1 1. TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 1.1 Rakennuskohde ja sen sijainti 1.2 Tilaaja Ranuan kunta As. Oy Timontie Timontie 4 97700 RANUA Tilaaja: Ranuan kunta / tekn. osasto Aapiskuja 6B 97700 RANUA Yhteyshenkilöt: Rakennusmestari Seppo Toljamo, puh. 0400-176791 1.3 Suunnittelijat, asiantuntijat Arkkitehtisuunnittelu: Napapiirin suunnittelu Oy Napark Nahkurinpolku 2 96900 SAARENKYLÄ Yhteyshenkilö: Matti Kallo, puh 0400-391682 LVI-suunnittelu: LVI-insinööritoimisto Koillis-Suunnittelu Vienantie 5 93600 Kuusamo Yhteyshenkilöt: Kari Karjalainen, puh. 0400-730754 tai 08-8523440 1.4 Merkinnät, tekstit Merkinnät piirustuksissa ja työselityksessä:
2 Yliruksaus = puretaan, purkuraja tarvittaessa tarkennettu viivalla. UR = urakkaraja. (T) = tulpataan. (PU) = putkiurakka. (IU) = ilmanvaihtourakka. (AU) = automaatiourakka. (KU) = rakennuksen jäähdytyslaiteurakka. (SU) = sähköurakka. (RU) = rakennusurakka. Konetekniset työt = urakkarajaliite. 1.5 Purkutyöt Yleistä: - kaikki käytöstä pois jäävät LVI-laitteet puretaan ja tulpataan Mahdolliset asbestipurkutyöt rakennuttajan hankinnassa.
3 2. YLEISET MÄÄRÄYKSET 2.1 Yleistä LVI-urakoitsija sitoutuu työn suorituksessa noudattamaan Suomen rakentamismääräyskokoelmien, asetusten, eri viranomaisten ja julkisten laitosten sekä työselityksen määräyksiä ja ohjeita. Hyvänä asennustapana tulee käyttää LVI-Ryl 2002:ta. Tässä työselityksessä käytetyt tarvikenumerot viittaavat LV-tarvikeluetteloon vuodelta 1992...96 sekä valmistajan numeroihin. 2.2 Nimistö, urakat Tässä LVI-selityksessä käytetään LVI-urakoitsijasta yleensä vain nimitystä urakoitsija. Pääurakoitsijalla tarkoitetaan rakennusteknillisten töiden suorittajaa. PUTKI-urakkaan kuuluvat vesi- ja viemärilaitteet ja lämpöjohtolaitteet. ILMANVAIHTO-urakkaan kuuluvat ilmanvaihtolaitteet ja automaatiolaitteet. Automaatiourakoitsija = säätölaiteurakoitsija (AU). 2.3 Urakan laajuus Urakkaan kuuluvat kaikki tässä työselityksessä, tähän liittyvissä piirustuksissa ja urakkatarjouspyyntöasiakirjoissa mainitut työt täyteen toimintakuntoon saatettuna. 2.5 Takuuaika Takuuaika LVI - töillä 2 (kaksi vuotta) lopputarkastuspäivämäärästä lukien. Takuuaika automaatiotöillä ja vesi-/ilmavirtojen säätötöillä 2 (kaksi vuotta) lopputarkastuspäivämäärästä lukien.
4 3. HANKINTA- JA ASENNUSRAJAT 3.1 Yleistä Hankinta- ja asennusrajoista laaditaan tarvittaessa erillinen selostus joka liitetään urakkasopimukseen. 3.2 LVI-urakoitsija Kustantaa kaikki tarpeelliset/viralliset tarkastukset. Irrottaa uudet ja nykyiset patterit asennuksen jälkeen uudelleen yhden kerran seinän pintakäsittelyä varten. Varustaa vesi- ja lämpöjohdot rakenteiden läpimenokohdissa suojaputkella, tiivistää suojaputken ja putken välisen tilan. Suojaputken ja rakenteen välisen tilan tiivistää pääurakoitsija. Varustaa vesi- ja lämpöjohtojen kytkentäjohtojen (sekä tarvittaessa lämpöjohtojen kokoon DN 32 saakka) seinäläpiviennit peitelevyin. Huomio LVI-laitteiden tilanvaraukset kalusteisiin ja rakenteisiin. Tarvittavat muutosehdotukset LVI-laitteisiin ilmoitettava ajoissa (ennen LVI-laitteiden hankintaa) LVI-suunnittelijalle sekä urakoitsijalle. Tekee RST-tasoihin reiät hanoja varten. Hankkii omien töidensä alkusammutuskaluston ja suorittaa jälkivartioinnin. Kuljettaa asennus- ja purkujätteet pihamaalle toimitettuun roskalavaan. Kts. myös piirustukset ja urakkarajaliite.
5 3.3 Pääurakoitsija Maalaa näkyvät putket, myös nykyiset, laippoineen sekä puhdistaa kalusteet ja venttiilit. Maalaa näkyviin jäävät IV - kanavistot ja LVI-putkistot. Myös viemärit maalataan. Maalaa ulkosäleiköt, huippuimurit ja ulospuhalluskatokset. Tekee ilmastoinnin huippuimureiden ympärille puurungon (+ mineraalivilla 100 mm) juuripelteineen ja pellityksineen. Pelti muovipinnoitettua peltiä. Väri arkkitehdin ohjeen mukaan. Tekee myös LVI-suunnitelmissa esitetyt koteloinnit. Tekee oviraot. Tekee tasoihin tai tasojen päälle ilmanvirtausaukot lämpöpattereille. Tekee kaikki reiät rakenteiden läpi paikkaustöineen. Puhdistaa lattiakaivot sekä niiden vesilukot huolellisesti. Tekee kaikki kaivu-, piikkaus- ja täyttötyöt. Kts. myös piirustukset ja urakkarajaliite. 3.4 Sähköurakoitsija Suorittaa kaikki kytkennät yli 75 V sekä ohjausautomatiikkaan liittyvät sähkökytkennät. Kytkentäkaavioiden toimittaminen kuuluu säätölaiteurakoitsijalle. Putkiurakoitsija toimittaa moottorit, automaattilaitteet ja hälyttimien impulssielimet. Moottorien ylikuormitussuojat ohjauslaitteineen toimittaa sähköurakoitsija. Kts. myös piirustukset ja urakkarajaliite.
6 4. URAKKAAN SISÄLTYVÄT LAITEVALINNAT JA PIIRUSTUKSET 4.1 Yleistä Urakoitsija toimittaa tarvittavat tiedot sovittuun työaikatauluun ja hankintojensa toimitusaikoihin nähden ajoissa muille urakoitsijoille, rakennuttajalle ja LVIvalvojalle. Laitevalinnat on suoritettava siten, että laitteet ovat taloudellisia käyttökustannuksiltaan. 4.2 Piirustukset ja LVI-työselitys 4.2.1 Suunnittelijan piirustukset LVI-suunnittelija on jättänyt suunnitelmat viranomaisten hyväksyttäväksi. LVI-työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Suunnittelijan työn pohjana olleet arkkitehdin työpiirustukset saattavat jossain määrin poiketa rakennuksen lopullisista työpiirustuksista. Urakoitsijalle toimitetaan lopulliset arkkitehdin työpiirustukset detaljeineen urakoitsijan pyytämänä ajankohtana ennen työn suoritusta. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon työn suorituksessa arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan tekemät muutokset. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asintuntija työn kuluessa toimittaa. Urakoitsijan on pyydettävä ko. piirustukset käyttöönsä riittävän ajoissa ennen asennustöiden aloittamista. 4.2.2 Urakoitsijan piirustukset Urakoitsijan tulee tarkistaa, täydentää ja korjata suunnitelmapiirustukset käyttämiään laitteita vastaaviksi. Urakoitsijan on tehtävä asennustöidensä suorittamista varten suunnitelmapiirustusten lisäksi tarvittavat työpiirustukset. Työpiirustukset tulee tehdä siten, että muut urakoitsijat voivat niiden perusteella tehdä omia asennuksiaan koskevat asennussuunnitelmansa. Urakoitsija laatii: - säätö ja valvontalaitepiirustukset (Automaatiourakka) - tarvittavat LVI-laitteiden asennuspiirustukset - reikäpiirustukset Lisäksi urakoitsija toimittaa luettelot hankintaansa kuuluvista sähköllä toimivista laitteista. Luetteloista tulee käydä selville kojeen teho (kw), nimellisvirta (A), nimellisjännite (V) ja kytkentälaji.
