Insinööritoimisto LVI-INSINÖÖRIT KY LVI-TYÖSELITYS SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKO JOENSUUN SEMINAARIN PERUSKORJAUS Työ nro LVI 2267 15.2.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1(5) 1. YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET... 1 11. RAKENNUSHANKE... 1 11.1 Rakennuskohde ja sijainti... 1 11.2 Rakennuspaikka... 1 11.3 Rakennushankkeen yhteystiedot... 1 11.4 Suunnittelijat ja asiantuntijat... 1 11.5 Urakat ja nimistö... 2 11.6 Suunnitelma... 2 11.7 Yleiset asiakirjat ja viranomaisten määräykset, yhteydenpito viranomaisiin... 3 12. TYÖN LAAJUUS... 4 12.1 LVIA-urakan hankintarajat... 4 12.2 Muut hankintarajat... 4 12.3 Muutostyö... 4 12.4 Purkutyö... 4 13. VELVOLLISUUDET JA VASTUU... 6 13.1 Urakoitsijan vastuu... 6 13.2 Takuu ja vakuudet... 6 13.3 Muutokset... 6 13.4 Yleiset velvollisuudet... 6 13.5 Aikataulut... 7 13.6 Vastaanottomenettely... 7 13.7 Laitoksen säätö ja mittaukset... 8 13.8 Tarkistusmittaukset... 8 13.9 Viranomaisten tarkastukset... 9 13.10 LVIAS - laitteiden toimivuustarkastus... 9 13.11 LVIA - laitteiden takuuajan huolto... 9 14. YLEISET VAATIMUKSET... 11 14.1 Yleistä... 11 14.2 Korroosiosuojaus ja maalaus... 13 14.3 Sähkölaitteita koskevia vaatimuksia... 13 14.4 Akustiset vaatimukset... 14 14.5 Mallit ja malliasennukset... 15 15. LAITTEIDEN MERKITSEMINEN... 16 15.1 Rakennusaikaiset merkinnät... 16 15.2 Konekilvet... 16 15.3 Tunnuskilvet... 16 15.4 Putkijohtojen merkitseminen... 16 15.5 Kanavien merkitseminen... 17 15.6 Venttiilikilvet/merkintäliuskat... 17 15.7 LVIA-kilpityypit... 17 15.8 Muut merkinnät... 17 16. PIIRUSTUKSET JA ASIAPAPERIT... 18 16.1 Suunnittelijan piirustukset... 18 16.2 Urakoitsijan piirustukset... 18 16.3 Reikäpiirustukset... 19 16.4 Työmaapiirustukset... 19 16.5 Sähkölaitteita koskevat asiapaperit... 19 16.6 Luovutusasiakirjat... 19 16.7 Käytön opastus... 22 16.8 LVIA-asennusten työturvallisuus... 22 16.9 Luovutusmateriaali... 22 2. PUTKIJOHTOLAITTEET... 23 21.1 Urakkarajat... 23
SISÄLLYSLUETTELO 2(5) 21.2 Piirustuksissa käytettyjä lyhenteitä... 23 21.3 Yleistä putkien asentamisesta... 23 21.4 Lävistykset... 24 21.5 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet... 24 21.6 Painekokeet... 25 21.7 Käyttövesiverkoston säätö... 25 21.8 Lämmitys(patteri)verkostojen säätö... 26 21.9 Ilmanvaihtolämmitysverkoston säätö... 27 21.10 Mittareiden ja antureiden suojataskut... 27 21.11 Putkistojen huuhtelu... 27 22. VESI- JA VIEMÄRIJOHTOLAITTEET... 28 22.1 Yleistä... 28 22.2 Laitoksen kuvaus... 28 22.3 Vesijohdot... 28 22.4 Venttiilit ja varusteet... 29 22.5 Jätevesiviemärit... 29 22.6 Sadevesiviemärit... 30 22.8 Viemäriverkostojen videokuvaus... 31 22.9 Käyttöveden lämmitys... 31 22.10 Lattiakaivot... 31 22.11 Pikapalopostit... 32 22.12 Kastelupostit... 32 22.13 Kastelupostien varusteet... 32 22.14 Vesimittarit... 32 22.15 Kuivauspatterit... 32 22.16 LVI-verkostoihin liittyvät koneet ja laitteet... 32 22.17 Ilmanvaihtojärjestelmän vesilukot... 33 22.18 Vesijohto- ja viemärikalusteet... 33 23. LÄMPÖJOHTOLAITTEET... 35 23.1 Laitoksen kuvaus... 35 23.2 Lämmönjakokeskukset (siirtimen uusinta)... 35 23.3 Lämpöjohtoputket varusteineen... 38 23.4 Lämmityspatterit... 38 23.5 Lämmityspatterien varusteet... 38 23.6 Lämpöjohtojen venttiilit ja varusteet... 39 23.7 Ilmakellot ja ilmanpoisto... 39 23.8 Verkostojen paisunta... 40 23.9 Ilmastointipatterit... 40 23.10 Kierrätysilmakoneet... 40 24. ERISTYKSET... 41 24.1 Yleistä... 41 24.2 Eristyspaksuudet ja asennusvälit... 41 24.3 Eristyskohteet, tyypit ja päällysteet... 42 24.4 Eristämättä jätettävät laitteet, johdot ja varusteet... 43 24.5 Eristysten ja putkien maalaus... 44 24.6 Ulkopuoliset sadevesiviemärit... 44 24.7 Nykyisen lämmönjakokeskuksen eristys... 44 3. ILMANVAIHTOLAITTEET... 45 31. YLEISTÄ... 45 31.1 Yleiset vaatimukset... 45 31.2 Laitoksen kuvaus... 45 31.3 Urakkarajat... 45 31.4 Piirustuksissa käytettyjä lyhenteitä... 45
SISÄLLYSLUETTELO 3(5) 31.5 Ilmanvaihtolaitteiden sähkötehokkuus... 45 31.6 Ilmakanavien ja kojeiden tiiveyskokeet... 45 31.7 Ilmavirtojen säätö ja mittaus... 47 31.8 Tuloilman pääte-elinten hajoituskuvioiden säätö... 48 31.9 Lämmöntalteenoton mittaus... 48 31.10 Äänitasojen mittaus... 48 31.11 Kanavien asennukset, kannatukset ja ripustukset... 48 31.12 Tärinänvaimentimet... 49 32. KANAVAT JA NIIDEN VARUSTEET... 51 32.1 Kanavien materiaalit ja liitokset... 51 32.2 Kanavien mutkat... 53 32.3 Tarkastus- ja puhdistusluukut (PL)... 53 32.4 Säätö- ja sulkupellit... 54 32.5 Ilmamääräsäätimet... 55 32.6 Ilmanotto- ja jäteilmakatokset sekä poistoilmakojeiden piiput... 56 32.7 Raitis- ja ulospuhallushajoittimet... 56 32.8 Kanavien suojatulppaukset ja tarkastukset... 56 32.9 Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus... 56 33. KANAVIEN ERISTYKSET... 58 33.1 Lämpöeristys... 58 33.2 Paloeristys... 58 33.3 Kanavien äänenvaimennukset... 58 34. ILMANKÄSITTELYKOJEET... 60 34.1 Yleistä... 60 34.2 Tuloilmakojeet... 60 34.3 Poistoilmakojeet... 64 34.4 Kierrätysilmakojeet... 65 34.5 Sähkömoottorit... 65 34.6 Varasarjat... 65 34.7 Taajuusmuuttajat... 66 35. VENTTIILIT, SÄLEIKÖT JA LAITTEET... 67 35.1 Yleistä... 67 35.2 Tulo- ja poistoilmaelimet... 67 35.3 Ylivirtauslaitteet... 67 35.4 Raitis- ja jäteilmasäleiköt... 67 35.5 Raitisilmakammiot... 67 35.6 Ilmastointikatokset... 68 35.7 Muut laitteet, varusteet ja järjestelmät... 68 4. SÄÄTÖ- ja VALVONTALAITTEET (RAKENNUSAUTOMAATIO)... 69 4.1. Yleistä rakennusautomaatiosta... 69 42.1 Yleistä... 71 42.2 Säätöjärjestelmät... 71 42.21 Ilmastointikojeiden säätö... 72 42.22 Verkostojen säätö... 72 42.3 Ohjausjärjestelmät... 72 43. JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖPÄÄTE... 73 43.3 Yleistä... 73 44. VALVONTAJÄRJESTELMÄN TOIMINTA JA VALVONTATEHTÄVÄT... 74 44.1 Toimintaperiaate... 74 44.2 Järjestelmän käyttö... 75 44.3 Valvontatoiminnot... 75 44.4 Hälytysvalvonta, erillishälytykset... 75 44.5 Käyttötilaohjaukset... 75
