KYSELYTUTKIMUS VENÄJÄN KIELEN OPISKELUSTA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / kansainvälinen kauppa Anne Aarnio Mikko Saari KYSELYTUTKIMUS VENÄJÄN KIELEN OPISKELUSTA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSSA Seminaarityö 2013

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 VENÄJÄ JA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 3 2.1 Venäjän kielen opetus Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 3 2.2 Russian Business Professionals 4 3 TUTKIMUSONGELMA JA HYPOTEESIT 5 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 5 4.1 Survey 5 4.2 Edut ja haitat 5 4.3 Kysely 6 5 AINEISTOKERUU 6 6 HENKILÖKUNNAN VASTAUKSET 6 6.1 Henkilökunnan taustatiedot 6 6.2 Mielipiteet venäjän opiskelusta 7 6.3 Avoimet vastaukset ja ehdotukset 9 7 OPISKELIJOIDEN VASTAUKSET 9 7.1 Opiskelijoiden taustatiedot 9 7.2 Aiemmin venäjän kieltä opiskelleet 9 7.3 Aiemmin venäjän kieltä opiskelemattomat 12 7.4 Avoimet vastaukset ja ehdotukset 13 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 14 8.1 Kulttuurin opetus 14 8.2 Bisnestavat 15 8.3 Opintomatkat 15 8.4 Venäjän kielen houkuttelevuuden lisääminen 15 8.5 Natiivien hyödyntäminen 16 9 LOPUKSI 16 9.1 Jatkotutkimusaiheita 16 9.2 Tekijöiden sanat 16 LÄHTEET 18 LIITTEET Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kysely Liite 3. Työaikakirjanpito

3 1 JOHDANTO Projektityömme tarkoituksena oli selvittää venäjän kielen opiskeluun liittyviä seikkoja kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa toteutettiin tammikuussa 2013 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) henkilökunnan jäsenille, jotka opiskelevat tai olivat aiemmin opiskelleet venäjän kieltä oman toimensa ohessa. Kyselytutkimuksen toinen osa toteutettiin helmikuussa 2013 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselytutkimus lähetettiin henkilökunnalle ja opiskelijoille sähköisessä muodossa sähköpostin välityksellä. Kyselyn sisältö oli molemmissa osissa sama. Kyselytutkimuksessa selvitettiin mm. opiskelumotivaatioita ja pyydettiin vastaajilta kehittämisehdotuksia venäjän kielen opetukseen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Projektityö toteutettiin osana Russian Business Professionals hanketta (RuBiPro). RuBiPro-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun henkilökunnan ja erityisesti opetushenkilöstön Venäjän ja itsenäisen Euroopan asiantuntemusta sekä ohjata hankkeessa kehitettävää Venäjä-osaamista opiskelijoiden ja työelämän käyttöön. (KyAMK 2012.) 2 VENÄJÄ JA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 2.1 Kielten opetus Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa voi opiskella useita vieraita kieliä: suomea, ruotsia, venäjää, ranskaa, espanjaa ja saksaa. Eri kielten opiskelu lisää opiskelijan ammattitaitoa, ja kielitaito on tänä päivänä osa ammattitaitoa. KyAMK:n kielten osaamisalatavoitteissa korostetaan viestinnällisiä taitoja. Opiskelijan tulee osata selviytyä eri vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa ja hän osaa viestiä tilanteen vaatimalla tavalla erilaisia kanavia apunaan käyttäen. Opiskelija ymmärtää myös kulttuurierojen merkityksen viestinnässä ja osaa toimia kulttuurin ja tilanteen vaatimalla tavalla. Opiskelija osaa myös hyödyntää erilaisia menetelmiä ja jakaa osaamistaan ympäristöönsä. Opiskelija osaa arvioida oman kielitaitonsa ja osaa käyttää hyväkseen erilaisia oppimisstrategioita. (KyAMK 2012.)

