Valtion eläkkeet Statens pensioner

2006 Valtion eläkkeet Statens pensioner Aktuaaritoimi Aktuarietjänst Helsinki 2007 Helsingfors ISSN 0785-5524

Vammalan Kirjapaino Oy 2007

Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Tekijä Valtiokonttori / Aktuaaritoimi, heinäkuu 2007 Ari Huttunen Julkaisun nimi Valtion eläkkeet - Statens pensioner 2006 Asiasanat Julkaisun tunnistetiedot eläkkeensaaja, eläke, valtion eläkelaki (VEL), perhe-eläke, valtion perhe-eläkelaki (VPEL), VILMA ISSN 0785-5524 Kieli suomi / ruotsi Sivuja 198 Painopaikka ja -aika Vammalan kirjapaino, Vammala 2007 Saatavuus Esittely Julkaisua voi tilata Valtiokonttorista, aktuaaritoimi@valtiokonttori.fi. Julkaisu on saatavissa pdfmuodossa myös internetistä osoitteesta www.valtiokonttori.fi. Meno valtion eläkelain ja siihen liittyvän lainsäädännön perusteella myönnetyistä lakisääteisistä VEL-eläkkeistä oli 3,1 miljardia euroa vuonna 2006. Edellisvuodesta meno kasvoi 4,6 prosenttia. Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatinpuolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 2006 yhteensä 19 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 voimaantulleen VILMA-periaatteen mukaisesti VELeläkkeitä maksettiin Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa yhteensä 69 miljoonan euron verran, vastaavasti Valtiokonttorista maksettiin muiden työeläkelakien mukaisia eläkkeitä yhteensä 22 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 siirtyi eläkkeelle suoraan valtion eläkelain piiriin kuuluneesta työstä 5 200 henkilöä, suurin piirtein sama määrä kuin vuonna 2005. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pieneni 20 henkilöllä. Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta työstä siirtynyt henkilö oli vuonna 2006 keskimäärin 1,5 vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän oli 57 vuoden 9 kuukauden ikäinen vuonna 1997, mutta 59 vuoden 2 kuukauden ikäinen vuonna 2006. Vuodesta 2005 keskimääräinen ikä nousi 1 kk.

Beskrivning Utgivare och utgivningstid Författare Statskontoret / Aktuarietjänst, juli 2007 Ari Huttunen Publikationens namn Valtion eläkkeet - Statens pensioner 2006 Sakord Identifikation av publikationen pensionstagare, pension, lag om statens pensioner (StPL), familjepension, lag om statens familjepensioner (StFamPL), VILMA ISSN 0785-5524 Språk finska / svenska Sidor 198 Tryckort och tid Vammalan kirjapaino, Vammala 2007 Tillgänglighet Presentation Publikationen kan beställas på Statskontoret, aktuaaritoimi@valtiokonttori.fi. Publikationen finns även tillgänglig i pdf-form på internet, adress www.statskontoret.fi. År 2006 var utgiften för de lagstadgade StPL-pensioner 3,1 miljarder euro. Utgiften ökade med 4,6 procent jämfört med året innan. Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten ersättningar av pensionsnatur bl.a. som komplettering av pensionsskyddet för personer som tidigare har varit anställda vid statliga verk och som övergått till den privata sektorn, som specialersättningar till diplomatmakar samt som journalist- och konstnärspensioner. År 2006 var detta belopp totalt 19 miljoner euro. I enlighet med VILMA-principen, som trädde i kraft år 2004, utbetalade pensionsanstalter utanför Statskontoret StPL-pensioner för sammanlagt 69 miljoner euro. På motsvarande sätt betalade Statskontoret ut arbetspensioner enligt de övriga pensionslagarna för sammanlagt 22 miljoner euro. År 2006 gick 5 200 personer i pension direkt från sådant arbete som omfattas av statspensionslagen, dvs. ungefär lika många som år 2005. Däremot minskade antalet personer som gick i egentlig invalidpension med 20 personer. År2006 var en person, som gick i pension direkt från sådant arbete som omfattas av statens pensionsskydd, i genomsnitt 1,5 år äldre än tio år tidigare. År 1997var personen i genomsnitt 57 år och 9 månader, medan han eller hon år 2006 i genomsnitt var 59 år och 2 månad. Medelåldern steg med 1 månader från år 2005.

ALKUSANAT FÖRORD Tämä julkaisun tarkoituksena on antaa kokonaiskäsitys valtion eläketurvan tasosta ja laajuudesta. Avsikten med denna publikation är att ge en helhetsbild av nivån och omfattningen på statens pensionsskydd. Tämän julkaisun taulukko- ja kuvio-osa käsittää tilastoja vain valtion eläkelakiin (VEL) tai sitä edeltävään lainsäädäntöön perustuvista eläkkeistä. Mukana ovat tilastot myös niistä VELeläkkeistä, jotka ovat työeläkkeiden viimeistä maksavaa laitosta koskevan järjestelyn (VIL- MA) nojalla maksussa jossakin muussa työeläkelaitoksessa Valtiokonttorin ulkopuolella. Taulukkojen pääpaino on niissä henkilöissä jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan VEL-palveluksesta. Heitä koskevat tiedot saadaan Valtiokonttorin omista rekistereistä ja ovat täydellisempiä kuin ne tiedot, jotka ovat käytettävissä muissa työeläkelaitoksissa maksussa olevista VEL-eläkkeistä. Tabell- och figuravsnittet i denna publikation omfattar endast statistik om pensioner som grundar sig på statens pensionslag (StPL) eller lagstiftning som föregick statens pensionslag. I statistiken ingår även de StPL-pensioner som genom arrangemanget med att den sista anstalten betalar ut arbetspensionerna (VILMA) finns för utbetalning hos någon annan arbetspensionsanstalt än Statskontoret. Tyngdpunkten för Innehållet i tabellerna ligger på personer som gått i pension direkt efter StPL-tjänsten. Dessa uppgifter fås ur Statskontorets egna register och uppgifterna är fullständigare än de uppgifter som finns tillgängliga om StPL-pensioner som utbetalas via övriga arbetspensionsanstalter. Mukana julkaisun liiteosassa on tilastoja myös muista eläkkeistä tai etuuksista, jotka Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linja maksaa ja yleensä myös myöntää. Liitteissä on tietoja myös Valtiokonttorissa maksussa olleista, muuhun työeläkelainsäädäntöön kuin valtion eläkelakiin perustuvista työeläkkeistä, joissa Valtiokonttori on ns. viimeinen maksava laitos (VILMA-laitos). Tiedot perustuvat Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linjan rekistereihin ja Eläketurvakeskuksen välittämään VILMA-tiedostoon (eläkkeiden perintätiedosto vuodelta 2006). Eläketurvakeskukselta saatu VILMA-tiedosto käsittää tietoja niistä valtion eläkelakiin perustuvista eläkkeistä, joissa viimeinen eläkelaitos on muu kuin Valtiokonttori. VILMA-tiedostosta tehdyt tilastot ovat ennakkotilastoja ja saattavat muuttua vielä syksyllä 2007, kun tiedostoa koskevat tarkistukset I bilagorna till publikationen har man dessutom inkluderat övriga pensioner och förmåner, som Statskontorets Pensionstjänster betalar ut och i allmänhet också beviljar. I bilagorna finns det dessutom uppgifter om de arbetspensioner som Statskontoret betalar ut, som grundar sig på någon annan arbetspensionslagstiftning än statens pensionslag och där Statskontoret är den s.k. sista betalande anstalten (VILMA-anstalt). Uppgifterna grundar sig på de register som Statskontorets Pensionstjänster för och den VILMA-fil som Pensionsskyddscentralen förmedlar (fil om innehåll av pensioner år 2006). Den VILMA-filen som Statskontoret har fått av Pensionsskyddscentralen innehåller uppgifter om sådana pensioner, som har någon annan sista pensionsanstalten än Statskontoret. Den statistik som är gjord utgående från VILMA-filen är preliminär

