HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016

HUS-TYÖTERVEYS TOIMINTAKERTOMUS 2015 26.5.2016

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 1 1. HUS-TYÖTERVEYS TUOTTAA TERVEYTTÄ TYÖHÖN 1.1. HUS-Työterveys toimii koko HUS-alueella HUS-Työterveyden perustehtävä on edistää työterveyshuollon keinoin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä. Toiminnassaan HUS- Työterveys noudattaa Työterveyshuoltolakia, Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä, Kelan työterveyshuoltoa koskevia ohjeita ja työterveyshuoltosopimuksena toimivaa, HUS:n hallituksen hyväksymää Toimintaohjetta työterveyshuollon toteuttamisesta. HUS-Työterveys palvelee asiakkaitaan kahdeksalla työterveysasemalla. Helsingin työterveysasema on avoinna arkipäivisin ja palvelee tarvittaessa koko HUS-aluetta. Muut työterveysasemat voivat olla loma-aikoina lyhyitä aikoja suljettuina. Työterveyshenkilöstön vastaanotot toimivat ajanvarauksella. HUS-Työterveyden toimipisteissä on ollut sisäilmaongelmia. Hyvinkään työterveysasemaan kuuluva Kellokosken toimipiste joutui muuttamaan rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi. Aiempaa pienemmät toimitilat löytyivät samalta alueelta. Lohjan ja Porvoon työterveysasemilla ilmenneitä sisäilmaongelmia selviteltiin kuluneen vuoden aikana, mutta ratkaisut siirtyivät vuodelle 2016. HUS-Työterveyden kaikille työterveysasemille tehtiin työpaikkaselvitykset. 1.2. Työterveyshenkilöstö toimii moniammatillisina tiimeinä Työterveyshenkilöstö kokoaikaisiksi laskettuna Työterveyshoitajat ja sairaanhoitajat 25 Johto / yhteiset 4 Työterveyssihteerit 9,5 HUS- Työterveydessä on 73 työntekijää Työterveyspsykologit 4 Työterveyslääkärit 18 Työfysioterapeutit 9,2 Työterveyshenkilöstö toimii eri työterveysasemilla henkilöstömitoituksen mukaisesti. Mitoituksessa on huomioitu asiakasmäärät, alueelliset erityisvaatimukset ja työterveyshenkilöstön toimenkuvat. Osa työntekijöistä työskentelee useammalla työterveysasemalla.

