2014 9 Palkkasaatavia jakajille lähes 47 000 euroa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti POSTIALALLE SOPIMUS AIKATAULUSSA Edunvalvojat kuntoutuksessa Peurungalla
NRO 9 2014 AJANKOHTAISTA 4 18 22 32 34 18 Ajankohtaista Huolehdi itsestäsi, edunvalvoja! Ruotsissa postinjakajat eivät uskalla tehdä työtään Oman talouden hallinta tuo vapautta elämään Sinetti-Seitsikon vasket tanssittavat edelleen 6 10 12 14 17 26 28 28 Tes syntyi aikataulussa Työpaikkakäynnillä Koillismaalla Puheenjohtajan palsta Kuorma-hanketta on sovellettu käytäntöön Kysyvälle vastataan Yt-lain rikkomisesta lähes 300000 e:n hyvitykset Mainosjakajat voittivat taas käräjillä Työnantaja joutui maksamaan palkkasaatavia takautuvasti hannele niemi EDUNVALVONTAA Peurungan kuntoutuksessa edunvalvojat ottivat haasteen vastaan: He päättivät huolehtia omasta jaksamisestaan paremmin kuin ennen. 28 3 3 16 29 30 31 36 37 38 Pääkirjoitus Postilla Ay-majakka Kolumni Ristikko Valtsun pakinointia Kenttäpostia Menoon mukaan Työttömyyskassa tiedottaa juha pöyry VAKIOT Pääluottamusmies Asmo Juvanoja paiskii alueellaan töitä jäsenistön eteen. Vantaalla liittoon kuuluville jakajille maksettiin keväällä tuhansia euroja palkkasaatavia. 34 PÅ SVENSKA 23 24 Kolumnen Den som frågar får svar IN ENGLISH Frequently asked questions pete näränen 25 2014 Syyskuussa Postimuseon yleisöavajaisissa tunnelmoi Sinetti-Seitsikko. 9 -alan unioni PAUn Posti- ja logistiikka Palkkasaatavia jakajille lähes 50 000 euroa jäsenlehti POSTIALALLE SOPIMUS AIKATAULUSSA ksessa Peurungalla Edunvalvojat kuntoutu 2 R_9_2014_6.indd 2 POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PAUN JÄSENLEHTI Vuodesta 2003 Painosmäärä 21 500 kpl Tilaushinta 1/1 vuosi 25 euroa Lehteen tulevat aineistot, ilmoitukset ja palautteet päätoimittaja Hannele Niemi (hannele.niemi@pau.fi), p. 09 6131 1716 tai 040 753 2986 Toimittaja Juha Pöyry (juha.poyry@pau. fi), p. 044 268 5110 Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Osoitteenmuutokset katso sivu 39 Ulkoasu Studio Mielikuva Oy, Jussi Kiiskilä Painopaikka Forssa Print ISSN 14597799 aikataulu 2014 nro aineisto postitus 10 26.11. 18.12. aikataulu 2015 441 PAINOTUOTE 428 1 9.1. 30.1. Reitti 9 2014 13.11.2014 12.16
Pääkirjoitus 11.11.2014 JUHA Pöyry Ay-liike ajaa työelämän ihmisoikeuksia tusta kassasta tuli Yleinen Työttömyyskassa YTK, jonka keskeisenä tavoitteena ja toiminta-ajatuksena on liittojen toimintaedellytysten heikentäminen. Nykyään sillä on jäseniä noin 350 000. Kassa tarjoaa jäsenilleen pelkkää työttömyysturvaa. Lisämaksusta voi irtisanomistilanteessa saada oikeudellista apua, jossa on viidentoista prosentin omavastuu. Siinä kaikki. Työntekijöiden oikeudet turvataan vain ammattiyhdistysliikkeen kautta. Palkat, työaikakorvaukset, vuosilomat, perhevapaat, työttömyysturvan taso, eläkkeet. Siinä muutama niin sanottu matti nisula pauliina lindholm L okakuussa julkaistun Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan kolme neljästä palkansaajasta kuuluu edelleen ammattiliittoon. Naiset järjestäytyvät aktiivisemmin. Vuonna 2013 miehistä 71 prosenttia ja naisista 79 prosenttia sanoi kuuluvansa liittoon. Järjestäytyminen ei ole 2000-luvulla siis suuresti muuttunut. Jotain on kuitenkin tapahtumassa. Vain työttömyyskassaan kuuluvien osuus palkansaajista on voimakkaassa kasvussa. Miehet ovat kolmena viime vuotena olleet naisia useammin vain kassan jäseniä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tämä kehitys jatkuu voimakkaana. Viime vuonna lähes kaksikymmentä prosenttia miehistä ja runsas kymmenen prosenttia naisista kertoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan. Tästä on syytä olla huolissaan. Vuoden 1991 syksyllä syntyi Loimaalle Satakuntaan uusi Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassa, jolla ei ollut linkkiä ammattiyhdistysliikkeeseen. Aluksi kassaan kuului vain kymmenen jäsentä. Sittemmin työnantajien toimesta peruste- itsestäänselvyys, jotka eivät toteudu ilman jäseniä eikä ilman heidän ammattijärjestöään. Tämä on hyvä muistaa. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA toteuttavat vuosina 2015 2017 kampanjan, jonka tavoitteena on ammatillisen järjestäytymisen edistäminen. Syytä onkin, sillä vain joka toinen 25 35-vuotias on ammattiliiton jäsen. Palkansaajien järjestäminen liittoon ei ole kuitenkaan keskusjärjestöjen tehtävä. Siihen tarvitaan liittoja, aktiiveja, sinua ja minua. Meitä kaikkia. Kyse on työelämän ihmisoikeuksista. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan muutama esimerkki siitä, mihin ammattiliittoja ja edunvalvontaa tarvitaan. Käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa G4S:n maksamaan työntekijöille lähes 300 000 euroa yt-lain rikkomisesta. Syyskuussa turkulainen jakeluyhtiö tuomittiin maksamaan kahdelle mainosjakajalle palkkasaatavia yli 20 000 euroa. Vantaalla päättyi viime keväänä pitkä erimielisyys jakelutoimipaikkojen tasoitusjaksojen pituudesta edunvalvonnan voittoon. Jakajille maksettiin palkkasaatavia takamaksuna lähes 47 000 euroa. Tähän ei YTK pysty. PAU puolustaa vain jäseniään. Maailma muuttuu, mutta haaveet paremmasta elämästä on edelleen olemassa. Nämä toiveet toteutuvat helpommin, kun ihmiset yhdessä tekevät töitä paremman huomisen puolesta. Postilla Lilli Kilpinen SAK:n valtuuston varapuheenjohtaja Reitti 9 2014 R_9_2014_6.indd 3 3 13.11.2014 12.16
Hae apurahaa >> PAUn jäsenenä voit hakea SAK:n kulttuurirahastolta tai PAUn rahastolta apurahaa kulttuuriharrastustasi varten. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston (KSR) osoitteesta www.sivistysrahasto.fi. Täytä hakemus netissä, tulosta ja allekirjoita se ja lähetä hakemus liitteineen 31.12.2014 mennessä PAUn toimistoon. Myös ammattiosastoille voidaan myöntää tukea suunniteltuihin kulttuuriprojekteihin tai esimerkiksi historiikin kirjoittamiseen. Apuraha ei ole tarkoitettu ammattimaisen taiteen tekemiseen, esiintymismatkoihin, opiskeluun (esim. täydennyskoulutukseen) tai urheiluun. Samalle hakijalle voidaan myöntää apurahaa vain kerran. Apurahat ovat pienehköjä, joten ne eivät tee mahdolliseksi kovin mittavien projektien toteuttamista. Tukea sellaisiin ei tästä syystä myönnetä. Hakemuksesi käsitellään ensin SAK:ssa myönnettäessä Kulttuurirahaston apurahoja. Ne hakemukset, joille ei ole SAK:n kulttuurirahastosta apurahaa myönnetty, osallistuvat käsittelyyn, kun myönnetään apurahoja PAUn rahastosta. SAK:n kulttuuriapurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettisivuilla huhtikuun 2015 puolivälissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. PAUssa lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Päivi Vuovirta, puh. 050 411 2195. rodeo Kalenteri postitettu >> Kalenteritilauksen tehneille liiton jäsenille postitettiin vuoden 2015 taskukalenteri marraskuun puolivälissä. Kalenteri toimitetaan sen tilanneille automaattisesti. Tilausta ei tarvitse uusia vuosittain. Kalenterista löytyvät liiton henkilökunnan ja edunvalvojien yhteystiedot sekä hyödyllistä tietoa muun muassa jäseneduista, liiton koulutuksesta, työttömyysturvasta, Itellan henkilöstörahastosta, Työhyvinvointisäätiöstä ja eläkkeistä. Jos et saanut kalenteria, ota yhteys liiton toimistoon, jäsenpalvelusihteeri Katja Johansson, puh. 09 6131 1724, katja.johansson@pau.fi Tunnetko jäsenetusi? Aikakauslehtiä edullisesti PAUn jäsenille >> Otavamedia tarjoaa PAUn jäsenille erikoisalennuksen lehtitilauksista. Alennus koskee kaikkia yhtiön lehtiä, joita ovat mm. Seura, Anna, Suomen Kuvalehti, Suosikki, Koululainen ja Tekniikan Maailma. Tilaukset ovat jatkuvia tilauksia, jotka hinnoitellaan 12 kuukauden määräaikaisista normaalihinnoista ja laskutetaan yhdessä erässä. Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet, laskuttamattomat AMMATTILAINEN TIETÄÄ MISTÄ ETSIÄ. SINUN ETUSI ON MEIDÄN TYÖTÄMME. ETSI AMMATTILIITTOSI LIITOT.FI >> SAK:n Liitot.fi- palvelu on uudistunut. Ammattiliiton hakupalvelua voi nyt käyttää sujuvasti kaikilla päätelait- teilla. Kolmikielisessä www.liitot. fi/ -palvelussa käyttäjä voi ha- kea oikeaa ammattiliittoaan työpaikan toimialan tai ni- men avulla. Opiskelijat löy- tävät oman ammattiliitton- kotimaan tilaukset. Voimassa olevaa tilausta ei voi vaihtaa alennustilaukseen, eikä alennustilausta voi käyttää voimassaolevan määräaikaisen tilauksen jatkoksi. Tilaukset jatkuvat automaattisesti erikoishinnalla 12 kuukauden laskutusjaksoissa kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan niin kauan kuin jäsen haluaa. Lisätietoja pau.fi/jasenyys/jasenedut/ Liitot.fi-palvelu uudistui sa sen tutkintonimikkeen perusteella, johon heidän opintonsa johtavat. Ammattiliiton hakua on uudessa palvelussa helpotettu ennakoivalla tekstinsyötöllä, joka ehdottaa oikeaa toimialaa, työpaikkaa tai tutkintoa muutaman hakukenttään kirjoitetun kirjaimen jälkeen. Lisätietoja www.liitot.fi 4 Reitti 9 2014