on suoritettu. Julkaisu on laadittu Valtiokonttorin Aktuaaritoimessa. Aktuaaritoimen ulkopuolelta Valtiokonttorista työhön ovat osallistuneet jaostopäällikkö Jukka Lehtiö, lakimies Jorma Kurula ja toimistopäällikkö Anna-Liisa Virtanen Eläkepalvelut-linjalta ja jaostopäällikkö Leena Pyrhönen Riski- ja vakuutuspalvelut -linjalta. Vakuutustilastoija Ari Huttunen (puh. 09-7725 391) ja apulaisjohtaja Hilkka Kostiainen (puh. 09-7725 392) vastaavat kirjaa koskeviin tiedusteluihin. Helsingissä 25.6.2007 statistik och den kan fortfarande ändras hösten 2007, då kontrollerna av filen är slutförda. Statskontorets Aktuarietjänst har sammanställt publikationen. På Statskontoret har även sektionschef Jukka Lehtiö, jurist Jorma Kurula och byråchef Anna-Liisa Virtanen från Pensionstjänster och sektionschef Leena Pyrhönen från Risk- och försäkringstjänster utanför Aktuarietjänsten deltagit i arbetet. Försäkringsstatistiker Ari Huttunen (tfn 09-7725 391) och biträdande direktör Hilkka Kostiainen (tfn 09-7725 392) svarar på förfrågningar som gäller boken. Valtiokonttori Aktuaaritoimi PL 10 00054 Valtiokonttori Helsingfors 25.6.2007 Statskontoret Aktuarietjänst PB 10 00054 Statskontoret

SISÄLLYSLUETTELO Tilastovuosi 2006 9 Valtion eläkejärjestelmä 23 Käytettyjä käsitteitä 35 Lyhenteitä 48 Kuviot 49 Taulukot 50 I VEL-ELÄKETILASTOT 55 1. VEL-eläkemeno 56 2. VEL-eläkkeensaajat vuoden lopussa 60 3. VEL-eläkkeelle jääneet 74 4. VEL-vanhuuseläkkeensaajat 90 5. VPEL-perhe-eläkkeet 96 6. VEL-eläkkeeltä poistuneet 101 II VEL-TYÖKYVYTTÖMYYSTILASTOT 107 Yhteenvetotaulukot 108 7. VEL-työkyvyttömyyseläkkeensaajat vuoden lopussa 110 8. VEL-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 123 9. VEL-työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet 145 III VEL-ELÄKEKÄSITTELY 149 10. Tiedustelut ja lausunnot 151 11. VEL-eläkehakemukset ja -ratkaisut 153 12. Muutoksenhaku 157 LIITTEET 163 1. Vuosina 1997 2006 VEL-omaeläkkeelle jääneet henkilöt, budjettivaltio 165 2. VILMA-tilastot 167 3. Diplomaatinpuolison erityiskorvausta saaneet henkilöt vuosina 1997 2006 174 4. Ylimääräistä eläkettä saaneet henkilöt vuosina 1997 2006 175 5. VEL:n tärkeimmät muutokset 177 6. VPEL:n tärkeimmät muutokset 189 7. Valtion liikelaitokset ja liiketoimintaa harjoittavat laitokset 1990 2005 193 8. Yhtiöitetyt valtion laitokset 194 9. Kunnallistetut ja yksityistetyt valtion oppilaitokset 195 10. TEL-indeksit ja muita raja-arvoja sekä työntekijäin eläkemaksu 198

INNEHÅLL Statistikåret 2006 9 Statens pensionssystem 23 Termer och begrepp 41 Förkortningar 48 Figurer 49 Tabeller 50 I STPL-PENSIONSSTATISTIK 55 1. StPL-pensionsutgift 56 2. StPL-pensionstagare i slutet av året 60 3. Personer som gått i StPL-pension 74 4. StPL-ålderspensionstagare 90 5. StFamPL-familjepensioner 96 6. Personer som avslutat sin StPL-pension 101 II STPL-INVALIDITETSTATISTIK 107 Sammanfattningstabeller 108 7. StPL-invalidpensionstagare i slutet av året 110 8. Personer som gått i StPL-invalidpension 123 9. Personer som fått StPL-pensionsbeslut 145 III STPL-PENSIONSFÖRHANDLING 149 10. Förfrågningar och utlåtanden 151 11. StPL-pensionsansökningar och -beslut 153 12. Sökande av ändring 157 BILAGOR 163 1. Personer som gått i StPL-egenpension under åren 1997 2006, budgetstat 165 2. VILMA-statistik 167 3. Diplomaters makar som fått specialersättning åren 1997 2006 174 4. Personer som fått extra pension åren 1997 2006 175 5. De viktigaste ändringarna i StPL 177 6. De viktigaste ändringarna i StFamPL 189 7. Statliga affärsföretag samt institutioner som utövar affärverksamhet 1990 2005 193 8. Statliga verk som ombildats till bolag 194 9. Statliga läroanstalter som övergått till kommuner eller privat sektor 195 10. APL-index, StPL-minimum och engångsbelopp 198

