GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Samankaltaiset tiedostot
Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Sustainable intensification in agriculture

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. syyskuuta 2017 (OR. en)

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.

Varsinais-Suomen opintomatka

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

SUOMEN MAA- JA METSÄTALOUDEN KANSALLINEN KASVIGEENIVARAOHJELMA

Kasvinjalostus 2000-luvulla

Elävä kansallisomaisuutemme

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN ISSN 03,5-8 - Hoi

Kuva: Emma Vanhatalo SUOMEN KANSALLISEN KASVIGEENIVARAOHJELMAN KYMMENVUOTISJUHLASEMINAARI

Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista

GMO-tietopaketti. Kasvinjalostuksen menetelmiä

Työryhmämuistio MMM 2003:1 Kasvilajikeasioita käsittelevä työryhmä Helsinki 2002

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Boreal Kasvinjalostus Oy:n yritysvastuuraportti

Kasvussa 2/2013. Uusimmat lajikkeemme liitteessä. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Alkuperäiskasvit Kasvien geenivarat ja niiden suojelu

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

12950/17 eho/sj/pt 1 DG B 2B

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

1993 vp - HE 203 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Kasvussa Liitteenä: Pohjoisen kasvun vuosikymmenet 1/2014. Ohran jalostus

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Hamppu viljelykiertokasvina

Maatalousluonnon monimuotoisuus

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Selvitys Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaisista geenivaroista

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Kansainvälisen kaupan valiokunta

1. Kasvit, kasvintuhoojat ja ravitsemus. 2. Viljelykasvien kehittäminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Suomen varautumisesta maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten heikkenemiseen

CA viljely. (Säästävä ja ympäristöä suojeleva Maatalous) ja CAP 2020

Kuminan tautitilanne

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

I Ensin kerättiin palaute mikä toimi ja mikä ei nykyisen kauden geenivaratoimenpiteissä.

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Kasvussa 2/2014. Miltä näyttää siemenen. saatavuustilanne? Agrologiopiskelijat. Borealin opissa 20 vuotta jalostajan.

Biotekniikka toi kasvinjalostukseen täsmävalinnan

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Miten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin?

R U K A. ratkaisijana

Transkriptio:

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat ja kasvinjalostus käsikädessä miksi nämä ovat yhdessä tärkeitä?

KASVINJALOSTUKSEN GEENIVARAT Viljelykasvien perinnöllistä monimuotoisuutta, jota voidaan hyödyntää ihmiskunnan hyväksi nyt tai tulevaisuudessa Suomen maa- ja metsätaloudelle sekä kulttuuriperinnölle tärkeät geenivarat ovat vuosituhansien kuluessa sopeutuneet paikalliseen ilmastoon, maaperään ja maisemaan, mikä tekee niistä ainutlaatuisia. Geenivarojen suojelulla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin sekä tulevien sukupolvien käyttöön. Erityisen tärkeää riittävä monimuotoisuus on jalostukselle ja sitä kautta Suomen elintarviketurvalle

KASVINJALOSTUS PERUSTUU PERINNÖLLISEEN MUUNTELUUN = GEENIVAROIHIN Kasvinjalostus on ihmisen ohjaamaa evoluutioita kasvien perinnöllisten ominaisuuksien muuttamista ihmisen toivomaan suuntaan Kasvinjalostajan työ voi onnistua, jos jalostusaineistossa on riittävästi perinnöllistä muuntelua niissä ominaisuuksissa joita halutaan parantaa

VILJELYKASVIT EVOLUUTIO NYKYISIKSI LAJIKKEIKSI Viljelykasvilajien evoluutio miljoonia vuosia Domestikaatio 10 000 vuotta Kasvinjalostus 100 vuotta http://www.imagesofanthropology.com/images/diversity_of_maize_andean_market_at_pisac_peru_copy.jpg

