Maatalouden verotus Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen
Sisältö 1. Tiedonhaku Tietojen löytyminen vero.fi sivulta, veroilmoituksen täytön ohjeita sekä ennakkoratkaisun hakeminen ja maksut 2. Maatilaa koskevia vero-ohjeita vuodelta 2015-2016 3. Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2015 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 2
Tiedonhaku www.vero.fi Tiedotteet, ohjeet ja kannanotot
Vero.fi on tiedote- ja tietovarasto Etusivulla Ajankohtaista ja linkit yleisimmin käytetyille sivuille Maa- ja metsätaloutta harjoittaville on oma sivu: Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja linkkejä keskeisiin kohtiin Maatalousverotus o Aihepiirin syventävät vero-ohjeet on koottu tälle sivulle. tiedotteita ajankohtaisista asioista AJANKOHTAISTA Maatalousyrittäjä tai metsänomistaja Et saa enää postitse paperista kausiverolomaketta Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 4
Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja OHEISMATERIAALIA Esitys- ja opetusmateriaalit mm. 2- ja 2C-veroilmoituksen täytön ohjausta Veroilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet Veroilmoitus maatalousyrittäjä 2 Maatalouden veroilmoitus (3002) 2C Metsätalouden veroilmoitus (3043) Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 5
Esimerkki: Maatilan sukupolvenvaihdos Maatilan sukupolvenvaihdos Yleistä sukupolvenvaihdoksesta Linkki Verohallinnon ohjeeseen Syventävä veroohje kohdassa (jos sivulla linkki vanhaan ohjeeseen, niin ohjeen oikeassa yläreunassa linkki Uudempi versio ) o Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa o Antopäivä: 8.9.2015, Diaarinumero: A84/200/2015 o Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen o Antopäivä: 14.12.2015, Diaarinumero: A182/200/2015 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 6
Esimerkki: Maatilan sukupolvenvaihdos Maatilasta luopuja - ilmoita tiedot Verohallintoon Maatilan jatkaja - Ilmoita tiedot Verohallintoon Ennakkoratkaisuhakemus - maatilan sukupolvenvaihdos Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös Perustietoa aiheesta o Saatelomake ja palautusosoite o Maksutaulukko o Verohallinnon maksulliset palvelut Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 7
Ennakkoratkaisun maksut Verohallinnon suoritteiden maksullisuus Verohallinnon suoritteiden maksullisuus Antopäivä: 22.12.2015 Diaarinumero: A215/200/2015 Hinnasto Verohallinnon maksullisista palveluista (8.1.2016) o Ennakkoratkaisut Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 8
Maksuasetuksen muutos 1.1.2016 Ennakkoratkaisujen päätösmaksut nousevat noin 10 % Samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat useat ennakkoratkaisut puoleen hintaan Ennakkoratkaisu = sitova päätös yksilöityyn kysymykseen Päätösmaksun lisäksi käsittelymaksu 110, jos hakemus on niin puutteellinen, että Verohallinto pyytää asiassa vähäistä enemmän lisäselvitystä Pelkkä käsittelymaksu, jos ennakkoratkaisua ei anneta Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 9
Ennakkoratkaisujen päätösmaksuja 2016 Yksittäinen ennakkoratkaisu Ennakkoratkaisu asiakokonaisuuden osana perintö- ja lahjavero kiinteistövero varainsiirtovero maatalouden tai elinkeinotoiminnan tuloverotus TAI hakijana muu kuin luonnollinen henkilö, kp, yhteisetuus, yhtymä (hakijana esim. osakeyhtiö tai osuuskunta) muu tuloverotus ja hakijana luonnollinen henkilö, kp, yhteisetuus, yhtymä 385 192,50 1.145 572,50 385 192,50 arvonlisävero 230 115 ennakkoperintä, sotu 130 65 lähdevero 230 115 yli 30 h selvitystyö 2.290 yhteensä enintään Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 10
Hallinto-oikeuden päätöksestä oikeudenkäyntimaksu 1.1.2016 Ennakkoratkaisua koskevista valituksista aina Myös muista verovalituksista, ellei hallintooikeus muuta verotuspäätöstä muutoksenhakijan eduksi Maksu hallinto-oikeudessa 250, korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 Sovelletaan, jos valitus on tullut vireille 1.1.2016 tai myöhemmin Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 11
Maatilaa koskevia vero-ohjeita vuodelta 2015-2016
