Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta.
Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen nurmia, monivuotinen viherkesantoa, luonnonhoitopelto nurmia, suojavyöhykenurmea, viherlannoitusnurmea Lohkot jaetaan viljelykierrossa oleviin nurmiin ja pysyviin nurmiin (yli viisi vuotta vanhat nurmet/entiset tilatukiominaisuudelta olevat pysyvät laitumet) pysyvän nurmen status on lohkon maatalousmaan ominaisuus
Maatalousmaa Maatalousmaa = tilan peltoala, pysyvien kasvien ala ja pysyvän nurmen ala Tilan maatalousmaa Peltoala Pysyvät kasvit Pysyvä nurmi Pysyvät kasvit ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan yli 5 vuotta ja joista saadaan toistuvia satoja
Rehu-ja siemennurmet Säilörehunurmet, laitumet, kuivaheinäalat, siemennurmet tukitaso n. 476 e/ha kasvitila (vanha tukitaso edelliseltä ohjelmakaudelta n. 525 e/ha), 536 e/ha kotieläintilat (vanha tukitaso n. 619 e/ha) (erotus kotieläintilalla ja kasvitilalla 60 e/ha) Ei sadonkorjuu vaatimusta Valittavia yleisimpiä ympäristötuen toimenpiteitä mm.: - lietelannan sijoittaminen/ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrättäminen 40 e/ha - talviaikainen kasvipeitteisyys 20% = 4 e/ha, 40%= 9 e/ha ja 60 %= 11 e/ha - suojavyöhykenurmi 450 e/ha Viherryttäminen nurmilla : Viljelyn monimuotoisuus poikkeus nurmilla: nurmea ja/kesantoa yli 75 % peltoalasta, ja loppu ala enintään 30 ha vapautuu monipuolistamisesta, yli 75% peltoalasta nurmea ja/kesantoa ja loppu ala yli 30 ha ei vapaudu monipuolistamisesta, nurmea saa kuitenkin olla yli 75 % Luomutilat saavat vapautuksen viherryttämisestä (viljelyn monipuolistaminen, pysyvä nurmi)
Muutokset nurmien typpilannoituksessa Typpi Vähämultaiset jamultavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Kaksi satoa 200 190 180 160 Kolme satoa 240 230 220 190 Nykyinen käyttö 132/24 * Vanha, 2 satoa 200 200 200 160 Vanha, 3 satoa 230/240 230/240 230/240 190 Keskeiset muutokset typpilannoitusrajoissa: -Jako Etelä- / Keski- ja Pohjois-Suomeen poistuu -Multavuus korvaa maalajit -Karjanlannan typen hyväksikäyttö aina 100 % (aikaisemmin syyslevityksessä 75 %) -Lähde typpi-ja fosforitaulukoille: Minna Toivakka, Yara, Ravinteiden merkitys nurmille ja eläimille
Muutokset nurmien fosforilannoituksessa Keskeiset muutokset fosforilannoitusrajoissa: -Satotasokorjaus nurmelle!! -Lietteen multaustuki sallii pintafosforin käytön!! -Karjanlannan fosforin hyväksikäyttö 100 % (aikaisemmin 85 %) *) Kokonaiskäyttö / karjanlannasta Lähde: Lohkotietopankki 2010-2012 Fosfori Huon o Huono nl. Välttäv ä Tyydyttäv ä Hyvä Nurmen perustaminen 52 44 36 26 10 Yksi-ja monivuotiset rehunurmet 40 32 24 14 5 Sato 7500 kg ka/ha 46 38 30 20 11 Korke a Arvel. Korke a Lantapoikkeus 40 32 30 30 20 Nykyinen käyttö 11/6* Vanha 40 32 24 16 8 Vanha, lantapoikkeus 40 32 30 30 20 20
Monivuotinen viherkesanto Tukitaso n. 408 e/ha kasvitila (entinen tukitaso n. 404 e/ha), 468 e/ha kotieläintila (entinen tukitaso n. 484 e/ha) Kesantoja ja lhp-nurmia max 25 % korvauskelpoisesta kokonaispeltoalasta, jotta LHK maksetaan koko alalle luonnonlaitumia ja niittyjä (maankäyttölaji 2, pysyviä laitumia) ei huomioida 25 % peltoalan laskennassa, kun lasketaan maksimi alaa kesannoille/lhp-nurmille Pidettävä avoimena (niitto)