307 431 558 655 350 186 270 371 499 564 364 142 162 190 292 388 158 78 44 139 137 174 92 57 463 783 964 1131 1486 1781 HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 2 2015 HUS-Työterveydessä vakituisen henkilöstön osuus oli 95 %, mutta vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 13,7 %. Henkilöstön vaihtumisen siirtymävaiheisiin liittyen ammattiryhmissä oli henkilöstövajauksia. Työterveyspalveluiden turvaamiseksi HUS- Työterveydessä on kolme työterveyshoitajien sisäistä sijaista, joista viimeisin aloitti itäisellä alueella (Peijas-Hyvinkää-Porvoo) lokakuussa 2015. Työterveyslääkäreiden rekrytointitilanteen parannuttua HUS-Työterveyteen on saatu lisää virkalääkäreitä. Samalla kallista vuokralääkärityövoimaa on voitu vähentää. Vuokralääkärin vaihtuminen virkalääkäriksi vähentää tilapäisesti suoritteita, kun omilla lääkäreillä on vähemmän aktiivityöaikaa. Vaihto on kuitenkin kustannustehokasta, sillä vuokralääkärikustannus on yli kaksinkertainen virkalääkäriin verrattuna. Vapautuvat rahat voidaan käyttää resurssien lisäämiseen ja HUS-Työterveyteen saatiinkin vuonna 2015 kuusi uutta työterveyslääkärin virkaa, joiden täyttämistä jatketaan vuoden 2016 aikana. Vuoden lopussa kokoaikaisiksi laskettuna virkalääkäreitä oli 15 ja vuokralääkäreitä 2,5. Sairaanhoitopalveluita lisättiin vuoden 2015 aikana. Helsingin työterveysaseman tilojen riittämättömyyden takia osa lääkärivastaanotoista tuotettiin iltavastaanottoina syksyn ajan. Lisäksi sairaanhoitopalveluita ostettiin maksusitoumuksin yksityisiltä lääkäriasemilta. Tämä palvelu kilpailutettiin vuoden 2015 aikana ja sopimukset tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. 1.3. HUS-Työterveys liittyi Kanta-arkistoon Kansalliseen potilastiedon arkistoon eli Kanta-arkistoon liittyminen marraskuussa 2015 edellytti HUS-Työterveyden käytössä olevaan potilastietojärjestelmä Acuteen huomattavia muutoksia. Varsinaiset muutokset teki Acuten tuottaja Vitec Oy, mutta työterveyshuollon koko henkilöstö jouduttiin kouluttamaan täysin uudistuneen järjestelmän käyttöön. Potilastietojärjestelmä Acuten tietojen raportoimiseksi Evolvit Oy:ltä hankittiin raportointi- ja tilastointiohjelma, QlickView. Raportointiohjelmalla oli koko kuluneen vuoden ajan käyttöönotto-ongelmia liittyen HUS:n monimutkaiseen organisaatiorakenteeseen. Tämä hankaloitti asiakasraporttien tuottamista sekä työterveyshuollon toiminnan seurantaa. 1.4. Resurssit hukkakäytöstä hyötykäyttöön Vuonna 2014 Henkilöstötoimikunnan päätöksellä käyttöön otettu perumattomien tai liian myöhään peruttujen käyntien laskutus yksilöasiakkailta vähensi edelleen niiden määrää vuonna 2015. Elokuusta 2015 lähtien asiakkaiden maksamattomat laskut siirtyivät HUS:n perintätoimiston hoidettaviksi. Perumattomat vastaanottoajat (kpl) 2010-2015 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työterveysyhteistyö HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 3 2. TAVOITTEENA TYÖKYKYISET TYÖNTEKIJÄT TURVALLISESSA TYÖPAIKASSA JA TOIMIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ 2.1. Työterveyshuollolla on laajat lakisääteiset tehtävät Työterveyshuoltoasetus korostaa voimakkaasti työterveyshuollon lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Toimintasuunnitelma Tulosaluetasoiset laajat työpaikkaselvitykset Yksilöasiakas Organisaatioasiakas Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit Työkyvyn tuki Työyhteisötyö Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työkykyiset työntekijät turvallisessa työpaikassa - toimivassa työyhteisössä 2.2. Työterveysyhteistyön moninaisuus Työterveyshuolto asiantuntijana ryhmissä Työterveyshuollon asiakkaat Työterveyshuollon yhteistyökumppanit HUS:ssa Biologiset altistumiset Rokotukset Sisäympäristö Savuttomuus HUS:n yli 22 000 työntekijää ja n. 1 000 työyhteisöä Tulosalueiden ja yksiköiden esimiehet Henkilöstöjohto Työsuojelu Yhteistyötoimikunnat HUS-Työterveys Työterveyshuollon ulkoiset yhteistyökumppanit Eläkevakuuttaja Keva, tapaturmavakuuttaja LähiTapiola, Kela, työsuojeluviranomaiset, muut terveydenhuoltoalan toimijat, kuntoutuslaitokset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, muiden yliopistosairaaloiden työterveyshuollot, tietojärjestelmätoimittajat