SISÄLLYSLUETTELO 4(5) 44.6 Käyttötilan valvonta, ristiriitahälytys... 75 44.7 Analogiamittaukset, raja-arvovalvonta... 76 44.8 Energia- ja määrämittaus, pulssilaskenta... 76 44.9 Portaattomat säädöt... 77 44.10 Hälytysluokat ja hidastukset... 77 44.11 Alakeskukset... 77 44.12 Alakeskusohjelmisto... 78 44.13 Käynnistys/pysäytys-aikaohjelmat... 78 44.14 Lämmityksen käynnistysajan optimointiohjelma... 79 44.15 Huipputehon rajoitus (varaus)... 79 44.16 Lukitukset ja pakko-ohjaukset... 79 44.17 Tapahtumaohjelmat... 80 44.18 Tietojen muokkaus... 80 44.19 Käyttötoimenpiteet... 80 45. KENTTÄLAITTEET... 81 45.1 Säätöventtiilit... 81 45.2 Toimilaitteet... 81 45.3 Mittauslaitteet... 82 45.4 Taajuusmuuttajat... 84 45.5 Valvontajärjestelmään liitettävät muut toiminnot... 84 45.6 Laite- ja kaapelimerkinnät... 84 45.7 LVIA-laitteiden toimintakokeet... 84 45.8 Toimivuustarkastus... 85 46. SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄN TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO 86 46.1 Luovutusasiakirjat... 86 46.2 Käytön opastus... 86 46.3 Takuuajan toimenpiteet... 87 46.4 Säätökaaviot... 88 LIITE 1 Kalusteluettelo
1 1. YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET 11. RAKENNUSHANKE 11.1 Rakennuskohde ja sijainti Nimi SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKO JOENSUUN SEMINAARIN PERUSKORJAUS Työ käsittää Suomen Ortodoksisen kirkon, Joensuun Seminaarin ja Seminaarikirkon tämän suunnitelman mukaiset LVIA-työt ja urakat. 11.2 Rakennuspaikka Kiinteistön sijainti Katuosoite Joensuu: II:205:12 Torikatu 41, 80100 JOENSUU 11.3 Rakennushankkeen yhteystiedot Rakennuttaja / tilaaja Suomen ortodoksinen kirkko, (y-tunnus 0170776-1) PL12 (Karjalankatu 1), 70101 Kuopio Kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen Puh. 020 6100 222 / 040 190 2028 e-mail: matti.rouvinen @ ort.fi Käyttäjän edustaja Seminaarin johtaja Mikko Sidoroff Puh. 050 521 0920 e-mail: mikko.sidoroff @ ort.fi 11.4 Suunnittelijat ja asiantuntijat Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Lappalainen&Korjonen Oy Rantakatu 30, 80100 JOENSUU Markku Korjonen Puhelin: 0500 670 524 Sähköposti: markku.korjonen @ arktoimisto.fi Rakennesuunnittelu Joensuun Juva Oy Penttilänkatu 1F, 80220 JOENSUU Petteri Elonen Puhelin: 043 2180 751 Sähköposti: petteri.elonen @ joensuunjuva.fi
2 LVIA-suunnittelu Insinööritoimisto LVI-INSINÖÖRIT Ky Puijonkatu 22 A 70110 KUOPIO Puh. 010 323 7190 Yht. hlöt: Eero Korhonen, insinööri Puh. 010 323 7191 Gsm. 0500 276 440 Email. eero.korhonen@lvi-insinoorit.fi Jukka Räisänen, insinööri Puh. 010 323 7196 Gsm. 050 407 8489 Email. jukka.raisanen@lvi-insinoorit.fi Sähkösuunnittelu AH Talotekniikka Oy 1089 (Ajajantie 1), 70781 KUOPIO Jukka Muona Puhelin: 0400 257 580 Sähköposti: jukka.muona @ ah-talotekniikka.fi Haitta-ainekartoitus AVS Insinöörivalvonta Oy Kevätkatu 3, 80140 JOENSUU Arto Savinainen Puhelin: 050 49 333 00 Sähköposti: info@insvalvonta.fi 11.5 Urakat ja nimistö 11.6 Suunnitelma LVIA-työt jakaantuvat seuraaviin sivu-urakoihin, joita tämä työselitys koskee: - LVI-urakka (LVI) - putkijohtolaitetyöt - ilmanvaihtolaitetyöt - säätölaiteurakka (AU) Muista urakoista käytetään seuraavia nimityksiä: - rakennusurakka (RU) - sähköurakka (SU) Sanalla työselitys tarkoitetaan tätä työselitystä ja sanalla urakoitsija LVI- ja säätölaiteurakoitsijaa. LVI-urakoitsijasta on käytetty merkintää LVI ja säätölaiteurakoitsijasta AU. Putki- ja ilmanvaihtolaitetoimittajasta on käytetty merkintää (PU) ja (IU) alaurakkalaskentatyön helpottamiseksi. Suunnitelma käsittää: - työselityksen - piirustusluettelon mukaiset piirustukset
3 Työselitys ja piirustukset täydentävät toisiaan. Piirustusten suhteen pätee mittaluku ennen mittakaavaa. Piirustuksissa on käytetty pääasiassa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D4 mukaisia piirrosmerkkejä ja lyhenteitä. Laitteiden numerointi on merkitty LVI-tarvikeluettelon 2003 numeroilla sekä valmistajien tuoteluetteloiden numeroilla. Huom! Urakkalaskentavaiheen jälkeen tapahtuvien kaikkien koje- ja laitejärjestelmämuutosten muutoskustannukset (kaikki suunnittelu- ja tulostuskustannukset) työ- ja luovutuspiirustuksiin kuuluvat kokonaisuudessaan muutosta esittävälle urakoitsijalle. 11.7 Yleiset asiakirjat ja viranomaisten määräykset, yhteydenpito viranomaisiin Urakkasuorituksessa noudatetaan asiakirjojen lisäksi rakentamista koskevia lakeja ja asetuksia, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä, eri viranomaisten ja julkisten laitosten, kuten rakennustarkastus-, palo ja sähkötarkastus viranomaisten sekö vesi- ja energialaitoksen määräyksiä ja ohjeita. Urakoitsija on velvollinen hoitamaan yhteydenpidon viranomaisiin oma-aloitteisesti ja suorittamaan viranomaisten tarkastusten maksut urakkaan sisältyvinä.