Netistä napattua Lehtiyhtiöt suunnittelevat yhteistä jakeluyritystä >> Sanoma Media Finland, Alma Media, TS-Yhtymä, Kaleva, Keskisuomalainen, Mediatalo Esa ja Länsi-Savo-konserni selvittävät mahdollisuutta perustaa yhteisyritys lehtien varhaisjakeluun. Yritysten tavoitteena on luoda laadukas ja kustannustehokas toimintamalli, jossa lehtikustantajien varhaisjakeluverkkoon saataisiin lisää jaettavaa. Lehtiyhtiöt kritisoivat Itellaa strategiasta, jonka mukaan se siirtää painopisteensä Venäjän markkinoille ja Suomessa Verkkokaupan pakettien jakeluun. Tämän seurauksena sanomalehti- ja aikakauslehtikustantajat ovat vastaanottaneet huomattavia jakeluhinnan korotuksia. Lehtiyhtiöiden talous ei kestä korotuksia ja muutamat kustantajat ovat jo joutuneet ottamaan varhaisjakelun Itellalta itselleen tai etsimään uuden jakelukumppanin, Alma Median tiedotteessa todetaan. Itella kiistää väitteet, joiden mukaan se olisi luopumassa lehtien varhais- tai päiväjakelusta. Itellasta muistutetaan, että se tarjosi viime talvena lehtiyhtiöille yhteistyötä, jossa Itella voisi perustaa kustantajien kanssa varhaisjakeluun keskittyviä yhteisyhtiöitä. Lähteet: YLE ja Uusi Suomi.fi 31.10. jussi KiisKilä yli puolet naisista tienaa alle 2 000 euroa >> SAK:laisilla aloilla työskentelevistä naisista 54 prosenttia ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa. Miehistä saman verran tienaa 16 prosenttia. Tiedot selviävät marraskuussa julkaistusta Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestön tasa-arvoraportista. Yli 3 000 euron kuukausipalkkaan yltää SAK:laisista naisista vain kuusi prosenttia, kun miehistä heitä on 34 prosenttia. SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholmin mukaan naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä, jossa palkka jää pienemmäksi. Miehet taas >> Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi 29.10.2014 Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy:n työntekijöiden kanteen YT-lain rikkomisesta. Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy käynnisti yhteistoimintaneuvottelut elokuussa 2011. Neuvottelut päättyivät 5.10.2011. Neuvottelujen tuloksena Turun toimipaikka päätettiin lopettaa ja siirtää toiminnot Vantaalle. Neuvottelujen aikana neljä Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy:n työntekijää otti vastaan irtisanomispaketin ja he perustivat yrittäjinä JP Postitus Oy:n, joka myöhemmin osti Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy:n koneita. tekevät yötöitä. Miehet tekevät ylitöitä eniten rahakorvausta vastaan, kun naisilla yleisintä on korvaus vapaana. Yhteiskunnan eliitti tietää huonosti, millaisilla palkoilla tavalliset naiset tekevät työtään, Bergholm huomauttaa. Hänen mukaansa tasa-arvoa voidaan edistää korottamalla kaikista pienimpiä palkkoja. SAK:n tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä kaikissa SAK:laisissa työehtosopimuksissa alin palkka kokoaikatyöstä on vähintään 1 800 euroa kuukaudessa. Lähde: SAK Työttömyyskassan jäsenmaksu säilyy ennallaan >> Finanssivalvonta on vahvistanut PAUn työttömyyskassan vuoden 2015 jäsenmaksuksi 0,55 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkkatuloista sekä kassan maksamista veronalaisista etuuksista. Jäsenmaksuprosentti vastaa näin ollen kassan esitystä. Käräjäoikeus hylkäsi Itellan Asiakkuusmarkkinointi Oy:n työntekijöiden kanteen Asiassa oli erimielisyyttä siitä, oliko päätös toiminnan lopettamisesta tosiasiassa tehty ennen yhteistoimintaneuvottelujen päättymistä YT-lain vastaisesti. Työntekijät olivat vaatineet hyvityksenä YT-lain rikkomisesta kukin 20 000 euroa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi vastaanotetun näytön perusteella, ettei asiassa voitu katsoa osoitetun, että päätös toiminnan lopettamisesta olisi tosiasiallisesti tehty ennen yhteistoimintamenettelyjen päättymistä. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. PAU harkitsee tuomiosta valittamista. Iikka Avela, lakimies istockphoto Reitti 9 2014 5
TES-uutisia TES SyNTyI AIKATAULUSSA PAUn ja Palvelualojen työnantajaliitto PALTAn välisissä Viestinvälitys- ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos aikataulussa. Työehtosopimukset ovat voimassa 1.11.2014 31.10.2015. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. Teksti: Esko Hietaniemi, liittosihteeri, Pertti Miettinen, työehtoasiantuntija, Mika roos työympäristöasiantuntija Kuvat: Martti Leppä Palkankorotukset noudattavat keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista linjaa. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan palkkaliitteiden N, C, Y, P, D ja M palkkaryhmien taulukkopalkkoihin ja henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoihin tehdään 1.11.2014 lukien 0,4 prosentin yleiskorotukset. Palkkataulukoiden pääkaupunkiseutulisä PKS 3 prosenttia lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.11.2014 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Työsuojeluasiamiehille rahakorvaus Työsuojeluasiamiehille maksetaan kertakorvauksena 150 euroa 1.3.2015 jälkeen seuraavan palkanmaksun yhteydessä ja 150 euroa 1.10.2015 jälkeen seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Työhönsidonnaisuuslisää lukuun ottamatta muita erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia lisiä tai muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia tai luottamusmies- ja työsuojelupalkkioita ei koroteta. Matkakustannusten korvausten euromääriä tarkistetaan vuonna 2015 Verohallinnon niitä koskevan päätöksen mukaisesti. Muutokset Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen Arkipyhäkorvaus maksetaan nyt kaikille tuntipalkkaisille osa-aikatyöntekijöille. Aiemmin ollut 64 tunnin työssäoloedel- 6 Reitti 9 2014