4 Venäjän kieltä markkinoidaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tärkeänä erityisesti Venäjän läheisyyden takia. Venäjän kielen osaajia tarvitaan Kymenlaaksossa ja koko Suomessa ja kielen osaajia on alueellamme liian vähän. Venäjän kieltä edellytetään myös monessa työpaikassa ja venäjän osaaminen helpottaa työnsaantia. Venäjän kielen erilaisuus voi myös houkutella opiskelijoita. Myös matkailu ja käytännön tilanteiden hallintaa helpottuvat, kun opiskelija taitaa kyrilliset aakkoset ja arjen perussanonnat. Venäjän tärkeyttä Suomen kauppakumppanina ei myöskään voida jättää huomiotta. (KyAMK 2012.) 2.2 Russian Business Professionals Kyselytutkimus toteutettiin osana Russian Business Professionals hanketta. Hankkeen toteutti Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja rahoittajana toimi Kaakkois- Suomen ELY-keskus. RuBiPro-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Kymelaakson ammattikorkeakoulun henkilökunnan, erityisesti opetushenkilöstön, Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijuutta sekä ohjata hankkeen myötä kehitettävää Venäjä-osaamista opiskelijoiden ja työelämän käyttöön. (KyAMK 2012.) Hanke kokosi yhteen Kaakkois- ja Itä-Suomen korkeakoulujen, hankkeessa mukana olleiden yritysten sekä Aleksanteri-instituutin ylläpitämän Venäjäasiantuntijaverkoston voimavarat ja osaamisen projektin kohderyhmän käyttöön ja tämän kautta Kymenlaakson ja koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän hyödyksi. (KyAMK 2012.) Opetuksen ja työelämän yhteistyö tarjoaa työnantajille tärkeää tietoa korkeakoulujen tarjoamasta asiantuntijuudesta. Koska kommunikaatio on kahdensuuntaista, tulevat työelämän toiveet Venäjä-osaamisen kehittämiseksi kuulluiksi. Korkeakouluilla on näin mahdollisuus ymmärtää paremmin työelämän vaatimuksia ja kehittää opiskelijoiden opintosuunnittelua paremmin työelämän vaatimuksia vastaaviksi. Tämä helpottaa myös opiskelijoiden työllistymistä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. (KyAMK 2012.) RuBiPro-hankeen myötä yritysten on mahdollisuus saada parempaa tietoa liiketoimintamahdollisuuksistaan Venäjällä. Projektin myötä kehittyvä Venäjä-osaaminen antaa korkeakouluille mahdollisuuden tuottaa paikallisen elinkeinoelämän käyttöön ajantasaista tietoa, konsultointia ja koulutusta liiketoiminnasta ja sen käynnistämisestä venäjällä. (KyAMK 2012.)

5 3 TUTKIMUSONGELMAT JA HYPOTEESIT 3.1Tutkimusongelman ja hypoteesin määrittäminen Tutkimusongelmat ja hypoteesit esitetään tutkimusraportissa selkeästi joko kysymyksinä tai väittäminä tai oletuksina. Usein tutkimusongelmat ja/tai hypoteesit määritellään raportissa omana lukunaan. (Viskari 2009, 36.) Kyselytutkimuksemme tutkimusongelmana voitiin pitää kysymystä siitä, kuinka venäjän kielen opetusta voitaisiin parantaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Erityisesti huomio haluttiin kiinnittää KyAMK:n henkilökunnan venäjän kielen opiskeluun ja sen kehittämiseen. 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1 Survey Englannin kielen survey-tutkimuksella tarkoitetaan sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineisto kerätään standardoidusti (ts. kaikilta vastaajilta kysytään asiaa samalla tavalla) ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tietystä perusjoukosta. (Hirsjärvi, S., et al. 2000, 180.) 4.2 Edut ja haitat Kyselytutkimuksen hyvinä puolina voidaan pitää laajan tutkimusaineiston keräämisen helppoutta. Kysely voidaan suorittaa suurelle joukolle henkilöitä hyvinkin nopeasti (esim. sähköisten tiedonkeruumenetelmien avulla) ja kyselyssä voidaan kysyä monia asioita. Kyselyllä on mahdollista säästää tutkijan aikaa ja vaivaa. (Hirsjärvi, S., et al. 2000, 182.) Kyselyn heikkouksina voidaan pitää vastausten luotettavuutta: ovatko kyselyn vastaajat suhtautuneet kyselyyn sen vaatimalla vakavuudella? Ovatko vastaajat vastanneet kyselyyn huolellisesti ja rehellisesti? Etukäteen ei voida myöskään tietää, ovatko kysymysten vastausvaihtoehdot tarpeeksi kattavia vastaajan näkökulmasta. Myös vastaamattomuus (kato) kyselyyn voi muodostua ongelmaksi varsinkin, jos tutkimusjoukko on alun perin liian suppea. (Hirsjärvi, S., et al. 2000, 182.)