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 4 2.3. Työpaikkaselvitys on työterveystoiminnan perusta Työpaikkaan kohdistuva toiminta (h) 2013 2014 2015 4 432 4 996 6 183 HUS:n vanhasta rakennuskannasta johtuen sisäympäristöön liittyvät selvitykset työllistivät edelleen työterveyshuoltoa. Työyksiköihin kohdistuneita sisäympäristöselvityksiä tehtiin n. 400 tuntia joista yli 50 % kohdistui Hyks sairaanhoitoalueelle ja reilut 20 % Porvoon sairaanhoitoalueelle. Työpaikkaselvityksiä Sisäympäristöselvityksiä Ryhmän neuvontaa ja ohjausta 2.4. HUSlaiset käyttivät aktiivisesti HUS-Työterveyden palveluita 2013 2014 2015 Yksilökäynnit, Kela I (kpl) 19 130 22 275 22 572 Yksilökäynnit, Kela II (kpl) 13 505 10 686 13 383 Yksilökäynnit yhteensä (kpl) 32 635 32 961 35 955 Yhteydenotot (kpl) 43 909 47 246 41 541 Yli 2 300 työhönsijoitustarkastusta Yli 5 300 työkyvyn tuki ja seuranta käyntiä Noin 1 500 lääkärinlausuntoa Noin 4 400 terveystarkastusta Yli 11 000 sairaanhoitokäyntiä Yli 41 000 yhteydenottoa

123 93 99 87 119 96 187 135 133 291 460 544 541 541 610 HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 5 2.5. Työkykyarviopyyntöjen määrä kasvoi Sairausvakuutuslaissa määrätään, että työnantajan on ilmoitettava työntekijän yli 30 vrk:n poissaolosta työterveyshuollolle. HUS:n Työkyvyn tukiohjelma edellyttää, että esimies käy alaisensa kanssa työkykykeskustelun viimeistään, kun poissaolojen hälytysraja ylittyy ja toimittaa keskustelusta laaditun muistion työterveyshuoltoon. Vuoden 2015 aikana työterveyshuoltoon toimitettiin työkykykeskustelumuistioita yli 1 300, joista noin 30 % vaati jatkotoimenpiteenä työkykyarvion tekemisen työntekijälle. Työolobarometrin mukaan HUS:n työntekijöiden tunne työn aiheuttamasta ylikuormittumisesta lisääntyi vuoden 2014 aikana, joka on saattanut myös olla osasyynä siihen, että yhteydenotot HUS-Työterveyteen lisääntyivät. Työkyky on työntekijän tärkein työväline 2.6. Sairaalatyössä on biologisten altistumisten riski Biologiselle tekijälle altistuneen työntekijän on ohjeiden mukaisesti huolehdittava, että hän saa tarvittavan alkuhoidon ja tekee ilmoituksen HUS-riskit ohjelmaan. Työterveyshuolto käsittelee kaikki ilmoitukset ja järjestää jatkoseurannan. Lisätyötä työterveyshuollolle aiheuttaa edelleen se, että osa ilmoituksista on vajaasti täytettyjä sekä se, ettei osa asiakkaista toimi seurantaohjeiden mukaisesti. Biologiset altistumiset 2011-2015 (lähde HUS-Riskit) 700 600 500 400 300 200 100 0 Veritapaturmat Tuberkuloosialtistumiset Muut biologiset altistumiset Biologisesta altistumisesta on aina tehtävä HUS-riskit ilmoitus 2011 2012 2013 2014 2015

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 6 2.7. Rokotus antaa suojaa Terveystarkastuksissa tarkastetaan asiakkaan rokotussuoja kansallisen rokotusohjelman ja työperäisten riskien mukaisesti. Jäykkäkouristus-kurkkumätärokotuksia 1 121 kpl Tuhkarokko-sikotautivihurirokko-rokotuksia 236 kpl Erilaisia rokotuksia annettiin yli 7 000 kpl Hepatiitti-B-rokotuksia Influenssarokotuksia 1 681 kpl 3 986 kpl Rokotuskäyntejä oli lähes 2 000 HUS:ssa on tehty pitkäjänteistä työtä influenssan torjunnassa ja se on tuottanut hyviä tuloksia. HUS ylsi EU-maiden kärkikastiin 84 %:n työssä olevan henkilöstön influenssarokotusten kattavuudella. Rokotteen otti noin 16 000 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on reilut 1 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella. HUS-Työterveyden järjestämissä joukkorokotuspisteissä annettiin noin 25 % influenssarokotuksista. Sujuvat rokotusjärjestelyt helpottivat rokotteen ottamista kaikilla sairaanhoitoalueilla. HUS:n influenssarokotuskattavuus oli 84 % 2.8. Liikuntaneuvonnalla terveysliikkujaksi Uudistetun liikuntaneuvonta -mallin mukainen toiminta tehostui 2015. Sen tavoitteena on aktivoida liikuntaa harrastamattomia tai terveytensä puolesta liian vähän liikuntaa harrastavia työntekijöitä terveysliikunnan säännöllisiksi harrastajiksi. Työterveyshoitajat ja lääkärit ohjaavat liikuntaneuvontaan asiakkaitaan, joilla on liikunnalla hoidettavissa olevia, työkykyyn vaikuttavia terveysongelmia. 172 HUS:n työntekijää aloitti aktiivisemman arjen liikuntaneuvonnan avulla Liikuntaneuvonta on vuoden kestävä kokonaisuus, jossa asiakas saa työfysioterapeutilta tavoitteisiinsa ja kuntoonsa sopivia ohjeita ja neuvoja. Toiminnan vaikuttavuutta työ- ja toimintakykyyn seurataan.