lytys neljän kalenteriviikon pituisen työvuoroluettelojakson aikana poistui (tes 8 5 mom). Liukuvan työajan piirissä olevilta poistui vuoden lopulla tehtävä siirto liukumasaldosta (5 20 tuntia) joustovapaaksi. Tämä muutos oli jo sovittu toteutettavaksi kokeiluluonteisesti viime vuoden vaihteessa (tes 9 9 mom). Työhönsidonnaisuuslisä nousi seuraavasti: Työhönsidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väliseltä ajalta 7,00 euroa (5,23) ja yli kahden tunnin ajalta 13,00 euroa (10,44) (tes 11 2 mom). Tarkennettiin tekstiä perehdyttämislisästä seuraavasti: Perehdyttämislisää maksetaan perehdyttämiseen käytetyiltä tunneilta (tes 25 19 mom). Muutosturvasopimus jatkuu Muutosturvasopimuksen jatkaminen oli liiton tärkein tavoite, jota sovittiin jatkettavaksi sopimuskauden ajan 1.11.2014 31.10.2015. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle työntekijälle maksetaan edelleen samansuuruista muutosturvarahaa, kuin aiemmassakin sopimuksessa oli. Ainoa olennainen muutos sopimuksessa on muutosturvarahan maksamisen jaksottaminen kahteen osaan. Työsuhteen päättyessä maksetaan muutosturvarahasta kolmen kuukauden osuus ja mikäli työntekijä palkataan kolmen kuukauden sisällä takaisin toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen, ei hänelle makseta jäljelle jäänyttä osaa muutosturvasta. Tällöin katsotaan hänen työsuhteensa palvelussuhteen ehtojen osalta jatkuneen keskeytyksettä, jos hän jatkaa aiempia työtehtäviä vastaavassa työssä. Ne työntekijät, joiden muutosturvarahan suuruus on pienempi kuin kolmen kuukauden palkka (alle kaksi vuotta työsuhteessa), saavat muutosturvarahan kokonaisuudessaan. Sopimuskauden työryhmät Tes-neuvottelujen yhteydessä käytiin vuonna 2014 käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen syntyneitä erimielisyyksiä irtisanomisista ja vähentämisjärjestyksen noudattamisesta. Osa tapauksista ratkaistiin, mutta jäljelle jääneet erimielisyydet käydään läpi marraskuun aikana läpi työryhmässä. Tapaukset, joista ei päästä yhteisymmärrykseen voidaan saattaa tarvittaessa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Osana työehtosopimusratkaisua sovittiin useita työryhmiä tulevalle sopimuskaudelle. Työryhmien tehtävänä on uudistaa aiemmin sovittuja kirjauksia koko työehtosopimuksen ja palkkaliitteiden osalta seuraavasti. Työehtosopimuksen uudistamistyöryhmä Työryhmän tehtävänä on tarkastella ja tarvittaessa muuttaa työehtosopimuksen tekstien rakennetta. Työryhmän tehtävänä on myös koota yhteen ja tarkastella erillispöytäkirjoilla sovitut asiat ja tehdä niihin tarvittaessa muutoksia. Työryhmätyön keskeisenä tavoitteena on saada työehtosopimus helpommin sovellettavaan ja valvottavaan muotoon työpaikoilla. Uudistustyön tulee tapahtua kustannusneutraalisti. Palkkalaskelma- ja työsopimustyöryhmä Tehtävänä on yksinkertaistaa ja päivittää palkkalaskelman luettavuus ja ajantasaistaa työsopimuspohjat. Palkkaliitteet C ja Y Palkkaliitteiden C (toimihenkilötehtävät) ja Y (yritysmyynti) työryhmän aikaa jatketaan 30.4.2015 saakka. Työryhmässä jatketaan viitetoimenkuvien tarkistamista ja tarvittaessa päivitetään niiden sisällöt. Uusi palkkaliite P ja D-liitteiden tilalle P (viestinvälitys- ja kuljetustyö) ja D (sanomalehdenjakelu) liitteiden uudistamistyöryhmän toimeksiantona on luoda uusi palkkaliite nykyisten palkkaliitteiden tilalle. Työryhmän tehtävänä on luoda alan töihin paremmin soveltuva palkkausjärjestelmä, joka tunnistaa palkkaliitteiden tehtävien osalta tuntiperusteisen ansion ja on kirjauksiltaan nykyisiä palkkaliitteitä selkeämpi. Palkkaliitteiden uudistaminen on osa työehtosopimuksen laajempaa yksinkertaistamista varten sovittua työryhmäkirjausta. Palkkaliitteen uudistamistyö pitää myös sisällään tavoitteen oman henkilöstön nykyistä laajemmasta käytöstä viestinvälitys- ja logistiikkaalan tehtävissä ja mahdollistaa työn tekeminen nykyistä paremmin kokoaikatyönä. Työryhmä voi pilotoida sopimuskaudella eri variaatioita palkkaus- ja työaikamalleista ja hyödyntää niistä saatavaa tietoa palkkaliitteiden uudistamistyössä. Neuvottelujen yhteydessä sovittiin valmiiksi alustavat pelisäännöt yhdelle perusjakelussa ja käsittelytyössä kokeiltavalle palkkaryhmäpilotille (ns. 500-ryhmä). Vapaaehtoisuuteen perustuvassa pilotissa on mahdollista kokeilla laajempaa työssäkäyntialuetta, sekä nykyistä vapaampia työaikakirjauksia mm. ylityökynnyksen ja työvuoroluettelon muuttamisen osalta. Pilotissa tulee hyödyntää myös joustovapaajärjestelmää työaikojen tasaamiseen nykyistä käytäntöä laajemmin. Pilotissa sovittiin myös käytettäväksi työvuoron pituudesta riippuvia kiinteitä taukoaikoja. Pilotista saatavista kokemuksista pyydetään raportteja laajasti palkkaliitteiden uudistamistyöryhmän käyttöön. Pilotteja sovittiin kokeiltavan em. työtehtävissä yksi kutakin aluepäällikköaluetta kohden. Korvaukseksi pilottiin osallistuvalle työntekijälle sovittiin nykyistä P- liitteen isoa ja pientä moduulia vastaava summa kuukaudessa. Lisäksi pilottiin osallistuvalle työntekijälle taataan voimassa olevien tes-kirjausten mukainen ansiotaso tarvittaessa. Pilottiin osallistuvalla työntekijällä on yhden kuukauden irtisanoutumisaika joko omasta tai työnantajan aloitteesta. Pilotin kokeiluaika on 12.1 11.5.2015. Palkkaliite M Työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella palkkaliitteen M (varastotyö) olosuhdelisäkirjauksen selkeyttäminen sekä tarkastella palkkaliitteen M esimiestehtävien sijoittamista palkkaliitteeseen C kustannusneutraalisti. Kuljetustyön palkkaliite K Edellisellä sopimuskaudella sovitun palkkaliitettä K koskevan työryhmän määräaikaa jatketaan 30.9.2015 saakka. Reitti 9 2014 7
TES-uutisia Tilapäinen työ perustuu vapaaehtoisuuteen Uutena asiana sovittiin tilapäisen työn pelisäännöt. Itellassa voidaan tilapäistä työtä käyttää tapauksissa, joissa työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tällöin hänelle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tilapäinen työ perustuu aina vapaehtoisuuteen. Sen pitää olla tarkoituksenmukaista ja työn tulee olla työsopimuksen mukaista tai siihen rinnastettavaa työtä. Työntekijä voi myös työskennellä väliaikaisesti erikseen sovitussa muussa tehtävässä tai saada koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa työterveyslääkärin antamassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Ennen järjestelmän käyttöönottamista valmistellaan Itellan sisällä, yhteistyössä henkilöstön kanssa, näiden säännösten mukaiset täsmentävät ohjeet. Selkeyttä sairaanhoitopalveluihin Sovittiin, että Itella oikaisee palvelun tuottajille antamansa väärät tulkinnat. Ensimmäinen koskee fysikaalisen hoidon määrää ja oikeutta lähetteen saamiseen. Fysikaalisen hoidon määrää ei ole rajoitettu. Lähetteen fysikaalisen hoitoon voi saada aina lääkärin todetessa hoidon tarpeelliseksi. Toiseksi täsmennettiin psykologin konsultaatiota. Ne hyväksytään pääsääntöisesti 1 5 käynniltä psykiatrin tai työterveyslääkärin määräämänä. Ennaltaehkäisevänä toimintana, ei sairaanhoitona, toteutettavien työterveyspsykologin neuvonta- ja ohjauskäyntien määrä on 1 3 käyntiä. Oikeus Mehiläisen palveluihin työ- ja lomamatkoilla Kolmas täsmennetty asia on oikeus käyttää sairaanhoitopalveluja työ- ja lomamatkojen aikana. Työmatkalla ja loma-ajalla työntekijä voi kääntyä akuuteissa sairaustapauksissa aina Mehiläisen puoleen, jos paikkakunnalla sellainen on, vaikka hänelle muutoin olisi osoitettu muu terveyspalvelun tuottaja. Kuntoutusrahalla muussa yrityksessä olevan lomaetu Työntekijä, joka on kuntoutusrahan turvin esim. työkokeilussa tai oppisopimuskoulutuksessa muussa yritykses- -> Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos >> Myös Informaatiologistiikka-alan työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos. Muutosturvasopimus säilyy ja palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.11.2014 31.10.2015. Palkkaliitteiden 1, 2 ja 3 palkkaryhmien taulukkopalkkoihin ja henkilökohtaisiin palkkoihin tehdään 1.12.2014 lukien 0,4 prosentin suuruiset yleiskorotukset. Palkkaliitteessä 2 pääkaupunkiseutulisä 3 prosenttia lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Jos yleiskorotus heijastuu automaattisesti joihinkin etuuksiin, esim. prosentuaalisiin lisiin tai palkanosiin, myös ne korottuvat vastaavasti. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään lähinnä 1.12.2014 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia lisiä, muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia tai luottamusmies- ja työsuojelusopimuksen mukaisia palkkioita ei koroteta. Opus Capitalle yrityskohtainen TES Palkankorotusten lisäksi neuvotteluissa sovittiin, että työehtosopimuksen digitointi- ja tulostusprosessin eri työvaiheiden tehtävissä noudatettavat työehdot ja palkkaliite 2 erotetaan työehtosopimuksesta omaksi liitteekseen. Tämä helpottaa jatkossa työehtosopimuksen ymmärtämistä ja tulkintaa, kun eriävät työehdot on kasattu omiin kokonaisuuksiinsa. Tämän lisäksi työehtosopimuksen soveltamisalaa muutettiin niin, että työehtosopimuksesta tuli Opus Capitan yrityskohtainen työehtosopimus. Erikseen sovittiin, että tätä työehtosopimusta noudatetaan myös Itel- la Oyj:n, Itella Posti Oy:n ja Itella Logistics Oy:n tietotekniikkatehtävissä ja niihin rinnastettavissa tehtävissä. Työehtosopimusta kehitetään jatkossa Opus Capitan tarpeiden pohjalta. Erillissopimuksessa tullaan huomioimaan muiden edellä mainittujen yritysten kehitystarpeet. Perehdyttämislisä meni läpi Vaikka neuvottelut ajoittuivat niukkaan työllisyys- ja kasvusopimuksen aikaan, niin silti talous- ja palkkahallinnon tehtäviin onnistuttiin neuvottelemaan perehdyttämislisä. Perehdyttämislisää maksetaan jos toimihenkilö, jonka tehtäviin perehdyttäminen ei normaalisti kuulu, työnjohdon määräyksestä perehdyttää oman työnsä ohella toista henkilöä työtehtäviin. Perehdyttämislisää maksetaan perehdyttämiseen käytetyiltä työtunneil- -> 8 Reitti 9 2014