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 9 TILASTOVUOSI 2006 STATISTIKÅRET 2006 Vuonna 2006 tapahtui Det hände år 2006 Vuoden 2007 alusta lukien valtion eläkelaki uusiutui ja otettiin käyttöön valtion eläketurvan hoitokulumaksu sekä työeläkkeiden ansaintatietojärjestelmä. Nämä uudistukset kuuluvat osana vuoden 2005 alusta asteittain voimaan tulleeseen työeläkeuudistukseen. Näitä kaikkia uudistuksia on edeltänyt mittava ja monivuotinen suunnittelu- ja valmistelutyö, joka kulminoitui vuoden 2006 aikana. Vuoden 2005 uudistuksessa oli muutettu eläketurvan sisältö tarkoituksena tukea ikääntyneiden työssä jaksamista, nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja muuttaa eläkkeiden laskentaperusteita siten, että eläke määräytyy tulevaisuudessa koko työuran ansioiden perusteella. Uudistuksen myötä valtion eläkelainsäädäntö ja yksityisten alojen työeläkelainsäädäntö yhdenmukaistuivat, niin että vuoden 2004 jälkeen työeläketurva karttuu samoin kaikissa järjestelmissä. Vuonna 2006 jatkui vuoden 2005 työeläkeuudistuksen asteittainen toimenpano Se oli Valtiokonttorin suurin ja kallein yksittäinen tehtävä tilastovuonna 2006. Sitä varten Valtiokonttorissa toimii viiteen erilliseen hankkeeseen jaettu VEL-2005 ohjelma vuosina 2004 2008. Vuoden 2007 puoliväliin mennessä on arvioitu, että uudistuksen tietohallinnolliset investoinnit tulevat maksamaan kaiken kaikkiaan yhteensä noin 21 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 uudistukseen liittyen on työeläkelainsäädännön rakenne uusittu vuoden 2007 alusta lukien. Yksityisalojen työeläkelaeista tehtiin yksi kokonaisuus (TyEL). Myös valtion eläketurvaa koskevat säädökset koottiin uuteen lakiin (VaEL). Lain rakenne muutettiin selkeämmäksi ja yhdenmukaiseksi TyELi:n kanssa, ottaen kuitenkin huomioon valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet. Vuoden 2006 aikana Valtiokonttori valmisteli VaEL-lakipaketin yhteistyössä valtiovarainministeriön ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Esitys uudeksi valtion eläkelaiksi annettiin eduskunnalle 6.10.2006. Voimaan tullut uusi valtion eläkelaki korvasi entiset, jo 40-vuotiaaksi ehtineet ja yli sata kertaa muutetut valtion eläkelain VEL:n ja valtion perhe-eläkelain (VPEL) Statens pensionslag förnyades från början av 2007 samtidigt som förvaltningskostnadsavgift för statens pensionsskydd samt intjäningsdatasystemet för arbetspensioner infördes. Dessa reformer är en del av arbetspensionssystemet som har införts gradvis sedan början av 2005. Alla dessa reformer har föregåtts av ett omfattande och mångårigt planerings- och beredningsarbete som kulminerade 2006. Vid reformen år 2005 hade innehållet i pensionsskyddet ändrats i syfte att stödja äldre personers arbetsmotivation, höja den genomsnittliga pensionsåldern och ändra beräkningsgrunderna för pensionerna så att pensionen i framtiden bestäms på basis av inkomsterna under hela arbetskarriären. Genom reformen förenhetligas statens pensionslagstiftning och de privata branschernas arbetspensionslagstiftning så att arbetspensionsskyddet efter 2004 intjänas på samma sätt inom alla pensionssystem. Det gradvisa verkställandet av arbetspensionsreformen 2005 fortsatte under 2006. Det var Statskontorets största och dyraste enskilda uppgift under statistikåret 2006. För genomförandet av reformen har Statskontoret infört StPLprogrammet 2005 som är indelat i fem separata projekt för åren 2004 2008. Till medlet av 2007 uppskattas att reformens sammanlagda dataadministrativa kostnader kommer att uppgå till ca 21 miljoner euro. I anslutning till reformen 2005 har strukturen i arbetspensionslagstiftningen ändrats från början av 2007. Av arbetspensionslagstiftningen för de privata branscherna skapades en helhet (ArPL). Även bestämmelserna för statens pensionsskydd samlades i en ny lag (StaPL). Lagens struktur förtydligades och förenhetligades med ArPL, dock med beaktande av de särskilda dragen hos statens pensionssystem. Under 2006 beredde Statskontoret StaPL-lagpaketet i samarbete med finansministeriet och arbetstagarorganisationerna. Förslaget till en ny lag om statens pensioner gavs till riksdagen 6.10.2006. Den ikraftträdda nya lagen om statens pensioner ersatte de gamla, redan 40- TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