7 Em. piirustuksissa tulee esittää tarvittavat tiedot myös urakoitsijan hankinnan ulkopuolelle jäävän laitteiston osalta. Eri urakoitsijoiden laitteiden keskimääräisestä sovittelusta tms. syystä tehtävät pienehköt suunnitelmatarkistukset urakoitsija merkitsee suunnitelma- ja työpiirustuksiin suullisten ohjeiden tai neuvottelupäätösten perusteella. Mikäli työn aikana joudutaan tekemään työpiirustuksiin muutoksia, ne on tehtävä alkuperäisiin kuultokopioihin. Muutospiirustuksista on lähetettävä kopiot työpiirustusten jakelun mukaisesti urakoitsijan on huolehdittava siitä, että rakennusaikana muihin suunnitelmiin tehdyt muutokset otetaan huomioon myös urakkaan kuuluvissa asennuksissa urakoitsijalle toimitettujen muutossuunnitelmien tai -selvitysten mukaisesti. 4.2.3 Loppupiirustukset Loppupiirustukset tehdään suunnitelma- ja työpiirustuksia täydentämällä ja korjaamalla sekä tarvittaessa uudelleen piirtämällä. Loppupiirustusten on esitettävä asennukset siten, että niiden lopullista tilaa vastaava laajuus ja laatu käyvät selville piirustuksiin tehdyistä merkinnöistä ja todellisuutta vastaavasti. Loppupiirustukset laati urakoitsija Autocad R2000 / ELVIS-designer pohjaisesti ja luovuttaa tulosteet sekä levykkeet rakennuttajalle. Tulosteet ja loppupiirustussarjat kustantaa urakoitsija. Rakennuttajan vaatimat muutospiirustukset kustantaa rakennuttaja. Automaatiolaitteiden loppupiirustukset laatii automaatiourakoitsija.
8 5. ERILLISET TARVIKKEET Urakoitsija luovuttaa loppukatselmukseen mennessä rakennuttajan edustajalle kuittausta vastaan seuraavassa luetellut tarvikkeet. Tarvikkeiden on oltava tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja ne on sijoitettava rakennuttajan osoittamaan paikkaan lähelle käyttöpistettä. LVI-urakka - 2 kpl patterien ilmaruuvien avaimia - 2 kpl rautakoukkuja viemärikaivojen kansien avaamista varten, koukut ripustetaan putkiurakoisijan toimittamaan ripustuskoukkuun lämmönjakohuoneeseen - 1 kpl letkuteline muovia + VV-muoviletku 19 mm * 25 m letkupikaliittimellä kastelupostille IV-konehuoneen seinälle - 1 sarja varasuodattimia kutakin asennettua suodatinta kohden ZnFe laatikkoon IV-konehuoneeseen
9 6. RAKENNUSTARVIKKEET 6.1 Yleiset vaatimukset LVI-asennuksissa saa käyttää vain ensiluokkaisia tarvikkeita. Mikäli rakennuttaja toteaa työn suorituksen aikaisissa tarkastuksissa työmaalla puutteellisia tai vioittuneita laitteita tai tarvikkeita, on ne välittömästi poistettava työmaalta. 6.2 Tarvikkeiden laatuvaatimukset Samantyyppiset LVI-laiteryhmät, kuten pumput, lämmönsiirtimet, puhaltimet, ilmanvaihtokoneiden osat ja laitosvarusteet, valitaan saman tehtaan tuotteista, ellei ole toisin mainittu. 6.3 Tarvikkeiden asennusaikainen merkitseminen Kaikki hankintaan liittyvät moottorit, säätölaitteet ja sähkökojeet merkitsee urakoitsija välittömästi kojeiden tultua asennetuiksi paikoilleen. Merkinnöistä on selvittävä kojeesta LVI-piirustuksissa käytetty tunnus ja kojeen asennuspäivämäärä. Em. väliaikaiset merkinnät poistetaan urakoitsijoiden ja hankkijoiden toimesta vasta sen jälkeen, kun lopulliset kojekilvet on asetettu paikoilleen. 6.7 Varastointi työmaalla Rakennustarvikkeet varastoidaan siten, ettei niiden laatu pääse huononemaan. Varastoinnissa otetaan huomioon kunkin aineen ja tarvikkeen asettamat vaatimukset noudattaen voimassa olevia viranomaisten ja valmistajien ohjeita. 6.9 Selvitykset Työn suoritukseen vaikuttavien putkistojen ja kaapelien täsmällinen sijainti on ennen töihin ryhtymistä selvitettävä. 6.10 Asennustapa ja työolosuhteet LVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, että kaikkien laitteiden, venttiileiden yms. irrottaminen on mahdollista. Avattavia liitoksia ei kuitenkaan saa käyttää sellaisissa paikoissa, joihin laitoksen valmistuttua ei pääse käsiksi rakenteita rikkomatta. Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista. Työaikana avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä esim. lastu- tai muovilevykansilla.
10 Putkien liitokset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asennusten on esteettiseltä kannalta täytettävä tilojen edellyttämät vaatimukset. Putki- ja kanavavetojen ym. asennusten on yleensä noudatettava rakenteiden määrittelemiä pääsuuntia. Vierekkäin kulkevien putkien ja kanavien sekä niiden kannatusten on oltava yhdensuuntaisia.
11 7. VARAUKSET 7.1 Reiät ja syvennykset Kts. hankinta- ja asennusrajat. Kts. Urakkarajaliite. 7.2 Asennus- ja kuljetusaukot Rakenteisiin jätetään tarvittavat asennus- ja kuljetusaukot. Tarve sellaisista asennus ja kuljetusaukoista, joita ei ole esitetty reikäpiirustuksissa, on kunkin erityisurakoitsijan esitettävä pääurakoitsijalle ja rakennesuunnittelijalle riittävän ajoissa ennen ko. rakenteen valmistumista. Kantaviin rakennusosiin saa tehdä tai jättää aukkoja tai syvennyksiä, joita ei esiinny piirustuksissa, vain rakennesuunnittelijan suostumuksella. Kts. hankinta- ja asennusrajat. Kts. Urakkarajaliite. 7.3 Läpivientien sovituskappaleet Katto- ja seinäpinnoissa ao. sovituskappaleiden on oltava lopullisen pinnan kanssa samassa tasossa. 7.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Urakoitsija sopii toisten urakoitsijoiden kanssa yhdenmukaisesta kannakointijärjestelmästä sekä yhdenmukaisesta asennustavasta ja hyväksyttää kannakointitavan rakennuttajalla.