Luonnonhoitopelto nurmi Tukitaso n.508 e/ha kasvitila (n.574 e/ha vanha tukitaso), 568 e/ha kotieläintila (n.654 e/ha vanha tukitaso) (100 e/ha toimenpide) Max 5 % sitoumusalasta (lhp+monimuotoisuuspeltoja max. 15 %) Säilytettävä vähintään kaksi kasvukautta Max 20 % typensitojakasveja siemenseokseen Niitettävä vähintään joka toinen vuosi, sadon saa korjata pois Perustaessa saa lannoittaa, ei muulloin Saa päättää 1.9 tai 15.7, jos kylvetään syyskylvöinen kasvi (suositeltu päättämään myöhään syksyllä/keväällä)
Viherlannoitusnurmet Tukitaso n. 476 e/ha kasvitila (vanha tukitaso n. 524), 536 e/ha kotieläintila (vanha tukitaso n. 598) (54 e/ha toimenpiteen tuki 2015) Vähintään 20% typensitojakasveja siemenseoksessa Enintään kolmena vuotena peräkkäin, luomussa kaksi vuotta satokasvi seuraavana vuonna Jos kylvät seuraavana keväänä viljelykasvin, saat päättää kasvuston aikaisintaan 1.9. ja muokata aikaisintaan 1.10. Viherlannoitusnurmen voi päättää kemiallisesti Luomutiloille ei makseta viherlannoitusnurmen ympäristötuenkorvausta
Suojavyöhykenurmi Tukitaso n. 872 e/ha kasvitila, 932 e/ha kotieläintila (450 e/ha toimenpide) Jos lohkosta tulee 2015 pysyvä nurmi, ala ei saa vuonna 2016 ja sen jälkeen suojavyöhykenurmen tukea (?) Voidaan perustaa lohkolle joka on vesistön varressa tai pohjavesialueella Voi perustaa kolmanteen sitoutumisvuoteen mennessä (haettava 2015 tukihakemuksissa, jos aikoo jonakin tulevana kolmena vuotena ilmoittaa suojavyöhykenurmea) Saa käyttää apilaa enintään 20 % siemenseoksessa Saa lannoittaa perustaessa Perustamisen jälkeen alaa ei saa lannoittaa/ruiskuttaa Poikkeus: saa ruiskuttaa vaikeita rikkoja tarvittaessa, perustettava uusi nurmi mahdollisimman pian (muista merkinnät lohkokortteihin) Sato korjattava pois, voi myös laiduntaa Säilytettävä lohkolla sitoumuskauden loppuun
Pysyvä nurmi Pysyvä nurmi on maata, jota käytetään heinä- ja nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, eikä se ole kuulunut tilan viljelykiertoon( nurmena yli 5 vuotta) vähintään viiteen vuoteen Pysyvän nurmen säilyttämistä seurataan kansallisella tasolla ennallistaminen jos pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan vähenee yli 5 % Pysyvän nurmen uusi viiteala lasketaan 2015 Pysyvällä nurmella on sadonkorjuu velvoite, jos lohkoa lannoitetaan
Pysyvä nurmi Jos lohko ollut nurmena 2010-2014 ja ilmoitetaan nurmena 2015(hakuoppaan taulukon 3 nurmi) lohkosta tulee pysyvä nurmi kuudentena nurmi vuonna 2015 Pysyvän nurmen statuksen voi estää ilmoittamalla lohkolle esim. viljan, monimuotoisuuspellon, suojavyöhykenurmen, avokesannon 2015 2010-2014 pysyvän nurmen seuranta peruslohkotasolla (katso Mavin yhteenveto montako vuotta lohko ollut nurmella) esim. 2013 1,5ha lohkolla 1 ha säilörehunurmella, 0,50 ha viljalla peruslohkosta ei tule pysyvää nurmea 2015, jos nurmea ollut muuten 2010-2014 koko alalla ja 2015 ala ilmoitetaan nurmena 2015 eteenpäin pysyvän nurmen seuranta kasvulohkotasolla (esim. 2015 1,5ha lohkolla 1 ha säilörehunurmea, 0,5 ha alalla vilja viiden vuoden nurmilaskenta alkaa 1 ha kasvulohkolla, 2015 vuosi ensimmäinen nurmivuosi 2020 kasvulohko pysyvä nurmi, jos alalla nurmi koko ajan) Jatkossa tilat, joilla on ollut kahden edellisen vuoden aikana hallinnassaan pysyvää nurmea saattavat joutua ennallistamaan tai ilmoittamaan vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi alalla pidettävä nurmi viisi vuotta Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa, viljelijälle ilmoitetaan pysyvän nurmen ennallistamisesta 31.12 mennessä Hakuopas sivu 58 (lisää pysyvästä nurmesta)
Kiitoksia osallistumisesta!