10 V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R sekä niihin liittyvän oheislainsäädännön. VaEL uudistuksessa ei puututtu eläketurvan aineelliseen sisältöön. Valtion Eläkerahastoa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin yhdessä VaEL-uudistuksen kanssa. Valtion eläkemaksua koskevat säädökset siirrettiin eläkerahastolaista VaEL:in. Valtion eläketurvan toimeenpanon hoitokulut sisällytettiin VaEL-maksuun samaan tapaan kuin yksityisellä sektorilla, kun aikaisemmin maksu ei sisältänyt hoitokuluosuutta. Vuoden 2006 loppupuolella Valtiokonttorissa valmisteltiin hoitokulumaksun käyttöönottoa yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Asiakkaat maksavat 1.1.2007 lukien eläkevakuutuksen toimeenpanosta aiheutuvat kulut eläkemaksuun sidotulla hoitokuluosuudella, jonka suuruuden määrää valtiovarainministeriö Valtiokonttorin esityksestä. Vuonna 2007 hoitokuluosuuden suuruus on 0,42 % perusteena olevasta palkasta ja se on sama kaikille VaEL-työnantajille. Viimeaikaiset työeläkelainsäädännön muutokset, muun muassa viimeisen maksavan työeläkelaitoksen VILMA periaate vuonna 2004 ja erityisesti vuonna 2005 toteutettu uudistus, ovat lähentäneet työeläkelaitoksia toiminnallisesti entistä enemmän ja tuoneet ne aikaisempaakin tiiviimpään yhteistyöhön. Työeläkelaitosten yhteisen ansaintajärjestelmän kehittelemistä ja toimeenpanon suunnittelua jatkettiin vuonna 2006. Järjestelmä otettiin käyttöön 2.1.2007 lukien. Työeläkkeiden perusteena olevia ansaintatietoja ylläpidetään jatkossa yhdessä tietojärjestelmässä. Ansaintajärjestelmää ylläpitää eläkevakuutusyhteisön perustama Arek Oy, jossa Suomen valtiokin on osakkaana. Tietosisältö on edelleen eläkelaitosten vastuulla. Valtiokonttori on ollut mukana Arekyhteistyössä vuodesta 2003 lukien. Vuonna 2006 tehtiin eläkeoikeuden siirtoja valtion eläkejärjestelmästä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 22 kappaletta, yhteismäärältään 679 500 euroa. Pääoman suuruus oli keskimäärin 30 900 euroa. Edellisenä vuonna siirtoja oli tehty 30 kappaletta yhteismäärältään 1,0 miljoonaa euroa. Kaikki vuonna 2006 toteutetut siirrot olivat sellaisia, joissa eläkeoikeuden laskentahetki kohdistui aikaan ennen vuotta 2005. Vuoden 2005 suuren työeläkeuudistuksen vuoksi lakia eläkeoikeuden siirtämiåriga och över hundra gånger ändrade lagarna om statens pensioner StPL och statens familjepensionslag (StFamPL) samt den därmed anknutna sekundära lagstiftningen. Vid StaPL reformen gjordes inga ingrepp på pensionsskyddets materiella innehåll. Lagstiftningen angående Statens Pensionsfond ändrades i anslutning till StaPL-reformen. Bestämmelserna gällande statens pensionsbetalningar överfördes från pensionsfondslagen till StaPL. Förvaltningskostnaderna för verkställandet av statens pensionslag inkluderades i StaPL-premien på samma sätt som inom privata sektorn, medan premien inte tidigare inkluderade förvaltningskostnadsandelen. Mot slutet av 2006 beredde Statskontoret införandet av förvaltningskostnadsavgiften tillsammans med finansministeriet. Från början av 1.1.2007 betalar kunderna kostnader i anslutning till verkställandet av pensionerna genom en förvaltningskostnadsandel som är bunden till pensionsbetalningen och vars storlek bestäms av finansministeriet på basis av Statskontorets förslag. År 2007 är förvaltningskostnadsandelen 0,42 % av den lön som utgör grunden till pensionen och den är lika stor för alla StaPL-arbetsgivare. Förändringarna i arbetspensionslagstiftningen under den senaste tiden, bland annat den s.k. principen om sista anstalt VILMA och i synnerhet reformen år 2005 har fört arbetspensionsanstalterna närmare varandra verksamhetsmässigt och främjat deras samarbete. Utvecklingen och verkställandet av arbetspensionsanstalternas gemensamma intjäningssystem fortsatte 2006. Systemet infördes 2.1.2007. Intjäningsuppgifterna som utgör grunden för arbetspensionerna upprätthålls i fortsättningen i ett datasystem. Intjäningssystemet upprätthålls av Arek Oy som grundats av pensionsförsäkringsorganisationerna. Även Finska staten är delägare i bolaget. Pensionsanstalterna svarar fortfarande för datainnehållet. Statskontoret har deltagit i Arek-samarbetet sedan 2003. År 2006 gjordes 22 överföringar av pensionsrätter till ett sammanlagt belopp på 679 500 euro från statens pensionssystem till Europeiska gemenskapens pensionssystem. Kapitalbeloppet var i genomsnitt 30 900 euro. Året innan gjordes 30 överföringar till ett totalt belopp på 1,0 miljoner euro. Alla överföringar år TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 11 sestä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään (165/1999) on muutettu vastaamaan työeläkeuudistuksen periaatteita. EY-siirtolain muutos (687/2006) tuli voimaan 1.1.2007, mutta kaikki Suomesta tehtävät, vuoden 2004 jälkeiseen aikaan kohdistuvat hakemukset odottavat vielä EY-siirtolain muutoksen soveltamisohjeita. Eläkeoikeuden palautuksia Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmästä suomalaiseen työeläkejärjestelmään ei tehty vuonna 2006. Ainoa tapaus, jolloin palautus on järjestelmän olemassaolon aikana tehty, sattui vuonna 2003. Palautukset Suomessa vastaanottaa aina Valtiokonttori riippumatta siitä, minkä eläkelain piirissä palautuksentekijän työeläke on Suomessa alun perin karttunut. Vuonna 2006 Valtiokonttori oli edelleen työeläkelaitoksista suurin, jos mittarina käytetään maksettujen eläkkeiden rahamääriä etumatka muihin tosin kaventuu vuosi vuodelta. Aktiivien lukumäärällä mitattuna Valtiokonttorin sijoitus oli vasta viides. Valtiokonttorin Vakuutustoimialan Kaiku-työnantajapalveluiden ydintehtävä on tukea valtion työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi. Toimiala tuottaa Kaiku-palveluita ammatillisessa kuntoutuksessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, riskienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vakuutus-, vahingonkorvaus- ja työeläkeasioissa. Kaiku-palvelut palkittiin vuonna 2006 Kuntoutussäätiön myöntämällä Kuntouttajamitalilla. Vuonna 2006 Kaiku-työhyvinvointipalveluiden piirissä oli noin 90 % valtion virastoista ja laitoksista. Kaiku-kehittäjiä on koulutettu kaikkiaan 246 henkilöä, joista edelleen valtion palveluksessa on 233 henkilöä. Vuonna 2006 valmistui 40 uutta Kaiku-kehittäjää. Valtiokonttori myönsi Kaiku-hankerahoitusta 78 työhyvinvoinnin kehittämishankkeelle yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa vuonna 2006. Valtiokonttorin Vakuutustoimiala kehitti Kaiku-työnantajapalveluja vuoden 2006 aikana mm. palvelujen konseptoinnin ja sähköistäminen avulla. Kokonaisvaltaista asiakasvastuuta toimiala kokeili kertomusvuonna kahden hallinnonalan kanssa. Kokemukset tästä olivat myönteisiä, ja Vakuutus tuleekin laajentamaan asiakastoimintamallin käyttöä hallinnonala- ja virastokohtaisesti. Toimiala kehitti myös vakuutta- 2006 var sådana där beräkningstidpunkten för pensionen hänförde sig till tiden före 2005. På grund av den stora arbetspensionsreformen 2005 har lagen om överföring av pensionsrätter till Europeiska gemenskapens pensionssystem (165/1999) ändrats för att motsvara principerna i arbetspensionsreformen. Ändringen av EG-överföringslagen (687/2006) trädde i kraft 1.1.2007, men alla i Finland gjorda ansökningar som hänför sig till tiden efter 2004 väntar fortfarande på tillämpningsanvisningar för ändringen av EG-överföringslagen. Inga återföringar av pensionsrätter från Europeiska gemenskapens pensionssystem gjordes till det finländska pensionssystemet år 2006. Det enda fallet där en återföring skett under systemets existens inträffade 2003. I Finland mottas återföringarna alltid av Statskontoret oberoende av den pensionslag enligt vilken den återförda arbetspensionen ursprungligen intjänats i Finland. År 2006 var Statskontoret fortfarande den största pensionsanstalten, mätt enligt de utbetalda pensionernas penningbelopp försprånget till de andra krymper dock år för år. Mätt enligt antalet aktiva var Statskontoret först femte. Den grundläggande uppgiften för Kaiku-arbetsgivartjänsterna vid Statskontorets Försäkringsdivision är att stödja utvecklingen av statens arbetsplatser till fungerande och välmående enheter. Divisionen producerar Kaiku-tjänster inom yrkesinriktad rehabilitering, utveckling av arbetshälsan, planering och förverkligande av riskhanteringen samt försäkrings-, skadeståndsoch arbetspensionsärenden. Under verksamhetsåret belönades Kaiku-tjänsterna med Rehabiliteringsstiftelsens Rehabiliteringsmedalj. År 2006 omfattade Kaiku-tjänsterna i arbetshälsa ca 90 % av statens ämbetsverk och inrättningar. Sammanlagt 246 Kaiku-utvecklare har utbildats, och av dessa är 233 fortfarande i statens tjänst. År 2006 utbildades 40 nya Kaiku-utvecklare. Statskontoret beviljade sammanlagt ca 1,4 miljoner euro Kaiku-projektfinansiering till 78 projekt för främjande av arbetshälsan år 2006. Statskontorets försäkringsdivision utvecklade Kaiku-arbetsgivartjänsterna under 2006 bland annat genom att skapa koncept för tjänsterna och elektroniska tillämpningar av dem. Divisio- TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

12 V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R miseen liittyvää tarkastustoimintaa vuoden 2006 aikana yhteistyössä asiakastahojen ja Kuntien eläkevakuutuksen kanssa. Palveluja sähköistämällä Vakuutustoimiala haluaa nopeuttaa ja helpottaa työnantaja-asiakkaille tarjottavien palvelujen saatavuutta ja käyttöä, samalla Valtiokonttori pystyy tarjoamaan virastokohtaisesti entistä yksilöidympiä palveluja työnantaja-asiakkailleen. nen prövade ett helhetsmässigt kundansvar under verksamhetsåret tillsammans med två förvaltningsområden. Erfarenheterna var positiva, och Försäkringsdivisionen kommer att utvidga användningen av kundverksamhetsmodellen till olika förvaltningsområden och ämbetsverk. Divisionen utvecklade också inspektionsverksamheten i anslutning till försäkringar under 2006 i samarbete med kunder och Kommunernas pensionsförsäkring. Genom att utveckla elektroniska tjänster vill Försäkringsdivisionen försnabba och underlätta tillgängligheten för och användningen av de tjänster som erbjuds för arbetsgivarkunder. Samtidigt kan Statskontoret erbjuda ämbetsverksspecifika och ännu individuellare tjänster för sina arbetsgivarkunder. TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 13 Valtion eläkelain mukainen palkkasumma kasvoi 2,7 % vuonna 2006 Vuoden 2006 alussa valtion eläkejärjestelmän piirissä oli jatkuva eläketurvaa kartuttava palvelus voimassa noin 180 000 henkilöllä, joista virka- tai työsuhteessa olevia aktiivihenkilöitä oli 170 000 ja muita (kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet ja europarlamentaarikot, johtokuntien tai lautakuntien jäsenet ja konsulttisuhteessa olevat) 9 000. Aktiivihenkilöistä 73 % oli valtion palveluksessa, 24 % kunnan peruskoulun tai lukion palveluksessa ja 3 % yksityisen valtionapulaitoksen palveluksessa. Vuonna 2006 palkkasumma valtion eläketurvan piirissä oli 6,3 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 2,7 prosenttia. Vuonna 2005 palkkasumman nimellinen kasvu oli ollut 3,2 prosenttia. Lönebeloppet inom statens pensionslag ökade med 2,7 % år 2006 I början av år 2006 hade cirka 180 000 personer ett tjänsteförhållande, som samlade kontinuerligt pensionsskydd inom ramen för statens pensionssystem. Av dem var 170 000 aktiva personer med ett tjänste- eller arbetsförhållande och inemot 9 000 personer riksdagsledamöter, medlemmar i statsrådet, direktioner och nämnder. Av den aktiva personalen hade 73 % en statlig tjänst, 24 % tjänst vid kommunal grundskola eller gymnasium och 3 % anställning vid en privat anstalt, som lyfter statsstöd. År 2006 var lönebeloppet inom ramen för statens pensionsskydd 6,3 miljarder euro. Detta var en ökning med 2,7 procent jämfört med året innan. År 2005 var den nominella ökningen av lönebeloppet något större, 3,2 procent. VEL-eläkemeno ja palkkasumma vuosina 1990-2006 Utgifter för pensioner och lönebeloppet för de försäkrade inom StPL åren 1990-2006 Milj. 7000 6000 Palkkasumma Lönebeloppet 5000 4000 3000 2000 Eläkemeno Utgifter 1000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

