Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 2002-2003 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:135 2004
SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / talvi 2002-2003 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Italia 34 Yleistä 3 Alankomaat 37 Yhteenveto 4 Tanska 40 Ruotsi 7 Espanja 42 Venäjä 12 Belgia 45 Saksa 17 Japani 47 Viro 22 Kiina 50 Iso-Britannia 26 Liitetaulukko 52 Ranska 31 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta talvikauden (marras-joulukuu) 2002-2003 osalta. Mukana on 13 maata. Näistä on ensi kertaa voitu ottaa mukaan Tanska, Espanja, Belgia ja Kiina. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä, mielipiteitä Suomesta, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin suomalaiselle iluelinkeinolle tarkoitetussa MEXTRA-tietopalvelussa. MEXTRA-sivuilla esitellään MEKin markkinointiaktiviteettien ja - kampanjoiden sekä PROMIS-tietokannan lisäksi laajasti myös markkina- ja tilastotietoja. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = 93.100). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.
YLEISTÄ / talvi 2002-2003 3 Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja talvikaudella 2002-2003 (marras-huhtikuu) olivat Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin satamat, Turun satamat ja lentoasema, Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajanylityspisteet, Venäjälle menevät junat Helsingin ja Kouvolan välillä sekä Lapissa Rovaniemen lentokenttä. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät talvella 2002-2003 seuraavat: Ruotsi 2 432 Venäjä 4 774 Saksa 511 Viro 312 Iso-Britannia 713 Japani 98 Ranska 169 Italia 132 Alankomaat 163 Tanska 218 Espanja 103 Belgia 106 Kiina 107 Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on useiden maiden kohdalla melko pieni. Näin myös tulosten virhemarginaalit ovat keskimääräistä suurempia. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2002-2003 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali, junat Venäjälle (Tostoi, Repin, Sibelius, vuodenvaihteen ylimääräiset junat) Lappi: Rovaniemen lentoasema. Norjan ja Ruotsin vastaisella maarajalla ei talvella tehty haastatteluja. Tästä syystä Norja on jätetty tuloksista pois, vaikka havaintojen määrä (213) olisi muuten riittänyt tietojen analysointiin. Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-6 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien kaikkien 14 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 7-52 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen talveen eli 1999-2000, 2000-01 ja 2001-02 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina talvina selvitetty. Nämä vertailut on tehty Ruotsin, Venäjän, Viron, Iso-Britannian ja Saksan kohdalla. Muiden maiden osalta vertailuja ei ole tehty, koska tietoja on joko ollut saatavissa vain talvelta 2001-02 (Japani, Ranska, Italia, Alankomaat) tai ei lainkaan (Tanska, Espanja, Belgia ja Kiina). Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. HUOM! Tutkimustuloksia tulkittaessa on myös huomattava, että eräiden maiden kohdalla Lappiin suuntautuvia matkoja ei ole pystytty tyydyttävällä tavalla ottamaan mukaan tutkimusaineistoon. Tämä koskee lähinnä seuraavia maita: Ranska, Espanja, Italia ja Japani. Otantaongelmat johtuvat siitä, että Helsingin lentoaseman kotimaan lentoja on Schengenin sopimuksen jälkeen saapunut satunnaisesti ulkomaan terminaaliin ja ne ovat näin jääneet tiedonkeruun ulkopuolelle. Toisaalta resurssipulan johdosta myös Pariisin ja Rovaniemen suorat lennot jäivät pois tutkimusaineistosta.
YHTEENVETO / talvi 2002-2003 4 Saapuneiden määrä Talvella 2002-03 saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä (739.000). Toiseksi eniten (295.000) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Iso- Britanniasta (126.000). Seuraavilla sijoilla olivat Viro (104.000 ja Saksa (89.000). Muista maista saapuneiden määrät jäivät selvästi pienemmiksi. Hieman yli 30.000 ilijaa saapui Hollannista, Ranskasta ja Tanskasta. Saapuneet tulivat Suomeen pääasiassa lentäen poikkeuksena Venäjä, josta tultiin suurimmaksi osaksi maarajan yli sekä Ruotsi ja Viro, joista suurin osa tuli laivalla. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin eli neljännes Belgiasta tulleiden kohdalla. Saksasta, Espanjasta ja Ruotsista tulleiden kohdalla osuus oli myös suuri eli 16-18 %. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (47.000) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin Tanskasta (76 %), Italiasta (68 %) ja Belgiasta (58 %) tulleiden kohdalla. Suhteellisesti vähiten (15 %), mutta määrällisesti eniten (117.000) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. Tuttava- tai lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin (24 %) Virosta saapuneiden joukossa. Määrällisesti eniten tuttava- tai sukulaisvierailijoita tuli Venäjältä (57.000) ja Ruotsista (41.000). lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli yli puolet kaikista saapuneista Japanista (58 %), Venäjältä (53 %) ja Iso- Britanniasta (53 %) tulleiden kohdalla. Määrissä mitattuna näitä tuli selvästi eniten (411.000) Venäjältä. Vaikka ostosten takia Suomeen Venäjältä tulleet (239.000) jätettäisiin luvusta pois, jää muiden vapaaajan ilijoiden määrä (164.000) kuitenkin suuremmaksi kuin toisena olevan Ruotsin (108.000) luku. lla lla olleet olivat pääasiassa kauttakulkuilijoita. Näiden suhteellinen osuus oli suurin Kiinasta (31 %) tulleiden kohdalla. Absoluuttisina määrinä Venäjältä tulleita kauttakulkulla olleita oli kuitenkin selvästi eniten (94.000). Virosta ja Ruotsista kirjattiin kummastakin noin 20.000 kauttakulkuilijaa. Pakettilla olleet Pakettilla olleiden osuus kaikista saapuneista oli suurin japanilaisten (53 %) ja brittien (51 %) kohdalla. Myös Kiinasta tuli suhteellisesti melko paljon (30 %) pakettilaisia. Määrällisesti pakettimatkoja tehtiin selvästi eniten Iso-Britanniasta (63.000) ja toiseksi eniten Venäjältä (40.000). Pakettit suuntautuivat pääasiassa vain Suomeen. Poikkeuksena ovat kaukomarkkinat eli Japani ja Kiina, joista tulleet pakettilaiset kävivät usein myös muissa maissa. 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 10 0,0 0,0 10 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 10 0 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Venäjä Saapuneiden m äärä (1000) ja Suom en kansalaisten osuus (%) saapuneista Venäjä Venäjä Ruotsi Saapuneet (1000) asuinm aittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia M uu vapaa-ajan M onta syytä Iso-Britannia Pakettilla olleiden osuudet asuinmaittain Iso-Britannia Viro Viro Viro Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus (%) Saksa Saksa Saksa Ranska Ranska Alankomaat Japani Italia P aketti moneen maahan Paketti vain Suomeen M uu kuin paketti Ranska Alankomaat Alankomaat Japani Japani Tanska Espanja Belgia Kiina Tuttava- tai Italia Italia Tanska Tanska Espanja Espanja Belgia Belgia 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kiina Kiina
