asiakkailta perittävistä sijaishuollon maksuista. Sosiaalityöntekijä - päättää toimeentulotuesta ja muiden sosiaalipalveluiden myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan, - päättää lastensuojelun asiakkuudesta ja tukitoimenpiteistä sekä asiakkailta perittävistä sijaishuollon maksuista ja - myöntää omaishoidon tuen. Sosiaaliohjaaja - päättää toimeentulotuesta ja muiden sosiaalipalveluiden myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan ja
Hallintosääntö 12 - myöntää omaishoidon tuen. Etuuskäsittelijä ja sosiaalipalveluiden virassa oleva toimistosihteeri - päättää toimeentulotuen myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan. Avopalveluohjaaja omassa toimintayksikössään - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen myöntämisestä ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisesta, - tekee asiakaskohtaiset sijoituspäätökset yksityisiin asumispalveluyksiköihin, - myöntää omaishoidon tuen ja kotihoitoon liittyvät tukipalvelut, - päättää tilapäisestä ja säännöllisestä kotihoidosta sekä palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja pitkäaikaislaitoshoidosta perittävästä asiakasmaksusta sekä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Osastonhoitaja omassa toimintayksikössään - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen myöntämisestä ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisesta, - tekee asiakaskohtaiset sijoituspäätökset yksityisiin asumispalveluyksiköihin, - päättää palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja pitkäaikaislaitoshoidosta perittävästä asiakasmaksusta sekä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä, - myöntää sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden kotipalvelut ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Terveystarkastaja - tekee vastuualueeseen kuuluviin erityislakeihin perustuvat päätökset ja lausunnot erillisen delegointipäätöksen mukaisesti. Hankinta- ja taloussuunnittelija - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa
Hallintosääntö 13 4. Toimivalta henkilöstöasioissa 6 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virka- ja työsopimussuhteeseen liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa tai muussa laissa, päättää johtokunta, ellei laeissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 7 Viran tai toimen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttaminen työsopimussuhteeksi Viran tai toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsopimussuhteeksi päättää johtokunta. Vastuualueen- ja yksikön johtaja päättää vakanssin siirtämisestä. 8 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija/ työntekijä avoinna olevaan palvelussuhteeseen. Henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. 9 Henkilöstön kelpoisuusehdot Kelpoisuusehdoista päättää johtokunta, ellei niitä ole laissa tai muissa säädöksissä määrätty. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virka-/ työsuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 10 Henkilöstövalinnat ja koeajan määrääminen Johtokunta valitsee vastuualueiden johtajat. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat alaisensa vakituiseen sekä yli 12 kuukauden pituiseen palvelussuhteeseen. Lähiesimiesasema määritellään toimenkuvissa. Lähiesimies päättää henkilöstön ottamisesta enintään 12 kuukauden pituiseen palvelussuhteeseen. Palvelussuhteeseen valittaessa määrätään pääsääntöisesti koeaika. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka valitsee palvelussuhteeseen. Palkasta päättää johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti se, joka valitsee palvelussuhteeseen.
Hallintosääntö 14 11 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Muussa tapauksessa siirtämisestä päättää johtokunta. 12 Virka- ja työvapaa 13 Sivutoimilupa Johtokunta päättää liikelaitoskuntayhtymän johtajan yli vuoden kestävän virkavapauden myöntämisestä. Jollei 16 :stä muuta johdu, liikelaitoskuntayhtymän johtaja päättää muun henkilöstön virka-/ työvapaan myöntämisestä johtokunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sijaisen määrää tarvittaessa se, joka myöntää virka-/ työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää johtokunta. 14 Varoituksen antaminen ja virantoimituksesta pidättäminen Varoituksen antamisesta päättää liikelaitoskuntayhtymän johtaja. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää johtokunta. 15 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee palvelussuhteeseen. 16 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa Liikelaitoskuntayhtymän johtaja, kunkin vastuualueen ja -yksikön johtaja sekä lähiesimiesasemassa oleva ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat asiat: 1. myöntää vuosiloman, vahvistaa lomajärjestyksen ja päättää tehtävien hoidosta vuosiloman aikana, 2. myöntää sellaisen virka-/ työvapaan, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus sekä perhevapaista ja muista syistä johtuvan osa-aikaisen virka-/ työvapaan, 3. myöntää harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden tai työloman enintään vuodeksi, 4. laatii yhdessä alaisensa kanssa tämän tehtävänkuvauksen, 5. päättää palkallisesta tai palkattomasta virka-/työvapaasta koulutukseen osallistumiseksi, 6. antaa virkamatkamääräykset,