6 4.3 Kysely Itse kysely ja tiedonkeruu on suoritettu sähköisesti ZEF Arviointikoneen avulla. Vastaajat pääsivät vastaamaan sähköiseen kyselyyn internetissä, jolloin tiedonkeruu helpottui. Kyselyn kysymykset olivat monivalintakysymyksiä. Vastaajille oli annettu vastausvaihtoehdot, joista he valitsivat parhaiten itseensä sopivimman vastausvaihtoehdon. Joissakin monivalintakysymyksissä oli myös vastausvaihtoehtona avoin vaihtoehto. Avointa vaihtoehtoa käytettiin, jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa tutkija ei ole pystynyt tarjoamaan tarpeeksi kattavia vastausvaihtoehtoja. 5 AINEISTOKERUU Tässä raportissa esitetyt tulokset pohjautuvat tammi-helmikuussa 2013 toteutettuun kyselytutkimukseen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Kyselytutkimus suoritettiin kahdessa osassa. Ensimmäiseen osaan vastasi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun henkilökunnan jäsenet, jotka olivat aiemmin opiskelleet tai opiskelivat parhaillaan venäjän kieltä KyAMK:ssa oman toimensa ohessa. Kyselytutkimus lähetettiin tutkimusjoukolle tammikuussa 2013 sähköpostin välityksellä. Kyselytutkimus lähetettiin 41 KyAMK:n henkilökunnan jäsenelle. Kyselytutkimuksen toinen osa suoritettiin KyAMK:n opiskelijoille. Tutkimusjoukko valikoitui sattumanvaraisesti. Kyselytutkimus lähetettiin 1500 opiskelijakunnan edustajalle sähköpostin välityksellä. KyAMK:n henkilökunnalle ja opiskelijoille lähetetyt sähköpostit sisälsivät saatekirjeen (Liite 1) sekä linkin internetissä toimivaan ZEF Arviointikoneeseen, joka sisälsi varsinaisen kyselylomakkeen (Liite 2). Saatekirjeessä kerrottiin vastaanottajalle, miksi ja kenelle kyselytutkimus suoritetaan. Sähköpostissa annetun hyperlinkin kautta vastaanottajat pääsivät vastaamaan kyselyyn ZEF Arviointikoneessa. Kysely rakentui niin, että venäjää opiskelleille ja niille, jotka eivät olleet opiskelleet venäjää, oli erilaiset kysymykset. Kyselytutkimuksen vastaanottajille ei lähetetty erillistä muistutusviestiä kyselyyn vastaamisesta. 6 HENKILÖKUNNAN VASTAUKSET 6.1 Henkilökunnan taustatiedot Kyselytutkimuksen ensimmäinen osa toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun henkilökunnalle, jotka opiskelevat tai olivat aiemmin opiskelleet venäjän kieltä työnsä ohessa. Kysely lähetettiin tammikuussa 2013 yhteensä 41 vastaanottajalle,

7 joista 16 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli 39 %. Naisten osuus vastaajista oli 75 % vastaajista ja miesten osuus 25 % vastaajista. Kaikki kyselyssä ikänsä ilmoittaneista olivat yli 41-vuotiaita. Vastaajista 62,5 % ilmoitti kuuluvansa opetushenkilökuntaan, 31,3 % tuki- ja muihin toimintoihin (esim. kirjasto, HelpDesk) ja 6,2 % vastaajista toimi hallinnollisissa tehtävissä. 6.2 Mielipiteet venäjän opiskelusta Kyselytutkimuksessa kysyttiin mielipiteitä venäjän opiskelusta. Kysymykset koskivat kurssien sisältöä, opetuksen laatua sekä venäjän kielen opiskelun hyötyjä. Kyselyssä kysyttiin, koettiinko venäjän kielen opiskelun tuovan jotakin hyötyä. Vastaajista 18,7 % ilmoitti, etteivät kokeneet venäjän kielen opinnoista olevan heille hyötyä. Loput 81,3 % vastaajista olivat kokeneet venäjän opintonsa hyödyllisiksi. Venäjän kielen opintojen syiksi vastaajista 31,3 % ilmoitti saavansa siitä hyötyä tämän hetkiseen työhönsä. Saman verran (31,3 %) vastaajista ilmoitti opintojensa syiksi mielenkiinnon Venäjää ja Venäjän kulttuuria kohtaan. Loput vastaajista (37,4 %) ilmoitti kokevansa, että venäjän kielen opinnoista tullee olemaan hyötyä tulevaisuudessa. (Kuva 1.) 37,4 % 31,3 % Hyöty tämän hetkiseen työhön Mielenkiinto Venäjää ja Venäjän kulttuuria kohtaan Hyöty tulevaisuudessa 31,3 % Kuva 1. Venäjän kielen opiskeluun vaikuttavat syyt. Kyselytutkimuksessa kysyttiin, oliko venäjän kielen kurssien opetus vastannut vastaajien odotuksia. Vastaajista 87,5 % vastasi venäjän kurssien opetuksen vastanneen

8 odotuksiaan. 12,5 % vastaajista ilmoitti, ettei opetus venäjän kielen kursseilla ollut vastannut odotuksia. Syiksi tyytymättömyyteensä vastaajat ilmoittivat arkielämän sanaston vähyyden sekä liian löysän opetuksen. Kyselyssä kysyttiin myös, onko venäjän kielen kurssien sisältö vastannut vastaajien odotuksia. Vastaajista 87,5 % vastasi myöntävästi ja loput 12,5 % vastaajista ilmoitti, ettei kurssien sisältö ollut vastannut odotuksia. Tyytymättömien mielestä kursseilla olisi pitänyt käsitellä enemmän sitä, miten pärjätä turistina ja että kurssien sisältö on sekavaa. Kyselyssä tiedusteltiin, haluaisivatko vastaajat opiskella jotakin muuta Venäjään liittyvää. Vastaajista 68,8 % ilmoitti, että haluaisivat opiskella jotain muutakin Venäjään liittyvää. Loput vastaajista (31,2 %) ilmoitti, ettei haluaisi opiskella muuta Venäjään liittyvää. Kuvassa 2 vastaajat saivat itse kertoa avoimesti, mitä muuta Venäjään liittyvää he haluaisivat opiskella. Ylivoimaisesti eniten (9 kpl) ilmoitti haluavansa lisää kulttuurin opetusta. Vastaajat ilmoittivat myös halukkuutensa opiskella yhteiskunnallisia asioita Venäjästä (2 kpl), markkinointia (2 kpl) ja maantuntemusta (2 kpl). Vastaajat ilmoittivat myös mielenkiinnosta bisnestapakulttuuria kohtaan (1 kpl), opetusta Venäjällä tapahtuneista muutoksista ja historiasta (1 kpl) sekä hallinnollisista asioista (1 kpl). 16 14 12 10 8 Hallinollisia asioita Historia Bisnestapakulttuuri Maantuntemus Kulttuuri Markkinointi 6 4 9 2 2 2 0 1 1 1 Kuva 2. Mitä muuta Venäjään liittyvää haluaisit opiskella?

