Viestintäohjelma luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategialle ja toimintaohjelmalle 2013 2020



Samankaltaiset tiedostot
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Ihmisen paras ympäristö Häme

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Strategia Suomen YK-Nuoret

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Luonnon puolesta ihmisen hyväksi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Keskisuomalaisille kansanedustajille

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Johdanto. Tavoitteet. Viestintäryhmä tekee yhdessä myös biodiversiteettiviestinnän

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Ekosysteemilähestymistapa?

Suurelle valiokunnalle

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

R U K A. ratkaisijana

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä te ta Järvenpää

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Ohjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Maailman metsät paljon vartijana

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; Väliarviointi ja PAF:n kehittämistarpeet

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Kestävän kehityksen välttämättömyys

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Vaalan kuntastrategia 2030

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Transkriptio:

1 Viestintäohjelma luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategialle ja toimintaohjelmalle 2013 2020 STRATEGINEN TAUSTA Tämä viestintäohjelma tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja sitä tukevan toimintaohjelman 2013 2020 tavoitteiden saavuttamista. Viestintäohjelman on tehnyt ympäristöministeriön asettama luonnon monimuotoisuuden viestintäryhmä. Kuka tahansa voi käyttää ohjelmaa vapaasti viestinnän suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuuden strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsyn punaisena lankana on, ettei luonnon monimuotoisuutta turvata yksinomaan perinteisellä luonnonsuojelulla. Keskeistä on luontoasioiden valtavirtaistaminen kaikkialle yhteiskuntaan ja uusien toimijoiden saaminen mukaan luonnon puolesta tehtävään työhön. Lisäksi korostuu vankkaan tutkimustietoon perustuva päätöksenteko, Suomen vastuu maailman luonnosta osana kansainvälistä yhteisöä sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Strategian ja toimintaohjelman painopisteet seuraavat kansainvälisiä linjauksia. Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa Japanissa sovittiin vuonna 2010, että luonnon köyhtymisen tulee pysähtyä maailmalla vuoteen 2020 mennessä. Tämän tueksi YK:n yleiskokous on julistanut vuodet 2010 2020 luonnon monimuotoisuuden vuosikymmeneksi. VIESTINNÄN MERKITYS TAVOITTEDEN SAAVUTTAMISESSA Valtioneuvoston hyväksymässä kansallisessa strategiassa ensimmäiseksi strategiseksi päämääräksi kirjattiin: Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa. Tärkein tavoite, jonka avulla päämäärään päästään, on että suomalaiset hallitsevat perustiedot luonnon monimuotoisuudesta ja ovat tietoisia sen merkityksestä sekä omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa sen suojeluun ja kestävään käyttöön. Tietoisuutta on lisättävä ekosysteemipalveluista ja ihmisen hyvinvointiin liittyvistä yhteyksistä Suomen luonnon monimuotoisuuden strategian ja toimintaohjelman sisältämien, ekosysteemipalveluita koskevien tavoitteiden jäsentämiseksi ja toteuttamiseksi. Tiedon jakaminen ja tiedonvälitysjärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen ovat tärkeitä keinoja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisessa. Luonnon monimuotoisuudesta tarvitaan tutkimustietoa ja tieteenalojen välistä yhteistyötä, jotta tietoa voidaan hyödyntää indikaattoreiden ja mittareiden kehittämisessä viestinnän tueksi. Suomessa ohjelmalle on luotu yhteinen ilme, jonka alla kukin taho erikseen viestii biodiversiteetin suojelusta ja kestävästä käytöstä.