12 8. LVI-MERKINNÄT Merkinnöistä on selvittävä kojeesta LVI-piirustuksissa käytetty tunnus. Pumput, puhaltimet, säätöventtiilit, termostaatit jne, varustaa urakoitsija suunnitelman mukaisen tunnuksen ja toiminta-alueen ilmaisevalla kilvellä. Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista 60 mm x 40 mm x 2 mm, kaiverrettu peiliteksti on valkoinen ja pohja musta. Päänimikkeen kirjaimen on oltava vähintään 10 mm ja alanimikkeen 7 mm korkea. Kilvet on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne jäävät paikoilleen, vaikka ko. laitteet irrotetaan. Alakatoissa olevat luukut merkitsee urakoitsija näkyvällä merkintäkilvellä, joka ilmoittaa luukun takana olevan laitteen tyypin. Merkintätapa on hyväksytettävä rakennuttajalla ja LVI-valvojalla. Putket merkitään esim. Mölnlycke-putkimerkkiteipillä (Jirva Oy) tai vastaavalla. Niitä liimataan lämmönjakohuoneissa yms. putkiin että kytkentä saadaan havainnolliseksi. Verkostojen linja- ja ryhmäsulut merkitään esim. Rotex-venttiillikilvillä (Jirva Oy) tai vastaavilla. Milloin saman linjan kv-, lv- ja kiertojohdon venttiilit ovat lähekkäin, kiinnitetään kilpi vain yhteen venttiileistä. Vastaavasti lämpölinjassa kiinnitetään kilpi vain paluujohtoon. Säätölaitteet merkitään kilvin, joista käy ilmi laitteen säätölaitekoodi sekä selväkielisellä tekstiosalla ilmaistu säätökohde. Rakennusurakoitsija merkitsee palopostit viranomaisten määräämillä opastekilvillä. Opastetarran palopostiin kuitenkin hankkii ja kiinnittää putkiurakoitsija. Kentälle lähtevät johdot merkitään kummastakin päästä käyttäen tarkoitukseen sopivia merkintätarvikkeita. Merkintöjen tulee ilmetä vastaavista kytkentä- ja asennuspiirustuksista.
13 9. AKUSTISET VAATIMUKSET LVI-laitteiden aiheuttamat korkeimmat sallitut tilojen äänitasot ovat: Tila Äänenpainetaso db(a) Toimistotilat, asuinhuoneet 35 Valmistuskeittiö 45 Sos. tilat 40 WC-tilat 45 Varastot 45 LVI-asennukset eivät saa heikentää rakenteiden ääneneristävyyttä. Urakoitsija asentaa kaikki hankkimansa koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä synnyttäviä osia, hankkimiensa tärinänvaimentimien varaan. Laitteiden ja rakennusrungon välillä ei saa olla mitään suoraa tai jäykän väliaineen kautta tapahtuvaa kosketusta.
14 10. TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO 10.2 Tarkastukset 10.2.1 Tiiviys- ja painekokeet Vaadittavat tiiviys- ja painekokeet on esitetty tämän LVI-selityksen ao. kohdissa. 10.2.2 Asennustapa- ja laitetarkastukset Tässä kohdassa esitettävien yleisten vaatimusten lisäksi huomioon tämän LVIselityksen asianomaisen järjestelmän kohdissa esitetyt erityisvaatimukset. Tarkastukset suoritetaan rakennuttajan edustajan läsnä ollessa työn etenemisen mukaisesti ja niissä todetaan asennettujen laitteiden ja asennustyön laatu. Tarkastuksissa on otettava huomioon laitteiden huoltomahdollisuudet ja työturvallisuuden vaatimukset. 10.2.3 Viranomaistarkastukset Työn suorittajan on oma-aloitteisesti huolehdittava yhteys viranomaisiin ja hyväksytettävä asentamansa laitteet ja järjestelmät. 10.2.4 Toimintakokeet Tässä kohdassa esitettävien yleisten vaatimusten lisäksi on otettava huomioon tämän LVI-selityksen asianomaisen järjestelmän kohdissa esitetyt erityisvaatimukset. Tarkastuksessa todetaan laitteiden oikea toiminta käyttökokein, että mm. - energian syöttö tapahtuu oikein - varolaitteet toimivat oikein - moottoreiden ja toimilaitteiden liikesuunnat ovat oikeita - pakkokytkennät ja hälytykset toimivat oikein - säätölaitteet ovat oikein kytketyt - mittarit on asennettu paikoilleen ja niiden toiminta on tarkastettu 10.2.5 Säätö ja mittaukset Säätö- ja mittaustoimenpiteisiin kuuluu urakoitsijoiden osalta mm. seuraavaa: Putkijohtolaitteet:
15 Vaadittavat toimenpiteet on esitetty tämän LVI-selityksen ao. kohdissa. Ilmanvaihtolaitteet: Vaadittavat toimenpiteet on esitetty tämän LVI-selityksen ao. kohdissa. Mittaus- ja säätölaitteet: Säätöpiirien virityksen tarkistaminen ja parametrien asettelu vakaan säätötoiminnan aikaansaamiseksi. 10.2.6 Koekäyttö Tässä kohdassa esitettävien yleisten vaatimusten lisäksi on otettava huomioon tämän LVI-selityksen asianomaisen järjestelmän kohdissa esitetyt erityisvaatimukset. Koekäytön yhteydessä suoritetaan tarkistusmittauksia pistokoeluonteisesti ja vasta sen jälkeen kun kaikki mittaus ja säätötyöt on suoritettu. Todetaan, että asetusarvot ja säädön lopputulos vastaavat toisiaan ja että laitteiden ja järjestelmän toiminta vastaa eri käyttötilanteiden mukaisia olosuhteita. 10.2.7 Luovutusasiakirjat Viimeistään loppukatselmustilaisuudessa urakoitsija luovuttaa rakennuttajalle säilytyslieriössä leimallaan ja allekirjoituksellaan varustetun, lopullisista korjatuista asennus- ja työpiirustuksista otetun kuultokopiosarjan sekä kansioissa kaksi sarjaa kuultokopiosarjan valokopioita A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina. Lisäksi: - koeponnistuspöytäkirjat - todistukset viranomaisten tarkastuksista - esitteet asennetuista laitteista (esim. pumput, puhaltimet, säätölaitteet yms.) suoritusarvokäyrästöineen ja toiminta pistemerkintöineen - säätö- ja kertasäätöventtiilien ominaiskäyrät - ilmamäärien säätö- ja mittauselinten ominaiskäyrät. Vastaanottotarkastukseen mennessä urakoitsija toimittaa ja kiinnittää paikoilleen keskusten, konehuoneiden, pumppaamojen yms. tilojen seinälle LVIkytkentäkaaviot, asetusten ja varmuusmääräysten vaatimat "taulut" sekä käyttö- ja huolto-ohjeet vastaavissa tiloissa olevista laitteista. Kaavioiden tulee olla suoria muovipintaisia (laminointi esim. kontaktimuovilla) kopioita ja tehty valonkestävälle paperille (esim. PPC - suorakopio). Ne kiinnitetään kosteuden kestävälle alustalle (esim. ZnFe - pelti).
16 Säätölaitteiden ja muiden toimitettujen sähköisiä virtapiirejä sisältävien laitteiden toiminta- ja kytkentäkaavioista urakoitsija toimittaa lisäksi valokopiot siihen laitetilaan, jossa asianomainen laite sijaitsee. Valokopiot kerätään muovikansioon, joka sijoitetaan keskuskotelon oveen tehtyyn taskuun tai vastaavasti seinälle keskuskojeen välittömään läheisyyteen. 10.3 Käytön opastus Tässä kohdassa esitettävien yleisten vaatimusten lisäksi on otettava huomioon tämän LVI-selityksen asianomaisen järjestelmän kohdissa esitetyt erityisvaatimukset. Urakoitsijan on annettava sovittuna aikana ennen vastaanottotarkistusta, esim. toimintakokeessa tai muuna sovittuna ajankohtana kiinteistönhoitohenkilökunnalle järjestelmän käyttämisen ja huollon teoreettista ja käytännön opetusta vähintään kahtena eri päivänä tarpeellinen määrä. 10.4 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkistuksessa todetaan, että työsuoritus on asiakirjojen mukainen. Tässä kohdassa esitettävien yleisten vaatimusten lisäksi on otettava huomioon tämän LVI-selityksen asianomaisen järjestelmän kohdissa esitetyt erityisvaatimukset. 10.5 Takuuajan toimenpiteet Takuuaikana havaitut haitat, puutteet ja viat on korjattava. Huoltoon sisältyy kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään neljä (4) kuukautta ja enintään kahdeksan (8) kuukautta. Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet. Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen huoltajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty.
Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti, sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Putkistojen takuuajan huolto Vuosittain suoritettavat toimenpiteet: - kaikkien pumppujen, moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet - putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus - putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivisteiden korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen paikkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: - takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus ja korjaus Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - kenno- ja rasvasuodattimien puhdistus ja suodatintyypistä riippuen niiden öljyäminen Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus tai suodatinmattojen vaihto tai suuttimien puhdistus useammin kuin kaksi kertaa vuodessa, vaikka ulkoisten olosuhteiden takia tämä olisikin tarpeen. Nämä toimenpiteet kuuluvat laitoksen hoitoon. Vuosittain suoritettavat toimenpiteet: - koneiden ja sähkömoottorien laakereiden puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa vaihto laakerityypistä riippuen - poistoilmapuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta, mikäli poistoilma tulee keittiöstä tai vastaavasta huonetilasta ja aiheuttaa rasvan tarttumista puhaltimeen Säätö- ja valvontalaitteiden takuuajan huolto Urakoitsija tarkistaa kaksi kertaa vuodessa kaikkien automaattisten säätölaitteiden ohjelmien ja toimilaitteiden toiminnan sekä tarvittaessa etsii ja korjaa laitteistoissa ilmenevät viat. Säätölaitteiden huollot tulee suorittaa laitevalmistajalla tai laitevalmistajan valtuuttamalla liikkeellä. 17
18 Huoltotyösuorituksiin tulee valvontalaitteiden osalta sisällyttää vähintään kerran vuodessa tapahtuvana: - esiin tulleiden takuuvikojen korjaus - mittausten kalibrointi - DDC-säätöpiirien virityksen tarkistus
19 11. LÄMMITYSLAITTEET (Putkiurakka) 11.1 Yleistä Urakkaan kuuluu lämpöjohtolaitteet piirustusten mukaan. Lämpöjohdot uusitaan kokonaisuudessaan. Urakoitsija huomioi putkistojen asennuksessa ikkunoiden alle mahdollisesti tulevat kaapelikourut. 11.2 Lämmitys - verkostojen lämpötilat - Patteriverkosto 70/40 C ja IV-verkosto 70/40 C 11.3 Kaukolämpölaitteet, kaukolämpöjohdot, LS-paketti Kaikkien kaukolämpöjärjestelmään kuuluvien varusteiden ja putkistojen tulee kaikilta osiltaan täyttää Lämpölaitosyhdistyksen esittämän suosituksen K1/1992 sekä lämpöä toimittavan laitoksen esittämät vaatimukset. Kaukolämmön alajakokeskus nykyinen. 11.5 Lämpöpatterit venttiileineen Uusiksi lämmityspattereiksi asennetaan valkoiseksi valmiiksi maalatut teräslevypatterit mallia RETTIG. Patterit on asennettava siten, etteivät ne pääse liikkumaan. Patterit asennetaan paikoilleen suojapakkausta rikkomatta. Suojapakkaus avataan ainoastaan liitäntäyhteiden kohdalta ja pakkauksessa mukana tulevien ilmaruuvin ja sulkutulpan asentamiseksi. Nykyiset käyttöön jäävät patterit käytetään irti, huuhdellaan huolellisesti kuumalla vedellä pihamaalla tms. ja sulkuyhdistäjät, patteriventtiilit termostaattiosineen, kannakkeet sekä ilmaruuvit uusitaan. Suojapakkaus poistetaan vasta rakennuksen viimeistelytöiden yhteydessä. Suojapakkaus heikentää lämmönluovutusta, otettava huomioon rakennusvaiheen aikaisessa lämmityksessä. Vesilämmityspatterit tulee varastoida ja käsitellä kuivassa ja viileässä tilassa sekä niiden tulee olla kuljetusten aikana kosteudelta suojattuna. Mikäli uudet patterit halutaan maalata värisävyn tai muun syyn takia, maalaus (RU) tulee tehdä patterin valmistajan ohjeiden mukaan vesiohenteisella akryylilateksimaalilla (RU).
20 Pattereiden kytkentä AB ellei piirustuksissa toisin mainita. Pattereille asennetaan termostaattiventtiilit (TV) Danfoss RA-N sekä paluupuolelle sulkuyhdistäjät. Tarvittaessa käytetään supistusnippaa, Purmo. Patteriliittimet ilman vaimennusosaa, Danfoss RA-N. Patteriventtiilit ja sulkuyhdistäjät voivat olla suoraa- tai kulmamallia asennustilanteesta riippuen. Irtoanturit piirustuksiin merkittyihin kohtiin (TVI), Danfoss RA-N, 2 m kapillaariputkella, asennetaan piirustuksessa merkittyihin kohtiin. Kapillaariputki kannakoidaan seinään. Tuulikaappeihin yms. tiloihin suojahattu, kromattu, ilman termostaattiosaa, Danfoss RA-N. 11.6 Lämmityksen säätölaitteet Tämän työselityksen ja piirustusten mukaan automaatiourakassa. 11.7 Lämpöjohtopumput ja paisuntajärjestelmä Kutakin asennettua lämpöjohtopumppua kohden toimitetaan VARASARJA. Varasarja = asennettu pumppu. Pumppujen varasarjat sijoitetaan putkiurakoitsijan toimittamaan muovilaatikkoon (putkiurakka) sijoitettuna. Laatikon päälle merkintä "lämpöjohtopumpun varasarja", kohdan merkinnät mukaan tehtynä. Paisunta-astiat piirustusten mukaan. 11.8 Lämpömittarit Bi-matalli lämpömittareita, tarkastettuja, taskullisia, putkeen asennettavia. Osoitus 0...120 C, taulu Ý = 63 mm kiertoilmakojeilla, muutoin Ý = 63 mm, 45 1230. Mikäli taskun pinta-ala pienentää putken poikkipinta-alaa enemmän kuin 10 %, on putkeen tehtävä laajennus. Mittaritaskut täytetään öljyllä tai glyseriinillä. 11.9 Painemittarit MPa- tai bar-asteikolla kytkentäkaavion mukaan. Painemittarit varustetaan pallosulkuventtiilein. Hälyttävät painemittarit piirustusten mukaan.
