Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS
2 Sisällys 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt... 3 7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen... 3 7.1.1 Opetuksen eheyttäminen... 3 7.1.2 Aihekokonaisuudet... 3 7.2 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI. 9 7.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 9 7.2.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 24 7.2.3 VIERAAT KIELET... 44 7.2.4 MATEMATIIKKA... 57 7.2.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 71 7.2.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 76 7.2.7 FYSIIKKA JA KEMIA... 85 7.2.8 TERVEYSTIETO... 95 7.2.9 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO... 101 7.2.10 HISTORIA... 111 7.2.11 YHTEISKUNTAOPPI... 119 7.2.12 MUSIIKKI... 120 7.2.13 KUVATAIDE... 129 7.2.14 KÄSITYÖ... 141 7.2.15 LIIKUNTA... 154 7.2.16 KOTITALOUS... 166 7.2.17 VALINNAISET AINEET... 169 7.2.18 OPPILAANOHJAUS... 189
3 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen 7.1.1 OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun. 7.1.2 AIHEKOKONAISUUDET Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys- osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. huollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.
Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä- ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva. Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat -osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta. 4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu- ja lähiyhteisössä toimiminen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta. Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö- ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta. Aihekokonaisuudet toteutetaan läpäisyperiaatteella opetussuunnitelman rajoissa kunkin oppiaineen opetuksessa. Lisäksi voidaan toteuttaa vuosittaisen suunnitelman pohjalta jotain astetta, luokkaa tai koko kouluyhteisöä koskevia projekteja, teemapäiviä tai viikkoja.
5 Aihekokonaisuudet on kirjoitettu joko kunkin oppiaineen loppuun tai lyhenteinä kuhunkin oppiaineeseen. (IK, Ihmisenä kasvaminen; KK, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys; VM, Viestintä- ja mediataito; OKY, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys; VHK, YHK, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; TL, Turvallisuus ja liikenne; IT, Ihminen ja teknologia). 1. Ihmisenä kasvaminen (IK) Koko opetussuunnitelma ja sen mukaisen opetus ja kaikki opetuksen oheistoiminnot tähtäävät ihmisenä kasvamisen edistämiseen. Opetussuunnitelma on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan terveen yksilöllisyyden ja itsetunnon ja yhteisöllisyyden kasvamista Tässä yhteydessä opetuksen tavoitteena on opettaa oppilasta - ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän - tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle - tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenen Opetuksen keskeisinä teemoja ja sisältöalueita - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijät - oikeudenmukaisuus, tasa-arvo - esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta - opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä ymmärtämään sen olemusta, sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena tässä yhteydessä on, että oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kristillistä kulttuuria - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Keskeisinä teemoina ja sisältöinä ovat mm. historian, maantiedon ja kielten opetuksen yhteydessä esille tulevat - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muut kulttuurit ja monikulttuurisuus sekä ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksenä - kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa - tapakulttuurien merkitys
6 3. Viestintä ja mediataito (VM) Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää - hankkimaan, vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa - suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä - tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Erityisesti äidinkielen opetuksessa esille tulevina teemoina ja sisältöinä ovat - omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa - viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön moninaisuus - median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen - lähdekritiikki, tietoturva, sananvapaus ja viestinnän eettiset kysymykset - viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (OKY) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ja tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisvalmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta - muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen - osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä - kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti - toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Teemoja ja sisältöalueita ovat tässä yhteydessä mm. - julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminta ja työnjako - demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa - osallistumis- ja vaikuttamiskeinot kansalaisyhteiskunnassa - verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
- osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi - yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. 7 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (VHK,YHK) Aihekokonaisuuden päämääränä on antaa oppilaille valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja niiden välisen yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseksi - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Teemoina ja sisältöinä käsitellään mm. seuraavia aiheita: - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 6. Turvallisuus ja liikenne (TL) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Tavoitteena on, että oppilas oppii - tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä koti- ja kouluympäristössä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi - edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti - toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti - toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä - vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen - tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
Keskeisiä sisältöjä ja teemoja ovat - onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen koti- koulu- ja vapaa-ajan ympäristössä ja työturvallisuus - terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja - väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa - keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt - muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet - lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen - turvaviranomaiset ja turvallisuutta edistävät palvelut - kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. Ihminen ja teknologia (IT) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa tarjotaan tietoa teknologiasta, sen kehittymisestä ja vaikutuksista, opastetaan järkeviin valintoihin ja johdatetaan pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa käsitellään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja opetetaan niiden käyttöä. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään teknologiaa, sen kehittymistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen - käyttämään teknologiaa vastuullisesti Käsiteltävinä teemoina ja sisältöinä ovat - teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä - teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina - tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. - teknologisten ideoiden arviointi ja tuotteiden elinkaari - tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö - teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset 8
9 7.2 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI 7.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1. - 2. vuosiluokka JOHDANTO Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yksilölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näillä keinoin oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista ja osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on kehittää suunnitelmallisesti kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. YHTEISET TAVOITTEET - kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti; kokonaisilmaisu kehittyy - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja tunteitaan - ymmärtää ihmissuhteita rakentavan kielenkäytön tärkeyden - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tottuu tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja - kuuntelee ja lukee hyvää kirjallisuutta
- opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu Raamatun kertomuksiin - harjoittelee tietokoneella työskentelyä, esimerkiksi oman tekstin tuottamista 10 1. vuosiluokka - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan - oppii keskeiset käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana - osaa kirjoittaa tuttuja ja helppoja sanoja suurimmaksi osaksi oikein - opettelee kirjoittamaan eri tarkoituksiin - kiinnostuu kirjallisuudesta ja kirjojen lukemisesta - kuullusta, nähdystä ja koetusta kertomista sekä omien tarinoiden sepittämistä - ohjeiden noudattamisen harjoittelua erilaisissa tilanteissa - äänne- ja kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua, äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuista sanoiksi, sanojen purkamista osiin tavuiksi, tavuista äänteiksi - sanavälien ja sanojen eri riveille jakamisen harjoittelua - isot ja pienet tekstauskirjaimet - oikean kynäotteen harjoittelua - viestien, kirjeiden, pikkulorujen, mielikuvituskertomuksien kirjoittamista sekä tekstejä omasta arkielämästä - ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - monipuolista kirjallisuuteen tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien: satuja, runoja, kertomuksia, Raamattua - luokka-, koulu- ja yleisen kirjaston käytön harjoittelua 2. vuosiluokka - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti - innostuu lukemisesta ja tutustuu monipuolisesti lastenkirjoihin ja lukee niitä - lukee melko sujuvasti; painopiste siirtyy mekaanisesta ymmärtävään lukemiseen - oppii keskeiset käsitteet: aakkosjärjestys, lause ja teksti (alustavasti) - osaa kirjoittaa tutut ja helpot sanat lähes virheettömästi - osaa kirjoittaa lauseita: alkaa käyttää kirjoitelmissaan lopetusmerkkejä ja lauseen alussa sekä tutuissa nimissä isoa alkukirjainta
- omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa: kirjoitetaan päivittäin. - runsaasti erilaista ja eritasoista lastenkirjallisuutta; satuja, runoja, kertomuksia; luetaan päivittäin. - kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeenä luovassa toiminnassa - kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn - aakkostamisen käytön harjoittelua - oikeinkirjoituksen runsasta harjoittelua sana- ja lausetasolla - pienet ja isot kirjoituskirjaimet TYÖTAVAT - yksilöllinen harjoittelu - leikki ja draama - työskentely pareittain, pienryhmissä ja opetuskeskusteluissa ARVIOINTI - pohjana hyvän osaamisen kuvaus 2. luokan päättyessä - oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti: itsensä ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti, oppilaan esitykset ja muut tuotokset, työskentelytaidot. 