9 6.3 Avoimet vastaukset ja ehdotukset Vastaajilla oli kyselyn lopussa mahdollisuus sanoa vapaasti jotakin kyselyyn tai venäjän kielen opetukseen liittyen. Yksi vastaajista ehdotti, että venäjän kursseja voisi alkaa non-stoppina ja lyhytkursseja voisi järjestää erilaisista aihealueista. Kaksi vastaajista kertoi, että aikataulusyyt ovat lopettaneet venäjän opinnot tai hidastanut niitä. Eräs vastaaja kritisoi myös tuntien vähentämistä työnantajan puolelta, jolloin opinnot ovat kärsineet. Työnantajan myös toivottiin osoittavan työaikaa venäjän kielen opiskeluun. Eräs vastaajista kritisoi venäjän kielen kurssikirjaa ja kertoi, että minulle ei sovi konstruktiivinen kielenoppimismetodi - pärjäisin paremmin behavioiristisemmalla otteella. En ehdi panostaa riittävästi itse muodostaakseni kaikkia asioita itse. 7 OPISKELIJOIDEN VASTAUKSET 7.1 Opiskelijoiden taustatiedot Kyselytutkimuksen toinen osa toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kysely lähetettiin opiskelijaotannalle helmikuussa 2013. Kysely lähetettiin 1500 sattumanvaraisesti valikoituneelle opiskelijalle. Kyselyyn saatiin 123 vastausta, joista 111 oli analysointikelpoisia. Kyselyn vastausprosentti analysointikelpoisine vastauksineen oli 7,4 %. Naisten osuus vastaajista oli 59,5 % ja miesten osuus 40,5 %. Vastaajista alle 25-vuotiaita oli 51,4 %, 26 30-vuotiaita 21,6 %, 31 40-vuotiaita 18 % ja yli 40-vuotiaita 9 %. Kyselyyn vastasi opiskelijoita jokaiselta koulutusalalta. 36,3 % vastaajista ilmoitti opiskelevansa tekniikan ja liikenteen alaa, 32,7 % ilmoitti opiskelevansa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaa, 11 % kulttuurialaa ja 20 % sosiaali- ja terveysalaa. Kyselyyn vastanneista 50,5 % ilmoitti opiskelevansa tai opiskelleensa venäjän kieltä aiemmin. Loput 49,5 % vastaajista ei ollut opiskellut venäjän kieltä aiemmin. 7.2 Aiemmin venäjän kieltä opiskelleet Kyselytutkimuksessa kysyttiin mielipiteitä venäjän opiskelusta. Kysymykset koskivat kurssien sisältöä, opetuksen laatua sekä venäjän kielen opiskelun hyötyjä. Kyselyssä kysyttiin, koettiinko venäjän kielen opiskelun tuovan jotakin hyötyä. Vastaajista 12,5 % ilmoitti, etteivät kokeneet venäjän kielen opinnoista olevan heille

10 hyötyä. Loput 87,5 % vastaajista olivat kokeneet venäjän opintonsa hyödyllisiksi. Venäjän kielen opintojensa syiksi vastaajista 64,3 % ilmoitti uskovansa, että venäjän kielestä on heille hyötyä tulevaisuudessa. 10,7 % vastaajista ilmoitti opintojensa syyksi mielenkiinnon Venäjää ja Venäjän kulttuuria kohtaan. Vastaajista 8,9 % ilmoitti venäjän kielen opintojensa syyksi siitä saatavan hyödyn tämän hetkiseen työhönsä. Saman verran (8.9 %) vastaajista ilmoitti opintojensa syyksi kokemuksensa siitä, että opinnoista on hyötyä työnhaussa. Perhesyiden vuoksi venäjän kielen opintoja suoritti tai oli suorittanut 5,4 % vastaajista. 1,8 % vastaajista ei vastannut kysymykseen. (Kuva 3.) 8,9 % 5,4 % Hyöty tulevaisuudessa 8,9 % 10,7 % 64,3 % Mielenkiinto Venäjää ja Venäjän kulttuuria kohtaan Hyöty tämän hetksiseen työhön Hyöty työnhaussa Perhesyyt Kuva 3. Opiskelijoiden syyt Venäjän kielen opiskeluun. Kyselytutkimuksessa kysyttiin, oliko venäjän kielen kurssien opetus vastannut vastaajien odotuksia. Vastaajista 67,9 % vastasi venäjän kurssien opetuksen vastanneen odotuksiaan. 17,9 % vastaajista ilmoitti, ettei opetus venäjän kielen kursseilla ollut vastannut odotuksia. 14,2 % vastaajista ei vastannut kysymykseen. Kun vastaajilta tiedusteltiin, miksi venäjän kielen opetus ei ollut vastannut heidän odotuksiaan, monet kertoivat ryhmäkokojen olleen tyytymättömyytensä. Myös opiskelutahtia kritisoitiin vastauksissa. Koska kursseilla ei ollut tarpeeksi opiskelijoita, ne lopetettiin. Kursseja ei saada järjestettyä peruskursseja pidemmälle. Syynä tosin osallistuvien opiskelijoiden vähyys, ei varsinaisesti opetus.