21 11.10 Hälytykset Hälytykset kojeluettelon ja säätökaavioiden mukaan. 11.11 Putkijohdot, kannakkeet, läpivientiputket Piirustusten osoittamissa kohdin käytettävät 10-50 mm johdot tehdään kierteitettävistä putkista 11 4900, jotka yhdistetään reunavahvisteisilla kierreosilla. DN 65 ja suuremmat hitsattavasta teräsputkesta 11 2611 hitsausliitoksin. Kaikki putket kannakoidaan kattoon, sinkityllä teollisuuspitimellä (sanka 2:lla ruuvilla), kierretangolla ja Konte U-kiskolla. Seinään näkyvissä asennuksissa käytetään Mex-II kannakkeita. Pystylinjoissa piiloon jäävien FE-putkien kannakointi sinkityllä teollisuuspitimellä (sanka 2:lla ruuvilla), kierretangolla ja runkolevyllä. Läpivientiputken ja rakenteen välisen tilan tiivistää rakennusurakoitsija 11.12 Venttiilit Lämpöjohdot Linjasäätöventtiilit DN 10-50 mm venttiilit 33 6250 DN 65- mm venttiilit 33 6260 Linjasäätöventtiilit tulee varustaa paine-eromittaussyhtein. Linjasäätöventtiilit putken nimelliskokoa ellei piirustuksissa toisin mainita. Sulkuventtiilit DN 10-50 mm venttiilit 33 4606 DN 65- mm venttiilit 33 4762 Yksisuuntaventtiilit DN 10-50 mm venttiilit 37 4125 DN 65 mm venttiilit 37 4594, läppämalli, asennus laippojen väliin Tyhjennysventtiilit DN 10-25 mm venttiilit 33 4310
Putket tai laitteet joita ei voida muuten tyhjentää, on varustettava alimpaan kohtaan sijoitetulla tyhjennyshanalla letkuliittimin. Venttiilit on sijoitettava eristeen ulkopuolelle ja paikkaan jossa niitä on helppo huoltaa. Kierreliitoksella varustettujen kojeiden ja venttiileiden väliin asennetaan kartioyhdistäjät niin, että laitteet voidaan tarvittaessa irrottaa. Kartioyhdistäjät takorautaa. Varoventtiilit piirustusten mukaan, varoventtiilit putkitetaan lattiakaivolle. Lianerottimien tyhjennyshanat ja verkoston täyttöventtiili varustetaan letkupikaliittimin 19 mm (sisäh.) letkulle. 11.13 Ilmanpoistimet Lämpöjohdot Automaattinen ilmanpoistin, varustetaan sulkuventtiilillä. Ilmanpoistimet asennetaan tarpeellisiin kohtiin. Poistin on asennetttava putken laajennukseen. Putket on asennettava niin että ne nousevat ilmanpoistimia yms. kohti. KL-johdot 22 DN 10 mm venttiili terästä hitsaus- kierreliitoksin, pallo RFE, varustetaan tulpalla VEXVE Ilmanpoistimet asennetaan tarpeellisiin kohtiin. Putket on asennettava niin että ne nousevat ilmanpoistimia yms. kohti. 11.14 Tiiviys- ja painekokeet Putkistojen tiiviyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä vedellä. Putkistot on huuhdeltava huolellisesti kylmällä vedellä ennen koeponnistusta. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Uudet lämpöjohdot 600 kpa paineella vähintään 30 min. ajan. Putkien on kokeessa osoittauduttava täysin tiiviiksi. Pattereiden rakennepaine tarkistettava ennen koeponnistusta. Painekokeet on suoritettava rakennuttajan edustajan läsnä ollessa ja niistä on tehtävä merkinnät työmaapöytäkirjaan. 11.15 Vesimäärien säätö, lämpötilojen hienosäätö
Eri verkostojen virtaamat asetetaan linjasäätöventtiileiden avulla paineeromittausta käyttäen. Säätö- ja mittaustoimenpiteet tulee suorittaa patteriventtiileiden termostaattiosat irrotettuina ja ilmanvaihdon ollessa täysiteholla. Ennen IV-piirin vesimäärien mittausta kaikki moottori- ja magneettiventtiilit asetellaan auki - asentoon. Moottoriventtiileiden kohdalla linjasäätöventtiilien vesimäärät mitataan moottoriventtiilien molemmissa ääriasennoissa. Linjasäätö- ja patteriventtiilit asetellaan piirustusten mukaisiin arvoihin ja virtaamat mitataan linjasäätöventtiileistä, jonka jälkeen suoritetaan tarpeelliset säätöarvojen muutokset. Hienosäätö suoritetaan, kun ulkolämpötila on alle -10 C termostaattiosat irrotettuna. Linjasäätöventtiileiden asetusarvot taulukoidaan sekä merkitään venttiilikilpiin. Tarpeen vaatiessa on säätö ja asetukset tarkistettava takuuvuoden kuluessa. Taulukot liitetään luovutusasiakirjoihin. Puuttuvat patteriventtiileiden esisäätöarvot saa suunnittelijalta. 23
24 12. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET (Putkiurakka) 12.1 Yleistä Asennustyöt suoritetaan Rakentamismääräyskokoelman D1 Kiinteistöjen vesi -ja viemärilaitteistot ja RVV - käsikirjan määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Lisäksi on otettava huomioon paikallisen tarkastusviranomaisen ohjeet. 12.2 Kylmä- ja lämminvesiputkisto, kannakkeet, läpivientiputket Tehdään pääosin käyttäen komposiittiputkea, esim. unipipe. Kaikki putket kannakoidaan kattoon eristenauhalla varustetulla ERPIputkikannakkeella, kierretangolla ja Konte U-kiskolla. Seinään näkyvissä asennuksissa käytetään valkoisia tai kromattuja muovikannakeita. Pystyosilla piiloon jäävien putkien kannakointi ERPI -putkikannakkeella, kierretangolla ja runkolevyllä. Kaikkien rakenteiden lävistysten kohdalle putkiurakoisija hankkii läpivientiputket. Läpivientiputken ja vesijohdon välisen tilan tiivistää elastisella ja palamattomalla massalla putkiurakoitsija. Läpivientiputken ja rakenteen välisen tilan tiivistää rakennusurakoitsija. Läpivientiputkien laippoineen tulee olla palamatonta materiaalia, esim. kuparia. Läpivientiputken tulee ulottua vähintään 20 mm yli rakenteen pinnan. 12.3 Venttiilit Palopostien kytkentäjohdot varustetaan takaisku-/sulkuventtiilein, sulkuventtiilistä irrotetaan kahva. Venttiili asennetaan heti runkolinjan läheisyyteen. Linjasäätöventtiilit DN 10-20 mm venttiilit Oras 4120 Linjasäätöventtiilit tulee varustaa paine-eromittausyhtein. Cu12 LVK-johtoon Oras 412 012. Sulkuventtiilit DN 10-50 mm venttiilit 33 4606 DN 65- mm venttiilit 33 0110
25 Yksisuuntaventtiilit DN 10-50 mm venttiilit 37 4125, 37 4136 Kierreliitoksella varustettujen kojeiden ja venttiileiden väliin asennetaan kartioyhdistäjät niin, että laitteet voidaan tarvittaessa irrottaa. Varoventtiilit piirustusten mukaan, varoventtiilit putkitetaan lattiakaivolle. Varusteiden tulee olla sinkkikadon kestävää materiaalia. 12.4 Lämpömittarit Bi-metalli lämpömittareita, tarkastettuja, taskullisia, putkeen asennettavia. Osoitus 0...120 C, taulu Ý = 63 mm, 45 1230. Mikäli taskun pinta-ala pienentää putken poikkipinta-alaa enemmän kuin 10 %, on putkeen tehtävä laajennus. Mittaritaskut täytetään öljyllä tai glyseriinillä. 12.5 Putkistojen asennus Sekoittajille ja hanoille menevät kylmä- ja lämminvesijohdot (kytkentäjohdot) asennetaan pääasiassa vaihdettaviksi pinta-asennuksena. Näkyville asennettavat kupariputket haaroitetaan käyttäen liitosporaa. Putkiurakoitsijan on ennen lopputarkastusta huuhdeltava putkijohtoverkosto laitteineen huolellisesti siten, ettei sinne jää putkihilsettä eikä hitsaus tms. jätettä. 12.6 Viemäröinti, Sadevesiviemäröinti Jätevesiviemärit tehdään Uponal HT+ ja Uponal muoviviemäriputkista ja osista, lujuusluokka rakennuksen sisäpuolella M4 ja ulkopuolella T8. Kaikki kalusteiden kytkentäviemärit sijoitetaan LVI-RYL mukaan, vaikka piirustuksessa toisin osoitetaankin. Viemäreiden asennuksessa mahdollisesti tarvittavat liitospannat haponkestäviä. Kaikki viemärit kannakoidaan kattoon, sinkityllä teollisuuspitimellä (sanka 2:lla ruuvilla), kierretangolla ja Konte U-kiskolla. Pystyviemärien, myös tuuletusviemärit, kannakointi pitimellä jossa 3/8 muhvi, 3/8 vaakatangolla ja runkolevyllä 3/8. Viemärien läpivientiholkit kuten vesijohdoissa.