4 12. TYÖN LAAJUUS 12.1 LVIA-urakan hankintarajat LVIA urakan urakka- ja hankintarajat on esitetty tässä LVI työselityksessä, LVIA piirustuksissa ja kaupallisissa asiakirjoissa. Urakkaan kuuluvat, ellei erikseen ole toisin mainittu, kaikki tässä suunnitelmassa mainitut tehtävät, työt ja tarvikkeet siten, että laitos töiden päätyttyä on täysin käyttövalmis suunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi urakkaan kuuluvat kaikki viralliset tarkastukset kustannuksineen. 12.2 Muut hankintarajat 12.3 Muutostyö 12.4 Purkutyö Muiden urakoitsijoiden hankinnat ja LVIA urakoista muille urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty erillisissä kaupallisissa asiakirjoissa. Kaupallisissa asiakirjoissa esitetään rakennuttajan, rakennusurakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden sekä rakennuttaja erillisurakoiden ja hankkijoiden sivusuoritus- ja myötävaikutusvelvollisuudet. Kaupalliset asiakirjat sisältävät myös LVIA urakoihin kohdistuvia teknisiä ohjeita, jotka tulee huomioida. Työssä tulee ottaa huomioon urakkaan kuuluvana vaiheittain tehtävä muutostyön luonne. Työjärjestyksestä tulee urakoitsijoiden sopia ennakkoon rakennuttajan kanssa. LVIA urakoitsijoiden tulee huomioida, että kiinteistö toimii pääosin normaalisti työvaihepiirustuksissa ja kaupallisissa asiakirjoissa esitettyjen aikataulu ja työjärjestys vaatimusten mukaisesti. LVIA järjestelmien tulee olla toiminnassa siten, että katkokset nykyisen kiinteistön osalla LVIA järjestelmissä jäävät mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki väliaikaiset kytkennät kuuluvat urakkaan. Kaupallisissa asiakirjoissa on esitetty LVIA tekniikan liittyviä välitavoitteita, mitkä tulee huomioida urakkasuorituksessa sekä selvitys niistä järjestelmistä / putkistoista, mitkä on oltava käytössä ko. urakka suorituksen aikana. Katkoksista lämmön ja veden osalta tulee urakoitsijan sopia rakennuttajan kanssa ennen ko. järjestelmän toiminnan väliaikaista katkaisemista. Purkutöiden urakkarajat on esitetty kaupallisissa asiakirjoissa. LVI ja säätölaiteurakkaan kuuluu purkaa kaikki ko. järjestelmästä käytöstä poistuvat laitteet, putkistot, kanavat ja ohjelmistot, ellei niistä ole erikoisesti sovittu erillisurakkaan kuuluvaksi. Kaikki käyttöön jäävät laitteet ja tarvikkeet on esitetty piirustuksissa. Urakoitsijoiden on huomioitava nykyisen kiinteistön toiminnan vaatimat vaiheittaiset purkutyöt ja väliaikaiset kytkennät kuuluen urakkaan.
5 Laskentapiirustuksissa on esitetty periaatteellisesti putkistojen ja kanavistojen tulppaukset. Ao. urakoitsija tulee siirtää puretut laitteet rakennusalueella rakennusurakoitsijan osoittamaan paikkaan. Laitteiden ja tarvikkeiden kuljetus edelleen kuuluu rakennusurakkaan. Urakkaan kuuluu LVI piirustusten esittämän laajuuden lisäksi uusien LVI asennusten ja asennusreittien kohdalla tarvittavat putkistojen purkamiset.
6 13. VELVOLLISUUDET JA VASTUU 13.1 Urakoitsijan vastuu Urakoitsija on vastuussa rakennuttajalle urakkaan liittyvistä töistään kokonaisuudessaan (myös aliurakoitsijoidensa ja laitetoimittajiensa osuudesta). Urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan asennustyössä havaitut virheet ja omavaltaiset poikkeavuudet laadituista suunnitelmista. Urakoitsijan on myös korvattava korjauksesta johtuvien muiden töiden kustannukset. 13.2 Takuu ja vakuudet 13.3 Muutokset Urakoitsijan takuuajan velvollisuudet määritellään urakkasopimuspapereissa. Takuuajan pituus on kaksi (2) vuotta. Vakuudet ovat urakkasopimuksen mukaiset. Takuuajan jälkeisestä vastuusta noudatetaan Yleisiä Sopimusehtoja, YSE 2013 mukaisesti. Takuuaikana vaihdettujen osien ja laitteiden takuu jatkuu vaihtamispäivästä takuuajan mittaisena. Rakennussuunnitelmissa mahdollisesti suoritettavat muutokset tai piirustuksissa ilmenevät poikkeamat on urakoitsijan huomioitava tätä suunnitelmaa koskevissa töissä. LVIA-urakoitsijoiden on hyvissä ajoin ennen työn tekemistä ilmoitettava tarveaineita ja suunnitelmia koskeva eriävä mielipiteensä sekä huomautuksensa piirustuksissa tai työselityksessä mahdollisesti ilmenevistä epäselvyyksistä tai puutteellisuuksista. Jos jälkeenpäin ilmenee ristiriitoja, ratkaisee rakennuttaja kumpaa noudatetaan. Lisäkustannuksia tai hyvityksiä aiheuttavista muutoksista on ennen töiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka ainoastaan rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- ja hyvityslaskuja esitettäessä. Tarjouksissa työt, tarveaineet ja yleiskustannukset (yleiskulut/muut kustannukset) on yksityiskohtaisesti eriteltävä ja hinnoiteltava. Hinnoittelussa käytetään urakkasopimuksen mukaisia yksikköhintoja, jos sellaisia on tai näiden puuttuessa vastaavin perustein sovittuja hintoja. 13.4 Yleiset velvollisuudet Työt on tehtävä noudattaen voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten määräyksiä. Urakoitsijan on huolehdittava kaikista LVIA-töihin liittyvistä viranomaisten tarkastuksista kustannuksellaan. Urakoitsijan on nimettävä työtä johtamaan teknisen koulutuksen saanut työnjohtaja. Urakoitsijan päätösvaltaisen edustajan on osallistuttava työmaakokouksiin ja tarkastuksiin sekä urakoitsijapalavereihin. Urakoitsija on velvollinen vaadittaessa ilman lisäkorvausta esittämään selvitykset siitä, että käytetyt tarvikkeet ja laitteet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Urakoitsijan tulee valvoa omiin työsuorituksiinsa liittyvien muiden urakoitsijoiden asennuksia niin, että päästään hyvään työsuoritukseen ja vältetään päällekkäisiä asennuksia urakoitsijoiden kesken.
7 13.5 Aikataulut Rakennusurakoitsija sekä LVIAS- urakoitsijat laativat yhteistyössä työaikataulun. Urakkapyynnössä on esitetty rakennuttajan asettamat aikataulut. Työaikatauluun merkitään LVIA-töiden osalta mm.: - ulkopuoliset työt - tilojen yksityiskohtaiset asennusajankohdat - vesi- ja viemärirunkoputkistojen asennusajankohta - lämmönjakokeskuksen putkistojen asennusajankohta - lämpöjohtoputkistojen asennusajankohta - ilmanvaihtokojeiden ja -laitteiden asennusajankohta - suurempien laitekokonaisuuksien toimitusajankohta - kalustamisajankohta - mittausten ja säätöjen alkaminen 13.6 Vastaanottomenettely Työmaakokouksien yhteydessä ja rakennuksen luovutusvaiheessa suoritetaan seuraavia osatarkastuksia ja toimenpiteitä: - laitetarkastukset - toimintatarkastus (itselle luovutus) - toimintakokeet - laitoksen säädöt ja mittaukset - tarkistusmittaukset - viranomaisten tarkastukset - vastaanottotarkastus - jälkitarkastus - takuutarkastus Kukin urakoitsija suorittaa tässä ja jäljempänä työselityksen ao. osissa mainitut kokeet, säädöt ja mittaukset ja laatii niistä pöytäkirjan. Toimenpiteistä on ennakolta (vähintään 3 vrk. ennen suoritusta) ilmoitettava rakennuttajalle ja pöytäkirja on välittömästi toimenpiteiden jälkeen luovutettava rakennuttajalle. Urakoitsija on lisäksi velvollinen osallistumaan muitakin urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esim. automatiikka, ohjauksien ja hälytyksien kokeilu, ääniteknilliset tarkastukset yms.). Laitetarkastukset Rakennusaikana suoritetaan rakennuttajan toimesta tarkastuksia, joissa todetaan materiaalien ja työmenetelmien sopimuksenmukaisuus. Tarkastus koskee erikoisesti: - putkistojen ja ilmanvaihtokanavien eristyksiä - laitteiden ja kannakkeiden korroosiosuojausta - urakoitsijan hankkimien laitteiden ja kojeiden vastaavuus suunnitelmissa esitettyihin laitteisiin ja kojeisiin
8 Toimintatarkastus (itselle luovutus) Urakoitsijat tekevät laitteidensa omatarkastukset ja kirjaavat ne listaan sekä toimittavat ne rakennuttajalle ja LVI-suunnittelijalle ennen toimintakokeita. Toimintakokeet Urakoitsijat tekevät yhdessä laitteiden toimintakokeet sen jälkeen, kun kukin urakoitsija on ilmoittanut laitteidensa olevan toimintakunnossa ja seuraavat ehdot on täytetty: - sähkön syöttö tapahtuu lopullisilla laitteilla ja lopullisia siirtoyhteyksiä myöten - mittarit on asennettu ja toimivat - varo- ja hälytyslaitteet toimivat - valaistus on riittävä - tarkastettavat laitteet ja tilat on alustavasti siivottu eikä niissä suoriteta mitään kokeita haittaavia töitä Kokeessa todetaan ainakin seuraavaa: - ovatko moottorien, venttiilien ym. liikesuunnat oikeat - varolaitteiden toiminnat - toimivatko hälytykset ja rinnakkaiskäytöt oikein - vastaavatko säätötulokset asetusarvoja ja tapahtuvatko muutokset oikeaan suuntaan - ovatko merkinnät oikeat ja yhdenmukaiset LVIA-urakoitsija tekee omalta osaltaan pöytäkirjan siten, että kaikki kokeillut toiminnot merkitään listaan. Listassa kunnossa olevat ja puutteelliset toiminnat esitetään sopivin merkein. Toimintakoe on oltava hyväksytysti suoritettu viimeistään 1 viikko ennen vastaanottotarkastusta ja pöytäkirja toimitettu rakennuttajalle ja LVI-suunnittelijalle. 13.7 Laitoksen säätö ja mittaukset Laitoksen säädöt ja mittaukset on oltava tehty viimeistään 1 viikko ennen vastaanottotarkastusta. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset yhteistyössä ja ainakin seuraavat toimenpiteet on tehtävä: - patteriverkoston säätö (PU) - ilmanvaihtoverkoston säätö (PU) - käyttövesiverkoston säätö (PU) - äänitasojen mittaus (IU) - ilmavirtojen säätö (IU) - säätölaitejärjestelmän viritys, asetusarvojen kirjaaminen ja niiden tarkastus (AU) 13.8 Tarkistusmittaukset Kun urakoitsija on saanut kaikki säätö- ja mittaustyöt tehdyksi ja toimittanut pöytäkirjan tilaajalle ja suunnittelijalle, suoritetaan urakoitsijan ilmoittamien tulosten tarkistusmittaukset pistokoeluontoisesti.
