1 SATAKUNTA Ajankohtaista edunvalvonnassa 2014
2 VAASA PARKANO JYVÄSKYLÄ 8 23 8 2 11 TAMPERE TAMPERE 12 TURKU HELSINKI SATAKUNTA Satakunta on noin 227 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisin maakunta mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta (22%). Satakunta on myös energia- ja elintarvikemaakunta, sekä monien tapahtumien maakunta, tunnettu mm. jazzista, jääkiekosta ja SuomiAreenasta. Satakunnan maakuntaan kuuluu 20 kuntaa.
3 Ajankohtaista edunvalvonnassa Satakunnassa VALTATIE 8 PORI - TURKU Hyvä infrastruktuuri on Satakunnan kilpailukyvyn kulmakiviä. Elinkeinoelämän maa- ja meriyhteydet on saatava niitä käyttävän liikenteen edellyttämään kuntoon. Koko Lounais-Suomen tärkein liikennestrateginen hanke on valtatie 8 (E18) Turku-Pori -yhteysväli. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa kattavaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Vuonna 2013 tehdyssä elinkeinoelämälle suunnatussa asiakastutkimuksessa juuri valtatien 8 Turku-Pori yhteysväliin oltiin kaikkien tyytymättömimpiä. Yhteysvälin parantamistoimenpiteistä on suunniteltu 210 M kokonaisuus. Valtioneuvoston v. 2012 liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälin palvelutasoa päätettiin parantaa 100 milj. eurolla hallituskaudella 2012-2015. Tästä on alkuvaiheen toteutuksessa säästymässä noin 20 M, jonka käytöstä päätetään erikseen. Uhkana on, että rahoja ei kohdisteta tälle hankkeelle. Selonteossa päätetty toteutus on myös venymässä vuoteen 2018 asti, mikä hankaloittaa parannustöiden kilpailuttamista ja lisää kustannuksia. Selonteossa osoitettu 100 M määräraha tulee täysimääräisesti käyttää yhteysvälin parantamiseen ja rahojen myöntämistä tulee nopeuttaa nyt suunnitellusta.
4 NESTEyTETyN maakaasun (LNG) TUONTITERmINAALIN ja jakeluverkoston RAKENTAmINEN SATAKUNTAAN Satakunnan teolliset yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ylläpitämiseksi edullisempia ja ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Nesteytetty maakaasu LNG on vähäpäästöinen ja useisiin käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä (merellä ja maalla) soveltuva poltto- ja raaka-aine. Teollisuuden käytössä LNG:n etuina ovat edullisuus ja ympäristöystävällisyys. LNG on myös liiketoimintamahdollisuus erityisesti Satakunnan meriklusterille ja kaivosmetallien jalostus -klusterille, uusiutuvaan energiaan perustuvalle yritystoiminnalle (esim. LNG:n yhteiskäyttö biokaasun ja tuulivoiman kanssa) sekä teollisuuteen liittyvälle uudelle palvelutoiminnalle (kuljetus, huolto, neuvonta/koulutus). Valtion LNG:tä koskevien tukien päätösprosessin mahdollinen pitkittyminen syksyyn on uhka teollisuuden investointien toteutumiselle, mukaan lukien Porin Tahkoluotoon suunnitteilla olevan LNG-terminaalin rakentamiselle. Päätösten siirtyminen kesän yli mm. lisää investointikustannuksia. Valtion tulee tehdä Satakunnan teollisuuden kannalta myönteiset LNG-tukipäätökset mah- dollisimman nopeasti. RAUmAN meriväylä, meriteollisuus- PUISTO ja ALUEELLINEN PääOmARAhASTO Rauman satama on kokonaisliikenteellä mitaten maamme suurimpia satamia ja kolmanneksi suurin konttisatama. Rauman meriväylän syventäminen on valtakunnan kiireellisin meriväylähanke ja sijoitettu ainoana meriväylänä liikennepoliittisen selonteon ns. ykköskoriin. Hanke on erittäin kiireellinen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ja säästää vuosittain miljoonia yritysten logistiikkakuluja. Hankkeen yleissuunnitelma on valmis ja vesilain mukainen lupahakemus aluehallintoviranomaisen käsittelyssä. Lupapäätös on tulossa syksyllä 2014. Rauman meriväylän syventämisen toteutus tulee aloittaa vuonna 2015 ja siihen tulee budjetissa osoittaa valtioneuvoston kehyspäätöksessä luvattu määräraha.