26 Betonikaivoijen lävistyksissä käytetään lävistysyhdettä, Uponor. Lävistysyhteet hankkii ja asentaa rakennusurakoitsija. 12.7 Viemärikaivot Kaivot piirustusten mukaan. Betonirakenteiset kaivot RU, putkitukset PU ja lävistysyhteet RU. Metalliset ja lujitemuoviset yms. kaivot PU. Kaivojen kannet (PU). Pallopadotusventtiilit (PU). Betonikaivojen kannet (RU). 12.8 Kalusteet, sammuttimet Kalusteet hankitaan luettelon ja piirustusten mukaisin varustein. Numerointi on LV-tarvikeluettelon-92 mukainen tai valmistajan numeroinnin mukaan, joita tuotteita käytetään. Vesijohtokalusteiden tulee olla kromattuja ja korkealaatuisia. Vesijohdot varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Kaikki letkuilla ja letkuliitäntämahdollisuudella olevat sekoittajat tulee varustaa imusuojin. Kaikki kalusteet varustetaan kalustekohtaisin suluin. Jauhesammuttimia asennetaan kalusteluettelossa mainittujen lisäksi seuraavasti: - nestesammutin, 5 kg, seinätelinein 4 kpl - paloviranomainen määrää paikan Hankkimiensa sammuttimien kohdalle kiinnittää urakoitsija opastetarran. 12.9 Kalustetyypit ja -kytkennät Kalusteluettelo työselityksen liitteenä. Kalustekytkennät työselityksen liitteenä. 12.10 Pumput Pumput piirustusten mukaan. Pumput merkkiä Kolmeks / 1500 r/min. 12.11 Tiiviys ja painekokeet Putkistojen tiiviyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä vedellä. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä.
27 Vesijohdot koepainetaan 1,0 MPa paineella vähintään 30 min. ajan. Putkien on kokeessa osoittauduttava täysin tiiviiksi. Painekokeet on suoritettava rakennuttajan edustajan läsnä ollessa ja niistä on tehtävä merkinnät työmaapöytäkirjaan. 12.12 Säätö ja mittaukset Urakoitsija suorittaa kiertovesijohtojen vesivirtojen säädön kertasäätöventtiilien avulla paine-eromittausta käyttäen. Asetusarvot taulukoidaan sekä merkitään venttiilikilpiin. Kiertoveden tulee jäähtyä kiertopiireissä 5 C. Taulukot liitetään luovutusasiakirjoihin.
28 13. ERISTYSTYÖT (Putkiurakka) 13.1 Eristysurakka ja tarjous Putkiurakkaan kuuluvat kaikkien LV-putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällystyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustusten osoittamassa laajuudessa. Mikäli eristysurakan laajuudesta ei ole muuta esitetty, sisältyy siihen kaikki putkiurakkaan kuuluvat tässä työselityksessä määritellyt työt. 13.2 Eristysedellytykset Kunnollisen eristyksen aikaansaamiseksi edellytetään putket ja laitteet niin asennetuiksi, että eristyksen ja kiinteän esteen väli on vähintään 40 mm. Eristysurakoitsija tulee nimetä putkitöiden alkuvaiheessa. Tällöin urakoitsijoiden tulee neuvotella keskenään parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Erityisen tärkeää tämä on työkohteissa, joissa on kylmiä eristettäviä putkia ja laitteita. 13.3 Tarkastus Tarkastuksessa todetaan ennen päällystystä eristyspaksuus, -aine, kiinnitys, saumojen tiiviys ym. Päällysteiden tarkastuksessa huomioidaan sen materiaali ja ulkonäkö sekä kylmäeristyksessä pintojen höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta. 13.4 Eristystavat Putkisto, osa/sijainti tyyppi sarja tai päällystepaksuus / mm 1. KL-johdot 1.1 Näkyvät putket Ac 25 6 1.2 Ei näkyviin jäävät putket Ac 25 3. Lämpöjohdot 3.1 Näkyvät putket Ac 22 6 3.2 Ei näkyviin jäävät putket Ac 22 4. Kylmävesijohdot 4.1 Näkyvät putket Ac 22 6K 4.2 Ei näkyviin jäävät putket Ac 22 K 5. Lämminvesijohdot
29 5.1 Näkyvät putket Ac 22 6 5.2 Ei näkyviin jäävät putket (komeron koteloissa yms.) Ac 22 13.5 Eristyspaksuudet Eri mineraalivillakourujen nimelliset eristys paksuudet ovat seuraavat: Eristyspaksuussarja Sisäläpimitta 21 22 23 24 25 26 10-49 20 30 40 50 60 50-89 30 40 50 60 80 90-169 40 50 60 80 100 120 170-324 50 60 80 100 120 140 13.6 Eristeet Aa Mineraalivillakouru PV-E. Käyrät tehdään käyräkappaleista, kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 32:een asti irtovillasta sullomalla. Kiinnitys sinkityillä d = 1 mm:n hehkutetulla teräslangalla. K = 250 mm. Ac Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PV-AE. Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Kiinnitys kuumasaumaamalla tai 25 mm alumiinipaperiteipillä. 13.7 Päällysteet K Höyrysulku aikaansaadaan sulkemalla eristetyypin Ac-päällysteen saumat kuumasaumaamalla tai alumiinipaperiteipillä. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. 6 Paloluokiteltu PVC-muovilevy, joka kiinnitetään muoviniiteillä. Käyrät, T-haarat, mansetit yms. päällystetään tarkoitukseen tehdyillä osilla. Päällysteen paksuus on 0,35 mm, kun ulkomitta on 300 mm ja 0,50 mm, kun ulkoläpimitta on yli 300 mm. Mikäli päällystettävään osaan ei ole saatavissa valmista päällysteosaa, (esim.
30 suurisäteiset käyrät ) eriste tasoitetaan ja kiedotaan muun päällysteen värisellä PVC nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla. 6K Päällysteen saumat tiivistetään 30 mm:n pehmeällä ja värittömällä PVC-teipillä, tyyppi Jotyn. Kannakkeiden reiät, päätteet ym. tiivistetään värittömällä silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuutena muodostaa höyrysulun. 12 Alumiinilevy AlMn1 1 H16 standardin SFS 2585 mukaan, vahvuus 0,8 mm. Kiinnitys lieriökantaisilla uraruuveilla 3,5 mm * 13 mm standardin SFS-ISO 1481 mukaan. 13.8 Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eriste katkaisematta myös rakenteen läpi. Huomioi kuitenkin laipalliset läpivientiputket ym. Kun putken eristeelle on määrätty höyrytiiviys, on eriste suojattava vastaavasti. 13.9 Eristämättä jätettävät laitteet ja varusteet - näkyvissä olevat pattereiden kytkentäjohdot - näkyvissä olevat kalusteiden kytkentäjohdot - kertasäätöventtiilit ja automaattiset säätöventtiilit - pumput - lämminvesiputkistossa kiertojohdottomat yhdelle kalusteelle menevät kytkentäjohdot sekä pinta-asenteiset lattian rajassa olevat jakojohdot - lämpöjohdot DN 10...20 - venttiilit DN 10...50 - pelkästään PPP:lle menevät linjat Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan työselityksen määräyksiä täsmentää.