YHTEENVETO / talvi 2002-2003 5 Aikaisemmat käynnit Suomessa Saapuneista Venäjältä tulleet olivat ylivoimaisesti kokeneimpia Suomen kävijöitä. Heistä 44 % oli käynyt maassamme yli 10 kertaa ja keskimäärin aiempia käyntejä oli peräti 21. Virosta ja Ruotsista tuli ensikertalaisia Venäjän jälkeen suhteellisesti vähiten. Aikaisempia käyntejä oli Virosta tulleilla Venäjän jälkeen toiseksi eniten eli keskimäärin 5,4. 10 0 % 80 % 60 % Aikaisem m at käyntikerrat Suom essa asuinm aittain Ensikertalaisten osuus oli suurin ranskalaisten, brittien, hollantilaisten ja japanilaisten kohdalla. Näistä maista vähintään 85 % oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä päiväkävijöille. 40 % 20 % yli 10 kertaa 4-10 kertaa kolme kertaa kaksi kertaa yhden kerran ei kertaakaan Yöpymisten määrä Yöpymisten määrissä mitattuna Venäjältä tulleet (1,21 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä. Iso-Britanniasta (667.000) ja Ruotsista tulleiden (640.000) yöpymismäärät olivat lähes puolta venäläisyöpymisten määrää pienemmät. Saksasta, Virosta ja Ranskasta yöpymisiä kertyi seuraavaksi eniten. 0 % 16,0 14,0 Ruotsi Venäjä Saksa Viro Iso- Britannia Ranska Viipym ä (vrk) ja yöpym iset (1000) asuinm aittain Italia Alankomaat Japani Tanska Espanja Yöpymiset Viipymä Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Belgia Kiina 1 400,0 1 200,0 Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (465.000). Yli 60 % venäläisestä ei yöpynyt Suomessa. Myös Ruotsista saapuneista päiväkävijöitä oli yli puolet (151.000). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin eniten Iso- Britanniasta (276.000) tulleille. Yli 100.000 työyöpymistä kirjattiin myös Italiasta, Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Virosta tulleille. viipymä, vrk 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 1 000,0 800,0 600,0 400,0 yöpymiset (1000) Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden yöpymisissä Venäjältä tulleet olivat kärjessä (295.000 yöpymistä) ennen Ruotsista(216.000) saapuneita. 2,0 0,0 200,0 0,0 Myös muiden vapaa-ajan matkojen yöpymisluvuissa Venäjältä tulleet olivat selvästi ykkösinä (515.000 yöpymistä). Ruotsista tulleilla vastaava luku oli 214.000 ja Saksasta tulleilla 207.000. Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä eniten Venäjältä tulleille. Ruotsista, Iso-Britanniasta ja tulleet olivat seuraavilla sijoilla. Myös muun maksullisen majoituksen käytössä venäläiset olivat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Myös tuttavien tai sukulaisten luona yöpyivät Venäjältä tulleet eniten (88.000 yöpymistä) ennen Ruotsista saapuneista (51.000 yöpymistä). Viipymä Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään. Lyhin viipymä oli vastaavasti Venäjältä, Tanskasta ja Ruotsista tulleilla. Jos Suomen kansalaiset jätetään tarkastelusta pois, niin ranskalaiset ja italialaiset olivat Suomessa myös tällöin selvästi kauimmin. Espanjalaiset olivat kolmannella sijalla, vaikka viipymä lyhenikin selvästi, kun Suomen kansalaiset jätettiin luvusta pois. 10 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Venäjä Venäjä Saapuneiden ikäjakaum a ja keski-ikä asuinm aittain Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia Saksa Viro Iso-Britannia Saksa Viro Ranska Ranska Alankomaat Alankomaat Japani Italia Japani Norja Italia Tanska Tanska Espanja Espanja Belgia Belgia Kiina Kiina 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 keski-ikä 75-65-74 55-64 45-54 35-44 25-34 15-2 4 0-14 keski-ikä
YHTEENVETO / talvi 2002-2003 6 Ikä, sukupuoli ja lapset Ruotsista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (45,4 vuotta). Keskimäärin 41-42-vuotiaita olivat Saksasta ja Tanskasta tulleet. Nuorimpia olivat virolaiset (34,7 vuotta). Lasten osuus oli suurin Hollannista tulleiden kohdalla. Nuoria (15-24 vuotta) saapui suhteellisesti eniten Virosta ja 25-34- vuotiaita Espanjasta ja Kiinasta. Lähes 80 % saapuneista kiinalaisista oli 25-44- vuotiaita. Vanhempien (55- vuotta) ikäluokkien osuus oli suurin Ruotsista ja Japanista tulleiden kohdalla. Naiset olivat enemmistönä ainoastaan Japanista tulleiden keskuudessa. Kiinasta ja Saksasta saapuneissa miehiä oli eniten eli yli 70 %. Lapsia oli suhteellisesti useimmin mukana Iso-Britanniasta (40 %) tulleilla. Muista maista saapuneilla lapsia oli mukana alle 20 %:lla. Määrällisesti lasten kanssa matkustaneita saapui kuitenkin ylivoimaisesti eniten Venäjältä (140.000). Matkaseura Yksin matkustaneita oli suhteellisesti eniten Tanskasta (49 %) ja Saksasta (46 %) tulleiden keskuudessa. Suhteellisesti lähes yhtä paljon (43 %) yksin matkustajia tuli Virosta ja Belgiasta. Kaukomailta, Japanista ja Kiinasta, tultiin Suomeen harvimmin yksin. Lähes puolet Iso-Britanniasta saapuneista tuli Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Venäjältä ja Ruotsista tulleissa perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneita oli alle 40 % ja muista maista saapuneiden keskuudessa suhteellisesti selvästi näitäkin vähemmän. Osuus oli pienin (13 %) Japanista tulleiden kohdalla. n seuran (työtoverit, ystävät jne.) osuus jäi selvästi suurimmaksi kaukomarkkinoilta, Japanista (65 %) ja Kiinasta (59 %) tulleiden keskuudessa. Matkailutulo Matkailutuloa Suomeen jäi ylivoimaisesti eniten (171 milj. ) Venäjältä tulleilta ilijoilta. Ruotsista saapuneet jättivät hieman yli ja Iso-Britanniasta saapuneet vajaat 50 milj.. Seuraavaksi eniten ilutuloa tuli Saksasta (36 milj. ). Muista maista saatu ilutulo jäi selvästi pienemmäksi. Useimmista maista työlla olleet jättivät Suomeen ilutuloja eniten. Poikkeuksia ovat Venäjä ja Ruotsi, joista tulleet vapaa-ajan ilijat vastasivat pääosasta ilutuloa. a kohti 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 800,00 70 0,0 0 600,00 50 0,0 0 400,00 300,00 200,00 10 0,0 0 0,00 Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinm aittain Venäjä Ruotsi Iso- Britannia M atkaa kohti Päivää kohti Viro Saksa Ranska Alankomaat Arviot ilupalvelusten laadusta ja hinnasta Eri maista saapuneet arvioivat Suomen ilupalvelusten laadun keskimäärin melko hyväksi. Arviot vaihtelivat välillä 3,57-4,22 asteikolla, jossa 1 = erittäin huono ja 5 =erittäin hyvä. Vähiten pisteitä antoivat japanilaiset ja eniten kiinalaiset. Arviot ilupalvelusten hintatasosta saivat selvästi huonommat pisteet vaihteluvälin ollessa 2,10-2,74. Huonoimman vastineen rahoilleen kokivat saaneensa kiinalaiset ja parhaimman tanskalaiset. Japani Italia Matkailutulo (m ilj. EUR) asuinmaittain muu muu vapaa-ajan sukulaiset, ystävät työ Tanska Espanja Belgia Kiina 10 0,0 0 90,00 80,00 70,0 0 60,00 50,0 0 40,00 30,00 20,00 10,0 0 0,00 päivää kohti Rahan käyttö 20,0 Matkaa kohti laskettuna Espanjasta tulleet käyttivät Suomessa eniten (700 ) rahaa. Toiseksi eniten kuluttivat italialaiset (609 ). Espanjasta tulleiden kulutusta nostavat pitkään viipyneiden Suomen kansalaisten kulutus ja Italiasta saapuneiden kulutusta vastaavasti pitkään Suomessa oleskelleiden työlaisten rahan käyttö. Selvästi vähiten kuluttivat virolaiset (97 ). Myös Ruotsista ja Venäjältä tulleiden kohtainen kulutus oli keskimääräistä pienempi. Sen sijaan päivää kohti laskettuna venäläisten kulutus oli runsaan ostosilun johdosta korkein (88 ). Suomessa pääasiassa työlla olleiden tanskalaisten päiväkulutus oli yhtä suuri. Japanilaiset kuluttivat lähes yhtä paljon rahaa (83 ). Virolaisten rahan käyttö oli myös päivää kohti laskettuna alhaisinta (20 ). 0,0 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Venäjä Venäjä Ruotsi Iso-Britannia Viro Saksa Ranska Arviot Suomen ilupalvelusten laadusta ja hinnasta (5 = erittäin hyvä / erittäin edullinen...1 = erittäin huono / erittäin kallis) asuinmaittain Ruotsi Iso- Britannia M atkailupalvelusten hinta Viro Saksa Ranska Alankomaat Alankomaat Japani Japani Italia Tanska Espanja M atkailupalvelusten laatu Italia Tanska Espanja Belgia Belgia Kiina Kiina
RUOTSI Talvi 2002-2003 (1.11.2002-30.4.2003) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 2002-2003 yhteensä 295.200 eli vähemmän kuin edellisenä talvena (319.900). Saapuneista 16 % (47.200) oli Suomen kansalaisia. Lentäen saapuneita oli yhtä paljon kuin edellistalvena, kun taas laivalla tai maitse tulleiden lukumäärät pienenivät. Vajaa kolmannes (92.900) Ruotsista tulleista oli talvella 2002-03 työlla. Vapaa-ajan lla oli 169.400, joista 41.000 tuttava- tai lla. Talveen 2001-02 verrattuna saapuneiden määrät laskivat n tarkoituksesta riippumatta lukuun ottamatta muulla lla olleita, joita saapui hieman edellistalvea enemmän. Saapuneista 7,5 % (22.000) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (20.100) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni selvästi kahdesta edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 296 a ja 96 päivää kohti. Se oli vähemmän kuin talvella 2001-02. YHTEENSÄ 295,2 92,9 Kongressi, seminaari 7,3 Työhön liittyvä opiskelu 3,6 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,2 työ 81,8 Tuttava- tai 41,0 Tuttavavierailu 8,2 Sukulaisvierailu 32,8 vapaa-ajan 128,4 Ostokset 1,5 Ulkoilma-aktiviteetit 2,4 vapaa-ajan 108,0 Risteily 16,5 Monen maan kierto 0,0 21,5 Opiskelu 2,2 Kauttakulku 18,9 syy 0,3 Monta syytä 11,4 + vapaa-aika 3,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 4,7 Monta työsyytä 0,2 Monta vapaa-ajan syytä 1,2 yhdistelmä 1,9 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Ruotsista tulleista 59 % (174.400) oli miehiä. lla olleista lähes 80 % oli miehiä, kun taas vapaa-ajan ilijoissa oli yhtä paljon miehiä ja naisia. Talveen 2001-02 verrattuna naisten osuus saapuneista on pysynyt täsmälleen samana. miehiä naisia Yhteensä 174,4 120,8 72,5 20,5 Tuttava- tai 20,8 20,2 vapaa-ajan 64,3 64,1 9,1 12,3 Monta syytä 7,8 3,6