14 V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R Eläkemeno ja eläkemaksu valtion järjestelmässä vuonna 2006 Meno valtion eläkelain mukaisista lakisääteisistä työeläkkeistä oli noin 3,08 miljardia euroa vuonna 2006. Edellisvuodesta meno kasvoi 4,6 prosenttia. Mukana edellä esitetyissä luvuissa ovat myös ne valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, jotka ovat maksussa Valtiokonttorin ulkopuolisissa työeläkelaitoksissa viimeisen maksavan työeläkelaitoksen (VILMA) periaatteen mukaisesti. Tässä esitetty meno poikkeaa jonkin verran valtion tilinpäätöksen mukaisesta menosta, jossa Valtiokonttorin ulkopuolella maksussa olevien VEL-eläkkeiden sijaan (69 miljoonaa euroa) on mukana Valtiokonttorin VILMA-järjestelmään suorittama ennakkomaksu (46 miljoonaa euroa). Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatin puolisoiden erityiskorva- Pensionsutgifter och pensionspremier i statens pensionssystem 2006 År 2006 betalade staten 3,08 miljarder euro i lagstadgade arbetspensioner. Från föregående år ökade utgiften med 4,6 procent. I de ovannämnda talen är också de statliga pensioner, som utbetalts av andra pensionsanstalter enligt den s.k. principen om sista anstalt (VILMA) medräknade. Den utgift som presenteras här avviker något från utgiften enligt statsbokslutet, där man i stället för att inkludera de StPLpensioner som utbetalas utanför Statskontoret (69 miljoner euro) har inkluderat de förskottsbetalningar som Statskontoret har betalat till VILMA-systemet (46 miljoner euro). Eläkemaksurasitus ja VEL-palkkasumma vuonna 2006 Premiebelastningen och StPL-lönesumma år 2006 Milj. Osuus palkkasummasta Andel av lönesumman VEL-maksut (työnantajat ja työntekijät) 1 491 23,85 % StPL-premier (arbetsgivare och arbetstagare) Maksettujen eläkkeiden nettorasitus valtion talousarvioon 3 075 49,20 % De utbetalda pensionernas nettobelastning på statsbudjeten Eläkemaksurasitus yhteensä 4 566 73,05 % Den totala premiebelastningen VEL-palkkasumma 6 251 StPL-lönesumma uksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 2006 yhteensä 19 miljoonaa euroa. Tämän julkaisun taulukko-osassa keskitytään tarkastelemaan valtion maksamia lakisääteisiä työeläkkeitä, muista valtion maksamista eläkkeistä on tietoa liitteissä. Valtion eläkejärjestelmän työnantajat ja työntekijät maksavat Valtion Eläkerahastoon eläkemaksun, jolla katetaan uusi, valtion eläkelain piirissä vuoden aikana karttuvien lakisääteisten työeläkkeiden vastuu. Niitä vastuita, jotka ovat synty- Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten sammanlagt 19 miljoner euro i olika pensionsliknande ersättningar, bl.a. för komplettering av pensionsskyddet för sådana tidigare anställda vid ett statligt ämbetsverk som överförts till den privata sektorn, för särskilda ersättningar till diplomaters makar samt journalist- och konstnärspensioner. I publikationens tabellavsnitt koncentrerar vi oss på att granska de lagstadgade arbetspensioner som staten betalat ut. Om övriga pensioner som staten betalat finns information i bilagorna. De arbetsgivare och arbetstagare som omfattas av statens pensionssystem betalar en pensionspremie till Statens Pensionsfond. Denna premie skall täcka de nya StPL-åtaganden som uppkommer. De åtaganden som uppkommit innan TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 15 neet ennen maksujärjestelmän luontia vuonna 1990, ei näin kateta. Koska eläkejärjestelmän piirissä työssä olevien aktiivien määrä on supistunut eikä ole kuin osa siitä volyymista, minkä perusteella on syntynyt maksussa olevan eläkekannan volyymi, eivät työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät maksut ole kuin vajaa puolet vuotuisen eläkemenon volyymista. Jotta saataisiin oikea kuva eläkkeiden kokonaisrasituksesta, on vuonna 2006 työnantajilta ja palkansaajilta kerättyihin eläkemaksuihin (1,49 mrd euroa) rinnastettu seuraavassa taulukossa myös se valtion talousarvioon kohdistuva nettorasitus (3,08 mrd euroa), joka syntyy sen jälkeen kun talousarviosta maksetusta lakisääteisten eläkkeiden menosta (3,08 mrd euroa) vähennetään eläkerahastosta valtion talousarvioon tuloutettu siirto (104 000 euroa). Tämä vastaa luonteeltaan TEL-järjestelmän tasausmaksua. Tällä tavoin laskien saadaan valtion eläkejärjestelmän piirissä perittyjen eläkemaksujen summa, joka on verrattavissa muissa työeläkejärjestelmissä perittyihin vakuutusmaksutuloihin. Sen suuruus oli vuonna 2006 noin 4,57 miljardia euroa ja oli huomattavasti suurempi kuin milloinkaan ennen. Poikkeuksellinen tilanne johtui talousarviosiirrolle laissa säädetyn määrän väliaikaisesta pienentämisestä vuonna 2006 (lait 531/2006 ja 1067/2006), kun Valtion Eläkerahastoa haluttiin valtion suotuisan tulokehityksen vuoksi kartuttaa aikaisemmin suunniteltua enemmän. Eläkemaksurasitus on kehittynyt palkkasummaan suhteutettuna seuraavasti. Alla on vertailu valtion lakisääteisen työeläkemenon palkkasummaosuuteen: Vuosi År Valtion eläkejärjestelmän maksurasitus Premiebelastningen på statens pensionsystem betalningssystemet infördes 1990 täcks inte på detta sätt, utan budgetstaten ansvarar för dem. Eftersom pensionssystemet har minskat i omfattning och inte längre utgör mer än en del av den volym som låg till grund för pensionsbeståndet för de löpande pensionerna, motsvarar de premier som tas ut av arbetsgivare och arbetstagare inte mer än knappt hälften av de årliga pensionsutgifterna. För att vi skall få en riktig bild av den totala pensionsbördan, har i vidstående tabell de pensionspremier som samlats in under 2006 (1,49 md euro) ställts mot den nettobelastning (3,08 md euro) på statsbudgeten som återstår efter att utgifterna för de lagstadgade pensioner som betalats över statsbudgeten (3,08 md euro) minskats med den överföring från pensionsfonden som upptagits i statsbudgeten (104 000 euro). Detta kan jämställas med utjämningsavgiften inom APL-systemet. Denna uträkning ger till resultat beloppet av de pensionspremier som samlats in i statens pensionssystem. Detta belopp, som uppgick till cirka 4,57 miljarder euro år 2006, var betydligt större än någonsin förut. Den avvikande situationen berodde på tillfällig förminskning av beloppet till budjetöverföringen år 2006 av vad som stadgats i lagen (lagarna 531/2006 och 1067/2006), då man ville, att Statens Pensionsfond på grundav statens gynnsamma inkomstutveckling skulle öka mer än man planerat. I förhållande till lönesumman har premiebelastningen utvecklats som följer. Invid finns en jämförelse med statens lagstadgade pensionsutgifter i förhållande till lönesumman: Maksetut lakisääteiset työeläkkeet Utbetalda lagstadgade statliga arbetspensioner 1997 43% 45% 1998 44% 45% 1999 41% 46% 2000 61% 47% 2001 54% 48% 2002 55% 48% 2003 56% 48% 2004 56% 48% 2005 53% 48% 2006 73% 49% TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