Maatila verotuksessa Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. yksi tai useampi rekisterikiinteistö, joita hallinnoidaan yhdessä ja ne muodostavat taloudellisen kokonaisuuden Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Saman verovelvollisen eri maatilojen maatalouden puhtaat tulot lasketaan yhteen ja ne yhdessä muodostavat maatalouden tulolähteen. Verotuskäytännössä pinta-alarajana 2 hehtaaria vähäisempikin pinta-ala riittää, jos kiinteistö on osa maatilakokonaisuutta ja sillä harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Maatalouden harjoittamisena pidetään vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa maatilalla harjoitettua maa- tai metsätalouteen liittyvää toimintaa Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 13
Maataloudenharjoittaja luonnollinen henkilö yrittäjäpuolisot kuolinpesä miten hallinto? leski oma omistus, yhteisomistus, hallintaoikeuden käyttö verotusyhtymä yhtiö (periaatteessa myös osuuskunta) Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 14
Hallintaoikeus Leski voi ottaa testamentilla saamansa omaisuuden hallintaoikeudella vastaan ja voi määrätä hallinnan pituuden tai se on jo testamentissa määrätty Elinikäinen hallinta: Vuotuinen tuottoarvo kerrotaan ikäkertoimella Määräaikainen hallinta: Vuotuinen tuottoarvo pääomitetaan 8 %:n korkokannan mukaan hallinta-ajalle Määräaikaisen hallinnan arvo ei voi olla elinikäistä suurempi. Leski voi käyttää PK 3:1a :n mukaista oikeuttaan Asunto (vahva oikeus) tai koko pesä (heikko oikeus) Koko pesän käytöstä voidaan leskeä verottaa vain, jos ositus on tehty Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 15
Ikäkertoimet / Elinikäinen hallintaoikeus Verovelvollisen ikä Luku, jolla vuositulo kerrotaan alle 44 vuotta 12 44 52 vuotta 11 53 58 vuotta 10 59 63 vuotta 9 64 68 vuotta 8 69 72 vuotta 7 73 76 vuotta 6 77 81 vuotta 5 82 86 vuotta 4 87 91 vuotta 3 92 tai enemmän 2 Ikäkerroin määräytyy nuoremman puolison mukaan Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 16
Hallintaoikeus Kertoimet, määräaikainen hallinta Vuosien luku Pääoma -arvo Vuosien luku Pääoma -arvo Vuosien luku Pääoma -arvo 1 0,93 11 7,14 21 10,02 2 1,78 12 7,54 22 10,20 3 2,58 13 7,90 23 10,37 4 3,31 14 8,24 24 10,53 5 3,99 15 8,56 25 10,67 6 4,62 16 8,85 7 5,21 17 9,12 8 5,75 18 9,37 9 6,25 19 9,60 10 6,71 20 9,82 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 17
Hallintaoikeudesta luopuminen Oikeudesta luopuminen ilman vastiketta katsotaan lahjaksi. Luopumisesta saatu korvaus verotetaan luovutusvoittona Asuminen voidaan siirtää toisaalle suunnilleen samanarvoisena etuutena Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 18
Verohallinnon yhtenäistämisohje Yhtenäistämisohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä Lähtökohtana pidetään menojen selvittämistä tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perustella Tätä arviointiohjetta käytetään todellisen määrän ollessa vaikeasti selvitettävissä Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta Koko ohje on saatavissa osoitteessa www.vero.fi Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2016 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 19
Yksityisauton maatalouskäyttö Auto kuuluu yksityisvaroihin, kun minkään tulonhankkimistoiminnan ajot eivät ylitä 50 prosenttia Maatalouden ajokulut vähennetään joko todellisten kulujen mukaan tai lisävähennyksenä. Pidä ajopäiväkirjaa, josta selviää kokonaiskilometrit / vuosi ajon alkamis- ja päättymisaika ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkan pituus ajon tarkoitus Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja ilmoita esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 20
Yksityisauton maatalouskäyttö Lisävähennys Maatalouden ajokuluista tehdään lisävähennys ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen mukaan. 0,44 / km / vuosi 2015 (0,43 vuosi 2016) Aina selvitettävä auton kokonaiskilometrimäärä Säännöllisesti toistuva ajo voidaan ilmoittaa esim. 1 krt / vko km x kertojen määrä / vuosi Maataloudenharjoittajan lisävähennys Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 21