Hallintosääntö 15 7. määrää valitsemansa viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisen alkupalkan liikelaitoskuntayhtymässä vallitsevan palkkauskäytännön ja johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, 8. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, 9. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä, 10. hyväksyy työvuorolistat. Liikelaitoskuntayhtymän johtajan osalta päätökset kohtien 1 6 asioissa tekee johtokunnan puheenjohtaja ja muissa asioissa johtokunta. Tämän lisäksi Lähiesimies allekirjoittaa työharjoitteluun/työelämävalmennukseen liittyvät sopimukset 6 kuukauteen saakka ja - oppilaitosten opiskelijakohtaiset harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja koskevat sopimukset. Vastuualueen ja yksikön johtaja allekirjoittaa yli 6 kuukauden pituiseen työharjoitteluun/ työelämävalmennukseen liittyvät sopimukset, oppilaitosten opiskelijakohtaiset harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja koskevat sopimukset, oppisopimukset ja työnohjaussopimukset sekä palkkatukeen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen liittyvät sopimukset. 5. Liikelaitoskuntayhtymän talous 17 Toiminnanohjausjärjestelmä Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan strateginen perusta ja painopistealueet määritellään liikelaitoskuntayhtymän strategiassa. Strategia päivitetään kunkin valtuustokauden alussa ja sen hyväksyy yhtymäkokous. Strategiaa toteutetaan valtuustokausittain laadittavilla vastuualueiden strategioilla, joissa määritellään ao. valtuustokauden strategiset painotukset, ennakoidut toimintaympäristön muutokset sekä tavoitteet ja niiden saavuttamisen arvioinnin kriteerit. Vastuualueiden strategiat hyväksyy johtokunta ja niiden to-
Hallintosääntö 16 teutumisesta raportoidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä yhtymäkokoukselle ja tilaajalautakunnalle. 18 Talousarvion suunnittelu ja täytäntöönpano Perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Niiden toteutuminen esitetään vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä yhtymäkokoukselle, johtokunnalle, tilaajalautakunnalle ja tarkastuslautakunnalle sekä jäsenkunnille. Johtokunta hyväksyy talousarvion ja siihen perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä johtokunnalle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Menomäärärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset on hyväksytettävä johtokunnalla ennen tilinpäätöksen allekirjoitusta. 19 Talousarvion toteutumisen seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista on raportoitava yhtymäkokoukselle ja jäsenkuntien kunnallisvaltuustoille ajalta 1.1. 31.3., 1.1 30.6. ja 1.1. 30.9. Koko toimintavuoden osalta raportointi suoritetaan tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. 20 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta johtokunta hyväksyy hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 21 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä vastaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja tai vastuualueen johtaja johtokunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti. 22 Rahatoimen hoitaminen Sijoitustoimintaa koskevista periaatteista ja muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää johtokunta. Vieraan pääoman muutoksista johtokunta päättää talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 23 Maksujen määrääminen Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta päättää palveluista perittävistä maksuista ja niiden yleisistä perusteista sekä etuuksien myöntämiseen liittyvistä sovelta-
Hallintosääntö 17 24 Riskienhallinta misohjeista. Maksujen määräämistä koskevaa toimivaltaa johtokunta voi siirtää viranhaltijoille. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta sekä päättää liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa muille viranhaltijoille. 6. Kokousmenettely 25 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan liikelaitoskuntayhtymän toimielimissä. Yhtymäkokousta koskevat erityiset määräykset ovat tämän luvun lopussa. 26 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 27 Kokouksen koollekutsuminen 28 Jatkokokous Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 29 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 30 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
Hallintosääntö 18 Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 31 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 32 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 33 Läsnäolo toimielinten kokouksissa 34 Esittely Johtokunnan ja yksilöjaoston kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus vastuualueiden ja -yksiköiden johtajilla valmistelemassaan asiassa keskustelun aikana. Johtokunnan puheenjohtajalla ja liikelaitoskuntayhtymän johtajalla on oikeus olla läsnä yksilöjaoston kokouksissa. Johtokunta ja yksilöjaosto voivat yksittäisessä asiassa kutsua kokoukseen kuultavaksi muitakin asiantuntijoita tai kuulla asianosaista henkilökohtaisesti. Asiat päätetään johtokunnan kokouksessa liikelaitoskuntayhtymän johtajan esittelystä. Hänen ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hallintojohtaja. Mikäli hänkin on poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii johtokunnan puheenjohtaja. Yksilöjaoston esittelijänä toimii perheiden palvelujohtaja. Hänen ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii sosiaalipalveluiden päällikkö. Mikäli hänkin on poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii yksilöjaoston puheenjohtaja. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. 35 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.