16 V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R Eläkkeellesiirtyjien ikä valtion eläketurvan piirissä 1997 2006 Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta palveluksesta siirtynyt henkilö oli vuonna 2006 lähes 1,5 vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Keskimäärin hän oli 57 vuoden 9 kuukauden ikäinen vuonna 1997, mutta 59 vuoden 2 kuukauden ikäinen vuonna 2006. (Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.) Kehitys ei ole ollut suoraviivaista. Vuodesta 1996 lähtien keski-ikä nousi yhtäjaksoisesti aina vuoteen 2002 asti. Vuonna 2003 näyttää myönteiseen kehitykseen kuitenkin tulleen katko. Kun tarkastellaan kehitystä eläkelajeittain, huomataan, että erityisesti vanhuuseläkkeelle jäätiin vuonna 2003 nuorempina kuin edellisvuonna. Vuosina 2004 2006 kehityssuunta on oiennut vastaten enemmän niitä tavoitteita, mitä Valtiokonttorissa on asetettu siitä, että yhä useampi jatkaa työssä eläkeikään saakka. Vid vilken ålder gick de som omfattas av statens pensionsskydd i pension 1997 2006 År 2006 var en person, som gick i pension direkt från en sådan tjänst, som omfattas av statens pensionsskydd, nästan 1,5 år äldre än tio år tidigare. År 1997 var han eller hon i genomsnitt 57 år och 9 månader, medan han eller hon var 59 år och 2 månader år 2006. (De som gått i deltidspension har inte beaktats i undersökningen.) Detta betyder inte att utvecklingen har varit rätlinjig. Från och med år 1996 steg medelåldern oavbrutet fram till år 2002. Det verkar dock som om den positiva utvecklingen hade brutits år 2003. Vid en granskning av utvecklingen enligt pensionsslag, kan man konstatera att förmånstagarna år 2003 i synnerhet tog ut ålderspension vid något yngre år än året innan. Åren 2004 2006 verkar det som utvecklingen igen bättre motsvarar de mål som Statskontoret ställt om att allt fler skall orka vara kvar i arbetslivet fram till pensionsåldern. Eläkkeelle suoraan työstä siirtyneiden ikä keskimäärin sekä eläkeiän odote vuosina 1997 2006 valtion eläkejärjestelmässä Genomsnittlig ålder för de som gått i pension direkt från arbetet samt den förväntade pensionsåldern under åren 1997 2006 i statens pensionssystem Vanhuuseläke Ålderspension Varsinainen työkyvyttömyyseläke Egentlig invalidpension Yksilöllinen varhaiseläke Individuell förtidspension Eläkkeelle siirtyneet yhteensä (pl. osa-aikaeläke) Antal personer som gått i pension (ej deltidspension) Eläkeiän odote 25- vuotiaalle, VEL-palv.eläkk. Den förväntade pensionsåldern för 25-åringar, StPL-anst. dir.pens. 1997 59v 5kk 50v 7kk 59v 7kk 57v 9kk 1998 59v 9kk 50v11kk 59v 8kk 57v11kk 1999 59v 9kk 51v 0kk 59v 6kk 58v 1kk 59v 11kk 2000 60v 0kk 51v 5kk 59v10kk 58v 4kk 59v 11kk 2001 60v 5kk 51v 6kk 60v 1kk 58v 9kk 60v 2kk 2002 60v 4kk 52v 1kk 60v 4kk 58v10kk 60v 4kk 2003 59v11kk 52v 7kk 61v 2kk 58v 5kk 60v 3kk 2004 60v 8kk 52v 7kk 61v 8kk 58v11kk 60v 7kk 2005 60v10kk 53v 4kk 62v 4kk 59v 1kk 60v 8kk 2006 60v10kk 53v 8kk 62v 4kk 59v 2kk TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 17 Eläkkeellesiirtyneiden iän keskiarvo ei kuitenkaan sovellu erityisen hyvin eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuneen muutoksen tutkimiseen, sillä keskiarvo riippuu paljon lähtöväestön ikärakenteesta. Jos vaikkapa yli 60-vuotiaita on paljon enemmän kuin alle 60-vuotiaita, voi siirtymisiän keskiarvo jopa nousta, vaikka nuorempien ikäluokkien eläköityminen lisääntyisikin huomattavasti. Eläkkeellesiirtymisiän odote on kehitetty välineeksi tällaisten eläköitymismuutoksien tutkimiseksi. Sen etuna on se, että se mittaa puhtaasti eläkkeellesiirtymisien (ja kuolemantapausten) määrän muuttumista suhteessa ikäluokkien kokoon. Eläkkeellesiirtymisiän odote ei ole tunnuslukuna riippuvainen väestön ikäjakauman vinoudesta, vaan reagoi välittömästi alkaneiden eläkkeiden suhteellisissa määrissä tapahtuviin muutoksiin. Valtion eläkejärjestelmän piirissä on eläkeiän odotetta seurattu muutamana vuonna vuodesta 1996 lähtien. Tulokset on esitetty ohessa samassa taulukossa eläkkeelle siirtyneen keski-iän kanssa. Tarkasteltavana on 25-vuotiaan odote suoraan VEL-työstä eläkkeelle siirtyvälle henkilölle. 25-vuotiaan odote on luku, joka kertoo minkä ikäisinä tilastovuoden aikana 25 vuotta täyttäneet työntekijät jäisivät keskimäärin eläkkeelle, jos kunkin ikäisistä työtekijöistä jäisi jatkossakin eläkkeelle sama suhteellinen osuus kuin tilastovuonna. Mitä suurempi odoteluku on, sitä parempi. 25-vuotiaan odote mittaa koko työeläkevakuutetun henkilöstön eläkkeellesiirtymistä tilastovuonna. Usein lasketaan odote myös 50-vuotiaalle, jotta voitaisiin tutkia tarkemmin työuran loppupäässä tapahtuvien suhteellisten eläkkeellesiirtymismäärien muutoksia. Valtiokonttorin odotteiden laskenta uudistettiin vuonna 2006 eläkelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia. Täysitehoisuuden käsitteestä luovuttiin ja tämän sijasta vuoden 2005 odote laskettiin palveluksessa oleville vakuutetuille. Vertailun helpottamiseksi myös aikaisempien vuosien odotteet laskettiin uudella tavalla. Eläkkeellesiirtymisiän odotteiden laskenta ulotettiin 69-vuoden ikään (ennen uudistusta 66- vuoden ikään). Oheisessa taulukossa esitetyt luvut ovat uudistetun laskennan mukaiset Eftersom medelåldern är beroende av befolkningens åldersstruktur lämpar sig inte medelåldern på dem som gått i pension speciellt bra som indikator för vilka ändringar som har skett i pensioneringsåldern. Om till exempel andelen personer som har fyllt 60 år är betydligt större än andelen personer som inte har fyllt 60 år, kan medelåldern för pensionering till och med stiga, även om andelen personer som går i pension i de yngre årsklasserna skulle öka betydligt. Den förväntade pensioneringsåldern har utvecklats som ett instrument för undersökning av sådana förändringar i pensioneringstendenserna. Fördelen med detta instrument är att det endast mäter förändringen i andelen pensioneringar och dödsfall i förhållande till storleken på årsklasserna. Som nyckeltal är instrumentet inte beroende av snedvridningen i befolkningens åldersfördelning, utan det reagerar genast på förändringar i den relativa andelen nypensioneringar. Inom ramen för statens pensionssystem har man följt med den förväntade pensionsåldern under några år från och med 1996. Resultaten finns i tabellen här under tillsammans med medelåldern för dem som gått i pension. Granskningen gäller en 25-årings förväntade pensionering direkt från ett arbete som omfattas av StPL. Den förväntade pensioneringsåldern för en 25- åring är ett tal som anger vid vilken ålder de under statistikåret 25 år fyllda personerna går i pension i genomsnitt, om arbetstagarna i varje åldersgrupp även i fortsättningen går i pension i samma proportion som under statistikåret. Ju högre den förväntade siffran är desto bättre. Den förväntade åldern för en 25-åring mäter pensioneringsfrekvensen för hela den pensionsförsäkrade personalen under statistikåret. Ofta beräknas den förväntade pensioneringsåldern också för 50-åringar för att närmare granska de relativa förändringarna i pensioneringsåldern i slutet av arbetskarriären. Beräkningen av de förväntade pensioneringsåldrarna förnyades vid Statskontoret år 2006 på grund av förändringarna i pensionslagstiftningen. Begreppet full effekt övergavs och i stället beräknades den förväntade pensione- TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