RUOTSI / talvi 2002-2003 8 Saapuneet asuinalueittain Saapuneiden seura Ruotsista tulleista 38 % (111.300) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Luku oli noin 2.000 suurempi kuin talvella 2001-02. Yhtä paljon kasvoi lasten kanssa matkustaneiden määrä (39.100). Yksin saapuneita oli 83.500 ja muussa seurassa tulleita 93.100. Aiemman käyntikerrat Suomessa Ruotsista tulleista runsas kolmannes oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Lähes puolet oli käynyt 0-14 15-24 25-34 35-44 17,8 24,2 55,4 54,2 8,2 11,7 34,4 33,8 9,7 12,5 21,0 20,4 0,2 2,2 20,3 25,5 4,4 4,5 6,2 2,9 8,9 14,2 23,1 20,7 4,4 3,3 5,8 5,0 maassamme aiemmin 1-3 45-54 68,4 41,8 26,6 26,3 7,7 26,6 7,9 kertaa. Keskimäärin Ruotsissa asuvat olivat käy- 65-74 14,8 8,6 6,2 0,8 3,0 10,3 0,7 55-64 56,4 34,2 22,2 17,2 11,5 22,2 5,5 neet Suomessa aiemmin 75-4,0 1,8 2,2 0,6 0,7 2,3 0,3 2,2 kertaa. Talven 2001- keski-ikä 45,4 45,6 45,1 44,4 46,4 45,8 44,4 02 vastaava luku oli 3,8 kertaa ja edellistalvena vielä korkeampi. Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 45,4 vuotta eli suunnilleen sama kuin edellistalvena, mutta kolme vuotta korkeampi kuin kolmena edellisenä talvena. Määrällisesti eniten saapui 45-54-vuotiaita. Lukumäärä tosin laski edellistalvesta suunnilleen talven 2000-01 tasolle. Talveen 2001-02 verrattuna kaikkien ikäryhmiin 15-54 vuotta kuuluneiden määrät laskivat. Lasten eli alle 15-vuotiaiden sekä toisaalta vanhempiin ikäryhmiin eli yli 54 vuotta kuuluneiden määrät sitä vastoin lisääntyivät. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut sanottavia eroja. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat hieman keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa nuorempia. Yli puolet (55 %) Ruotsissa asuvista saapui Suur-Tukholman alueelta (161.400). Toiseksi eniten, mutta vain alle kolmanneksen pääkaupunkilaisten määrästä, saapui Tukholmasta länteen ulottuvalta alueelta. Näiltä kahdelta alueelta saapui kolme neljästä Ruotsissa asuvasta vapaa-ajan ilijasta. lla olleista näiden alueiden yhteenlaskettu osuus jäi hieman pienemmäksi (69 %), sillä Halland-Västra Götaland - alueelta saapuu aina perinteisesti enemmän työ- kuin vapaa-ajan ilijoita. Päivälla olleista lähes 60 % saapui Suur-Tukholman alueelta. Suurin yöpymättömien osuus (63 %) oli alueelta 6 saapuneissa. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 92,9 40,9 128,4 21,5 11,3 Skåne (1) 5,7 0,8 1,7 0,7 0,3 Halland, Västra Götaland (2) 11,6 3,6 9,1 1,2 0,8 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 5,8 2,7 5,9 0,9 0,5 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 12,3 9,8 25,3 4,0 1,6 Stockholm (5) 51,7 22,1 73,2 9,9 4,5 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,7 1,6 10,6 4,1 1,2 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,1 0,3 2,6 0,7 2,4 0-14 15-2 4 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Gö taland (3) B lekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Sto ckho lm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 75- Tuttava tai vapaa- Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen ajan Yhteensä 295,2 174,4 120,8 92,9 41,0 128,4 32,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0
RUOTSI / talvi 2002-2003 9 Kohdealueet Suomessa Yli puolella (154.400) Ruotsista Manner-Suomeen tulleista oli kohteena pääkaupunkiseutu. Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuvia matkoja oli kolmannes (54.000) pääkaupunkiseudun matkoista. Läpikulkulla oli 26.300 ja lähes yhtä moni Uudellemaalle tai Kymenlaaksoon (23.100). Tuttava- ja sukulaismatkoissa suosituin (16.500) kohde oli Länsi-Suomi + Pohjanmaa. Sen sijaan muista vapaa-ajan matkoista lähes kaksi kolmesta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Myös työmatkoista suurin osa tehtiin Helsingin seudulle. Yöpyneiden määrä Ruotsissa asuvista yli puolet (151.000) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä kasvoi yli 10.000:lla talvesta 2001-02. Samalla yöpyneiden määrä (144.200) oli oleellisesti edellistalvea (182.600) pienempi. Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,2 yötä eli suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin suomalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 5,1 yötä. Näin Ruotsin kansalaisten viipymäksi jäi ainoastaan 1,6 yötä. Yöpyneistä lähes kolmannes (47.400) viipyi Suomessa vain yhden yön. Kaksi yötä viipyneitä oli 29.800. Lähes puolet yöpyneistä majoittui hotelliin (71.600) ja yli kolmannes (51.400) tuttavien tai sukulaisten luona. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella 2002-03 640.000, mikä on vajaat 12 % vähemmän kuin edellistalvena. Selvimmin vähenivät muulla vapaaajan lla olleiden yöpymiset (214.200). Tuttava- tai sukulaisvierailijoille kertyikin nyt suunnilleen yhtä paljon (215.600) yöpymisiä kuin muille vapaa-ajan ilijoille. lle tulleet yöpyivät 127.600 kertaa eli 10.000 vähemmän kuin edellistalvena. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli pisin eli 5,3 yötä muiden vapaa-ajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 1,7 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella 2002-03 134.538 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on yli 8.000 vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 21 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä nousi suurimmaksi (320.400). Joka toinen Ruotsista tulleiden yöpyminen tapahtui siten tuttavien tai sukulaisten luona. Hotelliöiden lukumääräksi saatiin 149.400, mikä vastaa melko hyvin Tilastokeskuksen majoitustilaston lukuja. Omassa asunnossa tai mökissä tapahtuneita yöpymisiä kirjattiin myös paljon (130.300). Näiden viipymä oli kaikkein pisin eli keskimäärin 10,6 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona majoittuneet oleskelivat Suomessa keskimäärin 5,9 yötä. Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 52,7 10,3 82,8 8,7 154,4 Uusimaa + Kymenlaakso 14,0 4,2 4,3 0,6 23,1 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 12,7 16,5 22,7 2,1 54,0 Häme + Keski-Suomi 3,1 3,0 6,1 0,4 12,5 Järvi-Suomi + Kainuu 0,3 2,6 0,9 0,5 4,3 Lappi 0,6 2,5 1,0 0,0 4,0 Monta kohdetta 1,2 0,2 1,3 0,2 2,9 Ei kohdetta 1,5 0,5 4,6 19,7 26,3 YHTEENSÄ 92,9 41,0 128,4 32,9 295,2 P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 40,3 7,5 80,5 22,7 151,0 Yhteensä 52,6 33,4 47,9 10,4 144,2 Hotelli, motelli 44,3 1,6 23,5 2,2 71,6 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,2 0,0 0,2 Tuttavat, sukulaiset 2,1 29,5 14,3 5,5 51,4 Oma asunto/mökki 2,5 1,5 7,6 0,2 11,7 Työnantajan asunto 1,8 0,0 0,0 0,2 2,0 majoitus 1,1 0,0 1,8 0,8 3,7 Monta majoitusta 0,8 0,8 0,5 1,3 3,3 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-2 1 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yö tä Viipym ä Suom essa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 92,9 41,0 128,4 32,9 295,2 Öitä keskimäärin 1,4 5,3 1,7 2,5 2,2 Yöpymisiä yhteensä 127,6 215,6 214,2 82,5 639,9