11 Opetus on ollut hätäistä, edennyt liian nopeasti eikä kaikkien oppilaiden tasoa ole otettu huomioon. Liian nopea tahti, mm. aakkoset opiskeltiin kolmen tunnin aikana yhtenä opiskelukertana. Kyselyssä kysyttiin myös, onko venäjän kielen kurssien sisältö vastannut vastaajien odotuksia. Vastaajista 75 % vastasi kysymykseen myöntävästi. 14,3 % vastaajista ilmoitti, ettei kurssien sisältö ollut vastannut odotuksia. 10,7 % vastaajista ei vastannut kysymykseen. Vastaajia pyydettiin kertomaan, miksi venäjän kielen kurssien sisältö ei ollut vastannut odotuksia. Vastaajat kertoivat tyytymättömyydestä kurssien opetusmenetelmiin ja joko liian helpoista tai liian vaikeista tasoista kursseilla. Kurssi oli liian helppo. En oppinut kovin paljon uutta. Sisältö on ollut hyvä, mutta kurssin taso liian helppo. Alkeiskurssi oli hyvä, mutta sen jälkeen taso nousi liikaa. Olisi ollut parempi opetella enemmäntavallisia puhetilanteita. Opetus oli liian kielioppipainotteista Kyselyssä tiedusteltiin, haluaisivatko vastaajat opiskella jotakin muuta Venäjään liittyvää. Vastaajista 55,4 % ilmoitti, että haluaisivat opiskella jotain muutakin Venäjään liittyvää. 42,9 % vastaajista ilmoitti, ettei haluaisi opiskella muuta Venäjään liittyvää. 1,7 % vastaajista ei vastannut kysymykseen. Kuvassa 4 vastaajat saivat itse kertoa avoimesti, mitä muuta Venäjään liittyvää he haluaisivat opiskella. Ylivoimaisesti eniten opiskelijat ilmoittivat halukkuudesta opiskella kulttuuria (20 kpl). Seuraavaksi eniten opiskelijat toivoivat Venäjän maantuntemuksen (11 kpl) ja historian (10 kpl) opetusta. Myös liike-elämän taitojen, kuten bisnestapakulttuurin, opetusta toivottiin (4 kpl). Muita toivottuja Venäjään liittyviä opintoja olivat mm. opintomatka Venäjälle, viennin, oikeuden, markkinoinnin ja mainonnan opetuksen lisääminen. Myös tietoa metsätalouden toimintaympäristöstä Venäjällä ja tiedotusta venäläisistä pyhäpäivistä kaivattiin.

12 55 50 45 40 35 30 25 20 20 Kulttuuri Venäjän maantuntemus Historia Liike-elämän taitoja 15 10 5 11 10 4 0 Kuva 4. Mitä muuta Venäjään liittyvää haluaisit opiskella? 7.3 Aiemmin venäjän kieltä opiskelemattomat Kyselyyn vastanneista 49,5 % ei ollut opiskellut venäjän kieltä aiemmin. Kyselyssä tiedusteltiin syitä tähän sekä sitä, olisiko venäjän kielen opinnoista ollut jossakin tilanteissa hyötyä. Vastaajista 27,3 % ilmoitti, että opiskelivat jotakin toista kieltä ja tämän vuoksi eivät opiskelleet venäjää. Liian haastavaksi venäjän opinnot koki 16,4 % vastaajista. 14,5 % vastaajista koki, ettei venäjän kielen opinnoista ole heille mitään hyötyä. 38,2 % vastaajista ilmoitti venäjän kielen opiskelemattomuuden syyksi muun syyn. 3,6 % vastaajista ei vastannut kysymykseen. Muun syyn ilmoittaneita vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä tämä muu syy on. Vastaajat kertoivat mm. ajanpuutteen estävän venäjän kielen opiskelut. Myös pakollisten kielien, englannin ja ruotsin, opiskelut koettiin jo tarpeeksi haastavina ja aikaa vievinä. Muutamat vastaajat myös ilmoittivat, etteivät olleet löytäneet sopivaa alkeiskurssia itselleen. Myös venäjän kielen imagoa moitittiin, koska se ei ole kovin mediaseksikäs kieli. (Kuva 5.) Vastaajilta tiedusteltiin, olisiko venäjän kielen opinnoista ollut heille jotakin hyötyä. 69,1 % vastaajista ilmoitti, että venäjän kielen opinnoista olisi ollut heille jossakin tilanteessa hyötyä. 23,6 % ilmoitti, ettei venäjän kielen opinnoista olisi ollut heille mitään hyötyä. 7,3 % vastaajista ei vastannut kysymykseen.