sä ja hänen työsuhteensa on voimassa Itellaan, kerryttää vuosilomaa Itellassa, mikäli hänelle ei ko. yrityksessä anneta vuosilomaa työkokeilun tai oppisopimuskauden aikana. Yksimielisyys tes-tulkinnoista Tes-neuvottelujen yhteydessä käytiin läpi syntyneitä erimielisyyksiä Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen tulkinnoista. Seuraavissa asioissa saavutettiin yksimielinen näkemys: - Vuosilomapalkan maksaminen. Määräaikaisten loman ansainta, kun on katkoja työsuhteessa. - Koeajan määrittely työsuhteen kestäessä. Sovittu koeaika ei oikeuta purkamaan työsuhdetta päättymään koeajan perusteella, vaan ainoastaan palauttamaan työsuhteen ennen muutosta olleeseen oikeustilaan. - Ateriakorvaus maksetaan myyntityössä oleville toimihenkilöille, jos heillä ei ole liukuvan työajan puitteissa olevan tauon (11.00 13.30) välisenä aikana mahdollisuutta käyttää matkan aikana Itellan sopimusruokapaikkaa. ta ja sen suuruus on 20 prosenttia tuntipalkasta. Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovittiin myös, että Opus Capita ohjeistetaan sopimaan paikallisesti työmatka-ajan korvauksen maksamisesta Jyväskylän toimipaikassa palkkaliitteen 3 palkkaryhmien 1 ja 2 tehtävissä toimiville. Alkavalle työehtosopimuskaudelle sovittiin käynnistettäväksi työryhmiä, joiden tavoitteena on muun muassa valmistella asioita seuraavaan työehtosopimusneuvotteluun ja kehittää palkkaliitteiden 1 ja 3 palkkajärjestelmiä. Työryhmien tarkoituksena on selkeyttä työehtosopimusta. Neuvotteluiden yhteydessä sovittiin myös Opus Capitan tulevasta edunvalvontaorganisaatiosta. Teksti: Lena Lahti, pääluottamusmies, IT-TES, palkkaliite 1 TES-kysymyksiä Lomarahan vaihto >> Itellassa saman palveluesimiesalueen sisällä jotkut esimiehet ovat antaneet vaihtaa lomarahaa vapaaksi kahdelta viikolta. Meillä taas viikko oli ehdoton yläraja. Meiltä pyydettiin vielä henkilökohtaisia perusteluita, miksi yli viikon mittaisia vapaita pitäisi saada. Perusteluita myös annettiin, mutta ne jätettiin huomioimatta. Tämä kaikki paljastui vasta heinäkuussa, eikä asialle voitu enää tehdä mitään. Esimiehet ovat olleet haluttomia kommentoimaan koko asiaa. Tasapuolista kohtelua tässä ainakin rikottiin ja avoimuuskin oli kaukana. Kuinka tämä voitaisiin välttää ensi vuonna? Meniköhän oikein? Vastaus Viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimuksessa (22 3 momentissa) todetaan, että lomarahan vaihtamisesta joustovapaaksi sovitaan osapuolten kesken. Itellan sisäisissä ohjeissa asia on todettu seuraavasti: Esimies päättää lomarahojen vaihtamisesta työntekijän pyynnöstä. Päätöstä tehdessään esimies harkitsee, mitä haittoja myönnettävästä vapaasta voi olla tehtävän ja toiminnon jatkuvuudelle ja laadulle. Vaihtoja myönnettäessä on otettava huomioon yksikön henkilöstön tasavertainen kohtelu. Huomioon otettavia seikkoja voivat olla esimerkiksi vuosilomasijaisten tarve ja saatavuus, yksikön ruuhkahuiput ja hiljaiset ajankohdat, henkilön aiempi vuosiloma- ja joustovapaakertymän kokonaismäärä sekä työssä jaksamisen tarpeet, aiemmin sovittujen joustovapaasopimusten noudattaminen sekä muut tehtävän menestykselliseen hoitamiseen liittyvät seikat ja riskit. Palveluesimiesalueella toimipaikat ja niiden henkilöstön rakenne voi vaihdella suurestikin. Tämä voi aiheuttaa kysyjän mainitseman tilanteen ja tunteen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Kysyjä on oikeassa siinä, että esimiehen tulisi kyetä perustelemaan päätöksensä. Varsinkin kun on kysytty nimenomaan henkilökohtaisia perusteluita, miksi kyseisessä toimipaikassa ei voida vaihtaa lomarahoja enempää kuin annettu määrä. Se miksi käytäntö on erilainen kuin jossakin muussa alueen toimipaikassa, lienee hankalampi vastattava, koska silloin täytyisi tietää kokonaistilanne toisissa toimipaikoissa. Onko syynä pitkälomalaisten määrä, vaihdetaanko jossakin korvauksia enemmän joustovapaaksi, määräaikaisten sijaisten lukumäärä ja uusien sijaisten kouluttaminen jne Kyseessä on kuitenkin esimiehen kokonaisharkintaan perustuva asia, jossa tulee pyrkiä tasapuoliseen kohteluun, kuten kysyjäkin toivoi meneteltävän. Toivottavasti asia korjaantuu ensi vuonna. Esko Hietaniemi, liittosihteeri Itella Postiin 3300 joulun kausiapulaista >> Itella Posti varautuu jouluruuhkaan työllistämällä 3 300 kausiapulaista eri puolilla maata. Kausiapulaisten määrä on sama kuin viime vuonna. Eniten lisätyövoimaa tarvitaan joulutervehdysten ja pakettien lajitteluun sekä postinjakeluun. Joulun työpaikoista on vielä noin puolet täyttämättä. Joulun ruuhkahuippu ajoittuu parille joulunalusviikolle, jolloin joulutervehdysten viimeiset lähetyspäivät ovat käsillä ja pakettien määrä suurimmillaan. Itellan käsittelemien pakettien määrä alkaa lisääntyä merkittävästi marraskuun viimeisellä viikolla, sillä yhä useampi tekee jouluhankintoja verkkokaupoista. Viime vuonna Posti kuljetti joulusesongin kiireisimpinä päivinä yli 250 000 pakettia. Normaalisti paketteja kulkee noin 125 000 päivässä. Postin pakettiautomaattiverkosto on kasvanut ja tänä jouluna pakettiasioissa palvelee 460 pakettiautomaattia. Postin palvelupisteverkostoon kuuluu yli 1 400 palvelupistettä. Lähde: Itella Oyj, www.itella.fi/rekrytointi. Reitti 9 2014 9
Työpaikkakäynnillä Koillismaalla TyöErGONO Teksti ja kuvat: riikka Airio, Oulun ammattiosasto Pääluottamusmies Antero Saukkonen ja järjestöpäällikkö Seppo Kinnunen kävivät lokakuussa työpaikkakäynnillä Kuusamon ja Taivalkosken jakelutoimipaikoissa. Työntekijät kertoivat heille huolensa työilmapiirin muutoksesta ja työkuorman lisääntymisestä ytneuvotteluiden jälkeen. Pitkään jatkuneiden yhteistoimintaneuvotteluiden vaikutukset näkyvät posti- ja logistiikkaalalla edelleen ympäri Suomen. Niin myös pohjoisessa, jossa vaikutukset ovat olleet sävyiltään lähinnä negatiivisia. Työpaikkakäynnillä Kuusamossa kävi ilmi, että yt-neuvotteluiden seurauksena työpaikan ilmapiiri on kärsinyt ja työkuorma kasvanut huomattavasti. Työntekijöiden palautteet tehdyistä muutoksista ovat turhia. Jos varsinainen työaika pysyy samana, mutta työmäärä kasvaa, ei voida olettaa, että työn laatu säilyisi ennallaan. Postit myöhästyvät ja asiakkaat turhautuvat. Kuusamossa postityöntekijänä työskentelevä Ràvdnà Valle tietää, miltä tuntuu saada valituksia asiasta, joka on hänestä itsestään täysin riippumaton. Olen jakanut postia suurimmaksi osaksi Rukatunturilla. Tunnen ison osan ihmisistä siellä nimeltä ja näöltä. Jos posti on myöhässä, ihmiset saattavat soittaa suoraan minulle. Numeroni on helppo saada Fonectalta, jos vain osaa lausua nimeni oikein, Ràvdnà naurahtaa. Kyllähän työn haluaisi tehdä hyvin ja määrätyssä ajassa, mutta tuntuu, ettei se monestikaan onnistu. Taivalkoskella lajittelutoimipaikassa zip-menetelmä on