18 V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R Vuonna 2005 odote koko valtion eläkejärjestelmän piirissä oli 60 v 8 kk ja valtion työssä 61 v 3 kk. Valtiokonttorissa on asetettu tavoitteeksi, että valtion henkilöstön odote olisi 62 v 2 kk vuonna 2011. Tavoitteeseen pääseminen olisi tulosta varhaiseläkealkavuudessa mm. KAIKUtyöhyvinvointityön ansiosta saavutetusta vähenemisestä. Vertailulukuina on saatavissa Eläketurvakeskuksessa lasketut koko lakisääteistä työeläkesektoria koskevat odoteluvut, jotka on esitetty seuraavassa kuviossa yhdessä Valtiokonttorissa laskettujen lukujen kanssa. Valtion laskentaan ei ole otettu mukaan sotilaseläkejärjestelmään kuuluvia, koska sotilaseläkejärjestelmän poikkeavuuden takia vertailu ei antaisi vertailukelpoista kuvaa valtion tilanteesta. Valtion eläkejärjestelmässä odoteluku on koko tarkastelujakson ajan ollut suurempi kuin Suomen työeläkejärjestelmässä yleensä, kuten seuraava kuvio osoittaa. ringsåldern för 2005 för anställda försäkrade. För att underlätta jämförbarheten beräknades också den förväntade pensioneringsåldern för tidigare år enligt det nya sättet. Beräkningen av förväntad pensioneringsålder utsträcktes ända till 69-årsåldern (66 år före reformen). År 2005 var den förväntade pensioneringsåldern inom statens pensionslag 60 år 8 mån. och vid staten 61 år 3 mån. Statskontorets målsättning är att den förväntade åldern skall vara 62 år 2 mån. år 2011. Jämförelsetal utgörs av Pensionsskyddscentralens beräknade förväntade siffror för hela den lagstadgade arbetspensionssektorn som presenteras i figuren nedan tillsammans med de av Statskontoret beräknade siffrorna. I statens beräkningar har de som omfattas av militärpensionssystemet inte inkluderats eftersom militärpensionssystemet på grund av sina avvikande drag inte skulle ge en jämförbar bild av situationen inom staten. Den förväntade pensioneringsåldern inom staten har under hela granskningsperioden varit högre än i det finländska pensionssystemet i allmänhet såsom figuren nedan antyder Eläkeiän odote valtiolla sekä VEL-aktiivien ja Suomen eläkevakuuttajienpiirissä 1999-2005 Den förväntade pensioneringsåldern vid staten, inom statens pensionslag och för hela den lagstadgade arbetspensionssektorn 1999-2005 64 63 62 61 60 59 58 57 1999 2000 2001 Valtion palveluksessa olevat VEL-aktiivit Suomen eläkevakuutetut (ETK) 2002 2003 2004 2005 TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 19 Työkyky-odote ja eläkeikään työssä jatkaneet Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut vaikuttavat omalla aktiivisella panoksellaan työssä jaksamiseen, eläkeiän odotteeseen ja riskienhallintakulttuurin kehittymiseen tuottavuutta parantavasti kaikkialla valtion eläkejärjestelmän piirissä ja tukee tässä työssä kehitettyjen menetelmien siirtymistä johtamisen välineiksi valtion työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettu, että entistä useampi jatkaisi työssä lakisääteiseen vanhuuseläkeikäänsä saakka. Tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu vähintäänkin kohtalaisesti, sillä eläkkeelle on viimeisten vuosien mittaan siirrytty yhä useammin vanhuuseläkeiässä, samalla kun ennen aikaiselle eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle lähtijöistä on pienentynyt. (Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole luettu eläkkeelle siirtyneiksi) Förväntad arbetsförmåga och pensionerade i pensionsåldern Statens Kaiku-arbetsgivartjänst bidrar med sin egna aktiva insats till välbefinnande i arbetet, till förväntade pensioneringsålder och till riskhanterings kulturens utveckling samt understöder de utvecklade metodernas överflyttning som verktyg vid statens arbetsplatser. Som målsättning är, att allt fler skulle fortsätta arbeta fram till sin egna lagstadgade pensionsålder. Målsättningen har uppnåtts, minst hjälpligt, för under de sista åren har allt fler blivit pensionerade i pensionåldern, samtidigt som andelen av de som gått i förtida pensioner har minskat. (Deltidpensionerade har inte medräknats till dem som gått i pension.) Vuosina 1997 2006 eläkkeelle suoraan työstä siirtyneiden jakauma eläkelajin mukaan ja uuden osa-aikaeläkkeen saaneet verrattuna eläkkeelle siirtyneisiin Fördelning enligt pensionsslag bland dem som gått i pension direkt från arbetet 1997 2006 jämfört med personer som tagit ut deltidspension Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Työttömyyseläke Arbetslöshetspension Osa-aikaeläke Deltidspension 1997 53,3 % 28,9 % 17,8 % 8,9 % 1998 54,5 % 27,8 % 17,6 % 18,1 % 1999 54,9 % 26,1 % 18,9 % 19,9 % 2000 58,7 % 24,0 % 17,3 % 20,3 % 2001 58,9 % 21,8 % 19,3 % 15,5 % 2002 60,7 % 21,8 % 17,5 % 29,6 % 2003 59,2 % 24,5 % 16,3 % 16,2 % 2004 64,4 % 24,9 % 10,7 % 5,8 % 2005 65,9 % 24,7 % 9,4 % 10,2 % 2006 68,0 % 22,6 % 9,4 % 13,4 % Työkykyodote on eläkeiän odotteen laskennan yhteydessä Valtiokonttorissa kehitetty uusi mittari. Työkykyodote on laskennallinen todennäköisyys selvitä hengissä 25-vuotiaasta vanhuuseläkeikään (63-vuotiaaksi), jäämättä välillä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli todennäköisyydet kuolla tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olisivat jatkossa samat kuin tilastovuonna. Mitä suurempi työkykyodote on, sitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut tilastovuonna. Työkykyodotteeseen ei vaikuta henkilöstön ikä- Förväntad arbetsförmåga är en ny indikator som utvecklats av Statskontoret i anslutning till den förväntade pensioneringsåldern. Den förväntade arbetsförmågan är den kalkylerade sannolikheten för att en person skall klara sig från 25-årsåldern till ålderspensionsåldern (63 år) utan invaliditetspension däremellan. Den förväntade arbetsförmågan mäter det relativa antalet inledda invaliditetspensioner under statistikåret. Ju högre den förväntade arbetsförmågan är desto mindre invaliditetspensioner har inletts TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