2 MONIMUOTOISEN LUONNON NÄKYVYYS Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jää edelleen muiden ympäristöongelmien varjoon, vaikka monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten painoarvo ja näkyvyys ovat kasvaneet viime vuosina. Julkiseen keskusteluun nousevat helpoimmin yksittäisiin eliölajeihin ja suojelualueisiin liittyvät perinteiset luonnonsuojelun kysymykset. Tiedotusvälineissä palstamillejä ovat saaneet yksittäisten lajien lisäksi muun muassa luonnon monimuotoisuuden yhteys sään ääri-ilmiöihin ja niiden seurauksiin (tulvat, myrskytuhometsät), terveys ja allergiat sekä vaikkapa kalakannat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt luonnon köyhtymisen yhteys esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ekosysteemipalvelujen heikentymiseen. Toisaalta tiedotusvälineiden kiinnostus monimuotoiseen luontoon on pysynyt verrattain hyvin yllä myös luonnon monimuotoisuuden teemavuoden 2010 jälkeen. Yleisen tietoisuuden parantamisen ja viestinnän näkökulmasta biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen kaipaa nykyistä tiiviimpää kytkentää muihin suuriin ympäristökysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnon ihmiselle tuottamiin palveluihin, ruokaturvaan, ihmisten hyvinvointiin ja vesivarojen suojeluun. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää myös kasvinjalostukselle ja sen myötä niin kansalliselle kuin maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle. Geenivarojen suojelu turvaa geenivarojen saatavuuden viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin sekä tuleville sukupolville. Myös Suomen kansainvälistä vastuuta luonnon monimuotoisuudesta sekä tähän liittyviä elollisten luonnonvarojen ja köyhyyden välisiä yhteyksiä on tuotava nykyistä rohkeammin esiin. Esiin nostettavia teemoja ovat myös biotalous ja uusiutuvat raaka-aineet. Suomalaiset tuntevat eurooppalaisessa mittakaavassa luonnon monimuotoisuuden käsitteenä melko hyvin (Eurobarometri 2007 ja 2010). Samalla suomalaiset ovat EUkansalaisista kaikkein vähiten huolissaan monimuotoisuuden hupenemisesta. Viestinnän avulla kansalaiset voidaan havahduttaa hälyttävään tilanteeseen ja saada heidät kiinnostumaan biologisesta monimuotoisuudesta laajempana kokonaisuutena sekä tukemaan sitä turvaavaa päätöksentekoa. Luonnon monimuotoisuuden ja siihen perustuvien luonnon tuottamien palvelujen turvaamisesta tulisi saada eri kansalaisryhmien ja toimialojen yhteinen asia, jonka ei katsota kuuluvan vain tietylle ihmis- tai ammattiryhmälle. Viestinnän strateginen ydintavoite on valtavirtaistaa luonnon monimuotoisuus, jotta yhä useammat ihmisryhmät ja yhteiskunnalliset toimijat kokisivat asian omakseen. Tiedon lisäämisen ja asenteisiin vaikuttamisen ohella tavoite on kannustaa yksittäisiä ihmisiä, viranomaisia ja elinkeinoja muuttamaan toimintaansa suuntaan, joka osaltaan turvaa luonnon monimuotoisuutta ja siihen perustuvien ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä. Virallisissa asiakirjoissa monimuotoinen luonto jo näkyy. Se on hyvinkin kattavasti esillä esimerkiksi Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa. Maakuntien liittojen ja puolueiden ohjelmissa monimuotoisuus näkyy myös, mutta tyypillisesti lyhyenä mainintana tai strategisena tavoitteena, jonka huomioimista peräänkuulutetaan sanomatta tarkemmin miten tämä olisi tehtävä. Toisaalta jo asian kirjaaminen kertoo siitä, että mo-