13 27,3 % 38,2 % Opiskelee toista kieltä Liian haastavaa Ei koe siitä olevan hyötyä Muut syyt 16,4 % 14,5 % Kuva 5. Syyt, mikseivät opiskelijat opiskele Venäjän kieltä. 7.4 Avoimet vastaukset ja ehdotukset Avoimeen kysymykseen Mitä muuta haluaisit kertoa saatiin 35 vastausta ja ehdotusta, joista muutamat olivat tutkimuksen kannalta relevantteja. Avoimet vastaukset ja ehdotukset jaettiin neljään eri kategoriaan annettujen vastausten ja ehdotusten mukaan. Ensimmäiseen kategoriaan lukeutuivat sellaiset vastaukset ja ehdotukset, joissa korostettiin venäjän opintojen hyödyllisyyttä. Muutamassa vastauksessa korostui venäjän kielen merkitys Kaakkois-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Myös yleisesti venäjän kielen hyöty tunnustettiin. Venäjän kieli on Kymenlaakson alueella erittäin hyödyllistä osata. Venäjän kieli on Kotkan seudulla jo yleinen vaatimus tai ainakin toivomus työpaikoissa. On tärkeää opiskella Venäjää, mikäli aikoo jäädä Kaakkois-Suomeen töihin. Tosin nykyään suurin osa lähtee paikkakunnalta pois valmistuttuaan. Venäjän-kaupan eritysosaamisen tunnustaminen seudullamme on mielestäni tärkeää. Toiseen kategoriaan lukeutuivat sellaiset vastaukset ja ehdotukset, joissa annettiin kehitysehdotuksia venäjän kielen opetukseen. Ehdotuksissa korostui kurssien sisällön

14 parannusehdotukset sekä yleisesti kurssien järjestämiseen liittyvät ehdotukset. KyAMK:lla venäjän kielen opetuksessa ei varsinaisesti vikaa, mutta perusopinnot suorittanut ei pysty (ainakaan Kotkan päädyssä) edistymään kyseisissä opinnoissa. Enemmän eritasoisia kursseja. Kursseja voisi olla myös niille, ketkä osaavat jo kieltä keskitasolla. Kieltenopetuksessa pitäisi päästä eroon jäykistä, kaavamaisista toimintatavoista ja mukauttaa opetusta opiskelija-aineksen mukaan Venäjän tunneilla olisi hyvä olla enemmän "pakotettua" puheharjoittelua ja olisi hyvä, jos jotenkin venäjää opiskelevia yritettäisiin saada tutustumaan koulun lukemattomiin venäjänkielisiin opiskelijoihin. Kun opiskelin venäjää, tunnit oli aina laitettu tiistai-iltapäivälle klo 14.30 17. Se ei aina oikein sopinut omaan lukkariin, joten tuli oltua poissa tunneilta. Olisi ollut mukavampaa jos tunnit olisivat olleet vaikkapa aamulla. Kolmanteen kategoriaan lukeutuivat ne vastaukset ja ehdotukset, joissa käsiteltiin pakkoruotsin opiskelua. Mielestäni pakkoruotsi on poistettava, koska venäjä on paljon hyödyllisempi Itä- Suomen puolella. Mielestäni Suomessa kannattaisi opiskella toisena kielenä ruotsia läntisessä puolessa ja idässä ruotsin sijasta venäjää. Neljänteen kategoriaan lukeutuivat sellaiset vastaukset, joissa annettiin yleisesti kyselyyn liittyviä ehdotuksia, jatkotutkimusehdotuksia, yleistä palautetta ja muuta venäjän kieleen, venäläisiin ja Venäjään liittyvää palautetta. Tässä kyselyssä olisi voinut siihen kysymykseen venäjän kielen opiskelun syistä pystyä vastaamaan monilla vaihtoehdoilla, sillä ainakin minun opiskeluuni oli monta syytä. 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 8.1 Kulttuurin opetus Melkein kolmasosa kyselyyn vastanneista henkilökunnan jäsenistä ilmoitti, että olivat aloittaneet venäjän kielen opinnot mielenkiinnosta Venäjää ja venäjän kulttuuria koh-