296 741 296 146 298 539 302 291 309 166 308 287 312 609 HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 7 3. HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTA ON TAVOITTEELLISTA JA VAIKUTTAVAA HUS-Työterveyden päätavoitteena on tuottaa lisäarvoa työterveyshuollon asiakastahoille (HUS:n työntekijät, työpaikat ja koko HUS-organisaatio). 3.1. Työkykyä edistävä työterveysyhteistyö on tuloksellista Työkykyä edistävä työterveysyhteistyö vaikuttaa osaltaan siihen, että HUS:n työkykytulokset ovat verrokkiorganisaatioita paremmat. Vaikuttavuus ilmenee sekä sairauspoissaoloissa että ennenaikaisten eläköitymisten määrässä. HUS-Työterveys oli mukana Työkyvyn tukiohjelman päivityksessä, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2015. Sairauspoissaolopäivät 2009-2015 315 000 310 000 14,8 14,5 14,8 15 14,5 305 000 300 000 295 000 13,7 13,7 13,7 13,4 14 13,5 290 000 13 285 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 12,5 Sairauspoissaolopäivät Sairauspoissaolopäivää / tt Työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet 80 70 60 50 40 30 20 10 0 23 20 22 65 56 70 Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet 56 42 Täydet kuntoutustuet 45 2013 2014 2015

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 8 HUS:ssa aloitti syksyllä 2015 työkykykoordinaattori, joka tukee esimiehiä työntekijöiden työkykyongelmia ratkaistaessa. Työterveyshuolto tekee tiivistä yhteistyötä työkykykoordinaattorin kanssa työkykyasioissa. HUS-Työterveys jatkoi tiivistä yhteistyötä työeläke- ja tapaturmavakuuttajien (Keva ja LähiTapiola) kanssa pitkittyvien työkyvyttömyyksien ehkäisemiseksi. Kevan tilastojen mukaan HUS edistää työntekijöidensä työkykyä tuloksellisesti verrokkiorganisaatioihin nähden. Kevan mukaan hyvät työkykytulokset johtuvat HUS:n ja HUS-Työterveyden välisestä pitkäjänteisestä ja toimivasta työterveysyhteistyöstä. Työterveyspalveluita tarvitsevin suurkuluttajien joukko kuluttaa suurimman osan voimavaroista. Pieni osa tarvitsee laajoja tukitoimia, jotka työllistävät työterveyshuoltoa merkittävästi. Noin 1 000:lla HUS-Työterveyden palveluita eniten käyttäneellä asiakkaalla oli yli 20 palvelutapahtumaa vuodessa. Laajatkin tukitoimet ovat kustannustehokkaita, jos työkyky saadaan säilytettyä tai palautettua. 2,8 % HUS:n työntekijöistä on keskimäärin 176 päivää sairauspoissaololla. HUS-Työterveyden tiedot HUS:n ja sen eri tulosalueiden sairauspoissaoloista ovat erillisessä esityksessä. 120 000 100 000 80 000 Sairauspoissaolopäivien jakautuminen keston mukaan 77 327 108 862 60 000 55 578 56 236 40 000 32 644 34 578 20 000-8 551 1 352 485 619 Oma ilmoitukset 1-29 pv 30-59 pv 60-89 pv 90 pv ja yli Sairauspoissaolopäivien lukumäärä omailmoituksissa jaksot, muissa henkilöt