5 Rauman kaupunki on STX:n vetäydyttyä perustanut telakka-alueelleen Seaside Industry Park Rauma meriteollisuuspuiston. Alueella jo toimivien alan yritysten (mm. Rolls-Royce) ja koulutuksen lisäksi Rauma Marine Constructions Oy (RMC) aikoo käynnistää alueella mm. laivanrakennus- ja korjaustoimintaa. RMC:n toiminta perustuu ensisijaisesti alueella olevan ja vapautuvan ammattitaitoisen työvoiman hyödyntämiseen. Keskeiseksi yhteistyökumppaniksi tulee Uudenkaupungin telakka, joka on erikoistunut pienten erikoisalusten ja maantielauttojen valmistamiseen. Yhtiöt eivät kilpaile Suomen muiden telakoiden kanssa, vaan muodostavat kannattavan ja kestävän toimintakonseptin omista lähtökohdistaan. Uudenkaupungin ja Rauman telakoiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron liikevaihto, jonka kotimaisuusaste on 80-90. Työmääränä se merkitsee suoraan noin 800-1000 henkilötyövuotta. Raumalla toimiva telakka on myös osa Suomen huoltovarmuutta. Raumalla ollaan perustamassa sijoitusrahastoa alueen yritystoiminnan kehitysedellytysten parantamiseksi. Tarkoitus on monipuolisesti edistää Rauman ja Vakka-Suomen talousalueen toimintaedellytyksiä eri toimialoilla, ml. meriteollisuus. Rahastoon ollaan alkuvaiheessa saamassa 15 miljoonan euron pääoma. Myös valtiolle on tehty esitys rahastoon mukaan lähtemisestä Teollisuussijoituksen kautta. Valtion tulisi osal- listua suomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen sijoittamalla Rau- malla perustet- tavaan rahastoon Teollisuussijoituksen kautta. SATAKUNNAN ELy-KESKUKSEN TOImINTAEdELLyTyKSET Satakunta on Suomen 7. suurin ja kaikkein teollistunein maakunta. Satakunnan ELY-keskuksen vastuualueena ovat elinkeinot, työvoima ja osaaminen. ELY-keskuksen toiminta-alue on nykyisten 15 keskuksen joukossa tunnusluvuiltaan selvästi keskisuuri. Siitä huolimatta sen olemassa olo ja rooli alueen kehittämisessä on jatkuvasti vaakalaudalla mm. TEM:n hallinnonalan palvelujen keskittämispyrkimysten takia. Valtio on asettanut ELY-keskuksille kovat säästövaateet. Suuret kolmen vastuualueen keskukset on muodostettu useiden entisten alueviranomaisten organisaatioista, joissa on edelleen paljon päällekkäisyyksiä ja siten yhtä vastuualuetta enemmän mahdollisuuksia so peu tus toimiin.
6 Satakunnan ELY-keskus on alueensa monipuolisen elinkeinotoiminnan asiantuntija ja merkittävä alueellinen toimija kehittämistyössä. Satakunnan ELY-keskus on useampana vuonna saanut sidosryhmiltään ELYjen korkeimman kokonaisarvosanan. ELY-keskusten hallintoa voidaan keskittää, mutta kehittämistyötä ei. Satakunnan ELY-keskuksen toiminta on turvattava myös jatkossa. SELKämEREN KANSALLISPUISTON KEhITTämINEN Selkämeren kansallispuisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Puisto kiinnostaa alueen sidosryhmien ja toimijoiden lisäksi myös matkailijoita ja virkistyskäyttäjiä. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin 10 000 kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama, jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Säpin majakkasaaren kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma ja Metsähallitus laatii kesällä 2014 lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu alustavasti noin miljoona euroa (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitusta Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on edelleen lisättävä Selkämerellä. Säpin majakkasaaressa sijaitsevan sataman kunnostamiseen on osoitettava erillinen 1 miljoonan euron erillisrahoitus. Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä.
7 Valtion tulee panostaa myös aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Selkämeren kansallispuiston saavutettavuutta tulee parantaa ja resursseja lisätä. PORI-hELSINKI RAIdEyhTEyS Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet. Pori/Rauma-Tampere rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Rataosa on sähköistetty ja vuosina 2012-2014 tehtävät peruskorjaukset Lielahti-Kokemäki välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä. Korjaustyöt eivät kuitenkaan edesauta henkilöliikenteen sujuvuutta tai nopeuksia. Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämissuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä on mahdollista lyhentää kahteen ja puoleen tuntiin, ja näin turvata maakunnasta alle kolmen tunnin yhteys pääkaupunkiseudulle. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei nykyisin ole Pendolino-liikennettä vaikka henkilöliikennettä Poriin on lähes yhtä paljon kuin esimerkiksi Vaasaan, Jyväskylään ja Joensuuhun. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Suunniteltujen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. Pori-Tampere radan henkilöliikenteen kehittämisinvestoinnit tulee sisällyttää valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon.
8 AjANKOhTAISTA EdUNVALVONNASSA Selonteossa osoitettu 100 M määräraha tulee täysimääräisesti käyttää VT8 Pori - Turku yhteysvälin parantamiseen ja rahojen myöntämistä tulee nopeuttaa nyt suunnitellusta. Valtion tulee tehdä Satakunnan teollisuuden kannalta myönteiset LNG- tukipäätökset mahdollisimman nopeasti. Rauman meriväylän syventämisen toteutus tulee aloittaa vuonna 2015 ja siihen tulee valtion budjetissa osoittaa valtioneuvoston kehyspäätöksessä luvattu määräraha. Valtion tulisi osallistua suomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen sijoitta- malla Raumalla perustettavaan rahastoon Teollisuussijoituksen kautta. Satakunnan ELY-keskuksen toiminta on turvattava myös jatkossa. Selkämeren kansallispuiston saavutettavuutta tulee parantaa ja resursseja lisätä. Pori-Tampere radan henkilöliikenteen kehittämisinvestoinnit tulee sisällyt- tää valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Maakuntajohtaja Pertti Rajala 02 620 4310 Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen 02 620 4330 Lisätietoja: Satakuntaliitto Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 02 620 4382 etunimi.sukunimi@satakunta.fi www.satakuntaliitto.fi Maakunta-asiamies Marika Luoma 02 620 4321