15 taan. Halukkuus opiskella lisää Venäjän kulttuuria korostui myös vastauksissa kysymykseen mitä muuta Venäjään liittyvää haluaisit opiskella. Kulttuurin opetuksen lisäämistä voitaisiin harkita, koska moni opiskelee venäjän kieltä vain omaksi ilokseen. Erilaiset kulttuurikurssit voisivat lisätä myös intoa venäjän kielen opintoja kohtaan. Myös opiskelijoiden vastauksissa kysymykseen mitä muuta Venäjään liittyvää haluaisit opiskella nousi ilmi halukkuus opiskella lisää Venäjän kulttuuriin liittyviä asioita. Vaikka erilaisia kulttuuriin liittyviä asioita opiskellaan venäjän kielen kurssien yhteydessä, erillisten kulttuurikurssien (esim. teatteri, kirjallisuus, taide) opetusmahdollisuudet tulisi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tutkia. 8.2 Bisnestavat Kyselyyn vastanneista opiskelijoista melkein kaksi kolmasosaa ilmoitti venäjän kielen opintojensa syyksi tulevaisuuden hyödyn. Opiskelijat ovat selvästi ymmärtäneet Venäjän merkityksen kauppakumppanina ja tulevaisuuden mahdollisuutena. Keskusteluissa yrityselämän edustajien kanssa esiin on noussut luottamussuhteen synnyttäminen venäläisen kauppakumppanin kanssa. Jotta luottamuksellinen suhde voi syntyä, sitä varmasti edesauttaa edes tyydyttävä venäjän kielen osaaminen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa voitaisiin pohtia tällaiseen kommunikointiin (esim. bisnestapakulttuuri, small-talk) perustuvan opetuksen järjestämistä. 8.3 Opintomatkat Jotkut vastaajista olivat avoimissa vastauksissaan toivoneet mm. koulutusmatkojen ja erilaisten ekskursioiden järjestämistä Venäjälle. Tällaisia matkoja on järjestetty Venäjälle venäjän kielen opiskelijoille, useimmiten Pietariin. Ekskursioiden aikana opiskelijat ovat saaneet tutustua yrityksiin, oppilaitoksiin, kulttuuriin ja elämäntapaan. Koska kyselyssä tuli selvästi ilmi halukkuus Venäjän kulttuurin opiskelua kohtaan, voitaisiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa pohtia tällaisten opintomatkojen järjestämistä myös opiskelijoille, jotka eivät opiskele venäjän kieltä. 8.4 Venäjän kielen houkuttelevuuden lisääminen Moni kyselyyn vastanneista toi ilmi venäjän kielen opiskelun mahdottomuuden alkeiskursseja pidemmälle. Jotkut vastaajista toivat ilmi sen seikan, ettei jatkokursseille riitä opiskelijoita. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tulisi pohtia keinoja, miten

16 opiskelijat saataisiin viihtymään venäjän kielen opintojen parissa alkeiskurssien jälkeenkin. 8.5 Natiivien hyödyntäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa opiskelee paljon venäjää äidinkielenään puhuvia opiskelijoita. Tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena ja hyödyntää natiivien kielitaitoa mm. lisäämällä tandem-kieliopintojen markkinointia. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa voitaisiin myös harkita erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestämissä, jossa venäläiset opiskelijat ja mahdollisesti venäläiset yrityselämän edustajat voisivat kertoa eri osa-alueista, kuten yrityselämästä, kulttuurista, tavoista ja historiasta. 9 LOPUKSI 9.1 Jatkotutkimusaiheita Kyselytutkimus venäjän kielen opiskelusta oli kysymyksiltään melko laaja, mutta kysymysten määrän vuoksi kyselytutkimus ja johtopäätökset jäivät melko pinnallisiksi. Kyselytutkimuksessa käsitellyistä aiheista voisi helposti saada laajemmankin tutkimuksen aikaan. Esimerkiksi motivaatioista venäjän kielen opiskelua kohtaan voisi saada laajan tutkimuksen. Myös venäjää opiskeleville opiskelijoille olisi mahdollista toteuttaa kysely, jossa tiedusteltaisiin heidän mielipiteitään opetuksesta ja opetuksen laadusta. Näin venäjän kielen opetusta voitaisiin kehittää sisäisesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Monet kyselytutkimukseen vastanneista opiskelijoista toi ilmi kielten opetuksen ongelmallisuuden aikataulullisesti. Monet opiskelevat jo yhtä valinnaista kieltä ja käytännössä toisen valinnaisen kielen opiskelu samanaikaisesti hankaloituu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa voitaisiin toteuttaa kysely, jossa selvitettäisiin eri valinnaiskielien suosituimmuus. Mikäli suosituimpien kielten joukossa olisi venäjä, voitaisiin harkita venäjän kielen opetuksen aikatauluttamista myös aamupäiville. 9.2 Tekijöiden sanat Kyselytutkimuksen aihe oli mielenkiintoinen ja kyselytutkimus onnistui hyvin. Yhteistyö kyselytutkimuksen tekijöiden välillä sujui kitkattomasti. Tekijät saivat hyvin pitkälti suunnitella itse kyselyn toteutukseen liittyvät seikat. Aika-ajoin tekijät olisivat toivoneet enemmän ja konkreettisempaa ohjausta.