11 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä - osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän - on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta - on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan - osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän - etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa - on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 3.-6. vuosiluokka JOHDANTO Vuosiluokkien 3-6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen ja varmentaminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen, tiedonhankintataitojen kartuttaminen ja kriittinen lukutaito. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan paitsi oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä myös hänen maailmankuvansa ja tunne-elämänsä rakentumista (IK). 12 YHTEISET TAVOITTEET - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti. - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan. - ymmärtää rakentavien vuorovaikutustaitojen merkityksen ja harjoittelee niitä (IK, VM). - ymmärtää ihmissuhteita rakentavan kielenkäytön tärkeyden (IK, VM). - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tottuu tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja - kuuntelee ja lukee laadukasta kirjallisuutta (IK, KK) - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu Raamatun kertomuksiin ja niiden arvomaailmaan (IK) - hajaantuu käyttämään kristillis-eettisiä kriteerejä arvioidessaan erityyppisiä tekstejä (IK) - harjaantuu tietokoneen käyttötaidoissa (VM) 3. vuosiluokka
- oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään (VM) - tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetunymmärtämistä parantavia strategioita (IK) - oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii oikeinkirjoituksen perusasioita - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla (VM). - lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta. 13 - viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia - kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua - kielen ja sanojen voima; myönteisten ja kielteisten ilmausten merkitys (IK, VM) - ilmaisuharjoituksia - keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä - palautteen vastaanottamista ja antamista - selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista - ison ja pienen alkukirjaimen sekä lopetusmerkkien käytön varmentamista ja täydentämistä; yhdyssanojen harjoittelua - sanaluokkia - yleiskielen käytön harjoittelua - erilaisten tietokirjojen käyttöä - erityyppisten tietotekstien avaamista - arvolähtökohdiltaan erilaisiin teksteihin tutustumista (IK, KK) - Raamatun itsenäisen lukemisen harjoittelua (IK) - sanojen merkityksen avaamista tekstiyhteydessä - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella 4. vuosiluokka - oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa - tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita (IK) - opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä - kehittää taitojaan ilmaista itseään; hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan - oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa (IK, VM)
- kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon 14 - tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella - pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä - muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia - puhe-esitysten ja kirjoitusten laatimisessa sekä tiedonhallintataidoissa syvennetään opittuja taitoja - kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta - yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti (VM) - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella (sanaluokat, verbin persoonataivutus) - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä, kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, sekä näiden käyttöä 5. vuosiluokka - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. - oppii käyttämään lauseen välimerkkejä; yhdyssanojen kirjoittaminen varmentuu - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään - lukijana. - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien - herättämiä ajatuksia sekä liittämään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä (IK, KK) - tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden ja teatterin - keinoin (KK) - säilyttää positiivinen asenteensa lukemiseen. - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti ja mielekkäästi (VM) - silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista - ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista - puhe-esitysten ja kirjoitusten laatimisessa ja tiedonhallintataidoissa opittujen taitojen - syventämistä - tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista - havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä - otsikoinnin ja kappalejaon opettelua - oikeakielisyys: yhdyssanat ja lauseen välimerkit - sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella (verbin aikamuodot; subjekti ja - predikaatti) - taivutuksen tehtävä tekstilauseessa - lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä
- puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (KK) 15 TYÖTAVAT - opettajajohtoinen opetus - yksilöllinen harjoittelu - erilainen pari- ja ryhmätyöskentely - draama ja ilmaisuharjoitukset; paneelit, haastattelut - esitelmät, projektit - median hyödyntäminen - tietotekniikan käyttö - teatterikäynnit ARVIOINTI - pohjana hyvän osaamisen kriteerit 5. luokan päättyessä - oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti: oppilaan suulliset ja kirjalliset tuotokset, - kokeet, työskentelytaidot Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 16 6. vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat (IK) - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan - pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja - uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy (VM, IT) - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi
- kehittyy tiedonhankintataidoissa - osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä 17 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee (KK) - oppii perustietoa omasta äidinkielestään - ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta - monipuolistaa lukuharrastustaan - saa kulttuurikokemuksia - saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron - ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan - ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa - hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat (IK) Vuorovaikutustaidot - perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta - vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen - omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. Tekstinymmärtäminen - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - erilaisten lukutapojen harjoittelua - erilaisten tekstien lukemista - lukukokemuksen jakamista - tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot - tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia (VM) - muistiinpanojen tekemistä eri tavoin
- aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä 18 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi - tekstin jaksottamista - erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen (IT) - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne: kielentuntemuksen perusasiat - sanaluokat - sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) - persoonamuodot ja aikamuodot - subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista - lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen - pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä Kirjallisuus ja muu kulttuuri (KK) - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä - kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä - erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista - tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia (VM) 7.-9. vuosiluokka YHTEISET Vuorovaikutustaidot - kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan - harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella - pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin - kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
- oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta - monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista - saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja - saa mahdollisuuksia avartaa eettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuurista laajenee - kasvaa suvaitsevaksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan 7.vuosiluokka - harjaantuu toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan erilaisuuden huomioon - kehittyy viestijänä erilaisissa tilanteissa, samoin palautteen antajana ja vastaanottajana - oppii huomaamaan ja arvioimaan erilaisia tekstilajeja - harjaantuu kirjoittajana ja puhujana - tutustuu erilaisiin tiedonhankintatapoihin - oppii kielen rakenteita - oppii kirjallisuuden peruskäsitteistöä ja erilaisia lukustrategioita - löytää itselleen mieleistä kirjallisuutta 8. vuosiluokka - kehittyy ryhmän jäsenenä - rohkaistuu puhujana, kirjoittajana sekä omien ajatustensa ja mielipiteittensä ilmaisijana - oppii näkemään ja arvostamaan kulttuurien erilaisuutta - oppii lisää kielen rakenteita - oppii soveltamaan kielitietouttaan ja suunnittelemaan puhe- ja kirjoitustehtäviään - tutustuu kirjallisuuden lajeihin, tyylisuuntiin ja muiden maiden kirjallisuuteen - kehittyy lukijana ja katselijana entistä monipuolisemmaksi - oppii arvioimaan myös mediatekstejä ja mediaa 9. vuosiluokka oppilas - kasvaa itseilmaisussaan ja toisten huomioonottamisessa - tutustuu kielen vaihteluun ja oppii käyttämään kieltä entistä monipuolisemmin ja normien mukaisesti - monipuolistuu tiedon hankkijana ja käsittelijänä - oppii syvemmin ymmärtämään omaa kieltä ja kulttuuria sekä näkemään maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta - tutustuu Suomen kirjallisuuden historiaan ja sen vaikutukseen suomalaiseen kulttuuriin 19
- saa eri aistien kautta esteettisiä kokemuksia ja oppii myös nauttimaan niistä 20 7. vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - ryhmässä toimimisen periaatteita - pienimuotoinen tutkielma ja sen esittely luokalle - palautteen antamista ja vastaanottamista - keskustelua mm. kirjallisuudesta II Tekstinymmärtäminen - erilaisten tekstien analysointia - vastaustekniikan harjoittelua - esim. mediateksteihin tutustumista ja pienimuotoista analysointia III Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - ainekirjoituksen periaatteita, esim. jaksotus, asemointi jne. - tekstejä oppilaille läheisistä aiheista, kuvien ja tekstien pohjalta - kertomus - pienimuotoinen tutkielma IV Tiedonhankintataidot - tutustutaan erilaisiin tiedonhankintatapoihin - tiedon soveltamista ja muokkaamista V Suhde kieleen ja kirjallisuuteen - äidinkieli oppiaineena - sanaluokat ja niiden käyttö - kirjakielen ilmaisutapoja ja normeja - sijamuodot - verbioppi: aikamuodot - kirjallisuuden päälajit: proosa, draama ja lyriikka - kerronnan keinoja, esim. kuvaus, dialogi - kirjallisuuden käsitteistöä, esim. kertoja ja näkökulma - erilaisia lukutapoja, esim. arvioiva, ennakoiva ja päättelevä - yhteisesti luettava teos, mielikirjoja - satuja - mediaa 8. vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - erilaisia puhetilanteita ja ryhmäkeskusteluja - elekieltä - tapakulttuuria