3 nimuotoisuuden suojelu on yleisesti hyväksytty. Asia on tunnistettu ja olemassa, eli myös potentiaali toimintaan löytyy. 1 Yritykset ja biodiversiteetti -ohjelma ja Business & Biodiversity Master Class - koulutus ovat tuoneet tuoreita näkökulmia luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa yritystoiminnassa. Useat edelläkävijäyritykset ovat kehittäneet uusia toimenpiteitä luontoarvojen säilyttämiseksi osana kannattavaa liiketoimintaa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, esimerkiksi kompensaation avulla, on mahdollista kehittää uutta yritystoimintaa. Hyvistä toimenpiteistä huolimatta edelläkävijäyritykset arastelevat luontotoiminnastaan viestimistä, sillä ne pelkäävät viherpesuleimaa. Luonnon monimuotoisuus ei vielä näy kattavasti yritysten vastuuraporteissa. TEESIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN Monimuotoisen luonnon turvaamisesta tulee saada yhteiskunnassa valtavirtaa: kaikkien yhteinen asia, joka ei kuulu vain tietyille ihmis- tai ammattiryhmille. Viestinnän tavoitteena on edistää kehitystä, jossa yhä useampi ihmisryhmä, yksilö ja organisaatio haluaa toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ja tietää, mitä voi käytännössä tehdä. Jotta tähän voidaan päästä, viestinnän tulee olla puhuttelevaa, kohdennettua ja sekä tietoon että tunteisiin vetoavaa. Nämä teesit on tehty ohjenuoraksi vaikuttavalle ja puhuttelevalle viestinnälle monimuotoisesta luonnosta. Niitä voi käyttää laajalti viestinnän suunnittelussa, huolimatta siitä mitä aihepiiriä viesti käsittelee tai mikä toimija kulloinkin on kyseessä. Teesien idea on viestiä tavalla, joka kuuluu kohinan yli ja joka voi saada uudetkin tahot kiinnostumaan toimiin luonnon puolesta. Teesit auttavat valtavirtaistamaan työtä luonnon puolesta. 1. Viesti yksilön kautta aina kun voit Luonnon monimuotoisuus tuodaan arkiseksi asiaksi kertomalla siitä yksilön ja esimerkkien kautta aina kun siihen on mahdollisuus. Monimuotoisuus yhdistetään kaikkia koskettaviin perusasioihin, kuten elinkeinoihin, terveyteen, ruokaan, asumiseen, harrastuksiin ja kulutusvalintoihin. Samalla tuodaan esiin, mitä itse kukin voi käytännössä tehdä luonnon hyväksi. Ihmisille viestitään, että juuri hän voi tehdä jotain tärkeää luonnon hyväksi. 2. Rohkaise ja innosta Viestinnän sävy on kauttaaltaan innostavaa, toiveikasta ja toimintaan kannustavaa. Se välittää myönteisten esimerkkien kautta ajatusta siitä, että muutos on paitsi välttämätön myös mahdollinen. 3. Usko asiaasi ja anna sen näkyä 1 Osuuskunta Torstai: Elämän ehto? Analyysi luonnon monimuotoisuuden viestinnästä.29.1.2013

4 Innostus tarttuu. Henkilö, joka viestii puhetavallaan ja olemuksellaan olevansa innostunut asiastaan ja uskovansa siihen, puhuttelee varmemmin kuin puhtaita faktoja lateleva esiintyjä. Voi olla esimerkiksi hyvinkin vaikuttavaa, jos asiantuntija näyttää avoimesti kantavansa suurta huolta luonnon tilasta. 4. Hae kumppaneita Strategian päämääriä ei saavuteta ilman laaja-alaista yhteistyötä. Uusien tahojen saaminen viestintäkumppaneiksi voi auttaa, sillä yllättävä viestintuoja voi pysäyttää kuuntelemaan. Kuka olisi viimeinen ihminen puhumaan asiasta? Voisiko juuri hän sittenkin viedä viestiä eteenpäin? 5. Puhu niin että ittekki ymmärrät! Luonnon monimuotoisuus ei käsitteenä ole lyönyt itseään laajamittaisesti läpi julkisessa keskustelussa. Tietyn käsitteen läpilyönti ei kuitenkaan ole viestinnän tärkein tavoite. Luonnon pelastaminen on. Asiasta voi kertoa tilanteen mukaan myös yleisemmin käytettyjen käsitteiden avulla. Tärkeintä on, että viesti on ymmärrettävä, menee perille ja saa aikaan muutoksen tai halun siihen. Esimerkiksi nämä voivat toimia: monimuotoinen luonto hyvinvoiva luonto monipuolinen luonto luonnon hyvä tila terve luonto rikas luonto 6. Käytä kuvaa aina kun voit Kuvat kiinnittävät huomion ja niitä on helppo jakaa sähköisesti. Käytä visuaalista materiaalia (valokuvat, grafiikka, videot) aina kun voit. Paitsi että kuva tukee tekstiä, sitä käytetään yhä useammin viestinnässä ja mediassa pelkän kuvatekstin kanssa. Digikamerat etenkin kännyköissä ovat arkipäiväistäneet valokuvaamisen, ja sosiaalisen median myötä kuvista on tullut yhä kiinteämpi osa hetkeen sidottua tarinan kerrontaa. Luontoviestinnässä voisi hyötyä vielä enemmän sitä, että ahkera luontovalokuvaus on suomalaisille tyypillistä. 2 VIESTINTÄRYHMÄN ROOLI Tämän viestintäohjelman koonnut luonnon monimuotoisuuden viestintäryhmä on Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän alatyöryhmä. Sen jäsenet ovat pääosin viestinnän parissa työskenteleviä henkilöitä ympäristöministeriöstä, ulkoasiainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Geolo- 2 Professori Merja Salo, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu, Yle 1, Julkinen sana 9.1.2013.