9 Tarvittavat mittausvälineet, taulukot, tikkaat, henkilöstön yms. toimittaa urakoitsija. Rakennuttajan edustaja, joka valvoo tarkistusmittauksia, saa halutessaan käyttää myös omia mittareitaan. Tarkistusmittaukset on voitava aloittaa vähintään 1 viikkoa ennen vastaanottoa. 13.9 Viranomaisten tarkastukset Asennetun laitoksen tulee olla viranomaisten vaatimusten mukainen. Urakoitsijan tulee pitää yhteyttä ao. viranomaisiin ja hyväksyttää käyttämänsä laitteet ja rakentamansa laitos viranomaisilla. Mikäli viranomaisten valvontatoimenpiteistä aiheutuu työn aikana suunnitelmien muutoksia, on urakoitsijan ennen työn suorittamista tehtävä ilmoitus suoritettavista muutoksista rakennuttajalle. Muutostöissä käytetään tarvittaessa muutostyötarjousmenettelyä. 13.10 LVIAS - laitteiden toimivuustarkastus LVIAS-laitteiden toimivuustarkastus pidetään 6 kuukauden kuluessa ko. rakennuskohteen vastaanoton jälkeen. Rakennuttajan kutsusta kaikkien urakoitsijoiden tulee osallistua ko. vastuuhenkilön toimesta järjestettävään tilaisuuteen. 13.11 LVIA - laitteiden takuuajan huolto Takuuaika on kaksi (2) vuotta kaikille laitteille. Kuhunkin urakkaan sisällytetään varsinaisen laitteiden rakenne- ja asennustyön lisäksi laitteiden määräaikaishuolto takuuaikana. Urakoitsijan tehtäviin ja velvoitteisiin kuuluu takuuaikana seuraavaa: - Kaikkien huoltotoimenpiteiden yhteydessä tapahtuvien matka- ja lähetyskulujen kustantaminen. - Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. - Kaksi (2) kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) kuukautta. - Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. - Huoltokäynnin yhteydessä uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon; kulutustarvikkeet ja aineet eivät sisälly huoltoon. - Huoltotöitä aloitettaessa on aina ensin otettava yhteyttä laitoksen vastuunalaiseen hoitajaan ja huoltokäynnistä on saatava hänen kuittauksensa. Tehdyistä toimenpiteistä on tehtävä kirjallinen selostus rakennuttajalle. - Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäynnin välillä, kuuluvat nämä käynnit takuuseen.
10 - Valmistajien tai laitetoimittajien suosituksen mukaiset huoltotoimenpiteet. - Tarvittava voitelu, ym. täyttöjen lisääminen ja pyörivien koneiden akselitiivisteiden korjaus yms. - Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava kaikkien laitteiden yleistarkastus ja toiminnan kokeilu sekä tutkittava, että laitteita käytetään tarkoituksen mukaisesti. Mahdolliset virheelliset käyttötavat on oikaistava. - Takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkastus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. - Kaikki urakoitsijan normaalin huoltosopimuksen mukaiset työt. Urakoitsijan on toimitettava tarjoushuoltosopimusehdotuksesta takuuajan jälkeen toimenpideluetteloineen. Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - Kaikkien puhaltimien, moottoreiden ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittaessa huolto, voitelu ja korjaustoimenpiteet. - Kojeiden automaattisten säätölaitteiden toiminnan, toimintapisteiden ja asetusarvojen tarkastus, sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. Automaattisten säätölaitteiden huolto on tehtävä laitteiden valmistajan tai kotimaisen edustajan toimesta. Kerran vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - Puhaltimien, pumppujen, verkostojen ym. käynnistymis-, pysähtymis- ja hälytysarvojen tarkastus ja tarpeen vaatiessa korjaus. - Putkisto- ja venttiilitiivisteiden korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uuden pakkausta. - Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta.
11 14. YLEISET VAATIMUKSET 14.1 Yleistä Tässä suunnitelmassa eräiden laitteiden ja tarvikkeiden laatu on määritelty tietyn valmistajan tuotemerkinnöillä. LVIA-laitteina ja tarvikkeina käytetään ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Kauppanimellä mainitut laitteet ja tarvikkeet voidaan korvata kotimaisuudeltaan ja käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on hankittava haluamalleen vaihdolle rakennuttajan ja suunnittelijan hyväksyntä. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää kuitenkin vaihdon esittäjälle. Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jokin suunnittelijan esittämä laitevaatimus tai kytkentätapa sovellu hänen laitteilleen, eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta, jos ohjelmanmukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää omille laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen mukaan. Piirustuksissa on pyritty esittämään tilojen jakaminen eri urakoitsijoiden laitesijoituksia varten. Mikäli urakoitsijan laitteiden tilan tarve muuttuu suunnitelmassa esitetystä, tulee hänen saada muutokselle rakennuttajan hyväksyminen. Samoin on meneteltävä, jos laitesijoitusta aiotaan muuttaa. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan kuljetusreitit yksityiskohtaisesti ja varaamaan tarvittavat työnaikaiset asennus- ja kuljetusaukot. Kaikkien laitteiden tulee olla siten rakennettuja, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa kuljettaa ulos tilanteen vaatiessa niiden vaihtamista. Mikäli urakoitsijan laitteet eivät mahdu varattuihin tiloihin tai laitteille ei jää riittävästi huoltotilaa tai laitteet eivät mahdu varatuista kuljetusteistä, on asiasta tehtävä ilmoitus ennen urakkasopimusten allekirjoittamista, sillä mitään tämän jälkeen esitettyä kuljetus- tai sijoitustilan lisäysvaatimusta ei enää hyväksytä, eikä rakennuttaja suorita mitään kuljetus- tai sijoitustilan laajentamisesta aiheutuvaa lisälaskua. Samantyyppiset LVI-laitteet kuten pumput, lämmönsiirtimet, puhaltimet, ilmanvaihtokojeiden osat ja laitosvarusteet ja sähkömoottorit on pyrittävä valitsemaan saman tehtaan tuotteista. Hyväksymismenettely Urakoitsijan on hyväksytettävä rakennusaikana sovittavan aikataulun mukaisesti LVI suunnittelijalle tai muulle rakennuttajan edustajalle kaikki laitteet ja materiaalit erillisellä listauksella, jota täydennetään hyväksyttämisen edistyessä. Urakoitsija hyväksyttää rakennuttajalla myös kaikki materiaalit, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty LVI-suunnitelmassa.