Hallintosääntö 19 36 Äänestys ja vaali Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä toimielimen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotus, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se päätökseksi. Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että - ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; - jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään,
Hallintosääntö 20 minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä - jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Vaali Kun vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat tai johtokunnan määräämät henkilöt toimivat ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa. Suhteellinen vaali Suhteellisesta vaalista on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilaissa määrätään. 37 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: 2) asian käsittelytietoina: a) toimielimen nimi; b) kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; c) läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; d) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. a) asiaotsikko;
Hallintosääntö 21 b) selostus asiasta; c) päätösehdotus; d) esteellisyys; e) päätöksen perustelut; f) lisätietojen antaja; g) tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; h) äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; i) vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; j) päätöksen toteaminen k) eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: a) oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus sekä hankintaasioissa hankintaoikaisuohjeet ja ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen, b) puheenjohtajan allekirjoitus; c) pöytäkirjanpitäjän varmennus; d) merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä e) merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisen tavasta päättää toimielin toimikausittain. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan ja yhtymäkokouksen pöytäkirjat lähetetään tiedoksi jäsenkuntiin. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 38 Johtokunnan otto-oikeus Asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää johtokunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi johtokunnan esittelijä.
Hallintosääntö 22 39 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava johtokunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista johtokunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi. 7. Yhtymäkokouksen työjärjestys 40 Yleistä Yhtymäkokouksen koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta, yhtymäkokouksessa käsiteltävistä asioista sekä jäsenkunnan oikeudesta saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi määrätään perussopimuksessa. Yhtymäkokouksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä hallintosäännössä on säädetty kokousmenettelystä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä yhtymäkokouksen työskentelystä. 41 Yhtymäkokouksen työskentely 42 Kokoontuminen Yhtymäkokouksen avaa johtokunnan puheenjohtaja, joka johtaa kokousta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii ja muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii kuntayhtymän hallintojohtaja tai hänen sijaisensa. Jäsenkunnille lähetettävässä kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Liikelaitoskuntayhtymä lähettää esityslistan kuntien valitsemille edustajille ja jäsenkunnille. 43 Kokouksesta tiedottaminen Yhtymäkokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymäkokous on päättänyt kokouksistaan tiedottaa. 44 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa Johtokunnan puheenjohtajalla ja liikelaitoskuntayhtymän johtajalla on velvollisuus olla läsnä yhtymäkokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Liikelaitoskuntayhtymän johtajalla ja johtokunnan jäsenillä on puheoikeus yhtymäkokouksissa. Yhtymäkokouksessa asiat päätetään johtokunnan esityksestä.
Hallintosääntö 23 45 Läsnä olevat yhtymäkokousedustajat 46 Puheenvuorot Läsnä olevat yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat sekä heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla. Asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron johtokunnan puheenjohtajalle, liikelaitoskuntayhtymän johtajalle sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisen toimielimen valmistelemia asioita. 47 Pöytäkirjan tarkastaminen Yhtymäkokouksen pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalla toisin päätä. 8. Muut määräykset 48 Arkistotoimi 49 Tiedottaminen Liikelaitoskuntayhtymän arkistotoimesta ja sen järjestämisestä vastaa johtokunta. Liikelaitoskuntayhtymän tiedottamista johtaa johtokunta, joka hyväksyy yleiset ohjeet liikelaitoskuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista liikelaitoskuntayhtymän viranhaltijoista. 50 Aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on liikelaitoskuntayhtymän toimielimen jäsenellä oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Johtokunnan on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä liikelaitoskuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Johtokunnalle tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot johtokunnalle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kolmen kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.
Hallintosääntö 24 51 Nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Liikelaitoskuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja, johtokunnan puheenjohtaja, hallintojohtaja tai talousjohtaja, jollei johtokunta ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai tässä säännössä muuta määrätä. Johtokunnan toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja, jollei johtokunta ole valtuuttanut toisia henkilöitä. 52 Puhevallan käyttö Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Vastuualue kantaa ja vastaa liikelaitoskuntayhtymän puolesta ja valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa liikelaitoskuntayhtymän etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa, jollei liikelaitoskuntayhtymän johtaja tai johtokunnan siihen asiaan määräämä edustaja niissä esiinny. 53 Asiakirjojen lunastus 54 Muut säännöt Johtokunta päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 55 Toimivallan siirtäminen 56 Voimaantulo 57 Siirtymäsäännös Johtokunta voi erillisellä päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviä liikelaitoskuntayhtymän muulle viranomaiselle tai viranhaltijalle. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa tai tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa alaiselleen muulle viranhaltijalle. Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2016 ja se kumoaa 1.1.2013 voimaantulleen hallintosäännön. Yksilöjaosto jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan kuluvan valtuustokauden loppuun asti.