RUOTSI / talvi 2002-2003 10 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Hotelli Tuttava- tai Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton majoitus Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 174. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 55. Määrät olivat edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti työlla olleet käyttivät rahaa eniten (211 ). Vapaa-ajan lla olleiden kulutus jäi runsaat 50 pienemmäksi. Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli selvästi suurin (88,80 ) ja tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ylivoimaisesti pienin (25,30 ). Runsas kolmannes (62 / ) Ruotsista tulleiden kulutuksesta meni ostoksiin. Majoitukseen ja ravintoloihin kolmanneksen vähemmän. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo (51,7 milj. ) väheni selvästi edellistalvesta (68,7 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (19,9 milj. ) suunnilleen yhtä paljon kuin työlla olleilta (19,5 milj. ). Rahamäärät tosin pienenivät selvästi edellistalvesta. Vielä voimakkaammin eli puoleen edellistalven tasosta putosi tuttava- tai lla olleilta saatu ilutulo (6,5 milj. ). Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Ruotsista tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,46 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,98. Tämä pistemäärä oli sama kuin edellistalvena. Sen sijaan hintatasolle ruotsalaiset antoivat nyt hieman huonomman arvosanan kuin talvella 2001-02 (2,52 pistettä). Luontoaktiviteettien harrastaminen Matkaa kohti (EUR): 174,00 Päivää kohti (EUR): 55,00 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 66,00 Päiväkävijät 66,00 211,00 88,80 Tuttava- tai 158,00 Tuttava- tai 25,30 vapaa-ajan 155,00 vapaa-ajan 58,10 166,00 47,20 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 8,00 Esimaksut 2,70 Majoitus 40,00 Majoitus 12,60 Ravintolat 44,00 Ravintolat 13,80 Ostokset 62,00 Ostokset 19,70 kulutus 20,00 kulutus 6,20 Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen mukaan Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Ruotsalaisista 13 % (38.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Kävelyä harrastettiin eniten (14.800) ja moottorikelkkailua toiseksi eniten (11.800). 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 YHTEENSÄ 38,4 Maastohiihto 3,0 Laskettelu ja lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 11,8 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely 14,8
RUOTSI / talvi 2001-2002 2002-2003 11 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleiden kohdalla oma kokemus (62.700) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös juuret Suomessa merkitsi paljon (50.600 saapunutta). Tuttavien tai sukulaisten suosituksen vaikutuksesta 30.000 ruotsalaista ilmoitti saapuneensa Suomeen. Mainonnan tai median sanoi ruotsalaisista 20.000 vaikuttaneen heidän päätökseensä saapua Suomeen. Mainosten ja esitteiden merkitys tässä ryhmässä oli suurin, sillä 10.000 ruotsalaista ilmoitti saaneensa vaikutteensa sitä kautta. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 2,6 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. M atkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suo mea ko skevat maino kset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Juuret Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia NYKYTILANNE Saapumiset Ruotsista Manner- Suomeen viime talvikausien aikana: talvi 1998-99 250.000 talvi 1999-00 252.000 talvi 2000-01 307.800 talvi 2001-02 319.900 talvi 2002-03 295.200 Ruotsista saapuu Suomeen eniten ilijoita kesäaikaan, kesä-syyskuussa ja seuraavaksi eniten marrasjoulukuussa. Talvella 2002-2003 ilijoita saapui 295.200 joka on 23.800 vähemmän kuin edellisenä talvikautena. Melkein neljä viidesosaa ilijoista oli Ruotsin kansalaisia tai Ruotsissa kirjoilla olevia muiden maiden kansalaisia. Suurin osa ilijoista saapui laivalla ja pienin osa maitse. Vuonna 2000 lopetettiin Silja Line:n liikennöimä laivareitti Uumajasta Vaasaan. Talvella 2001-2002 näkynyt suuri lisäys maitse saapuneista ilijoista johtunee tästä. Lentäen saapuneet ilijat ovat pysyneet samalla tasolla talveen 2001-2002verrattuna. Vuoden 2003 aikana Finnair on lopettanut lentoliikenteen Ruotsista kahteen Turkuun ja Tampereelle. Ryan Air aloitti lentoliikenteen keväällä 2003 välillä Nyköping-Tampere. Tätä kirjoitettaessa linja todennäköisesti lakkautetaan vuoden 2004 alusta. Ruotsista tulevat ilijat koostuivat talvella 2002-2003 kahdesta eri pääryhmästä: Suomen kansalaisista (16 %, 47.200) ja Ruotsin kansalaisista (84%, 248.00 ). Näillä kahdella pääryhmällä on toisistaan poikkeava suhde Suomeen ilumaana, vaikka ryhmiä käsitelläänkin tutkimuksessa tasavertaisina. Ruotsin koko väestöstä, 7.881.154, on 1.027.974 henkilöä Ruotsin ulkopuolella syntyneitä ja näistä Suomessa syntyneitä 193 465 ( SBC Folkmängd 2001). Vajaa kolmannes (92.900) ilijoista ilmoitti olleensa työlla ja kaksi kolmesta 169.400 vapaa-ajan lla. Koko vuoden Ruotsista ulospäin suuntautuvaa vapaa-ajan ilua tarkisteltaessa, TDB Turist- och resedatabas:in tekemän tutkimuksen mukaan luvut ovat seuraavat (v. 2002). Vapaa-ajan tärkeimmät ilukohteet Ruotsista ulkomaille: Suomi, sis. Ahvenanmaan 15,5% Tanska 14,7% Espanja, sis. Kanarian saaret 11,3% Norja 7,5% Saksa 6,7% Kreikka 6,1% Ranska 4,7% Italia 3,8% Iso Britannia 3,7% Suomen heikon tunnettuuden ilukohteena Ruotsissa huomioon ottaen tulos on kohtalaisen hyvä koko vuoden ilua tutkittaessa. MATKAILUTUOTTEIDEN MARKKI- NOINTI JA MYYNTI RUOTSISSA Suurin osa destinaatiomarkkinoinnista kohdistuu tällä hetkellä kesän myyntiin. Vapaa-ajan matkojen jälleenmyyjinä toimivat varustamot ja heidän omat valikoidut myyntipisteensä (yli 90%). Enemmistö varustamoiden destinaatiotuotteista ovat voimassa kesäkautena. Pienimuotoista kampanjointia on tehty talvituotteilla satamakaupunkeihin. Työmatkojen jälleenmyyjinä toimivat periaatteessa kaikki toimistot. Tammikuussa 2003 lanseerattiin MEK Tukholman koordinoima Meeting Finland-kampanja jonka tarkoituksena on markkinoida ja toimistojen kautta myydä Helsinkiä, Turkua, Tamperetta yrityskokouskohteina sekä Holiday Club-ketjun hotelleja ruotsalaisille kokousostajille. Yrityskokousten pääsesonki on maalis-toukokuussa ja syys-marraskuussa. Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä KILPAILIJAT Suomen pahin kilpailija niin vapaa-ajan kuin yrityskokoussegmentillä on ruotsalaisten oma kotimaa. Vapaa-ajan matkoissa ulkomaiset kilpailijamaat ovat TDB:n (TDB =Turistresedatabasen) mukaan Tanska, Espanja, Norja, Saksa ja Kreikka. MAHDOLLISUUDET Tällä hetkellä Suomella on Ruotsin mediassa myönteinen kuva. Monien menestyvien suomalaisyritysten keulakuvat herättävät ruotsalaisissa kiinnostusta Suomea kohtaan. Suomella on mahdollisuus erottua kilpailijoista ja parantaa asemaansa ilukohteena menestystarinoiden ja Ruotsissa tunnettujen henkilöhahmojen avulla. MEKin uuden toimintastrategian mukaisesti wellness-tuotteiden jalostamiseen ja niiden markkinointiin panostamalla voimme laajentaa ympärivuotista tarjontaa. Wellness-tuotteiden tärkeä kohderyhmä on ns. 50+, rock and roll -sukupolvi, joka tutkimusten mukaan kattaa 70 % nyky-ruotsin ostovoimasta ja hallitsee 80 % omaisuudesta. Vain 5 % markkinointiviestinnästä kohdistuu tähän kohderyhmään, jonka koko on 1,2 miljoonaa henkilöä. Kohderyhmä haluaa jatkossakin olla nuorekas ja mennä lasten kanssa lumilautailemaan tai Rollareitten konserttiin. Vuodesta 2005 ennustetaan läpimurtovuotta Internetin kautta tehtäville varauksille Ruotsissa. Netin kautta avautuu suomalaisille ilutavarantuottajille mahdollisuus olla kilvassa mukana muiden vetovoimaisten ilumaiden rinnalla. Nyckeln till framgång är att utveckla ett särpräglat erbjudande, inte bara en speciell image. Erbjudandet kan skilja sig från andra genom produktegenskaper, design, service, garantier och en rad andra faktorer som ger ett erbjudande mervärde jämfört med andra. Jag gillar sådana som skapar mervärden och inte bara masserar sin image. Philip Kotler haastattelussaan Sälj & Marknadsföring #7/2003.