DOMESTIKAATIO Kasvin geneettisesti määräytyvät ominaisuudet muuttuvat viljelyn seurauksena Tyypillisiä domestikaatio-ominaisuuksia: Siementen varisemattomuus Suuremmat siemenet Ohuempi siemenkuori Yhtenäinen kukinta-aika http://www.nsf.gov/news/news_images.jsp?cntn_id=104207&org=nsf

KASVINJALOSTUS ON VILJELYKASVIEN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISTA SATOISAT JA VILJELYVARMAT LAJIKKEET

GEENIT OMINAISUUKSIEN TAUSTALLA Lajikkeen ominaisuudet määräytyvät geenien toiminnan tuloksena. Geenien informaatio perustuu DNAmolekyylin emäsjärjestykseen eli sekvenssiin. Ympäristö vaikuttaa geenien ilmenemiseen. Kasvinjalostuksessa etsitään hyviä geeniyhdistelmiä. genome.purdue.edu/helix.gif

KASVINJALOSTAJAT ETSIVÄT GEENIVAROISTA LÄHTEITÄ: Satoisuuteen Laatuominaisuuksiin Tautien kestävyyteen Tuholaisten kestävyyteen Ravinteiden käytön tehokkuuteen Erityisominaisuuksiin Viljely-ympäristöön sopeutumiseen

LAJIKEKEHITYS ON PITKÄ TUOTEKEHITYSPROSESSI Vanhempien valinta X Risteytykset Muunteleva jälkeläistö Valintavaihe V1-V3 Hylätään 90-50% Testaus V4-V8 Jalostajan kokeet eri koepaikoilla Viralliset kokeet eri koepaikoilla -50% LAJIKE valmis kauppaan 10-15 vuoden kulttua

MISTÄ GEENIVAROJA? Geenipankit: tällä hetkellä maailmassa noin 1750 kpl ja 2500 kasvitieteellistä puutarhaa, joissa 7,4 milj. näytettä Kaupallisista kasvilajikkeista (jalostajat antaneet luvan toisilleen käyttää jalostamiaan lajikkeita risteytyksiin) Kasvinjalostajien omat kokoelmat ja jalostusmateriaalit Keräämällä luonnosta esim. nurmikasvit

GEENIVARAT JA KASVINJALOSTUS OVAT TÄRKEITÄ KOSKA 1. Maailman väestönkasvu kiihtyy ja ruuan tarve kasvaa 2. Ilmastonmuutos etenee ja viljelykelpoisen pellon määrä vähenee tarvitaan suurempia satoja pienemmältä peltoalalta 3. Puhtaan ympäristön ylläpito vaatii viljelykasveilta tehokasta ravinteiden ottoa sekä tautien ja tuholaisten vastustuskykyä 4. Suomessa pohjoinen kasvukausi on lyhyt ja valoisa sekä talvehtimisolot vaativat tarvitaan meille sopeutuneita kasvilajikkeita

KASVINJALOSTUS GEENIVAROJEN ARVON NOSTAJANA Kasvinjalostuksen sadon arvoa nostava vaikutus 1%- yksikköä vuodessa Suomen kasvintuotannon sadon arvo on yli 1 mrd per vuosi kasvinjalostuksen luoma sadon arvon lisäys on vähintään 10 milj. vuodessa Kasvitautien ja tuholaisten kestävien lajikkeiden tuoma lisäarvo a) viljelijälle, b) ympäristölle ja c) sadon käyttäjälle Laatuominaisuuksien tuottama lisäarvo a) sadon prosessoijalle ja b) ihmisen tai kotieläinten terveydelle

YHTEENVETO Kasvinjalostus perustuu perinnöllisen muuntelun so. geenivarojen hyödyntämiseen Perinnöllistä muuntelua tarvitaan, jotta voidaan jalostaa ominaisuuksiltaan eri laisia ja parempia kasvilajikkeita Kasvinjalostus nostaa geenivarojen taloudellista arvoa ja tuottaa hyötyä viljelykasvien tuottajille, sadon hyödyntäjille, ihmisten ja eläinten terveydelle sekä elinympäristöllemme

Lisätietoja kasvinjalostuksesta: www.boreal.fi