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 9 Päädiagnoosiryhmät Tartuntataudit 4 % Muut sairausryhmät 13 % 27 % Mielenterveyden häiriöt Vammat 12 % 25 % 19 % Hengityselinsairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 3.2. Työterveyshuollon toimintaa seurataan Työterveysyhteistyötä henkilöstöjohdon ja työsuojelun kanssa kehitettiin edelleen. Vuonna 2015 aloitettiin kolmasti vuodessa toistuvat, työterveyshuollon toiminnan toteutumiseen ja vaikuttavuuden seurantaan keskittyvät asiakkuuspalaverit henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon kesken. Työsuojelujaostossa käsitellään toistuvana aiheena työterveyshuollon ajankohtaisia asioita. Työsuojelutoimijoiden kanssa järjestettiin yhteinen ajankohtaispäivä, jossa aiheina oli mm. muutokset Kelan kuntoutuksessa. Työterveyshuollon edustajat osallistuivat myös henkilöstötoimikunnan, HR-ohjausryhmän ja henkilöstöjohdon kokouksiin. Kelan terveysosaston tarkastus- ja ratkaisuryhmä teki syksyllä 2015 Sairausvakuutuslain 13 luvun 9 :n perusteella tarkastuksen työterveyshuollon toimintaan HUS:n 2014 Kela korvaushakemukseen liittyen. Tarkastuksessa selvitettiin korvaushakemuksen tietojen perusteella työterveyshuollon toimintakokonaisuus, kustannusten ja toimintatietojen sisältö sekä työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito. Tarkastuksen vuoksi Kelan korvauspäätös vuoden 2014 työterveyshuoltotoiminnasta aiheutuneista HUS:n kustannuksista siirtyi vuodelle 2016. Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013 5 määrää, että työterveysyksiköllä on oltava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä 1.1.2016 mennessä. Tähän liittyen HUS-Työterveydessä päivitettiin toiminnan ydinprosessit ja laadittiin kirjallinen laatukäsikirja, joka valmistui vuoden 2015 aikana.

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 10 3.3. HUS-Työterveys kehitti monipuolisesti toimintaansa vuonna 2015 Työkyvyn tukiohjelma päivitettiin HUS-Työterveys osallistui asiantuntijana Työkyvyn tukiohjelman päivitykseen. Päivitetty ohjelma otettiin käyttöön 1.4.2015. Henkilöstön infektio-ohjeet ja veritapaturmaohjeet päivitettiin Henkilöstön infektio-ohjeet ja veritapaturmaohjeet päivitettiin syksyllä 2015. Päivitys tehtiin yhteistyössä HUS:n infektioidentorjuntayksikön kanssa. Kansalliseen terveysarkistoon liityttiin HUS-Työterveyden koko henkilöstölle järjestettiin ammattiryhmittäin potilastietojärjestelmän uuden version ja Kanta-arkiston koulutukset tammi-helmikuussa 2015. Potilastietojärjestelmän versio vaihdettiin yhteensopivaksi Kanta-arkiston kanssa maaliskuussa 2015. Kirjallinen laatukäsikirja laadittiin. Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013 edellytti, että jokaisella työterveyshuollolla tulee olla kirjallinen laatukäsikirja 1.1.2016 mennessä. HUS-Työterveyden koko henkilöstö osallistui ydinprosessien päivittämiseen ja kirjallisen laatukäsikirjan laadintaan vuoden 2015 aikana.

HUS-TYÖTERVEYS TERVEYTTÄ TYÖHÖN 10 HUS-Työterveys työterveysasemat Kellokoski Hyvinkää Porvoo Lohja Peijas Jorvi Länsi-Uusimaa Helsinki