VENÄJÄ Talvi 2002-2003 (1.11.2002-30.4.2003) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 2002-2003 yhteensä 738.500 eli vähemmän kuin edellisenä talvena (792.100). Saapuneista 10 % (7.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla ja lentäen saapuneiden määrät nousivat hieman, mutta maitse saapuneita tuli selvästi talvea 2001-02 vähemmän. Venäläisten määrän lasku johtui työlla olleiden lukumäärän voimakkaasta vähenemisestä. Vapaa-ajan ilijoiden määrä sen sijaan nousi edelleen hieman. Ostosilijoiden luku tosin hieman pieneni samalla kun muulla vapaaajan lla olleiden määrä nousi 15.000:lla. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoita oli hieman edellistalvea enemmän. Myös kauttakulkuilijoiden määrän kasvu jatkui. Saapuneista 7,2 % (53.300) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista suurin osa (39.600) suuntautui vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni selvästi kahdesta edellistalvesta. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 330 a ja 80 päivää kohti. Se oli vähemmän kuin talvella 2001-02. YHTEENSÄ 738,5 117,2 Kongressi, seminaari 1,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,3 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 2,7 työ 112,2 Tuttava- tai 57,2 Tuttavavierailu 27,8 Sukulaisvierailu 29,4 vapaa-ajan 411,0 Ostokset 238,7 Ulkoilma-aktiviteetit 3,9 vapaa-ajan 164,2 Risteily 0,8 Monen maan kierto 3,4 101,2 Opiskelu 5,5 Kauttakulku 94,3 syy 1,3 Monta syytä 51,9 + vapaa-aika 5,5 + sukulaiset tai tuttavat 2,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 12,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 26,5 yhdistelmä 5,0 Lentäen Laivalla Maitse Saapum iset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 800,0 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan M onta syytä Saapum iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleista 51 % (377.700) oli miehiä. lla olleet olivat pääasiassa miehiä. Tuttava- tai sukulaisvierailijoista sen sijaan 70 % oli naisia. Myös muissa vapaa-ajan ilijoissa sekä kauttakulkuilijoissa naiset olivat enemmistönä. Talveen 2001-02 verrattuna naisten osuus saapuneista kasvoi työmatkojen määrän laskun johdosta. miehiä naisia Yhteensä 377,7 360,7 90,5 26,7 Tuttava- tai 17,2 40,0 vapaa-ajan 203,0 208,0 45,3 55,9 Monta syytä 21,7 30,2
VENÄJÄ / talvi 2002-2003 13 Saapuneet asuinalueittain Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 37,2 vuotta eli sama kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui 35-44-vuotiaita. Lukumäärä tosin laski selvästi edellistalvesta. Myös toiseksi suurimpaan ikäryhmään eli 25-34 Ikäryhmä vuotta kuuluneiden lukumäärä oli laskussa. Vanhempiin ikäryhmiin (45- vuotta) lukeutuvia sen sijaan tuli Suomeen entistä enemmän. Miesten ja naisten keskiiässä ei ollut sanottavia 55-64 46,9 18,3 28,6 5,4 6,8 25,6 9,0 45-54 158,7 74,1 84,6 26,2 12,1 95,0 25,4 eroja. Matkan tarkoituksen 65-74 13,8 4,9 8,9 0,4 2,0 7,9 3,5 mukaan tarkasteltuna tuttava- 75-0,7 0,5 0,3 0,5 0,0 0,0 0,3 tai lla keski-ikä 37,2 37,3 37,0 38,1 40,4 36,6 35,9 olleet olivat jossain määrin keskimääräistä vanhempia ja muulla lla olleet keskiarvoa Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin nuorempia. 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Saapuneiden seura Venäjältä tulleista 40 % (291.000) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Luku oli noin 16.000 suurempi kuin talvella 2001-02. Lapsia oli mukana 141.000 Venäjältä saapuneella, mikä on täsmälleen sama luku kuin vuotta aiemmin. Yksin saapuneita oli 191.000 eli 15.000 vähemmän kuin edellistalvena. Aiemman käyntikerrat Suomessa Venäjältä tulleista 17 % oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Yli kymmenen kertaa aiemmin Suomessa käyneitä oli 44 % saapuneista. Keskimäärin Venäjällä asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin peräti 21,2 kertaa. Talven 2001-02 vastaava luku oli vielä suurempi eli 31,3. Kohdealueet Suomessa P ietari M oskova Euro -Venäjä A asian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Kaksi kolmesta Venäjällä asuvasta saapui Suomeen Pietarin alueelta (497.300). Määrä kuitenkin väheni yli 100.000:lla talvesta 2001-02. Samalla muualta Euroopan puoleiselta Venäjältä tulleiden luku kasvoi selvästi ja ohitti Moskovasta saapuneiden lukumäärän. Venäjän pääkaupungista tulleiden määrä pysyi ennallaan. Aasian Venäjältä lähteneiden määrä jatkoi kasvuaan. Pietarista saapui kauttakulkuilijoita lukuun ottamatta edellistalvea vähemmän ilijoita. Moskovasta vapaa-ajan ilijoiden määrä sen sijaan kasvoi hivenen. Voimakkaimmin lisääntyivät muualta Euro-Venäjältä tulleiden vapaa-ajan ilijoiden määrät. Luku ei ole kuitenkaan täysin vertailukelpoinen edellistalveen, sillä Niiralan rajanylityspaikka otettiin mukaan tutkimukseen vasta 1.1.2001. Päiväkävijöiden osuus eli kolme näljästä saapuneesta oli suurin Euro-Venäjältä tulleiden kohdalla. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 117,2 57,2 411,0 101,1 51,9 Pietari (1) 91,0 38,0 284,9 50,1 33,3 Moskova (2) 13,6 3,0 30,5 28,8 4,6 Euro-Venäjä (3) 10,9 14,7 83,0 14,6 13,1 Aasian Venäjä (4) 1,7 1,5 12,6 7,6 0,9 Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 738,4 377,7 360,7 117,2 57,2 411,0 153,1 0-14 28,2 13,3 14,9 0,0 0,4 15,4 12,4 15-24 67,8 30,4 37,3 6,0 7,9 34,0 19,9 25-34 190,9 106,4 84,5 38,2 12,3 101,4 39,1 35-44 231,3 129,7 101,6 40,5 15,7 131,6 43,5 0-14 15-2 4 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Venäläisten suosituin kohdealue talvella 2002-03 oli edelleen Järvi- ajan Yhteensä Tuttava tai vapaa- Suomi + Kainuu, jonne 30 % Matkakohteet Suomessa (223.100) saapuneista venäläisistä Pääkaupunkiseutu 46,8 14,8 112,0 13,7 187,3 matkusti. Joka neljännen kohteena Uusimaa + Kymenlaakso 27,7 11,7 56,2 6,3 101,9 oli pääkaupunkiseutu (187.300). Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,5 5,8 7,3 2,2 18,8 Uusimaa + Kymenlaakso sai runsaat 100.000 venäläistä kävijää. Häme + Keski-Suomi 5,0 4,9 29,9 7,3 47,2 Järvi-Suomi + Kainuu 23,9 19,1 157,6 22,5 223,1 Työmatkojen suosituin kohde oli Lappi 0,9 0,0 6,0 1,0 7,9 pääkaupunkiseutu (40 %, 46.800) Monta kohdetta 0,9 0,1 0,3 0,8 2,1 ). Sen sijaan vapaa-ajanmatkoissa Ei kohdetta 0,4 0,0 4,7 94,1 99,2 Järvi-Suomi + Kainuu oli selvästi YHTEENSÄ 117,2 57,2 411,0 153,1 738,4 suosituin kohde. Toisaalta juuri tälle alueelle suuntautuvien matkojen määrä väheni selvimmin edellistalvesta.