12 Mikäli urakoitsija käyttää suunnitelmista poikkeavia tuotteita, kuuluu urakoitsijan viedä kustannuksellaan muutokset LVI suunnitelmiin. Tällaisia muutoksia ovat mm. - tulo- ja poistoilmakoneiden mittatiedot (poikkeamat) - tulo- ja poistoilmaelimien malli - lämmityslaitteiden tekniset tiedot Hyväksymistä varten urakoitsijan on toimitettava rakennuttajalle tarvittavat tuotetiedot. Ne käsittelevät tuotteesta riippuen mm.: - lopulliset mitoitusarvot seuraavista laitteista: lämmönsiirtimet (PU) pumput (PU) ilmankäsittelykoneet (IU) lämmöntalteenottolaitteet (IU) tulo- ja poistoilmaelimet (IU) säätölaitteet (AU) - tuottokäyrät, toimintapisteet, tehontarve ja hyötysuhteet kaikista pumpuista ja puhaltimista - tehot, lämpötilat, nestevirrat sekä ilma- ja nestepuolen painehäviöt kaikista ilmankäsittelykoneiden pattereista - äänitekniset tiedot puhaltimista, jäähdytyslaitteista, yms. laitteista - valmiiksi pintakäsiteltyjen tuotteiden värisävyt (hyväksytetään arkkitehdillä) - muista laitteista ja materiaaleista rakennusaikana tuotekohtaisesti sovittavassa laajuudessa: lopulliset mitoitusarvot huoltotiedot mitta- ja painotiedot viranomaisten hyväksymistodistukset Pumpuista ja puhaltimista valitaan ko. valmistajan vaihtoehdoista toimintapisteissä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella toimiva malli. Tyypiltään samankaltaiset tuotteet on valittu saman valmistajan tuotteista, jos LVIsuunnitelmassa ei ole muita vaatimuksia. Poikkeukset on esitettävä urakkatarjouksessa. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat pumput, lämpösiirtimet, ilmankäsittelykoneet, ilmanvaihdon huoltolaitteet, vesikalusteet, yms. Sähkömoottorit on valittava siten, että moottorin ottama virta ei ylitä normaalikäytössä 80 % nimellisvirrasta. Urakoitsijan käyttäessä alaurakoitsijoita ja hankkijoita, on nämä kaikki esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista.
13 Urakoitsijan on varmistettava ja valvottava, että alaurakoitsijat ja -hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeiden kotimaisuudesta annettuja ohjeita. Hyväksyttämismenettelyn erillislistaus on esitettävä LVI suunnittelijalle 1 viikko ennen jokaista työmaakokousta. Hyväksyttämismenettelyä seurataan työmaakokouksien yhteydessä. 14.2 Korroosiosuojaus ja maalaus Kaikki kojeet ja laitteet toimitetaan valmiiksi pintakäsiteltynä (polttomaalaus, maalaus, galvanointi tms.) Seuraavat tarvikkeet korroosiosuojataan: - sellaiset terästä tai valurautaa olevat osat ja kannattimet, joita ei ole valmiiksi pintakäsitelty. Muualla kuin teknisissä tiloissa olevien valmiiksi maalattujen laitteiden väri on hyväksytettävä arkkitehdillä. Vesikatolla erikoisvärisävyyn maalataan kaikki ilmanotto- ja jäteilmakatokset, Retermia, erilliset poistoilmakojeet sekä kylmä- ja jäähdytyslaitteet piirustuksien mukaisesti. Urakkaan kuuluu myös pintakäsiteltyjen laitteiden maalipintojen korjaus, jos ne ovat kuljetus- tai asennusvaiheen aikana vahingoittuneet. 14.3 Sähkölaitteita koskevia vaatimuksia Sähkölaitteita koskevista asioista on huomioitava seuraavaa: - Kaikki hankintaan kuuluvat sähkölaitteet on toimitettava ao. asennustilojen edellyttämällä tavalla koteloituna ja määräysten mukaisin holkkitiivistein ja liittimin varustettuina. - Hälytysjärjestelmän impulssielimet on toimitettava sellaisina, että ne voidaan suoraan liittää hälytysjärjestelmään (24 V). - Kaikilla sähkölaitteilla tulee olla sähkötarkastuskeskuksen tai paikallisen viranomaisen hyväksyminen. - Urakoitsijan kuuluu kiinnittää paikoilleen kaikki hankkimansa laitteet - Urakoitsijan toimittamien sähkömoottoreiden tulee yleensä olla 3-vaiheisia. Moottorit on valittava siten, että moottorin ottama virta ei normaalikäytössä ylitä 80 % nimellisvirrasta. - Kaksinopeuksisia moottoreita varten sisältyy sähköurakkaan 2 kpl kontaktoreita konetta kohti. Jos urakkaan sisältyvät useampinopeuksiset koneet on kytketty siten, että em. kontaktorimäärällä ei tulla toimeen, on urakoitsijan suoritettava sähköurakoitsijalle lisäkontaktoreiden hankinnasta ja keskusten laajennuksesta aiheutuvat kustannukset. - Kaikki sähköjohdotukset tulee tehdä 5-johdin järjestelmää varten.
14 14.4 Akustiset vaatimukset Yleistä Suunnitelmissa esitetyt akustiset ratkaisut ovat ohjeellisia ja perustuvat ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan normaalien laitteiden ja asennustapojen käyttöön sekä jäljempänä mainittuihin sallittuihin äänitasoihin. Urakoitsijan on ennen asennustöiden aloittamista tarkastettava suunnitelmissa esitetyt vaimennukset. Tarkastuksessa on huomioitava laitteiden todelliset äänitekniset ominaisuudet. Tarpeelliset muutokset kuuluvat urakkaan. Lisäksi kaikki runkoääntä aiheuttavat laitteet asennetaan riittävästi mitoitettujen tärinäneristimien varaan. Ilmanvaihtolaitteiden äänenvaimennukset sekä äänitasojen mittaus on esitetty työselityksen ilmanvaihto-osassa. Äänitasojen ohjearvot ovat rakennuksen LVIS-laitteiden ja muiden niihin rinnastettavien laitteiden aiheuttama A-taajuuspainoitettu keskiäänitaso L A,eq,T (db) ja enimmäisäänitaso L A,max ( db) huoneessa. Sallitut äänitasot LVI laitteiden (ilmanvaihtokojeiden) rakennuksen eri tiloihin aiheuttamat sallitut äänitasot (LA, eq,t / kanavistojen kautta / LA,max.) ovat maksimissaan 33/38 db (A). Pumppujen jne. laitteiden aiheuttamat äänitaso laitetilaan saa olla maksimissaan 85 db (A). Ko. laitteiden vaimennukset kuuluvat ko. laitetoimitukseen. LVI-laitteiden rakennuksen eri tiloihin aiheuttamat sallitut äänitasot (L A,eq,T / L A,max ) ovat seuraavat: L A,eq,T / L A,max - asuintilat 28/33 db (A) - yhteistilat 33/38 db (A) - aula- ja käytävätilat 33/38 db (A) - toimistotilat 33/38 db (A) - keittiötilat 38/43 db (A) - saunaosasto 38/43 db (A) - varastotilat 38/43 db (A) - tekniset tilat 38/43 db (A) Sallittuja äänitasoja ei saa ylittää LVI laitteiden toimiessa suurimmalla tehollaan. Tiloille, joilla ei ole annettu suoranaisia äänitasoja, on pyrittävä olosuhteet huomioiden mahdollisimman äänettömästi toimivin ratkaisuihin. Ohjearvoina on pidettävä luettelossa mainittua vastaavanlaista huonetilaa. Huom! LVI laitteiden aiheuttamat äänitasot rakennuksen ulkopuolella saavat olla maksimissaan 49 db (A) 10 m:n päässä rakennuksen ulkoseinästä.