17 Kyselytutkimus ei valmistunut siinä aikataulussa, joka ennalta oli määritelty. Tämä johtui mm. erilaisten lupien hakemisesta (esim. tietojen luovutuspyyntö) ja tästä tekijät eivät olleet saaneet ennalta tietoa. Byrokratiaan kului likaa aikaa, eikä tätä oltu huomioitu aikataulullisesti. Projektinhallinnan kurssilla voitaisiin jatkossa korostaa tätä seikka.

18 LÄHTEET Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. 6. 7. painos. Helsinki: Tammi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hakijalle. Kieliopinnot. Opetettavat kielet ja osaamistavoitteet. Saatavissa: http://www.kyamk.fi/hakijalle/kieliopinnot/opetettavat%20kielet%20ja%20osaamist avoitteet/ [viitattu: 23.3.2013]. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hakijalle. Kieliopinnot. Opetettavat kielet ja osaamistavoitteet. Venäjä. Saatavissa: http://www.kyamk.fi/hakijalle/kieliopinnot/opetettavat%20kielet%20ja%20osaamist avoitteet/ven%c3%a4j%c3%a4/ [viitattu: 23.3.2013]. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Hakijalle. Kieliopinnot. Opetettavat kielet ja osaamistavoitteet. Venäjä. Ekskursiot. Saatavissa: http://www.kyamk.fi/hakijalle/kieliopinnot/opetettavat%20kielet%20ja%20osaamist avoitteet/ven%c3%a4j%c3%a4/ekskursiot/ [viitattu: 23.3.2013]. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Työelämälle. Koulutuspalvelut. Koulutusprojektit. RuBiPro. Saatavissa: http://www.kyamk.fi/ty%c3%b6el%c3%a4m%c3%a4lle/koulutuspalvelut/koulut usprojektit/rubipro/ [viitattu: 24.3.2013]. Viskari, S. 2009. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskenlyyn. 5. uudistettu painos. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Julkaisusarja B N:o 17 [viitattu: 23.3.2013].

LIITE 1 Hei, Toteutamme kyselytutkimuksen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä henkilökunnalle venäjän kielen opinnoista. Kyselytutkimus toteutetaan osana Russian Business Professionals (RuBiPro) hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa KyAMKin henkilökunnan, erityisesti opetushenkilöstön, Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntemusta, sekä ohjata hankkeessa kehitettävää Venäjä-osaamista monipuolisesti opiskelijoiden ja työelämän käyttöön. Tällä kyselytutkimuksella hankittuja tietoja käytetään omaan seminaarityöhömme sekä RuBiPro hankkeen toimintojen suunnitteluun. Tietoja ei anneta ulkopuolisille tahoille. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Pääset vastaamaan kyselyyn osoitteessa: http://zef.kyamk.fi/player/?q=492-8f2a57a9 Vastaathan kyselyyn XX.XX.XXXX mennessä. Kiitämme vastauksestasi! Ystävällisin terveisin, Anne Aarnio & Mikko Saari, KK11

LIITE 2/1 1. Sukupuoli (Vaihtoehtokysymys) - 1. Nainen - 2. Mies 2. Ikä (Vaihtoehtokysymys) - 1. -25 vuotta - 2. 26-30 vuotta - 3. 31-40 vuotta - 4. 41- vuotta 3. Olen (Vaihtoehtokysymys) - 1. opiskelija - 2. henkilökuntaa. 1. Opiskelen (Vaihtoehtokysymys) - 1. kulttuurialaa - 2. sosiaali- ja terveysalaa - 3. tekniikan ja liikenteen alaa - 4. yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaa. 1. Toimin (Vaihtoehtokysymys) - 1. opettajana - 2. hallinnollisissa tehtävissä - 3. tuki- ja muissa toiminnoissa (esim. HelpDesk, kirjasto jne.). 1. Opiskeletko tai oletko opiskellut venäjän kieltä? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä. - 2. En. 1. Opiskelen tai olen opiskellut venäjän kieltä (Vaihtoehtokysymys) - 1. koska koen, että siitä on minulle hyötyä työnhaussa - 2. koska koen, että siitä on minulle hyötyä tämän hetkisessä työssäni - 3. mielenkiinnosta Venäjää ja Venäjän kulttuuria kohtaan - 4. perhesyistä - 5. koska uskon, että venäjän kielestä on minulle hyötyä tulevaisuudessa. 2. Jos opiskelet tai olet opiskellut venäjän kieltä, koetko, että kielen opiskelusta on ollut Sinulle jotakin hyötyä? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä. - 2. En. 3. Jos opiskelet tai olet opiskellut venäjän kieltä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, onko venäjän kielen opetus vastannut odotuksiasi? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä. - 2. Ei, miksi? 4. Jos opiskelet tai olet opiskellut venäjän kieltä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, onko venäjän kielen kurssien sisältö vastannut odotuksiasi? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä. - 2. Ei, miksi? 5. Haluaisitko opiskella jotakin muuta Venäjään liittyvää (esim. kulttuuri, maantuntemus, historia, markkinointi, oikeus, hallinto jne.)? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Kyllä, mitä? - 2. En.