VENÄJÄ / talvi 2002-2003 14 Yöpyneiden määrä Venäjällä asuvista 63 % (464.500) oli Suomessa vain päivälla. Näiden määrä väheni saman verran kuin saapuneidenkin määrä, joten yöpyneiden lukumäärä pysyi talven 2001-02 tasolla. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 1,6 yötä eli suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Venäjältä tulleet Suomen kansalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 4,4 yötä. Yöpyneistä runsas kolmannes (94.100) viipyi Suomessa vain yhden yön. Yli viikon viipyneitä oli 40.000. Yöpyneistä 43 % (118.600) majoittui hotelliin ja vajaa kolmannes (88.000) tuttavien tai sukulaisten luokse. Yöpymisten määrä P ääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + P ohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suo mi + Kainuu Matkakohteet Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Venäjältä tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella 2002-03 1.208.000, mikä on 14.000 enemmän kuin edellistalvena. Selvimmin vähenivät työlla olleiden yöpymiset Ei yöpymistä Yhteensä Hotelli, motelli 73,3 44,0 24,9 Tuttava tai 13,7 43,4 1,4 vapaaajan 267,9 143,1 80,5 109,7 43,3 11,8 Yhteensä 464,5 273,9 118,6 (145.600). Näiden määrä lä- Retkeilymaja 0,6 0,2 7,8 0,1 8,8 hes puolittui edellistalvesta. Tuttava- Leirintäalue 0,4 0,4 12,7 0,8 14,3 tai sukulaisvierailijoille kertyi lähes Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,7 5,0 5,7 yhtä paljon (294.500) yöpymisiä kuin Tuttavat, sukulaiset 11,2 40,0 24,5 12,3 88,0 vuotta aiemmin. lla vapaa-ajan Oma asunto/mökki 1,2 0,3 4,0 0,7 6,2 lla olleiden yöpymiset Työnantajan asunto 2,9 0,3 0,1 1,1 4,4 (515.200)pysyivät ennallaan. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä majoitus 2,5 0,4 6,9 10,5 20,4 Monta majoitusta 0,3 0,4 5,9 1,0 7,6 oli pisin eli 5,1 yötä muiden vapaaajan ilijoiden viipyessä keskimäärin vain 1,3 V iipymä Suomessa yötä. lla olleiden oleskeluaika oli vielä 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 lyhyempi eli 1,2 yötä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä Ei yöpymistä asuville talvella 2002-03 287.200 yöpymistä 1 yö (pl. Ahvenanmaa) mikä on 48.000 vähemmän kuin edellistalvena. Tämä on 23,8 % rajatutkimuksessa 2 yötä lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. 3 yötä Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai 4 yötä sukulaisten luona tapahtuneiden yöpymisten määrä oli suurin (493.400) nousten hieman edellistal- 5 yötä vesta. Hotelliyöpymisten lukumääräksi saatiin 6 yötä 301.800, mikä vastaa melko hyvin Tilastokeskuksen majoitustilaston lukuja. Omassa mökissä / 7 yötä asunnossa tai työnantajan asunnossa yöpymisiä 8-14 yötä kertyi 118.700. Hotellissa venäläiset viipyivät keskimäärin 2,4 yötä. Työnantajan asunnossa majoittu- 15-21 yö t ä 22-60 yötä neet viipyivät kauimmin eli keskimäärin 14,8 yötä. yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Yöpym iset (1000) m ajoitusm uodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Ho telli Tuttavat tai sukulaiset Tuttava- tai maksuton M uu majoitus M uu vapaa-ajan
VENÄJÄ / talvi 2002-2003 15 Rahan käyttö Matkaa kohti Venäjältä tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 231. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 87,90. Määrät olivat selvästi edellistalvea alhaisempia. Vähennystä oli kaikissa ryhmissä n tarkoituksesta riippumatta. lla olleet käyttivät edelleen rahaa eniten (349 ). Vapaa-ajan lla olleiden kulutus jäi runsaat sata euroa pienemmäksi. Päivää kohti laskettuna työlla olleiden kulutus oli korkein (155,70 ) ja tuttava- tai sukulaisvierailijoiden ylivoimaisesti pienin (27,40 ). Päiväkävijät kuluttivat myös melko paljon eli keskimäärin 134. Yli 70 % (166 ) Venäjältä tulleiden kulutuksesta meni ostoksiin. Ravintoloihin rahaa kului a kohti 26 ja majoitukseen meni vielä vähemmän eli 20 a kohti. Venäjältä asuvilta saatu ilutulo (170,9 milj. ) putosi lähes puoleen edellistalvesta (322,8 milj. ). Matkailutuloa tuli muilta vapaa-ajan ilijoilta (94,8 milj. ) eniten, vaikka se pienenikin vuoden takaisesta peräti 90 milj.. Suhteellisesti vielä enemmän väheni työlla olleilta jäänyt rahamäärä. Se oli nyt 40,9 milj., kun vielä edellisenä talvena työlla olleilta jäi Suomeen lähes 100 milj.. Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Venäjältä tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,48 pistettä laatutason saadessa huomattavasti enemmän pisteitä eli keskimäärin 4,13. Tämä pistemäärä oli lähes yhtä korkea kuin edellistalvena. Sen sijaan hintatasolle venäläiset antoivat hieman huonomman arvosanan kuin talvella 2001-02 (2,63 pistettä). Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäjältä tulleiden kohdalla oma kokemus (267.000) näytteli merkittävintä osaa päätöksen teossa. Myös tuttavien tai sukulaisten suositus oli monelle (224.000) merkittävä syy saapua Suomeen talvella 2002-03. Markkinointitoimenpiteistä Suomea koskevat artikkelit, kirjat sekä radio- tai TV-ohjelmat vaikuttivat eniten. Niiden innoittamana ilmoitti 118.000 venäläistä tulleensa Suomeen. Mainosten ja esitteiden sekä toisaalta internetin merkitys oli yhtä suuri, sillä 81.000 venäläistä ilmoitti saaneensa vaikutteensa niiden kautta. Jos mainonnan ja median vaikutuksesta saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 49,1 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niiltä, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Saapumiset 117,2 57,2 411,0 153,1 738,4 Öitä keskimäärin 1,2 5,1 1,3 1,7 1,6 Yöpymisiä yhteensä 145,6 294,5 515,2 252,8 1208,1 Matkaa kohti (EUR): 231,00 Päivää kohti (EUR): 87,90 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 134,00 Päiväkävijät 134,00 349,00 155,70 Tuttava- tai 168,00 Tuttava- tai 27,40 vapaa-ajan 231,00 vapaa-ajan 102,60 167,00 63,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 12,00 Esimaksut 4,70 Majoitus 20,00 Majoitus 7,60 Ravintolat 26,00 Ravintolat 9,90 Ostokset 166,00 Ostokset 62,90 kulutus 7,00 kulutus 2,80 Tuttava- tai M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suo situs Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Juuret Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteettien harrastaminen Venäläisistä 14 % (103.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Laskettelu tai lumilautailu oli selvästi suosituinta (73.900 harrastajaa). Maastohiihto ja kävely olivat seuraavaksi suosituimpia. YHTEENSÄ 103,4 Maastohiihto 14,8 Laskettelu ja lumilautailu 73,9 Moottorikelkkailu 7,4 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 Kävely 14,8
VENÄJÄ / talvi 2002-2003 16 MEK / Moskova: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Dollarin ja euron epäedullinen kurssi venäläisnäkökulmasta katsottuna näkyy selkeästi myös talven 2002 03 Rajahaastattelututkimuksessa. Venäläisten ilijoiden kokonaismäärä väheni edellistalveen verrattuna, ja ennen kaikkea tämä vähennys koski työlaisia. Varsin monet niistä venäläisistä, jotka luonnehtivat ansa työksi ovat ns. sukkuloita (chelnok), jotka säännöllisesti suuntaavat nsa itärajan tuntumaan tai pääkaupunkiseudulle hankkiakseen tavaraa jälleenmyyntiin. Koska Suomesta on dollaritaloudessa eläville venäläisille tullut yhä kalliimpi paikka, sukkuloiden kauppat ovat vähentyneet, mikä näkyy selkeästi esim. ilutulon rajusta vähentymisestä, sekä siitä, että käyntien lukumäärä (2002-03: 21,2 kertaa, 2001-02: 31,3 kertaa) on pudonnut. Rajahaastattelijat bongaavat haastateltavikseen yhä harvemmin näitä jatkuvasti Suomessa kauppalla olevia sukkuloita. Samoin venäläisten antama arvosana Suomen ilupalvelusten hintatasolle on aiempaa heikompi. Vaikka rajahaastattelututkimus kertookin, että vapaa-ajan ilijoiden määrä on edellisvuodesta hieman noussut, myös heidän maahamme jättämä rahasumma on oleellisesti edellisvuotta pienempi. Pääasiassa tämä on varmasti heijastumaa dollarin ja euron välisestä kurssista, mutta toisaalta myös siitä, että venäläisen keskiluokan