20 V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R rakenne tai koko. Luvut ovat suoraan vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Valtiokonttorissa on tavoitteena, että valtion henkilöstön työkykyodote pysyy saavutetulla tasolla, 75-78 prosentissa myös tulevina vuosina. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä on, että työpaikoilla onnistutaan pitämään varhaiseläkkeiden alkavuudet alhaisella tasolla. Koska työkykyodote on Valtiokonttorin oma pari vuotta sitten kehittämä mittari eikä se ole toistaiseksi käytössä muualla, valtion luvuille ei ole olemassa vertailuarvoa. under statistikåret. Personalens åldersstruktur eller storlek inverkar inte på den förväntade arbetsförmågan. Siffrorna är direkt jämförbara mellan olika år. Statskontorets målsättning är att den förväntade arbetsförmågan hos statsanställda håller sig på den uppnådda nivån kring 75-78 procent också under de kommande åren. Centralt för uppnåendet av målsättningen är att antalet inledda förtida pensioner hålls på en låg nivå på arbetsplatserna. Eftersom den förväntade arbetsförmågan är en egen indikator som utvecklats av Statskontoret för några år sedan och som än så länge inte används av andra finns det inga jämförelsetal för statens värden. Työkyky odote valtiolla 1999-2005 Den förväntade arbetsförmågan vid staten 1999-2005 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 0,65 0,60 0,55 0,50 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006

V A L T I O N E L Ä K K E E T 2 0 0 6 S T A T E N S P E N S I O N E R 21 Valtion eläkelain mukainen kuntoutus vuonna 2006 Valtion eläkelakiin perustuvaa kuntoutusta tuettiin vuonna 2006 yhteensä 3,25 milj. euron määrärahalla. Kuntoutustarve havaitaan ja kuntoutusprosessi käynnistetään aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, jolloin kuntoutuksen onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Valtion eläkelakiin sisältyy velvoite arvioida kuntoutustarvetta ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Kuntoutushakemukseen perustuvien aloitteiden määrä on kasvanut ja siten myös onnistuneiden kuntoutustapausten määrä on lisääntynyt. Yhteistyötä hyvistä käytännöistä on tehty Kuntien eläkevakuutuksen sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Käyttöön on tullut Kelan ja työeläkejärjestelmän yhteinen kuntoutuksen hakemuslomake, mikä osaltaan lisää yhteistyötä Kelan kanssa. Ohjaus ja neuvonta sekä konsultointi ovat oleellinen osa kuntoutusta. Kuntoutustoimenpiteitä ovat työkokeilu, työhönvalmennus, ammatillinen uudelleenkoulutus, kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseen liittyvät tutkimukset ja elinkeinotuki. Kuntoutushakemusten määrä on hitaasti nousussa. Kaikista vireille tulleista kuntoutusaloitteista noin 90 prosenttia johti Valtiokonttorin tukemaan kuntoutukseen. Hylkyprosentti on vuosittain 5-9%. Vuonna 2006 se oli 5 %. Pääosa hylyistä on ns. tarkoituksenmukaisuushylkyjä, joissa työkyvyn menetyksen uhka on olemassa, mutta kuntoutussuunnitelma epärealistinen terveydentilaan nähden tai epärealistinen työllistymisen kannalta. Vuoden 2006 aikana päättyi 647 henkilön kuntoutusohjelma. Näistä noin 80 % oli onnistuneita eli henkilöt työllistyivät, jatkavat työntekoa osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai jatkavat opiskelua. Kyselyjen ja ohjaustarpeen lisäksi koulutustarve ammatillisesta kuntoutuksesta on lisääntynyt. Koulutustilaisuuksia on järjestetty sekä Valtiokonttorin toimesta että virastojen pyynnöstä 26. Rehabilitering enligt statens pensionslag år 2006 Rehabilitering baserad på statens pensionslag understöddes 2006 med ett anslag på sammanlagt 3,25 miljoner euro. Rehabiliteringsbehov upptäcks och rehabiliteringsprocessen inleds i ett tidigare skede än förr, och detta skapar goda förutsättningar för en lyckad rehabilitering. I statens pensionslag ingår en skyldighet att bedöma rehabiliteringsbehovet innan invaliditetspension beviljas. Antalet initiativ baserade på rehabiliteringsansökningar har ökat och således har också antalet lyckade rehabiliteringsfall ökat. Samarbete i fråga om god praxis har utövats med Kommunernas pensionsförsäkring samt Folkpensionsanstalten. En för Fpa och arbetspensionssystemet gemensam ansökningsblankett för rehabilitering har införts, vilket för egen del ökar samarbetet med Fpa. Handledning och rådgivning samt konsultation är en väsentlig del av rehabiliteringen. Rehabiliteringsåtgärderna består av arbetsprövning, arbetsträning, yrkesinriktad omskolning, undersökningar i anslutning till utredning av rehabiliteringsbehov och möjligheter samt näringsstöd. Antalet rehabiliteringsansökningar har ökat något. Cirka 90 procent av alla anhängiggjorda rehabiliteringsinitiativ ledde till rehabilitering med Statskontorets stöd. Den årliga avslagsprocenten är 5-9%. År 2006 var den 5 %. Största delen av avslagen är så kallade ändamålsenlighetsavslag där risken för förlorad arbetsförmåga existerar men där rehabiliteringsplanen är orealistisk med tanke på hälsotillståndet eller sysselsättningsmöjligheterna. Under 2006 avslutades 647 personers rehabiliteringsprogram. Av dessa lyckades ca 80 %, dvs. deltagarna sysselsattes, fortsätter på delinvaliditetspension eller med studier. Utöver ökningen i antalet förfrågningar och i handledningsbehovet har utbildningsbehovet inom yrkesinriktad rehabilitering ökat. 26 utbildningar anordnades på Statskontorets initiativ och på basis av ämbetsverkens begäran. TILASTOVUOSI 2006 Statistikåret 2006