31 14. ILMANVAIHTOLAITTEET (Ilmanvaihtourakka) 14.1 Yleistä Rakennuksessa tulo- ja poistoilmanvaihto piirustusten mukaan. 14.2 Suunnitteluperusteet Rakennuksen raitisilmavirtojen valinnassa on noudatettu Rakentamismääräyskokoelman D2 määräyksiä ja yleisiä suunnitteluohjeita. Suunnittelussa on myös noudatettu Rakentamismääräyskokoelman E7 paloturvallisuusmääräyksiä. 14.3 Puhaltimet Puhaltimet toimitetaan käyttöineen ja moottoreineen varustettuna tarpeellisilla suojuksilla, liittimillä ja kannattimilla tärinänvaimentimineen. Puhaltimien mitoitusarvot on esitetty kaavioissa ja kojeluettelossa. Urakoitsijan on tarkistettava paineet ja sähkötehot käyttämiensä laitteiden mukaan sovitun aikataulun puitteissa ennen asennusta. Kaikkien puhaltimien pyörät on tasapainotettava dynaamisesti. Kiertoilmakäytöllä varustettujen kojeiden puhaltimet B-pyörällä. 14.4 Patterit, IV-kojeet, LTO-laitteet Lauhdepattereiden otsapintanopeus säätökaavioiden mukaan. IV-kojeikot mallia R-TEK. Huolto-ovien tulee avautua tarvittaessa kahdessa osassa ja niiden tulee olla saranoituja. Talteenottolaitteiden mitoitus: - talteenottolaitteiden tuloilman lämpötilahyötysuhde vähintään 60 % (kuutio), 75 % pyörivä, olosuhteissa: ulkoilma - 32 C / kosteus 50 %, poistoilma ennen talteenottoa + 25 C / kosteus 25 %, painehäviö enintään 300 Pa (kuutio), koje 1/1-teholla, tuloilman ja poistoilman suhde 1/1 14.5 Suodattimet Piirustusten ja kohdan erilliset tarvikkeet mukaan. 14.6 Kanavat varusteineen 14.6.1 Toimitus
Toimitukseen sisältyvät kaikki metallikanavat tarpeellisine kannatusrakenteineen, tarkastusluukkuineen, säätöpelteineen, palopelteineen, palo-, lämpö- ja äänieristyksineen sekä ilmanohjauslevyineen. 32 14.6.2 Kanavat Pyöreät kanavat: Kanavat tehdään sinkitystä teräslevystä standardin SFS 3282 ja Rakentamismääräyskokoelman E7 ohjeiden mukaan. Poikittaissaumat tehdään käyttäen TF-littimiä tai pikaliitinjärjestelmää Veloduct tai vastaavaa. Mutkat, haaroitukset ja muodonmuutokset tehdään tehdasvalmisteisia osia käyttäen. Keittiön rasvahöyrykupujen poistokanavien seinämävahvuus 1.20 mm. Suorakaidekanavat: Kanavat tehdään sinkitystä teräslevystä standardin SFS 3281 ja Rakentamismääräyskokoelman E7 ohjeiden mukaan. Suorakaidekanavien ja osien valmistuksessa sekä asennuksessa tulee huolehtia siitä, että kanaviin ei jää minkäänlaisia ääntä aiheuttavia liepeitä ym. Keittiön rasvahöyrykupujen poistokanavien seinämävahvuus 1.20 mm. Asennus: Asennettujen kanavien avonaiset päät suljetaan asennusvaiheen ajaksi, esim. tukevalla pahvilla tai muovilla, joka kiinnitetään teipillä. Kanavistoihin ja IV-laitteisiin liittyvien säätölaitteiden tunto- ja mittauselinten kiinnitysreikienteko ja laitteiden kiinnitys kuuluvat ilmanvaihtourakkaan. Urakoitsijan on huolehdittava siitä, ettei rakennusurakoitsija peitä kanavia ennen kuin rakennuttajan edustaja on ne hyväksynyt. 14.6.3 Kannatus Kanavat ja varusteet kannatetaan tarkoitukseen sopivilla riittävän tiheään asennetuilla järjestelmäkannatusrakenteilla, k/k < 2500 mm. Ilmahormit tulee kiinnittää ja kannattaa siten, että ne palotilanteessa pysyvät paikoillaan vähintään niiltä edellytetyn palonkestoajan. Kannatusrakenteiden osia ei saa liittää kiinteästi kanaviin. Näkyvillä pyöreät kanavat kannakoidaan käyttäen sinkittyä ilmastointisankaa, kierretankoa ja runkolevyä (tai KONTE U-kiskoa).
33 Näkyvillä ja piilossa suorakaidekanavat kannakoidaan käyttäen sinkittyä kierretankoa ja KONTE-kiskoa. Piilossa pyöreät kanavat kannakoidaan käyttäen sinkittyä ilmastointisankaa, kierretankoa ja KONTE-kiskoa, kaltevalla pinnalla käytetään L-kulmaa tai Z-rautaa. IV-kojeiden konealustat säätöjaloin kuuluvat ilmanvaihtourakkaan. 14.6.4 Palo-, lämpö- ja äänieristykset Eristykset kuuluvat ilmanvaihtourakkaan ellei piirustuksissa toisin mainita. Kanavien paloeristys tehdään paloviranomaisten ja rakentamismääräyskokoelman E7 määräysten mukaan. Äänenvaimentimina käytetään tehdasvalmisteisia vaimentimia, niiltä osin kun merkinnät viittaavat tehdasvalmisteisiin tuotteisiin. Kojeiden vaimentimet, esim. Energent. Äänenvaimentimet mitoittaa laitetoimittaja. Pituudet piirustuksissa suuntaa-antavia. Lämpö- ja äänenvaimennusverhouksiin käytettävien mineraalivillamattojen ja - levyjen tulee olla A-luokan rakennustarvikkeita. Äänenvaimennusverhouksissa eristeen tiheys vähintään 100 kg/m3 sekä päällystys lasikuituhuovalla. Ä50...100 P = reikäpelti, lasikuituhuopa, ÄE-villa 80 kg/m3 50...100 mm ja pelti. ÄE50...100 P = pelti, ÄE-villa 80 kg/m3 50...100 mm ja pelti. L(LE) 50...100 P = pelti, lasikuituhuopa, LE-villa 80 kg/m3 50...100 mm ja pelti. Lämpöeristeenä käytetään verkkomattoa 35 kg/m3. Kanavien eristeet asennetaan ainakin kahtena kerroksena limiliitoksin, esim. 100 mm = 2 * 50 mm. Suorakaiteen muotoiset eristetyt kanavat pinnoitetaan pelillä tai pinnoitetaan peltijäykistein, jotta eristeet pysyvät paikoillaan. 14.6.5 Puhdistusluukut = tarkastusluukut Puhdistusluukkujen täytyy olla tehdasvalmisteisia ja piirustusten mukaisia. Ne on asennettava Rakentamismääräyskokoelman osan E7 luvun 9 mukaisesti. Piirustuksiin on merkitty vähimmäismäärä puhdistusluukkuja joiden lisäksi urakkaan kuuluu viranomaisten erikseen vaatimat puhdistusluukut.
14.6.7 Tiiviys Eristettyihin kanaviin tulevien puhdistusluukkujen tulee olla eristettyjä ja pellitettyjä mallia BDBL, BFKL tai BFBL. Kanavien on täytettävä seuraavat tiiviysvaatimukset: - tavalliset ilmakanavat, tiiviysluokka 2, koepainetaan 200 Pa:n paineella ja vuoto saa olla korkeintaan 0,9 dm3/m2 x s (noin 3,2 m3/m2 x h). IV-koneiden tulee täyttää LVI RYL-2002:n tiiviysvaatimukset. 34 14.8 Tulo-, poistoilmaventtiilit ja säleiköt, siirtoilmasäleiköt Siirtoilmasäleiköt: Tyyppimerkinnät piirustusten mukaan. Mikäli tarvitaan välikanava seinän sisään kuuluu sen hankinta ilmanvaihtourakkaan. Päätelaitteiden tarkempi sijainti katsotaan työmaalla valaisimiin yms. nähden. Tuloilmaventtiilit ja -säleiköt: Tyyppimerkinnät piirustusten mukaan. Poistoilmaventtiilit ja -säleiköt: Tyyppimerkinnät piirustusten mukaan. Ilmanvaihtoventtiileiden ja säleiköiden väri on valkoinen. Ulkosäleiköt ym. tasopiirrosten mukaan. 14.9 Sadekatokset, ulospuhalluskatokset ja -hajottajat Sadekatokset ja sadesuojukset piirustusten mukaan. 14.10 Säätö ja mittaus 14.10.1 Ilmamäärien säätö Kaikkien laitteiden ilmamäärät, niiltä osin kuin on merkitty piirustuksiin, säädetään kokonaisuudessaan. Kojeiden ja laitteiden toiminta säädetään säätöön ja viritykseen varatun ajan kuluessa siten, että vaaditut ilmavirrat saavutetaan 15 %, kokonaisilmavirrat kuitenkin 0...10 % tarkkuudella.