15 14.5 Mallit ja malliasennukset Putkien sekä IV-kanavien kannakoinneista ja eristyksistä on tehtävä malliasennus ennen varsinaiseen asennukseen ryhtymistä. Tilojen malliasennukset tulee tehdä kaupallisissa asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Malliasennukset on hyväksytettävä rakennuttajalla ja LVI-suunnittelijalla ennen asennuksien jatkamista. LVI-tekniikan osalta tehdään em. malliasennusten lisäksi malliasennus iv konehuoneessa tuloilmakoneen lämmityspatterien kytkennästä (IU/PU). Malliasennusten lisäksi rakennuttajan edustaja tarkastaa LVIA-tekniikan huollettavuuden ennen laitteiden kytkemistä kiinni verkostoon mm. seuraavissa tiloissa: - lämmönjakohuone - ilmanvaihtokonehuone ja tekniset tilat - tulo- ja poistoilmakoneet
16 15. LAITTEIDEN MERKITSEMINEN 15.1 Rakennusaikaiset merkinnät 15.2 Konekilvet 15.3 Tunnuskilvet Kaikki hankitaan sisältyvät moottorit, säätölaitteet ja sähkökojeet urakoitsija merkitsee välittömästi kojeiden tultua asennetuksi paikoilleen. Merkinnästä tulee selvitä kojeesta laiteluettelossa käytetty tunnus ja kojeen asennuspäivämäärä. Merkinnät tehdään 100 x 200 mm suuruisiin vanerilevyihin, jotka kiinnitetään rautalangalla ao. kojeeseen. Em. väliaikaiset merkinnät poistetaan urakoitsijan toimesta vasta sitten, kun lopulliset tunnuskilvet on asennettu paikoilleen. Urakoitsija poistaa laitteistaan myös työaikaiset huopakynämerkinnät yms. Lämpöjohto- ja ilmanvaihtolaitteet jne. on varustettava metallisilla konekilvillä (valmistajan kilvet). Kilvistä tulee käydä ilmi valmistaja, valmistusvuosi, tekniset arvot ja tyyppimerkintä, jonka avulla ko. laitteen kaikki tiedot on löydettävissä valmistajan luettelosta. Teknisinä arvoina käytetään valitun laitteen todellisia arvoja, ei suunnitelmissa mainittuja arvoja, mikäli nämä poikkeavat toisistaan. Mikäli laite ei ole kotimainen, siinä tulee olla kilpi, josta ilmenee maahantuoja. Eristettävissä laitteissa kilpi on kiinnitettävä korokkeen avulla niin, että se jää eristyksen pinnalle. Konekilpien lisäksi asennetaan edellä esitetyille laitteille sekä lisäksi säätölaitteille, tuntoelimille, venttiileille, säätöpelleille, puhdistusluukuille sekä tarkastusluukuille ja viemäreiden puhdistusputkille (rakenteiden peitossa olevat) ym. vastaaville tunnuskilvet. Tiloissa näkyvillä olevat tunnuskilvet tehdään yhteneväiseksi kaikkien urakoitsijoiden kesken arkkitehdin ohjeiden mukaan. Näkyvillä sijaitsevien tunnuskilpien malli on hyväksytettävä rakennuttajalla. Tekstinä käytetään laitteen nimeä, tunnuskoodia ja palvelukohdetta. Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista, johon kaiverretaan mustat tekstit valkoiselle pohjalle, tekstien korkeus noin 10 mm. Kilvet kiinnitetään ko. laitteeseen tai sen lähelle. Tarvittaessa on käytettävä kiinnitysalustaa. On pyrittävä siihen, että lähekkäisten laitteiden samanlaatuiset kilvet kiinnitetään yhdenmukaisella tavalla. 15.4 Putkijohtojen merkitseminen Putkijohdot merkitään soveltaen standardeja ISO/R 508 (esim. Mölnlycke-teippejä, Jirva Oy). Merkinnät tehdään putken (eristyksen) ympäri kiinnitetyin teipein, joista ilmenee putkilaji ja virtaussuunta.
17 Teippejä liimataan putkiin LVI - laitetiloissa sekä jokaisen venttiilin viereen siten, että kytkentä saadaan havainnolliseksi. 15.5 Kanavien merkitseminen Kanavat merkitään kuten putkistot. Tekstillä ilmoitetaan kanavan laji ja mihin kojeeseen se liittyy sekä palvelualue. Kilpi kiinnitetään pääkanaviin sekä pitkiin haaroihin (yli 20 m), sekä kaikkiin konehuonetilasta lähteviin kanaviin. 15.6 Venttiilikilvet/merkintäliuskat Kertasäätöventtiilit varustetaan kilvillä, joissa on juokseva numero. Samat juoksevat numerot merkitään luovutuspiirustussarjaan. Kilvet voivat olla venttiilin yhteydessä olevia merkintäliuskoja tai alumiinikiekkoja (joihin tunnus stanssataan), esim. Jirvan tyyppiä LVI-1, kiinnitys ketjulla venttiiliin. 15.7 LVIA-kilpityypit Kilpityyppi Kilven koko [mm x Tekstin koko [mm] Kiinnitystapa Käyttökohdetyyppi mm] LVI 1 120 x 50 8 R Keskuslaitteet tms. LVI 2 100 x (20 + n x10) 5 K/P/R/T Kanavat, venttiilit, yksittäiset säätölaitteet ja anturit, mittarit, säätöpellit, palonrajoittimet, puhdistusluukut jne. LVI 3 100 x 20 3,5 T Säätölaitekaapissa olevat säätimet ja kytkimet jne. LVI 4 150 x 100 5 R/T Huollettavat (keskus)laitteet Kiinnitystavat: R = Kone- tai peltiruuvikiinnitys P = Pop-niittikiinnitys K = Kuulaketjukiinnitys T = Tarra-, teippi- tai liimakiinnitys 15.8 Muut merkinnät Alaslaskettujen kattojen yläpuolelle jäävät luukut, säätölaitteet, venttiilit ym. merkitään seinän yläosaan tai alaslasketun katon listaan kiinnitettävillä kerrosmuovista tehdyillä kilvillä (esim. PL, PP, Lj. sulut). Merkintätapa on hyväksytettävä rakennuttajalla.
18 16. PIIRUSTUKSET JA ASIAPAPERIT 16.1 Suunnittelijan piirustukset Suunnittelijan piirustukset ovat piirustusluettelon mukaiset. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on esitetty piirustuksissa. Suunnittelija tarkastuttaa laatimansa piirustukset viranomaisilla. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa urakoitsijan haluamana ajankohtana. Tästä aiheutuvat tuloilmaelimien yms. siirrot kuuluvat urakkaan. Urakoitsijalle luovutettavat piirustukset Kaupallisten asiakirjojen mukaisesti. 16.2 Urakoitsijan piirustukset Urakoitsija on velvollinen laatimaan viranomaisten, rakennuttajan, muiden urakoitsijoiden tai suunnittelijoiden tarvitsemat muutos-, lisä- ja yksityiskohtapiirustukset, jotka eivät sisälly urakan pohjana olevaan piirustussarjaan. Kaikki urakoitsijan laatimat piirustukset on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi. Hyväksytyistä asennuspiirustuksista toimittaa urakoitsija kaksi sarjaa rakennuttajalle ja yhden sarjan suunnittelijalle korvauksetta. Urakoitsijan tulee laatia tarvittaessa laitteiden kokoonpanon, asennuksen ja huoltotilantarpeen selvittämiseksi. - Suunnittelijan piirustusten täydentäminen laitteiden osalta urakoitsijan laitemerkinnöillä ja tarvittaessa yksityiskohtaiset piirustukset. - Teknisentilan piirustukset mittakaavassa 1:50. - Kytkentäasennuspiirustukset, piirikaaviot sekä muut toisten urakoitsijoiden töihin liittyvät selvitykset, asennuksissa tarvittava neuvonta sekä näiden asennusten valvonta. - Piirustukset konealustoista, kannatusrakenteista yms. Urakoitsijat tekevät piirustukset yhteistyössä sopien keskenään tilankäytöstä sekä kanavistojen, putkistojen, kaapelikourujen yms. risteilyistä. Pohjapiirustuksien lisäksi tehdään tarpeellisista kohdista leikkauksia ja detaljipiirustuksia. Asennuspiirustukset tehdään sähköisessä muodossa. Piirustukset laatinut urakoitsija hyväksyttää ne alustavasti rakennuttajalla, huolehtii sen jälkeen piirustuksien kierrättämisestä täydennyksiä varten muilla urakoitsijoilla, hyväksyttää valmiit piirustukset kaikilla osapuolilla ja kopioi ne sovittavan jakelun mukaisesti.