budjetit ovat pienemmät kuin aiempina vuosina. Kulutuskysynnän suuntautuminen muualle kuin ulkomaaniluun (autot, asunnot, kodinkoneet) jättää keskiluokan kotitalouksien budjetissa ulkomaaniluun aiempaa pienemmän summan mikäli ulkomaanlle ylipäätään enää lähdetään. Vuoden 2003 ensimmäisen vuosipuoliskon ilutilastot Venäjällä osoittavat, että ilijamäärät kaukoulkomaille (=muut kuin entisen NL:n alueet) eivät ole kasvaneet lainkaan, vaan pysyivät edellisvuoden tasolla. Tämä näkyy selkeästi myös vuoden 2003 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa. Huomion arvoista on kuitenkin se venäläisilussa tapahtuva kehitys, että stabiili venäläisilijoiden joukko suosii kasvavassa määrin räätälöityjä individuaalimatkoja. Vaikka ilijoiden kokonaismäärät eivät kasvakaan, korkeatasoisten individuualimatkojen osuus nousee. Tällä ilijajoukolla on rahaa käytettävissään, mutta heidän laatuvaatimuksensakin ovat korkealla. Nämä kallislaiset olisivat luonnollisesti Suomeenkin mitä tervetulleimpia, sesti Suomeenkin mitä tervetulleimpia, mutta heitä houkutellaksemme, meillä on oltava laatua ja palvelua tarjolla. Suomessa olemme tottuneet palveluun demokraattiselta pohjalta. Nämä ovat niitä ilijoita, jotka viis veisaavat demokratiasta he ovat tottuneet siihen, että rahalla voi ostaa nopeampaa palvelua, joustavuutta jonotukseen tai palvelua normaalien työaikojen ulkopuolella. Luonnollisesti loman ulkoiset elementit majoitus jne. pitää olla kohdallaan. Venäläiset Suomeen saapuvat ilijat ovat hieman aiempaa iäkkäimpiä, joskin lasten kanssa matkustavien suhteellinen osuus onkin nousussa. Tämä on ilahduttava tulos, sillä MEK on varsin voimakkaasti kohdistanut markkinointia Venäjällä juuri lapsiperheille. Myös jatkossa lapsiperheet säilyvät MEK / Venäjän pääkohderyhmänä. Talven osalta lapsiperheiden lisäksi kosiskelemme nuorehkoja laskettelijoita ovathan laskettelu ja lumilautailu suosituimmat ulkoilma-aktiviteetit venäläisten Suomiilijoiden keskuudessa. Varsinkin nuoria laskettelijoita ajatellen Suomen hiihtokeskusten after-ski tarjontaan tulisi kuitenkin enemmän kiinnittää huomiota, sillä venäläiset kokevat iltaohjelmatarjonnan varsin laihaksi. Suomen aseman säilyttäminen venäläisten kohteena on haastava tehtävä tilanteessa, jossa ulkomaanilu ei kasva, mutta ilijan laatuvaatimukset nousevat. Korkeatasoinen palvelu, kohdallaan oleva hinta ja jatkuva medianäkyvyys ovat niitä seikkoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota. MEK pyrkii edelleen tehostamaan yhteistyötä venäläisen median kanssa, jotta maamme näkyvyys säilyisi vankkumattomana. Suomalaisille yhteistyökumppaneillemme osallistuminen mediamatkojen isännöintiin on yksi tehokkaimmista keinoista tehdä markkinointia Venäjällä. Internetin merkitys kasvaa MEK kehittää jatkuvasti omia venäjänkielisiä internetsivujansa, mutta myös suomalaiskohteiden kannattaa kiinnittää huomiota tähän palveluun. Potentiaalia ilijoiden kasvuun löytyy myös Moskovan ja Pietarin ulkopuolelle ja jo aloitettu markkinointitoimenpiteiden laajentaminen kahden pääkaupungin ulkopuolelle on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Euro- Venäjältä ja Aasian puolelta kotoisin olevien matkustajien määrä on kasvussa. Vuoden 2004 aikana MEK jatkaa markkinointitoimenpiteitä Venäjän alueellisissa kasvukeskuksissa. Valitettava realiteetti on kuitenkin se, että niin pitkään, kun dollarin ja euron välinen kurssi on yhtä epäedullinen kuin nyt (vuoden 2004 alussa), kasvua valuuttatuloihin tai ilijamääriin Venäjältä on varsin epärealistista odottaa.
SAKSA Talvi 2002-2003 (1.11.2002-30.4.2003) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 2002-2003 yhteensä 88.600 eli jonkin verran enemmän kuin edellisenä talvena (85.800). Saapuneista 18 % (15.900) oli Suomen kansalaisia. Lentäen saapuneiden määrä laski hieman, mutta laivalla ja maitse saapui aiempia talvia enemmän Saksassa asuvia ilijoita. Työasiat olivat yleisin (44.000) saksalaisten Suomeen tulon syy. lla olleiden määrä oli myös suurempi kuin kolmena edellisenä talvena. Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden määrä (7.400) laski melko selvästi muiden vapaa-ajan ilijoiden lukumäärän (23.600) kääntyessä jälleen nousuun. Saapuneista 13,8 % (12.200) ilmoitti olleensa pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (11.700) suuntautuivat vain Suomeen. Pakettimatkojen määrä pieneni verrattuna kahteen edelliseen talveen. Matkojen keskimääräinen hinta oli 972 a ja 103 päivää kohti. Se oli selvästi vähemmän kuin talvella 2001-02. YHTEENSÄ 88,6 44,0 Kongressi, seminaari 1,0 Työhön liittyvä opiskelu 1,3 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,0 työ 41,8 Tuttava- tai 7,4 Tuttavavierailu 2,2 Sukulaisvierailu 5,2 vapaa-ajan 23,6 Ostokset 0,3 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 vapaa-ajan 22,8 Risteily 0,5 Monen maan kierto 0,0 9,3 Opiskelu 3,7 Kauttakulku 5,6 syy 0,0 Monta syytä 4,3 + vapaa-aika 0,3 + sukulaiset tai tuttavat 0,0 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 2,9 Monta työsyytä 0,0 Monta vapaa-ajan syytä 0,0 yhdistelmä 1,1 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Tuttava- tai vapaa-ajan Monta syytä Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 Pakettim atkojen (1000) m äärä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Paketti vain Suomeen P aketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Saksasta tulleista peräti 72 % (63.800) oli miehiä. Tämä johtui ennen muuta työmatkojen lisääntymisestä ja siitä, että työasioissa matkustaneista lähemmäs 90 % (38.500) oli miehiä. Vapaa-ajan ilijoissakin miehet olivat enemmistönä, mutta selvästi työlaisia vähäisemmässä määrin. Talveen 2001-02 verrattuna naisten osuus saapuneista laski. Myös saapuneiden naisten määrä oli edellistalven pienempi. miehiä naisia Yhteensä 63,8 24,9 38,5 5,5 Tuttava- tai 4,6 2,8 vapaa-ajan 12,6 11,0 6,0 3,2
SAKSA / talvi 2002-2003 18 Saapuneet asuinalueittain Eniten Suomeen saapui saksalaisia Nordrhein-Westfalenista (20.900), Baijerista (12.900) ja Baden-Württembergista (12.400). Seuraavilla sijoilla olivat Hessen, Hampuri ja Niedersachsen (8.000-9.200). Kahdesta ensin mainitusta osavaltiosta tulleiden määrät laskivat ja muista edellä mainituista nousivat edellistalveen verrattuna. Voimakkainta lisäys oli Baden- Württembergista, josta tulleiden määrä nousi lähes yhtä suureksi kuin Baijerista saapuneiden. Nordrhein-Westfalenista saapui sekä työlla (10.800), tuttava- tai lla (2.500) tai muulla vapaa-ajan lla (5.600) olleita eniten. Viimeksi mainituissa matkoissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousivat Hampurista tulleet ennen Baden-Württembergia ja Baijeria. Saapuneiden seura Saksasta tulleista 46 % (40.900) saapui Suomeen yksin. Perheen tai sukulaisten kanssa matkustaneiden määrä jäi puolta pienemmäksi (20.700). Lapsia oli mukana 5.500 Saksasta saapuneella, mikä on vain runsas puolet edellistalven luvusta. Yksin saapuneiden lukumäärä kasvoi ja perheen tai sukulaisten kanssa tulleiden luku laski verrattuna talveen 2001-02. Aiemman käyntikerrat Suomessa Saksasta tulleista 58 % oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Runsas kolmannes oli käynyt maassamme aiemmin 1-4 kertaa. Keskimäärin Saksassa asuvat olivat käyneet Suomessa aiemmin vain 1,2 kertaa. Talven 2001-02 vastaava luku oli vielä suurempi eli 2,2 ja toissa talvena vielä korkeampi. Saapuneet ikäryhmittäin Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 41,1 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellistalvena. Määrällisesti eniten saapui 35-44- vuotiaita (26.100), joiden lukumäärä myös nousi voimakkaasti edellistalvesta. Edellistalvena suurin ikäryhmä oli 25-34 vuotta, johon kuuluvien määrä (22.000) nyt laski. kuuluneiden lukumäärä oli laskussa. Saapuneet miehet olivat keskimäärin yli kaksi vuotta naisia vanhempia. Naiset olivatkin selvänä enemmistönä 15-24-vuotiaiden joukossa. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna muulla lla olleet olivat selvästi keskiarvoa nuorempia, kun taas vapaa-ajan ilijat (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) olivat keskimäärin vanhimpia. (1) Schleswig-Ho lstein (2) Hamburg (3) B remen (4) Niedersachsen (5) M ecklenburg-vorpommern (6) B erlin (7) B randenburg (8) Sachsen-A nhalt (9) Sachsen (10) Thüringen (11) Hessen (12) No rdrhein-westfalen (13) Rheinland-P falz (14) Saarland (15) B aden-württemberg (16) B ayern Saapuneet asuinalueittain 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 44,0 7,3 23,6 9,0 4,4 (1) Schleswig-Holstein 0,2 0,0 0,5 1,3 0,0 (2) Hamburg 2,7 0,5 4,0 1,1 0,3 (3) Bremen 0,5 0,0 0,2 0,0 0,0 (4) Niedersachsen 4,6 0,9 2,0 0,3 0,2 (5) Mecklenburg-Vorpommern 0,5 0,0 0,4 1,1 0,0 (6) Berlin 2,5 0,0 1,2 0,5 0,5 (7) Brandenburg 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 (8) Sachsen-Anhalt 0,4 0,0 0,0 0,3 0,0 (9) Sachsen 0,4 0,0 0,0 0,1 0,0 (10) Thüringen 0,6 0,1 0,0 0,2 0,0 (11) Hessen 4,2 1,1 2,9 0,6 0,3 (12) Nordrhein-Westfalen 10,8 2,5 5,6 0,7 1,3 (13) Rheinland-Pfalz 1,9 0,0 0,2 0,0 0,3 (14) Saarland 1,5 0,0 0,5 0,0 0,0 (15) Baden-Württemberg 4,5 1,2 3,3 2,4 0,9 (16) Bayern 8,1 1,0 2,8 0,4 0,6 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 88,6 63,8 24,9 44,0 7,4 23,6 13,6 0-14 3,4 2,4 1,0 0,2 0,3 1,4 1,5 15-24 8,7 2,8 5,9 0,0 1,0 5,0 2,7 25-34 22,0 15,8 6,2 11,0 1,5 3,7 5,8 35-44 26,1 20,3 5,8 18,0 0,5 6,2 1,4 45-54 15,3 11,9 3,4 10,5 1,7 1,9 1,2 55-64 10,5 8,3 2,2 4,3 1,6 3,7 0,9 65-74 2,6 2,1 0,5 0,0 1,0 1,5 0,1 75-0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 keski-ikä 41,1 41,7 39,4 41,6 40,5 44,0 34,8 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0
SAKSA / talvi 2002-2003 19 Kohdealueet Suomessa Tuttava tai vapaa- Matkakohteet Suomessa ajan Yhteensä Saksalaisten suosituin kohdealue talvella 2002-03 oli pääkaupunkiseutu (29.600). Länsi-Suomi + Pohjanmaan osuus oli toiseksi suurin (11.100). Uusimaa + Kymenlaakso (8.400) sekä Lappi (8.000) olivat suosiossa seuraavilla sijoilla. Työmatkoista vajaa 40 % suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tuttava- tai t tehtii Pääkaupunkiseutu Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Monta kohdetta Ei kohdetta YHTEENSÄ 16,5 4,2 4,9 3,7 1,5 4,1 0,5 1,3 44,0 3,3 1,3 1,0 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 7,4 8,0 2,9 2,6 1,5 2,3 3,3 0,3 2,0 23,6 1,8 0,0 2,5 0,8 0,7 0,6 0,6 5,6 13,6 29,6 8,4 11,1 6,7 4,5 8,0 1,4 8,9 88,6 pääosin eteläiseen Suomeen ja myös muiden vapaa-ajan matkojen ylivoimaisesti suosituin kohde Matkakohteet Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 oli pääkaupunkiseutu. Edelliseen talveen verrattuna pääkaupunkiseudun Pääkaupunkiseutu suosio on pysynyt lähes ennallaan. Selvimmin on kasvanut muut Etelä- ja Länsi-Suomen osuus saapuneista. Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Yöpyneiden määrä Saksassa asuvista 83 % (72.000) yöpyi llaan Suomessa. Näiden määrä väheni edellistalvesta samalla kun päiväkävijöiden luku kasvoi lähes 10.000:lla. Saksasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,1 yötä eli vuorokauden verran lyhyempi kuin vuotta aiemmin. Saksasta saapuneet Suomen kansalaiset viipyivät oleellisesti kauemmin eli keskimäärin 12,7 yötä. Jos Saksan suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee saksalaisten keskiviipymäksi Suomessa 4,6 yötä. Yöpyneistä lähes puolet (33.900) viipyi Suomessa 1-3 yötä. Yli viikon viipyi joka neljäs (17.700). Yöpyneistä 57 % (41.000) majoittui hotelliin. Tuttavien tai sukulaisten luokse majoittui 15.900 eli 22 % yöpyneistä. Yöpymisten määrä Saksasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella 2002-03 538.300, mikä on lähes 70.000 vähemmän kuin edellistalvena. Matkan tarkoituksen mukaan tarkastellen yöpymiset vähenivät melko tasaisesti kaikissa ryhmissä. Vapaa-ajan ilijoille (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) yöpymisiä kertyi jälleen eniten (207.200). lla olleiden yöpymiset jäivät selvästi pienemmäksi (132.200). Tämä johtui ennen muuta siitä, että työlla olleet viipyivät Suomessa lähes kuusi vuorokautta lyhyempään (3,0 yötä) kuin vapaa-ajan ilijat (,8 yötä). Tuttava- tai sukulaisvierailijoiden viipymä oli vielä pidempi eli keskimäärin 12,4 yötä. Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Ei yöpymistä 6,0 0,5 4,6 5,5 16,6 Yhteensä 38,1 6,9 18,9 8,1 72,0 Hotelli, motelli 34,4 0,5 5,8 0,3 41,0 Retkeilymaja 0,0 0,4 0,0 0,2 0,5 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,2 0,0 1,5 0,2 1,9 Tuttavat, sukulaiset 1,4 4,6 6,2 3,8 15,9 Oma asunto/mökki 0,2 0,4 3,9 0,0 4,5 Työnantajan asunto 0,8 0,0 0,0 0,0 0,8 majoitus 0,0 0,0 0,2 2,4 2,6 Monta majoitusta 1,1 1,0 1,3 1,2 4,6 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella 2002-03 163.291 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) mikä on runsaat 10.000 enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 30,3 % rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneiden 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yötä yöpymisten määrä oli suurin (205.000) nousten hieman edellistalvesta. Hotelliyöpymisten lukumääräksi saatiin Saapumiset 44,0 Tuttava tai 7,4 vapaaajan 23,6 13,6 Yhteensä 88,5 129.000. Omassa mökissä / asunnossa Öitä keskimäärin 3,0 12,4 8,8 7,9 6,1 tai työnantajan asunnossa yöpymisiä Yöpymisiä yhteensä 132,2 91,8 207,2 107,1 538,3 kertyi 85.000. Hotellissa saksalaiset viipyivät keskimäärin 2,9 yötä, mutta omassa mökissä peräti 16,6 yötä. Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0
SAKSA / talvi 2002-2003 20 Yöpym iset (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 Ho telli Tuttava- tai Tuttavat tai sukulaiset M uu vapaa-ajan maksuton M uu majo itus Rahan käyttö Matkaa kohti Saksasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 412. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 58,30. Määrät olivat jonkin verran edellistalvea alhaisempia. Matkaa kohti tuttava- tai lla olleet käyttivät n pitkän keston johdosta rahaa eniten (504 ). lla olleiden kulutus oli keskimäärin 477. Päivää kohti laskettuna työlaisten kulutus oli selvästi suurin (119,30 ). Muiden kulutus ei n tarkoituksen mukaan tarkasteltuna paljon eronnut toisistaan. Kolmannes (136 / ) Saksasta tulleiden kulutuksesta meni ostoksiin. Majoitukseen kului hieman vähemmän ja ravintoloihin noin viidennes kokonaiskulutuksesta. Saksassa asuvilta saatu ilutulo (36,5 milj. ) oli vähemmän kuin edellistalvena (42,7 milj. ). Matkailutuloa tuli työlla olevilta eniten (21,0 milj. ) eli enemmän kuin aiempina talvina. Sen sijaan vapaa-ajan ilijoilta rahaa jäi oleellisesti edellistalvea vähemmän. Matkaa kohti (EUR): 412,00 Päivää kohti (EUR): 58,30 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 43,00 Päiväkävijät 43,00 477,00 119,30 Tuttava- tai 504,00 Tuttava- tai 37,60 vapaa-ajan 334,00 vapaa-ajan 34,10 288,00 32,50 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 7,00 Esimaksut 1,00 Majoitus 133,00 Majoitus 18,80 Ravintolat 84,00 Ravintolat 11,90 Ostokset 136,00 Ostokset 19,30 kulutus 52,00 kulutus 7,30 Tuttava- tai Matkailutulo (milj. EUR) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Hinta- ja laatumielipiteet Matkailijoiden hinta- ja laatukäsityksiä tutkittiin asteikolla 1= erittäin kallis / erittäin huono...5 = erittäin edullinen / erittäin hyvä. Saksasta tulleet antoivat Suomen ilupalvelusten hintatasolle keskimäärin 2,32 pistettä laatutason saadessa selvästi enemmän pisteitä eli keskimäärin 3,98. Hintatasolle annettiin edellistalvea huonommat pisteet laatutason saadessa aiempaa paremmat pisteet. Luontoaktiviteettien harrastaminen vapaa-ajan Saksalaisista 13 % (22.200) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin maastohiihtoa (9.700) ja toiseksi eniten moottorikelkkailua (8.900). YHTEENSÄ 22,2 Maastohiihto 9,7 Laskettelu ja lumilautailu 8,0 Moottorikelkkailu 8,9 Koiravaljakot 5,3 Poroajelu 3,5 Pilkkikalastus 3,5 Kävely 5,3