Painehäviön suodattimien yli on tällöin vastattava puolta likaisen suodattimen painehäviöstä. Painesuhteiden on säädön jälkeen vastattava piirustuksissa esitettyjä. Venttiilien ja laitteiden mittaukset suoritetaan ko. valmistajan ohjeiden mukaan. Tarvittaessa huippuimureiden imuaukkoa pienennetään kuristuslaippaa käyttäen. Säädön jälkeen venttiilit ja säätöelimet lukitaan ja kertasäätöelimien säätöarvot merkitään. Kanavien tarkistusmittauksia varten porataan rakennuttajan kanssa sovittuihin kohtiin mittausreiät, jotka varustetaan muovitulpilla. Mittauksissa laaditaan tarkistusmittaustilaisuuteen mennessä taulukot, joista selviävät eri tilojen mitatut ja vaaditut tulo- ja poistoilmavirrat. Taulukot liitetään luovutusasiakirjoihin. 35
36 15. AUTOMAATIOLAITTEET (Automaatiourakka) 15.1 Yleistä Rakennuskohde varustetaan automaatiolaitteilla tämän työselityksen ja piirustusten mukaan. Automaatiourakoisijan tulee lisäksi huomioida tarjouksessaan seuraavat sähköpisteet asennettuna (pisteitä ei ole mainittu piirustuksissa): - em. ohjaukset ja indikoinnit voivat toimia ulkolämpötilan, aikaohjelman, valoisuusanturin, hälytyspisteiden ym. ohjaamina - ohjauspisteet 10 kpl ohjelmoituna ja kytkettynä - indikointipisteet 10 kpl ohjelmoituna ja kytkettynä - säätöpisteet 10 kpl ohjelmoituna ja kytkettynä - mittauspisteet 10 kpl ohjelmoituna ja kytkettynä LVI laitteiden säätö toteutetaan valmistajan ohjeiden, toimintakaavioiden ja kojeluettelon mukaisesti. Lisäksi kaikki tässä työselityksessä määritellyt ohjelmalliset toiminnot kuuluvat urakkaan rakennuttajan valinnan mukaan, kuten esim. kesäajan yötuuletusohjelma. Keskusten, tuntoelinten ja toimilaitteiden paikat on alustavasti esitetty putki- ja ilmastointipiirustuksissa. Lopulliset paikat määritetään yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja LVI-suunnittelijan kanssa. Automaatiourakoitsija hankkii antureiden suojaputket. Paineanturien ja mittareiden kanavien läpivienteihin asennetaan läpivientiputket laippoineen (muovia) kanavaan kiinnitettynä. Valvomotoiminnot lisätään myös nykyiseen Ranuan kunnan valvomoon kaikkine ohjelmointitoimintoineen ja laitelisäyksineen. Kiinteistöön asennetaan alakeskus näppäimistöllä varustettuna. ALAKESKUKSET: Kaikki rakennuksen uudet pisteet liitetään uuteen alakeskukseen. Nykyinen alakeskus poistetaan.. 15.1.1 Järjestelmän tehtävät Järjestelmän tehtävänä on ohjata, säätää ja valvoa rakennuksen LVIS - laitteita.
37 15.1.2 Valvontapisteet Säätö- ja valvontatehtävien perusyksikkönä on piste. Pisteet jakautuvat kahteen ryhmään: - fyysiset (todelliset) pisteet, merkitty kaavioihin mustalla täytöllä - ohjelmalliset pisteet Fyysiset pisteet ovat alakeskusten sisään meno- tai ulostulotietoja, joita vastaa kentällä fyysinen laite (esim. mittausanturi, hälytyskosketin, ohjausrele ym.). Ohjelmalliset pisteet ovat fyysisistä pisteistä ohjelmallisesti (loogisesti tai matemaattisesti) johdettuja tietoja tai arvoja, joita vastaa tietyn muistipaikan sisältö. 15.1.3 Järjestelmän rakenne Säätö- ja valvontajärjestelmä toteutetaan mikrotietokone (PC-pohjaisen), vapaasti ohjelmoitavan järjestelmän avulla. Kenttälaitteita ovat mm. mittausanturit, hälytyskytkimet, venttiilien ja peltien toimilaitteet, releet, kontaktorit yms. Alakeskus suorittaa itsenäisesti varsinaiset säätö- ja valvontatehtävät. Alakeskus sisältää fyysisten valvonta- ja säätöpisteiden järjestelmään liittämiseksi tarvittavan elektroniikan. Se muuttaa pistetiedot ja -arvot keskusyksikön ymmärtämään muotoon sekä keskusyksikön lähettämät ohjelmalliset käskyt fyysisiksi toiminnoiksi. Järjestelmän tulee voida siirtää kiireelliset hälytykset huoltomiehellä mukana ole vaan GSM-puhelimeen (tarvittaessa robottipuhelin (AU), ko. ominaisuus tulee olla estettävissä aikaohjelmalla) ja/tai etäisvalvomoon. Hälytysluokkia tulee olla vähintään 2 kpl. 15.2 Yleistä järjestelmästä 15.2.1 Järjestelmän laitetyypit ja laajennettavuus Urakoitsijan tulee urakkatarjouksessa esittää järjestelmän sekä alakeskuksien varakapasiteetti pistetyyppikohtaisesti eriteltynä. 15.2.2 Järjestelmän itsediagnostiikka Järjestelmän vianilmaisun tulee toimia itsediagnostisella periaatteella siten, että se paljastaa tulleen vian, sen laadun ja sijainnin. Järjestelmän tulee voida ilmaista viat oheislaitteissa (esim. kirjoitin), alakeskuskorteissa, antureissa ja tiedonsiirrossa. 15.2.3 Muistitietojen varmennus
Alakeskuksen muistitiedot suojataan akkuvarmennuksella vähintään 4 vuorokauden ajaksi. Alakeskuksen muistitiedot on voitava tallentaa sekä kiintolevylle että erillisille tietolevykkeille (ns. varmuuskopiointi). 15.2.4 Kommunikointi järjestelmän kanssa Ohjelmiston käyttö tapahtuu siten, että järjestelmä esittää käyttäjälle askel askeleelta valikkolistojen eli ns. menulistojen avulla vaihtoehdon valintaohjeineen, joihin käyttäjä vastaa. Ohjelma varmistaa kysymällä ohjelmointi muutoksien / poistojen tekemisen. Urakoitsija tekee esityksen esitarkastukseen mennessä ohjelmistojen em. puustoja menurakenteista. Kommunikointi tulee tapahtua selväkielisesti suomenkielellä. Tekstien on oltava riittävän pitkiä, jotta ne ovat ymmärrettäviä. Näytössä on oltava päiväys ja kellonaika. Laitosohjelmointi Laitosohjelmoinnilla tarkoitetaan säätö- ja valvontapisteiden liittämistä ohjelmallisesti järjestelmään ja säätöpiirien muodostamista. Pisteitä liitettäessä niille määritellään pistekohtaiset tiedot. Säätöpiirit muodostetaan määrittelemällä säätötoiminta, tarvittavat muuttujat (parametrit) sekä säätöön liittyvät logiikkatoiminnot. Laitosohjelmoinnin tulee olla mahdollista myös siten, että kannettava käyttöpääte on kytketty suoraan ala-asemaan. 38 15.2.5 Järjestelmän nopeus Järjestelmä tulee mitoittaa siten, että järjestelmä kykenee käyttäjän ja LVIprosessin kannalta riittävän nopeaan toimintaan. Vaste-ajoissa tulee päästä vähintään seuraaviin aikoihin: Alakeskukset: - säätöväli tarvittaessa 1 sekunti - kiireellisten hälytysten erottelukyky 2 sekuntia - ei-kiireellisten hälytysten erottelukyky 5 sekuntia,mittauksen kysely 1 sekunti Valvomo: Alakeskuksiin tulee käyttönäppäimistö. 15.3 Säätö- ja valvomotoiminnot 15.3.1 Ohjaustoiminnot