Yksityisauton maatalouskäyttö Maatalouden kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan (ei lisävähennystä), jos käytössä on luontoisetuauto kulut palkaksi luetun edun määrän km-kohtaisen arvon mukaan leasingauto esim. työnantajan luontoisetuauto / vapaa autoetu 6.600 e/v (edun arvoa ei ole tarkistettu todellisten yksityisajojen tai työajojen perusteella) etu 0,37 e / km (6.600 e / 18.000 km) vähennys 0,37 e / km hallintaoikeusauto Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 22
Yksityisauto maatalousyhtymän tai kuolinpesän käytössä Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa osakkaan (lesken osalta katso seuraava sivu) yksityisauton maatalousajoista matkalaskun perusteella 0,44 / km vähennetään yhtymän tai kuolinpesän palkkausmenoina osakkaan verovapaata kustannusten korvausta Jos verotusyhtymä tai kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja vähennetään auton todelliset kulut tai 0,25 /km verotusyhtymän tai kuolinpesän verotuksessa Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella yhtymä tai kuolinpesä ei voi korvata verovapaasti Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 23
Lesken yksityisauto kuolinpesän käytössä Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle verovapaita kulukorvauksia. Kuolinpesän veroilmoituksella vähennetään lesken oman auton todelliset kulut tai 0,44 / km (lisävähennys) Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 24
Opinto- ja koulutusmatkakulut Vähennyskelpoisia ovat yleensä maatalousnäyttelyt kotimaassa pääsyliput, matkakulut, päivärahat henkilöiltä, joille tuloa yrityksessä jaetaan Muut opintomatkat voivat olla osittain vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä verovelvollisen harjoittamassa maataloudessa matkan tarkoituksen ja ohjelman tulee liittyä tilan tuotantosuuntaan. ulkomaanmatkojen osalta edellytykset harvoin täyttyvät Vähennyskelvottomia ovat mm. peruskoulutus, ammattiin tähtäävä koulutus tai yleissivistävä koulutus Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 25
Päivärahat maatalousverotuksessa Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden ylimääräisten elantokustannusten vähentämisen edellytykset: tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä matka, jonka kohteesta ja kestoajasta on tehty kirjaukset muistiinpanoihin matka ulottuu vähintään 15 km etäisyydelle asunnosta yli 6 tuntia kestäneestä matkasta osapäiväraha (18 (2015)) yli 10 tuntia kestäneestä matkasta kokopäiväraha (40 (2015)) Matkustus- ja majoittumiskulut saat vähentää tositteisiin perustuen erikseen. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 26
Työhuonevähennys maataloudessa Ensisijaisesti todelliset menot + poisto Aktiivitiloilla maataloudessa arviolta 410 /v Työhuonevähennys metsätaloudessa Ensisijaisesti todelliset menot + poisto Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (205 /v) Ei moninkertaisia vähennyksiä! Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 27
Vähäinen viljely hyvin pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha) viljely, joka on jatkuvasti tappiollista, katsotaan harrastustoiminnaksi ei vakaata tulonhankkimistarkoitusta uusi toiminta saattaa olla alkuvuosina tappiollista, mutta silti voi olla vakaa tulonhankkimistarkoitus, jolloin kulut saa vähentää Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 28
Harrastusluonteinen toiminta ei vakaata ansiotarkoitusta toiminta jatkuvasti tappiollista toiminta ei oikeuta vähentämään arvonlisäveroja arvonlisäverotuksessa tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot otetaan huomioon, jos sama harrastustoiminta tuottaa myöhemmin tuloja tehtävä harrastustoiminnasta muistiinpanot tuloista ja menoista Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 29