jo otettu käyttöön. Kuvassa postityöntekijä Arja Pyttynen. Uusi zip-menetelmä käyttöön Epävarmuus tulevasta raastaa työntekijöitä, mikä vaikuttaa lopulta myös työilmapiiriin. Ràvdnà kokeekin, että tällä hetkellä ilmapiiri työpaikalla on huonompi kuin esimerkiksi vuosi sitten. Yt-neuvotteluiden seurauksena tehtyjä irtisanomisia on jouduttu paikkailemaan, ja jo kertaalleen irtisanottuja henkilöitä on palkattu takaisin. Positiivista on se, että on työpaikka, mutta vieläkin tulevaisuus tuntuu epävarmalta. Koko ajan tapahtuu asioita, joita ei pysty ennakoimaan. Postin määrä vaihtelee päivittäin todella paljon. Aamulla kun tulet töihin, niin et voi ikinä tietää, kuinka pitkään menee, Ràvdnà toteaa. Hän kertoo, että työturvallisuuteen on kuitenkin kiinnitetty hyvin huomiota ja sen tärkeyttä painotettu. Myös työergonomian parantamiseksi on Kuusamoon tulossa uusi zip-menetelmä. Ràvdna myöntää, ettei hänellä ole kunnollista käsitystä siitä, miten tuo zip-menetelmä käytännössä toimii. Hän kuitenkin aikoo kokeilla uutta menetelmää avoimin mielin. Toivottavasti meillä on hyvä ohjeistus ja tarpeeksi aikaa opetella se. Hyvähän sitä on kokeilla. Hyllylajittelu kun ottaa kovasti hartioihin. Nuoret irtisanottiin, vanhat jäivät. Kuusamossa luottamusmiehen tehtäviä hoitava Aarre Pesonen on myös huomannut muutoksien vaikuttaneen työ- 10 Reitti 9 2014
MIAA PArANNETAAN Mikä on zipmenetelmä? Luottamusmies Aarre Pesonen paikan ilmapiiriin. Pitkään talossa työskennellyt konkari on kuitenkin hyväksynyt, että muutoksia tulee jatkuvasti, ja niiden kanssa on elettävä. Nuoria irtisanottiin ja vanhat jäivät. Kaikki työvoima on käytössä, mutta sekään ei riitä. Mainokset eivät ole vähentyneet niin kuin on luvattu, ja jakelureitit ovat pidentyneet. Kyllähän se käy jaksamisen päälle. Kohta 40 vuotta olen ollut talossa, ja siinä ajassa nähnyt kaikenlaista On vain koetettava olla mukana muutoksissa, Aarre toteaa. Myös Aarrelle marraskuussa Kuusamoon tuleva zip-menetelmä on vielä mysteeri. Taas tulee uusi muutos, kun hajaalueiden esityötapa muuttuu ja käyttöön otetaan syli-zip. Ei meillä oikein ole vielä Postityöntekijä Ràdvnà Valle tietoa, että millainen se on. Jännityksellä odotellaan. Kuulostaa, että se pelastaa kaiken. Hyvä kun on entisestä selvitty, niin ei kun uutta putkeen. Taivalkoskella zip jo käytössä Taivalkoskella lajittelutoimipaikassa uusi zip-menetelmä on jo otettu käyttöön. Arja Pyttynen onkin jo hiljalleen päässyt sisälle uuteen menetelmään. Olihan se alkuun hitaampaa ja hyllythän on ahtaammin. Mutta minulle ainakin tämä menetelmä on ollut hyvä tässä vaiheessa, kertoo Arja, joka toimii tällä hetkellä osa-aikaisena työssä syntyneiden niska-, hartia- ja selkävaivojen vuoksi. Aika näyttää, tuoko uusi zip-menetelmä helpotusta arkeen myös Kuusamossa. >> Aakkoselliseen lajitteluun perustuvaa Zip-työmenetelmää kokeiltiin jo vuonna 2006 Länsi- Suomessa, Vammalan jakelussa. Sittemmin työmenetelmää on kehitetty ja käytetty eri puolella Suomea. Nykyisin puhutaan yleisimmin syli-zipistä. Syli-zipissä jää aikaisempaan zippiin verrattuna viimeinen hyllyynheitto pois. Jakelujärjestykseen lajittelu tapahtuu sylissä jakelujärjestysluettelon mukaan. Menetelmä parantaa työergonomiaa, kun aiemmista ABC-sovelluksista tutut tuki- ja liikuntaelimiä rasittavat kurottelut ja kyykistelyt vähenevät. Menetelmä muistuttaa läheisesti vanhaa, oman työaseman puuhyllylajittelua. Juha Pöyry Reitti 9 2014 11
Puheenjohtajan Työehtosopimus syntyi ilman työtaistelua Heidi Nieminen Liittourallani olen ainakin satoja, jollen kohta tuhansia kertoja sanonut saman lauseen: ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista. Ylitöitä saa halutessaan tehdä, mutta kenenkään ei tarvitse tehdä. Työehtosopimusneuvottelut on nyt tämän syksyn osalta käyty. Pitkästä aikaa neuvottelutulos saatiin aikaiseksi ilman ylityökieltoa ja pistelakkoja. Viime syksyn työrauhaton marraskuu oli vielä tuoreessa muistissa molemmilla osapuolilla. Neuvottelutulos on tyydyttävä tekstien osalta. Rahaa on jaossa huonosti, joka oli tiedossa jo neuvottelukierrokselle lähtiessä maassa on yleisesti voimassa työllisyys- ja kasvusopimus, jonka mukainen korotus on tälle vuodelle onnettoman pieni 0,4 prosenttia. Sopimuksen sisällöstä löydät tarkempaa tietoa toisaalta lehdestä, työpaikoille jaetuista tiedotteista ja PAUn nettisivuilta. Moni odotti ylityökieltoa, erityisesti postinjakelusta tuli tällaista viestiä. Viestien mukaan ylityökieltoa haluttiin, jotta ylitöistä ei tarvitsisi itse kieltäytyä. Ja oli niitäkin, jotka halusivat muiden lopettavan ylitöiden tekemisen, jotta toimipaikan todellinen resurssitarve nähtäisiin jäämien muodossa. Liittourallani olen ainakin satoja, jollen kohta tuhansia kertoja sanonut saman lauseen: ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista. Ylitöitä saa halutessaan tehdä, mutta kenenkään ei tarvitse tehdä. Ehkä vielä postityönkin osalta näemme päivän, jolloin tämä työelämän perusperiaate on syöpynyt selkärankaan paremmin kuin siellä vielä osalla elävä virkamiesajan sääntö ylitöiden pakollisuudesta. Virkamiesaika päättyi vuoden 1993 lopussa eli 21 vuotta sitten. Tämän jälkeen ei ketään postilaista ole voinut pakottaa ylitöiden tekemiseen. Samaan aikaan kun istuimme tes-neuvottelupöydässä, alakerrassamme sijaitsevan Merimies-Unionin tiloihin tunkeutui ulosottomies. Merimiehillä ei ole laskut maksamatta, vaan ulosottomies oli tuomassa venäläisen rahtilaivan omistajan käräjäoikeudelle jättämän hakemuksen mukaista turvaamistoimipäätöstä. Venäläistä työnantajaa ärsyttää, kun Merimies-Unioni saartaa (eli ilmoittaa että alusta ei lastata eikä pureta) sellaisen aluksen, jossa ei noudateta työehtosopimuksen määräyksiä. Siellä teetetään töitä pahimmillaan orjapalkalla. Uudeksi keinoksi vältellä työehtosopimuksen ehtojen noudattamista, on keksitty niin sanottu turvaamistoimenpide. Eli käräjäoikeuden määräämän sakon uhalla - joka tässä tapauksessa oli 50 000 euroa - saarto käsketään lopettamaan. Sama asia toisen esimerkin kautta: Olettakaamme, että työnantaja ilmoittaa erottavansa työntekijöitä työstä vaikkapa ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. Kuten tiedätte, se on muun muassa perustuslain vastaista. Tätä työnantajan tekoa vastaan erottamisuhan alla olevat työntekijät eivät saisi uhkasakolla tehostettua turvaamistointa, vaikka sitä kuinka haettaisiin (tästä on olemassa korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 1999). Tämän jälkeen työntekijöiden ammattiyhdistys ryhtyisi lakolla puolustamaan erotettavia. Tähän taas työnantaja voisi nykyisen oikeuskäytännön nojalla hakea samanlaista turvaamistoimenpidettä kuin edellä merimiesten osalta. Ison uhkasakon nojalla lakko käskettäisiin lopettamaan ja työnantajan lainvastainen menettely saisi jatkua. Edellä kuvattu esimerkki ei voi olla osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää! 12 Reitti 9 2014
Vain 2 /kk Lapsen TAPATURMAVAKUUTUS Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA Reitti 9 2014 13