19 16.3 Reikäpiirustukset Kaupallisten asiakirjojen mukaisesti. 16.4 Työmaapiirustukset Urakoitsija merkitsee työmaalla pidettävään piirustussarjaan työn aikana tapahtuneet sellaiset muutokset, joista ei ole muutospiirustuksia. Urakoitsija siirtää kustannuksellaan nämä muutokset LVI-suunnittelijalta saatavaan levykkeeseen (CAD-tuloste) ennen luovutuspiirustusten kopiointia. Työmaapiirustukset varustettuna muutosmerkinnöin on tarvittaessa esitettävä LVItöiden valvojille. Tarkepiirustukset Kukin LVI-urakoitsija toimittaa urakkaansa kuuluvista järjestelmistä lopullisia asennuksia vastaavat tarkepiirustukset. Niissä esitetään asennetut LVI-tarvikkeet tyyppimerkintöineen ja säätöarvoineen sekä ilmanvaihtopiirustuksissa puhdistusluukut. Näistä piirustuksista kopioidaan myös luovutuspiirustukset. Urakoitsijat pitävät yllä ns. punakynäsarjaa, jonka korjaukset LVI-suunnittelija vie urakoitsijan laskuun loppupiirustuksiin ennen luovutussarjojen ja tiedostojen kopiointia. 16.5 Sähkölaitteita koskevat asiapaperit Urakoitsijan velvoitteisiin sisältyy: - Toimittaa sähköurakoitsijalle luettelot niistä hankintaansa sisältyvistä moottoreista ja kojeista, joiden johtoasennukset sisältyvät sähköurakkaan. Luetteloista tulee käydä selville kojeen teho (kw), nimellisvirta (A), valmistusnumero ja kytkentälaji. Luettelot on tehtävä riittävän ajoissa, koska sähköurakoitsijan keskushankinnat ovat riippuvaisia ko. luettelotiedoista. - Laatia aikataulu, josta käy selville järjestelmittäin ja tiloittain ne ajankohdat, milloin laitteet ovat asennettuina paikoilleen niin, että niiden sähköasennustyöt voidaan aloittaa ja milloin niiden koekäyttö- tai säätötyö on tarkoitus aloittaa. Aikataulu on hyväksytettävä rakennuttajalla sekä toisilla urakoitsijoilla. - Toimittavat tarpeelliset tiedot säätölaitetoimittajalle. 16.6 Luovutusasiakirjat Urakoitsija luovuttaa rakennuttajalle viimeistään lopputarkastusta aloitettaessa seuraavat asiakirjat kahtena täydellisenä sarjana: - 2 kpl LVI-työselityksiä kansioihin sijoitettuna - 2 sarjaa A4-kokoon taitettuja paperikopioita kansioihin sijoitettuna - 2 kpl CD-levykkeellä (CAD-tuloste) lopullisista LVI-työselityksestä ja LVIpiirustuksista - 2 sarjaa asemapiirroksia, johon on merkitty tonttialueella olevien kaivojen paikat kahdella luotettavalla mitalla rakennusten seinälinjasta Ilmanvaihtopiirustusten tulee luovuttaa DWG tiedoston mukaisilla väreillä tulostettuna paperikopioiden osalta.
20 Piirustussarjan tulee käsittää suunnittelijan ja urakoitsijan viimeiset piirustukset, joihin lisäksi on urakoitsijan toimesta merkitty työaikana mahdolliset tapahtuneet muutokset, joilla on merkitystä laitoksen tulevalle hoitajalle: - Alakaton tms. peitossa olevien peltien, venttiileiden puhdistusluukkujen ym. laitteiden paikat. - Ei näkyvissä olevien kanavien ja putkistojen sijainti. Kopiokustannukset maksaa urakoitsija. Konekortit 2 sarjaa täytettyjä konekortteja ao. kansioissa Jokaisesta laitteesta on täytettävä oma kortti. Konekortin malli hyväksytettävä rakennuttajalla. Sähköurakoitsija täyttää konekortit sähköurakkaan sisältyvien kaapelien, releiden ym. osalta. Mittauspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset 2 sarjaa alla lueteltuja asiapapereita kansioihin sijoitettuna: - Viralliset hyväksymistodistukset ja energialaitoksen käyttöluvat ym. - Mittaus- ja säätöpöytäkirjat käsittäen: lämmitys- ja käyttövesiverkostojen vesivirtojen säätö putkistojen painekokeet äänitasojen mittaus ilmamäärien mittaus säätölaitteiden viritys ja asetusarvot kanavistojen tiiveyskokeet Käyttö- ja huolto-ohjeet 2 sarjaa laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeita rengaskansioissa sisällysluetteloineen. Kukin urakoitsija laatii asentamistaan laitteista, koneista ja varusteista käyttö- ja huolto-ohjeet, joista käy selville käynnistysohjeet, siivousohjeet, henkilöturvallisuusohjeet sekä koneiden ja laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet ja takuutodistukset. Lisäksi ohjeista tulee käydä selville ilmastoinnin sulkemisesta aiheutuvat vaarat terveydelle ja rakenteille. Koneiden ja laitteiden huolto-ohjeiden tulee sisältää mm.: - kohde- ja perustiedot - tekniset yleistiedot - järjestelmän toimintakaaviot - käyttöaikatiedot - säätö-, ohjaus- ja valvontatiedot - toiminnan erikoistilanteissa - tila- ja huonekohtaiset ohjeet - huoltosuunnitelman - rakennuksen LVI-teknisen käytön periaatteen - antureiden ja käynnistimien sijoituspaikat
21 - varaosat - valmistajan tai toimittajan osoitteen ja puhelinnumeron - kriittisten hälytysten edellyttämät toimenpiteet Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee olla havainnolliset ja suomenkieliset. Erikoislaitteiden valmistajien käsikirjoista liitetään käyttöohjeisiin vain ko. laitetta koskevat osat. Varaosaluetteloista tulee ilmetä mahdolliset alihankkijat. Lisäksi kansioon liitetään luettelo niistä huoltotoimenpiteistä, jotka on tehtävä takuuaikana ja joiden urakoitsija ei katso kuuluvan takuuajan huoltoon. Toimintaohjeet käyttö- ja huoltohenkilökunnalle Käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjaan tulevien huolto-ohjeiden lisäksi LVIAurakoitsijalle kuuluu laatia erilliset huolto-ohjeet kaikista LVIA-tekniikan laitteista. Huolto-ohjeissa tulee olla mm. seuraavat asiat: - mitä viikoittaisia, kuukausittaisia toimenpiteitä kullekin järjestelmälle tehdään - mitä toimenpiteitä suoritetaan mm. vuodenaikojen muutoksien yhteydessä (lämmityskäyttö) - järjestelmien asetus- ja hälytysarvojen läpikäynti - toimintaohjeet poikkeustilanteessa Toimintaohjeet käyttöhenkilökunnalle on hyväksytettävä rakennuttajalla, LVIsuunnittelijalla ja LVIA-töiden valvojalla. Toimintaohjeet on käytävä läpi vähintään 1 kerta käytönopastuksen yhteydessä. Laminoidut käyttöpiirustukset 1 sarja laminoituja säätökaavioita lämmitysjärjestelmästä sijoitettuna ko. laitteiden läheisyyteen. 1 sarja laminoituja säätökaavioita tuloilmakojeiden kytkennästä sijoitettuna kunkin tuloilmakojeen yhteyteen. Jokaisen laitekokonaisuuden toimittaja vastaa kustannuksellaan säätökaavioiden työaikaisesta päivittämisestä CAD-muodossa ennen kuin säätölaiteurakoitsija toimittaa ko. kaaviot. Laminoidut kaaviot toimittaa säätölaiteurakoitsija. Huoltokirja LVIA-urakoitsijoille kuuluvat velvoitteet huoltokirjan kokoamisessa on esitetty kaupallisissa asiakirjoissa. Käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjaan tulevien huolto-ohjeiden lisäksi LVIA-urakoitsijalle kuuluu laatia erilliset huolto-ohjeet kaikista LVIA-tekniikan laitteista. Huolto-ohjeissa tulee olla mm. seuraavat asiat: - mitä viikoittaisia, kuukausittaisia toimenpiteitä kullekin järjestelmälle tehdään - mitä toimenpiteitä suoritetaan mm. vuodenaikojen muutoksien yhteydessä (lämmityskäyttö) - järjestelmien asetus- ja hälytysarvojen läpikäynti - toimintaohjeet poikkeustilanteessa