5 gian tutkimuskeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista sekä Yleisradiosta. Viestintäryhmä suunnittelee ja toteuttaa viestintää, joka tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2013 2020 toteutusta. Työryhmässä edustetut tahot vastaavat siitä, että luonnon monimuotoisuuden strategian ja toimenpideohjelman tavoitteet ovat esillä mahdollisimman monissa oman organisaation viestintälinjauksissa ja -toimissa. Ryhmä koordinoi siihen kuuluvien organisaatioiden monimuotoisuusviestintää, vaihtaa hyviä käytäntöjä, tekee yhteistyötä aina kun siihen on mahdollisuus sekä varmistaa, ettei päällekkäistä työtä tehdä. Ryhmä voi valita viestintään vuosittaisia painopisteitä, kuten ruoka tai terveys ja hyvinvointi. Viestintäryhmä pyrkii saamaan uusia tahoja mukaan luonnon puolesta tehtävään työhön muun muassa: etsimällä aktiivisesti uusia kumppaneita, järjestämällä toimittajatilaisuuksia ja -seminaareja, jalkautumalla erilaisiin luontotapahtumiin viestimään vaikuttavasti luonnon monimuotoisuudesta kutsumalla viestintäkumppanit koolle vähintään kerran vuodessa, tuottamalla yhdessä uutiskirjeitä, esitteitä ja muita viestintätuotteita aina kun siihen on mahdollisuus sekä seuraamalla aktiivisesti viestinnän onnistumista. YDINVIESTIT Monimuotoisuus on elämän ehto. Meillä kaikilla on ainutlaatuinen mahdollisuus säilyttää elämää turvaamalla luonnon monimuotoisuutta. Yrityksille Tietoisuus luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edellytyksistä, ehdoista ja rajoitteista on kestävän yritystoiminnan edellytys sekä osa riskien ja maineen hallintaan. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen luo kannattavaa liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritystoiminta on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta, ekosysteemipalveluista, luonnon raaka-aineista ja prosesseista. Päättäjille Monimuotoisuuden häviäminen on ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva poliittinen ja taloudellinen uhka.

6 Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon tutkimustieto luonnon monimuotoisuudesta. Tiedeyhteisön ja päättäjien tulee olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen luo uusia työpaikkoja. Suomi on sitoutunut suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja kestävää käyttöä maailmanlaajuisesti. Suomi hyötyy globaalista vastuunkannosta. Monimuotoista luontoa ei voi suojella ainoastaan luonnonsuojelun keinoin. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on kaikkien yhteinen asia. Luonto ei tunne hallinnonalojen rajoja. Tiedeyhteisölle Luonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa tarvitaan tieteenalojen välistä yhteistyötä. Monitieteinen tutkimus on edellytys kestävälle päätöksenteolle. Tiedeyhteisön ja päättäjien tulee olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Tutkimustieto luonnon monimuotoisuudesta on päätöksenteon perusta. Ole rohkea ja tuo tuloksesi esiin kun haluat vaikuttaa Kansalaisille Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto. Monimuotoinen luonto tekee onnelliseksi. Kulutustottumuksilla vaikutat luonnon monimuotoisuuteen. Ihmisen hyvinvointi ja terveys ovat riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta. Monimuotoinen luonto turvaa tulevaisuutemme. Globaaleja Maailman köyhimpien ihmisten toimeentulo riippuu monimuotoisesta luonnosta. Monimuotoinen luonto suojaa luonnonkatastrofeilta ja hillitsee ilmastonmuutosta. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvinvoivat ekosysteemit ehkäisevät ympäristöpakolaisuutta ja tukevat kansainvälistä vakautta. Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta ja käyttämällä luonnonvaroja kestävästi vähennetään kehitysmaiden köyhyyttä.