Kuorma-hanKe kon Itella Oyj:n, Itella konsernin työhyvinvointisäätiön ja Työterveyslaitoksen Kuorma-hanke valmistui keväällä. Tutkimuksen julkistamisen jälkeen kentällä on odotettu tietoa siitä, mitä tuleman pitää hankkeen tuloksien pohjalta. Etenkin nyt kun isot YT:t moukaroivat henkilöstöä joka suunnalta, on kuormittavuuden lisääntyminen ja siitä puhuminen varmasti monen postilaisen arkipäivää. Vaikka ulospäin ei toistaiseksi ole näkynyt paljon konkreettisia asioita Kuorman tiimoilta, on kulisseissa ja asiantuntijatasolla tehty merkittäviä päänavauksia, joissa on otettu huomioon juuri tutkimuksen pohjalta saatuja tietoja ja suosituksia. Teknisiä kehityshankkeita viritellään Kehityspäällikkö Lasse Mattsson oli IPO-työsuojelutoimikunnan kokouksessa kertomassa Kuorma-hankkeen meneillään olevista kehityskohteista. Mattssonin vastuualueena ovat työvälineet ja työvaatteet. Aiemmin hän on toiminut muun muassa jakelun esityön kehityspäällikkönä Itellan Infra-yksikössä. Työn alla on muun muassa seuraavia kehityshankkeita: Haetaan reppumalliseen laukkuun parannusta jakelulaukkukehitysprojektin kautta. Länsi-Suomen alueella on kolme prototyyppiä testauksessa. Varhais- ja perusjakelun autojen jakelutelineen pienkehitysprojekti. Eteneminen odottaa tietoa, kuinka monesta laukusta tulevaisuudessa jaetaan. Sähköavusteinen maksikärryprojekti, jossa kokeillaan isompaa kärrytyyppiä; projektia suunnitellaan uudelleen aloitettavaksi. Sähkökäyttöisen rahtifillarin kehitysprojekti, jossa on käytössä kolmipyöräinen polkupyörä ja isompi boxi. Siihen on olemassa valmiita tuotteita, lastattua saa yli 100 kg eli yli puolet enemmän kuin nykyisiin pyöriin. Kaksi erilaista rahtifillaria on jo hyötytestikäytössä jakelussa. T3 ajoneuvoluokan nelipyöräinen traktorimönkijän etsintä on käynnissä. Briteistä on haettu oikealta ohjattavaa mallia. Siinä on tavaratila ja suojattu ohjaamo. Toistotyötä vähentävän syli-zipin lisääminen. Kaikille muille kuin autoreiteille sähköavusteiset välineet; postinjakelupyörien ja -kärryjen suunnitellaan olevan 100 prosenttisesti sähköavusteisia vuoteen 2019 mennessä. Mattssonin mielestä haasteena on, että autojakelussa ihmiset pitäisi saada autoistaan ulos useammin. Autoissa istutaan liikaa ja samalla käytetään huonoja epäergonomisia liikkeitä. Se, miten ihmiset ohjeistetaan ja miten he lopulta tekevät, on valitettavasti kaksi aivan eri asiaa. Edellä mainitun asian valvominen on käytännössä vaikeaa. Yksi iso asia, mikä Kuorman takia tehtiin jo viime vuoden joulukuussa, oli autohankinnan standardien päivitys. Se vaikutti jo vuoden 2014 autohankintoihin siten, että ihan pahimpia ei tullut, vaikka tarjolla oli edullisempia vaihtoehtoja kuin lopulta valitut autot. Hanketta on pidettävä esillä Jakelutapoja voi kehittää monesta eri näkökulmasta. Yksi asia lähestyä aihetta on jakelun sisältöjen laajentaminen. Julkisuudessa on puhuttu niin sanotuista älylaatikoista. Hyvä kysymys onkin mitä kaikkea tavaraa tai palveluita voidaan jakelussa tulevaisuudessa tuot- 14 Reitti 9 2014
kretisoituu taa ja kuljettaa. Fakta kuitenkin on, että rappujakelussa portaissa liikkuminen aiheuttaa monelle paljon terveydellisiä ongelmia polvet ja nilkat ovat usein kovilla. Kuorma-hankkeen tavoitteita kuormittavuuden laskemisen näkökulmasta sivuaa myös osoitteettoman niputuskone, joskin tarve siihen on syntynyt ennen kaikkea liiketoiminnallisin perustein. Hankkeen loppuraporttia on Mattssonin mukaan käyty läpi tai lähetetty tiedoksi yksityiskohtaisesti monessa eri yhteydessä ja asiantuntijoiden kesken. Raporttia ja sen sisältöä pitäisi pitää koko ajan yllä keskusteluissa ja varmistaa että sen asiat tulisivat osaksi toimintaa. Tulevaisuudessa on suunnitteilla raportin tekeminen siitä mitä on saatu tähän mennessä aikaiseksi hankkeen pohjalta. KUVA: ITELLA Kuorma-tutkimuksen mukaan autojakelu todettiin epäterveelliseksi. Paikallaan istuminen ja liikkumattomuus alikuormittavat autojakajien hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja ovat terveydelle haitallisia. Kuorma-tutkimuksen yksi tärkeimmistä hyödyistä on se, että nyt saadaan tutkittua materiaalia vahvistukseksi sille mikä on ehkä jo aiemmin tiedetty. Itellan sitoutuminen yrityksenä voimakkaasti työturvallisuusasioiden läpiviemiseen on helpottanut Kuorma-hankkeen asioiden esille tuomista. Jaksamis- ja ergonomianäkökulmien esille tuominen on helpottunut Kuorma-hankkeen valmistumisen myötä. Työterveyshuolto aktiivisesti mukana Työterveyslääkäri Annika Jalli Mehiläisestä oli myös alustamassa samassa työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Työterveyshuollon toiminnan suuntaamisen kannalta keskeisimmät Kuorman löydökset olivat hänen mukaansa muun muassa: Työ sisältää paljon saman liikeradan toistoja, mikä lisää tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Tähän voidaan vaikuttaa mm. perehdytyksellä, oikeilla työtavoilla ja lihashuollolla. Pyörä- ja kärryjakelun kuormittavuus. Kuormitusta voidaan vähentää sopivalla tauotuksella ja apuvälineillä Omasta kunnosta huolehtiminen on keskeistä työkyvyn ylläpitämiseksi, työ yksin ei riitä ylläpitämään kuntoa. Autojakelu ei ole aina sopivin vaihtoehto. Kunnon ylläpitämisen tärkeys korostuu erityisesti autojakelussa. Kuorman loppuraportti on toimitettu kaikkiin Itellan työterveyshuoltoihin ja se on lisännyt työterveyshuollon tietoisuutta postinjakajan työn kuormitustekijöistä ja keinoista vaikuttaa niihin. Loppuvuoden aikana työterveyshuolloille viestitään vielä lisää tulosten hyödyntämisestä. Toimintakykytestejä ja ergonomista ohjausta Kuorman tuloksia on ehditty hyödyntää myös työterveyshuollon toiminnan suuntaamisessa ja erityisesti työterveyshuollon puitesuunnitelman 2015 2017 laatimisessa. Työhöntulotarkastuksiin on lisätty toimintakykytestejä ja vastaanotoilla tullaan jatkossa tekemään liikunta-aktiivisuuden arvioita. Tavoitteena näissä on tukea ja ohjata riskissä olevia henkilöitä ajoissa huolehtimaan omasta kunnostaan. Vuoden 2015 alusta autojakelussa otetaan käyttöön myös uusia suunnattuja terveystarkastuksia, jotka sisältävät ergonomista ohjausta juuri tähän työhön. Muutenkin työntekijöiden ohjausta omasta kunnosta ja työkyvystä huolehtimiseen lisätään. Työterveyshuollon tapaamisissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös uneen ja elämäntapoihin. Vuoden 2015 alusta alkaen pidempien sairauspoissaolojen yhteydessä tarjotaan mahdollisuutta myös terveystapaamiseen, jonka tarkoituksena on tukea henkilöä oman työkyvyn säilyttämisessä. Tapaamisessa laaditaan yhdessä yksilöllinen jatkosuunnitelma, jonka toteuttamiseen tarjotaan aktiivista tukea mm. seurantatapaamisin. Pohdinnassa on ollut myös ryhmämuotoisia kuntotestejä riskihenkilöille. Fyysisessä työssä työfysioterapeutin rooli työ- ja toimintakyvyn tuessa on keskeinen. Ohjausta voidaan antaa myös työpaikoilla ja erilaisten ryhmien (mm. selkä-, niska- ja ergonomiaryhmät, kuntokoulut ) muodossa, joita toteutetaan alueellisten tarpeiden mukaan. Marko Koivumäki työsuojeluvaltuutettu Lounais-Suomi Lähde: Kehityspäällikkö Lasse Mattssonin ja työterveyslääkäri Annika Jallin alustukset IPO-työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Reitti 9 2014 15
AY Varoitusmenettelystä on saatava selkeät ohjeet Posti Oy antaa teille kirjallisen varoituksen. Varoituksen syynä on Mikäli tämänkaltainen menettelynne Itella toistuu, työsuhteenne tullaan päättämään. Tällaista tekstiä ovat luottamusmiehet saaneet lukea tämän vuoden aikana turhan usein. Kyse on tiedoksiannosta silloin, kun joku työntekijä on saanut kirjallisen varoituksen. Olemme sopineet, että asiasta annetaan tieto luottamusmiehelle. Lisäksi he ovat saaneet tiedoksi lukuisia työsuhteen irtisanomisia ja purkuja. Lukumäärät ovat järkyttäviä. Yhteensä olemme jo kolminumeroisessa luvussa. Kaiken lisäksi yhdeksän kymmenestä on kirjoitettu englanninkielisenä, koska kyse on maahanmuuttajista. Mistä tämä tilanne aiheutuu? Suurelta osin tämä on aivan itse luotu. Kaikki alkoi siitä, kun palkka lehdenjaossa alkoi laskea rajusti, koska se on sidottu lehtien levikkiin. Levikin lasku on ollut jo pitkään 6-8 prosentin tuntumassa. Samaan tahtiin on sanomalehdenjakajan palkkapussi keventynyt. Työnantajalla uhkasivat loppua työntekijät. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä sanomalehdenjakelussa on kasvanut voimakkaasti. Kulttuurierot työn tekemisessä ovat kuitenkin suuret verrattuna kantasuomalaisiin. Poissaoloja on ollut runsaasti. Lisäksi esimiesten taholta asioihin ei ole puututtu. Kun yksi sai olla pois aina silloin tällöin, niin muutkin huomasivat, että poissaolo on sallittu. Poissaolot ovat suurin kirjallisten varoitusten syy. Vuosien ajan itse kasvatetun tavan pois kitkeminen on hidasta työtä. Sen korjaaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jota ei esimiehillä aina ole ollut. On ollut helpompi kirjoittaa varoitus, kuin olla jatkuvasti yhteydessä työntekijöihin ja selittää uutta käytäntöä. Lisäksi selkeää ohjeistusta ei ole annettu työntekijöille, jossa olisi sanottu, että nyt asialle tehdään jotakin. Pointissa on ollut jo jonkin aikaa selvät ohjeet ja menettelytavat, joiden mukaan esimiesten tulisi toimia. Ongelmana tuntuu olevan se, etteivät kaikki Varoitusten lukumäärät ovat järkyttäviä. Yhteensä olemme jo kolminumeroisessa luvussa. esimiehet ole vaivautuneet niitä tutkimaan. Ainakin varoituskäytäntö antaa viitteitä siihen. Luottamusmiesten saaman käsityksen mukaan meillä on useita erilaisia käytäntöjä, aivan kuin olisimme eri yhtiössä töissä. Saako joku varoituksen helpommin kuin toinen? Näinhän ei pitäisi olla. Toisaalta emme mekään halua olla luomassa mitään varoitusautomaattia, että kolmannesta poissaolosta saa aina kirjallisen varoituksen. Miksi kolmannesta? Pointissa olevan ohjeen mukaan ensimmäisestä poissaolosta seuraa yhteydenotto, jossa kysellään syytä ja kerro- taan, ettei voi olla poissa ilman, että siitä on sovittu etukäteen. Jos tilanne toistuu, kutsutaan kuulemiseen konttorille ja asiasta tehdään pöytäkirja. Vasta kolmannesta voidaan antaa kirjallinen varoitus. Neljännestä kerrasta voidaan jo työsuhde päättää, jos kirjallinen varoitus on jo annettu. Kaikessa kaavamaisessa toiminnassa on omat hyvät puolensa. Yksi on se, että kaikki tietävät, mitä mistäkin seuraa. Huono puoli on taas se, että inhimillinen elämä ei yksinkertaisesti taivu kaavoihin. Kaiken toiminnan, puhuttelun, kuulemisen ja jopa kirjallisen varoituksen pääajatus on se, että työntekijä korjaa käytöksensä ja hänellä on siihen mahdollisuus. Tämäkin päämäärä tuntuu joskus unohtuvan kaikessa kiireessä. Tapani Varis pääluottamusmies pääkaupunkiseudun varhaisjakelu antero harju 16 Reitti 9 2014
?Kysyvälle Loma osasairauspäivärahalla? >> Olen ollut sairauslomalla heinäkuusta. Nyt vointi on paranemassa. Juttelin työterveyslääkärin kanssa. Työterveyslääkäri arvioi sairauslomani kestävän vielä ainakin pari kuukautta, mutta piti mahdollisena kokeilla työhön paluuta osasairauspäivärahan kautta. Esimieskin toivoo minun palaavan työhön ja on innokas järjestämään työt niin, että osasairauspäivärahalla paluu onnistuu. Kesäloma jäi sairauden vuoksi pitämättä ja toisaalta haluttaisi jäädä lomalle ja tehdä vaikka pikku reissu etelään? Onko mahdollista olla osasairauspäivärahalla sairauslomalla? Hannu Kuljettaja Vastaus Pääsääntö on, että sairausloman ajalle ei merkitä vuosilomaa, ei myöskään osasairauspäiväraha-ajalle, vaan vuosiloma siirtyy pidettäväksi myöhemmin erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Osasairauspäiväraha lakkautetaan osa-aikatyön keskeytyksen alkamisesta lukien. On mahdollista, mutta ei suositeltavaa, että osapuolet yhdessä sopien muuttavat osa-aikatyösopimusta siten, että sopimus päättyy keskeytyksen ajaksi ja jatkuu sen jälkeen. Kelaan toimitetaan tiedot uudesta osa-aikatyösopimuksesta. Osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa keskeytyksen ajaksi ja jatkuu uuden osa-aikatyösopimuksen mukaisesti joko 0, 1, tai 10 päivän omavastuulla riippuen osa-aikatyöskentelyn keskeytyksen pituudesta. Mistä tukea ammatilliseen opiskeluun? Mika roos työympäristöasiantuntija >> Työskentelen palveluesimiehenä ja olen PAUn jäsen. Tarkoitukseni on suorittaa avoimessa yliopistossa ammatillisia lisäopintoja. Oma esimiehenikin on tähän kannustanut. Opinnot eivät ole ns. kokopäivästä opiskelua, mutta niihin joutuu ottamaan joitain vapaapäiviä silloin tällöin. Kysyisin, voiko liitosta tai muualta saada tukea opintojen suorittamiseen? Palveluesimies Vastaus Mikäli sinulle on kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta, sinulla on mahdollisuus hakea tukea opiskeluun Koulutusrahastosta. Pääsääntö on, että tukea myönnetään opiskeluun joka kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Tukea voidaan myöntää myös, kun opintovapaajakso tai -jaksot ovat lyhyempiä kuin kaksi kuukautta, mutta opintovapaapäiviä kertyy yhteenlaskettuna vähintään 43 päivää. Tällöin tukea voi hakea soviteltuna aikuiskoulutustukena jälkikäteen kalenterikuukausittain. Avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin tukea voidaan myöntää, jos opinnot ovat hakijalle ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Tukea voidaan myöntää vain sellaiselle avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksolle, jolle on myönnetty opinto-oikeus ja jolle on vahvistettu opiskeluohjelma. Lisätietoja tuen hakemisesta saat Koulutusrahastosta www.koulutusrahasto.fi Mika roos työympäristöasiantuntija Sairaalan poliklinikkamaksun korvaaminen? >> Työskentelen postimyyjänä Savossa. Sain työterveyslääkäriltä lähetteen sairaalamme poliklinikalle. Yllätyksekseni jouduin siellä maksamaan itse poliklinikkamaksun, vaikka lähete oli työterveyslääkäriltä. Eikö tämä tutkimus sisällykään työnantajan kustantamaan sairaanhoitoon? Pulmupäivikki Vastaus Kyllä sisältyy, sairaanhoitosopimukseen (Itella-konsernissa ohjeeseen ) kuuluu julkisten sairaaloiden poliklinikkamaksut, jotka maksetaan silloin, kun henkilö on käynyt työterveyslääkärin lähetteellä poliklinikalla tai työntekijä on, työterveysaseman ollessa suljettuna, joutunut hakeutumaan pakottavasti hoitoon, esimerkiksi viikonloppuna. Jos kyseessä on sama sairaus ja joutuu käymään poliklinikalla useampaan kertaan, kerran saatu lähete riittää. Poliklinikkalaskut voivat tulla maksuun myös useamman käynnin sarjahoitolaskuna, jolloin ne maksetaan yhdellä kertaa. Lisäksi maksetaan pkl-käyntiin liittyvät lääkärintodistukset. Työntekijä maksaa laskun ensin itse ja täyttää esimieheltä saamansa oman yhtiön laskunselvityslomakkeen ja toimittaa sen, sairaalan poliklinikkalaskun ja kuitin esimiehelle. Lasku tulee esittää esimiehelle kahden kuukauden sisällä maksupäivästä. Työnantaja maksaa laskun työntekijän tilille. Mika roos työympäristösihteeri Loman kertyminen >> Kuinka paljon minulle kertyy lomaa 1.4.2014 lähtien kun olen aloittanut työt 1.11.2013. Nyt näyttää siltä, että töitä on tarjolla vain vuodenvaihteeseen asti? Epätietoinen Vastaus Vuosilomalain 5 mukaan, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden (1.4 30.4) loppuun mennessä jatkunut alle vuoden, lomaa kertyy 2 päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Mutta jos työntekijän työsuhde loppuu ennen lomanmääräytymisvuoden loppua 30.4, niin noudatetaan vuosilomalain 17 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä olevaa lainkohtaa, jossa todetaan: Jos työntekijän työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, työntekijällä on kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta oikeus saada 2½ päivää lomaa. Eli jos työsuhteesi päättyy 31.12.2014, niin saat 1.4.2014 lukien yhdeksältä kuukaudelta 2½ lomaa kuukautta kohden. Yhteensä 22,5 päivää, joka korotetaan 23 päivään. Esko Hietaniemi liittosihteeri Reitti 9 2014 17