22 16.7 Käytön opastus Toimintaohjeet käyttöhenkilökunnalle on hyväksytettävä rakennuttajalla, LVIsuunnittelijalla ja LVIA-töiden valvojalla. Toimintaohjeet on käytävä läpi vähintään 1 kerta käytönopastuksen yhteydessä. Urakoitsija on velvollinen ennen laitoksen vastaanottotarkastusta tai muuna sovittuna aikana antamaan laitoksen käyttöhenkilökunnalle opastusta ja neuvontaa laitoksen toiminnasta ja huollosta n. 2 työpäivää kunkin urakoitsijan osalta. Säätölaiteurakan osalta käytönopastuksen määrät ja erikoistarpeet on määritelty erikseen säätölaiteosassa. Opastuksen ajankohdat on sovittava laitoksen käyttöhenkilökunnan kanssa etukäteen. Opastusta antavien henkilöiden tulee tuntea täysin ko. laitteet ja niiden toimintaolosuhteet ko. laitoksessa. 16.8 LVIA-asennusten työturvallisuus Teknisissä yms. tiloissa, missä huoltohenkilökunta liikkuu, kaikki kulku- tai työskentelyalueelle jäävät putkistot, kanavistot, kannakkeet ja LVIA-laitteet on suojattava sekä tarvittaessa merkattava näkyvällä maalilla / teipillä. Kaikki kiinnikkeiden ja kannakkeiden ylimääräiset reunat on katkaistava sopivan mittaiseksi. Rakennuttajan huoltohenkilökunta suorittaa viimeistään ensimmäisen takuuvuoden aikana tarkastuksen, missä todetaan asennusten työturvallisuus. Kaikki asennuskorjaukset kuuluvat urakkaan. 16.9 Luovutusmateriaali Luovutusmateriaali luovutetaan rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. Luovutusmateriaali on toimitettava kiinteistön vastaavalle hoitajalle. LVI urakkaan kuuluvat seuraavat luovutusmateriaalit: Putkiurakka Lämmityspumppujen varasarjat Ilmanvaihtoverkoston pääpumpulle täydellinen varasarja Lämmitysverkoston sivuvirtaussuodattimet jokaisen sivuvirtasuodattimen mukana 5 kpl puhdistettavia suodatinpatruunoita (suodatusaste 5 μm) Ilmanvaihtourakka Varasuodattimet kaikkia suodattimia toimitetaan 100 % varalle, jokaisen pakettiin on merkittävä, mille kojeelle tai kohteeseen se on tarkoitettu. Suodattimet varastoidaan erillisille varastointihyllyille IV-konehuoneeseen urakkaan kuuluen.
23 2. PUTKIJOHTOLAITTEET 21.1 Urakkarajat Putkiurakkaan kuuluvat kaikki putkijohtolaitteet asennuksineen, hankintoineen, eristyksineen ja purkutöineen ellei niitä tässä työselityksessä tai piirustuksissa ole nimenomaan määrätty muuhun urakkaan kuuluvaksi. Putkiurakkaan kuuluu myös muissa urakoissa hankittavien putkijohtolaitteisiin liitettävien laitteiden asennus verkostoihin. 21.2 Piirustuksissa käytettyjä lyhenteitä Lyhenteinä on käytetty Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D4 mukaisia merkintöjä. 21.3 Yleistä putkien asentamisesta Putket ja laitteet on asennettava siten, että valmiit eristykset jäävät irti toisistaan ja rakenteista. Asennettaessa runkojohdoista lähteviä haarajohtoja on aina huolehdittava siitä, että haarajohdon vapaasti liikkumaan pääsevä osuus on riittävän pitkä salliakseen runkojohdon lämpölaajenemisen. Putkien katkaisussa syntyvä kurouma on poistettava kalvaimella siten, ettei virtauspoikkipinta-ala pienene. Kahden erikokoisen putken liitos on tehtävä kartiomaista supistusta käyttäen niin, että kärkikulma on pienempi kuin 20 astetta. Kierreosia käytettäessä supistukset on tehtävä ilman vähennysnippoja. Haaroituksien reiät DN10...40 putkiin on tehtävä poraamalla, ilman hitsausvälineitä. Reikiä ei saa tehdä missään olosuhteissa hitsausvälineillä. Näkyviin jäävät putkistot on asennettava huolellisesti ja siististi sekä suoraan ja yhdensuuntaisesti, huomioimalla tilan käyttötarkoitus. Liitosten tiiveyden toteamiseksi suoritetaan painekoe (katso kohta 21.6). Vaakasuoria johtoja asennettaessa päällekkäin on kylmävesijohto sijoitettava alimmaiseksi. Kupariputket on asennettava siten, ettei kupari joudu kosketukseen teräksen kanssa. Risteyskohdassa kupariputken ympärille asennetaan kumi- tai muoviholkki. Tyhjennykset on asennettava putkiverkoston kaikkiin alimpiin osiin siten, että verkosto voidaan tyhjentää riippumatta siitä onko tyhjennykset esitetty piirustuksissa. Tyhjennysventtiilit on pyrittävä sijoittamaan sellaisiin tiloihin, missä on lattiakaivot.
24 21.4 Lävistykset Putkien lävistykset on tehtävä LVI-ohjekortin LVI 12 10217, Putkien läpiviennit, mukaisesti. Putkien lävistäessä seiniä tai muita rakenteita käytetään putkihylsyjä: - yleensä käytetään muovisia hylsyjä 24 0861 - vesiesieristetyn rakenteen lävistyksessä käytetään laipallisia kuparihylsyjä, jotka ulotetaan 50 mm lattiapinnan yläpuolelle. Laipan kauluksen leveys on vähintään 100 mm. Laippa esim. 0.5 mm kuparilevystä. - välipohjat, huoneiden väliset seinät yms. lävistetään siten, että putkikoot DN20 saakka putken ympärille asennetaan Armaflex solumuovikouru sekä DN25 ja suuremmat putket asennetaan putkihylsyyn ja väli tiivistetään mineraalivillalla. Molemmat päät tiivistetään joustavalla tiivistemassalla varustettuna peitelevyin. Solukumipaksuudet tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaisesti. Lävistyskohdissa käytetään peitelaippoja: - yleensä muovisia, väri ympäröivän pintamateriaalin mukaisesti - välittömästi WC-istuimen yhteydessä olevassa viemärin lävistyksessä ei käytetä peitelaippaa - alakaton yläpuolelle, putkiroiloihin tms. näkymättömiin jäävissä paikoissa ei käytetä peitelaippoja 21.5 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet Putkistojen kannakointi on tehtävä LVI-ohjekortin LVI 12 10370 mukaisesti. Kiinnikkeiden, kannakkeiden, kiintopisteiden jne. asennuksessa on huomioitava asennuksen, painekokeen sekä käytön aiheuttamat kuormitukset. Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä ja säädettävillä kierretankokannakkeilla. Jos putket kulkevat rinnakkain, ne on kiinnitettävä samoista kohdista. Putkien lämpölaajenemisen, tärinän tai heilumisen vaatiessa käytetään riippukannattimien lisäksi riittävän tukevia pidikkeitä ja kiintopisteitä. Kupariputkille käytetään kuparisia kannattimia (myös nousulinjoissa). Kupariputken asennus on muutenkin suoritettava siten, ettei kupari joudu kosketukseen teräksen kanssa.