HuoleHdi itsestäsi, edunvalvoja! Peurungan kylpylähotellissa järjestettiin lokakuussa hyvinvointia edunvalvojille kurssi. Osanottajat olivat luottamusmiehiä ja työsuojeluasiamiehiä eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli, että he oppisivat tunnistamaan voimavarojaan ja toimisivat itse aktiivisena oman uupumuksensa ennaltaehkäisyssä. Tekstit ja kuvat: Hannele Niemi Paras on oppia myöntämään omat rajansa. Marko Hytönen, postinjakaja, luottamusmies, työsuojeluasiamies, varapääluottamusmies, Kuusa Olen muistanut venytellä, eikä kurssin jälkeen ole krampannut jalkoja. Anne Blom, postinjakaja, työsuojeluasiamies, Jyväskylä Työn kiireiseen tahtiin kurssilla tarjottiin helppo vinkki: taukojen pitäminen ja venyttely. On myös hyvä opetella käyttämään edunvalvojan näkymätöntä suodatinta korvissaan, sillä kiitoksen sijaan saa usein haukut. En enää kapinoi jatkuvaa muutosta vastaan, vaan hyväksyn sen osana työelämää. Näppärät niksit arjen selviytymisessä saavat hyvin usein minut ilahtumaan. Pekka Härkönen, postiterminaalin lähtevän tavaran käsittelyssä iltavuorossa, luottamusmies, Kainuun alueen työsuojeluvaltuutettu, Kajaani Työssä väsymistä ja stressiä vain harva voi välttää näinä aikoina. Erilaisten luottamustehtävien myötä paineet vielä lisääntyvät, joskus jopa yli voimien. Kun edellisten päälle kasataan perhehuolia ja oman hyvinvoinnin laiminlyöntiä, edunvalvoja on vaarassa sairastua. Tilanteen jatkuessa pitkään seurauksena voi olla työuupumus, masennus, jopa fyysiset sairaudet. Pysyvä stressi kuluttaa ihmistä ja lisää sairauksien mahdollisuuksia. On hyvä muistaa, että väsyminen on myös normaali ilmiö. Se menee ohi lepäämällä. Edunvalvojien kurssi Peurungalla alkoikin psykologiharjoittelija Johanna Välimäen stressiluennolla. Stressi, uni, mieliala ja kipu ovat oravanpyörän osasia, jotka ruokkivat toisiaan. Stressi lisää unihäiriöitä, vaikuttaa mielialaan ja saa ihmisen kokemaan kipua herkemmin. Unihäiriöt, mielialan lasku ja kivun kokeminen puolestaan lisäävät stressiä. Ihminen kestää paineita aikansa. Vähitellen vastustuskyky kuitenkin laskee ja seurauksena saattaa olla fyysistä tai psyykkistä oireilua. Stressistä voi tulla jopa tapa, silloin sitä on vaikea saada katkaistuksi. Pieni määrä stressiä saattaa pitää ihmisen virkeänä. Jos siitä pystyy vapaaajallaan palautumaan, silloin asiat ovat vielä hyvin. Jatkuva stressi vie äärirajoille, jolloin väsymys, alakulo, ärtyneisyys, jännittyneisyys, keskittymiskyvyn vaikeus, univaikeudet, tupakan ja alkoholin käyttö lisääntyvät. Kun voimavarat ovat lopussa, silloin uupuminen, masennus, välinpitämättömyys, luovuttamismieliala, yliherkkyys, itkukohtaukset ja suorituskyvyn lasku ovat näkyviä piirteitä. Ohjeeksi Johanna antoi mietittävää: Mikä vähentää sinun stressiäsi? Onko ympäristössäsi asioita, jotka tuottavat hyvää mieltä (huumori, ystävät, lemmikkieläin, perhe, harrastus )? Jos ei ole, mieti miksi niin on? Millainen ihminen olet, oletko uhrautuva tyyppi, jonka oma elämänasenne saattaa lisätä stressiä? Kiltit ihmiset eivät uskalla sanoa ei, vaikka heillä on siihen täysi oikeus. Mieti, miten arvioisit stressitasoasi asteikolla 1 10. Merkitse tieto vaikkapa viikon välein kalenteriisi. Muuttuuko luku ylös vai alas? Pitäisikö sinun vetää siitä johtopäätöksiä? Käydä työterveyshuollossa, keskustella esimiehesi kanssa, toisen edunvalvojan kanssa, kotona puolison kanssa? Varaa jokaiseen päivään hetki sellaiselle tekemiselle, joka tuottaa sinulle iloa. Keskity tähän hetkeen, älä murehdi mennyttä äläkä elä tulevaa tänään elämä on tässä ja nyt! Edunvalvojan on huollettava itseään Hyvinvointia edunvalvojille -kurssi on järjestetty aikaisemmin pari kertaa valtakunnallisille edunvalvojille ja kerran paikallisille edunvalvojille. Kurssit ovat saaneet erinomaista palautetta. Lokakuisen kurssin osanottajat edustivat eri ammattiryhmiä, suuri osa oli perusjakelun puolelta. Kurssilaisia oli parikymmentä. Osanottajat saivat kokeilla erilaisia liikuntamuotoja, heille oli tarjolla myös rentouttavia kylpyjä ja hierontaa. Kaiken liikunnallisen ja rentouttavan lisäksi he saivat tietoa työssä jaksamisesta ja stressistä sekä muusta ihmisen hyvinvointiin liittyvästä. Annetaanpa kahden kurssille osallistuneen kertoa omista kokemuksistaan Peurungan kylpylähotellissa. Mopomummu Korkeakoskelta Sari Ronkanen, 58 v. työsuojeluasiamies: Lähdin tänne toivoen, että saisin lisää kipinää liikkumiseeni. Tavoitteena- 18 Reitti 9 2014
Kuuntele itseäsi, opi tunnistamaan omat rajasi. Nuku riittävästi, liiku tavoilla, jotka tuottavat sinulle mielihyvää ja terveyttä. Mielestäni edunvalvontatehtävät ei saa mennä oman terveyden ja hyvinvoinnin edelle. Markku Niemikorpi, autonkuljettaja, luottamusmies, Ylivieska Luottamustehtäviä ei kannata hamstrata, ei ne tehtävät sillä tavalla tule kunnolla hoidetuksi. Omat mielikuvat terveydentilasta voivat olla vääriä esteitä liikkumiselle. Kaj Rönnqvist postinjakaja autopiirillä, työsuojeluasiamies, Tampere Työssä on nyt uudet pidemmät jaot ja se tarkoittaa, että työntekijä ei ehdi tehdä kaikkea työtä päivittäin. Pitääkö jo luopua ajatuksesta, että kaikki työ pitäisi tehdä hyvin ja mallikkaasti, kun siihen ei ole enää mahdollisuutta? Soile Järvelä, postinjakaja, luottamusmies, Espoo ni on säännöllinen liikunta ja vähän painonpudotustakin. Kun on kulumia kropassa ja kipupäiviä niistä, joskus on vain vaikea lähteä liikkeelle. Tulin kurssille myös sen takia, että halusin tavata muita edunvalvojia. On hyvä kuulla, mitä muut ajattelevat työstään, liikkumisestaan ja edunvalvontatehtäviin liittyvistä ongelmista, Sari kertoo. Sari jakaa työkseen postia omakoti- ja kerrostaloalueelle. Hän kokee, että alue on liian iso. Koko ajan piiri on vain lisääntynyt. En tahdo jaksaa tehdä enää työtäni. Minulta on vähennetty sisätyötä eli moni ihminen kasaa reittiä valmiiksi, osan kasaan itse. Mielestäni tämä on huono juttu, sillä nyt jakaessa menee 4 5 tuntia. Lisäksi useat kasaajat laittavat postit eri tavalla, ja se taas lisää minun työtäni. Edunvalvojan työni on kivaa vaihtelua, mutta siihenkään ei tahdo löytyä aikaa muuta kuin työajan ulkopuolella. Usein saan esimieheltä vastauksen ei tänään, koska ei ole ylimääräisiä auttamassa. Mopomummu Sari Ronkanen. Reitti 9 2014 19
Edunvalvojat vietiin Peurungassa usein metsään ja luontopoluille. Luonto auttaa ihmistä löytämään työelämän myllerryksessä kadotetun herkkyyden. Koen, että edunvalvojan tehtäväni on tärkeä, vaikka joskus tuntuu, että työkaveritkin luulevat minun vain kiusaavan heitä turvallisuusasioilla. Sarin mielestä kurssi oli erittäin hyödyllinen ja mukava irtiotto arjesta. Hän koki saaneensa monia hyödyllisiä neuvoja ja liikuntaa oli kattavasti. Kurssilaisista osa vietti illat yhdessä vertailemassa kokemuksiaan kurssista ja elämästä yleensä, se oli Sarin mielestä mukavaa. Hän jäi kuitenkin kaipaamaan kurssilta jonkinlaisia työkaluja siihen, miten omaa henkistä hyvinvointiaan osaisi ja voisi kohottaa. Oli yllättävää kuulla, että vaikka postinjakaja kävelee työssään paljon, se on liian yksipuolista liikuntaa. Tarkoitukseni on kävelemisen lisäksi tehdä jotain, mistä oikein tykkään. Haluaisin aloittaa jonkin uuden harrastuksen, vaikkapa tanssimisen. Moottoripyöräilystä tykkään kovasti, mutta siinä kädet nykyään puutuvat. Ajelu onkin jäänyt tänä vuonna lähes kokonaan. Ehkä pääsen vielä leikkaukseen ja sitten ovat taas tiet auki ajeluille. Talvella yritän hiihtää ja käydä laskettelemassakin. Sarin elämässä tärkeimpiä asioita ovat lapset, lapsenlapset ja terveys. Hän pitää myös työtään erittäin tärkeänä asiana. Hänellä on paljon hyviä ystäviä ja hän kuuluu erilaisiin neule-, kirjallisuus- ja moottoripyöräpiireihin. Hyvinvointini tulevaisuuteen kuuluu liikunta ja oikeanlaiset ruokailutottumukset, Sari toteaa päättäväisesti. Elämäntapaedunvalvoja Vantaalta Mika Kukkola, 44 v. luottamusmies, työsuojeluasiamies, pääkaupungin perusjakelun 1. varatyösuojeluvaltuutettu. Mika kertoi olevansa perusterve, mitä nyt vähän olkapää ja selkä vihoittelevat joskus. Hän odotti saavansa kurssilta vinkkejä hyvinvointinsa ja jaksamisensa parantamiseksi. Niitä hän koki myös saaneensa. Erityisesti hänen mieleensä oli jäänyt eräs yksinkertainen idea. Istu paikallasi ja pistä silmät hetkeksi kiinni. Älä ajattele hetkeen mitään, istu rauhassa pari kolme minuuttia. Mi- Mika Kukkola pitää itseään elämäntapaedunvalvojana. Hän ei ole varma, onko se hyvä asia omaa hyvinvointia ajatellen. 20 Reitti 9 2014