Maatalouden lopettaminen Jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana. Varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi. Yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan veronalaiseksi tuloksi. Korjaukset tehtävä myös arvonlisäverotukseen. Arvonlisäveron maksu käyttöomaisuuden myynnistä ja yksityiskäyttöönotosta sekä muistettava kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely Kesken vuotta toimintansa lopettava, vuosimenettelyssä oleva arvonlisäverollinen antaa ilmoituksen lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä Esim. alv-kausi loppuu 30.9, ilmoitus annetaan sähköisesti 12.11. tai paperisena 7.11. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 30
Maatalouden lopettaminen Omaisuudesta, jolla ei ole enää tulonhankkimistai muuta käyttöä, voidaan tehdä kertapoisto. Esim. salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset Lopettamisvuoden jälkeen omaisuuden myyntiin sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä. Jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maataloustoiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen maatilatalouden tuloverolakia. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 31
Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen saadut tulot ja vähennettävät kulut esim. vuokratuloa ja tukituloja näihin tuloihin kohdistuvat menot saa vähentää mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen edellyttämät kunnossapitomenot (KHO 18.5.1998 t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää. jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55, TVL 48 ) voidaan osoittaa, olisi syytä näissä tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä lasku Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 32
Maatalouden nettovarallisuus Tilatukioikeus Viljelijälle myönnettyä tilatukioikeutta ei lueta maatalouden nettovarallisuuteen Erikseen hankittu luetaan, mikäli hankintamenon poistamatonta osuutta on vuoden lopussa jäljellä yleensä vähennetään vuosimenona, joten poistamatonta hankintamenoa ei ole Osuuskuntien osuudet velvoiteosuuksien lukumäärä x osuuden verotusarvo vapaaehtoiset osuusmaksut luetaan nimellisarvosta osakeyhtiöllä osuuskunnan osuuden arvo on maksetun osuusmaksun määrä osuusmaksuvelka on maatalouden velkaa Teurastamon myöntämää ns. eläinluottoa ei lueta velaksi maatalouden nettovarallisuutta laskettaessa Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 33
Maa-ainesmyynnit ja substanssipoisto Maa-aineksesta myyntitulona saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet ovat veronalaista pääomatuloa (TVL), jos toiminta ei muodosta erillistä elinkeinotulolähdettä Tulonhankkimiskustannukset ovat pääomatulosta vähennyskelpoisia Niitä ovat esimerkiksi suoalueen ojitus- ja raivausmenot sekä soranottoluvista ja suunnitelmista aiheutuneet menot. Nämä menot vähennetään vuosimenoina niiden maksuvuonna. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 34
Maa-ainesmyynnit Maa-aineksen jalostamisen ja kuljetuksen osuus tulosta voi olla maatalouden tuloa jalostamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut ovat maatalouden tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvia maatalouden vähennyskelpoisia menoja Jos maa-aineksen ottoalueelta on muodostunut metsän hankintamenon perusteella metsävähennyspohjaa, tai vastikkeetta saadun maa-ainesalueen metsän mukana on tullut metsävähennyspohjaa, poistetaan alueen osuus verovuoden lopun metsävähennyspohjan perusteena olevasta metsän hankintamenosta sinä vuonna, jona alue on otettu maaainesalueena käyttöön. Samalla alue lakkaa olemasta metsää ja siirtyy kiinteistöverotuksen piiriin. Ks. Kiinteistöverolain soveltamisohje 22.5.2015, nro A68/200/2015 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 35
Substanssipoisto Maa-ainesalueen hankintameno on substanssipoistona verotuksessa pääomatulosta tulonhankkimismenona vähennyskelpoista soran- ja hiekkapaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa hankintamenon määrittämisessä lähdetään maa-ainesalueen alkuperäisestä hankintamenosta, mikä on tarvittaessa arvioitava koko tilan ostohinnasta vastikkeettomissa saannoissa maa-ainesalueen hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa käytettyä arvoa Tulossa erillinen ohje Maa-ainestulojen verottamisesta Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 36
Maatalouden muu toiminta Jos toiminta palvelee maataloustoimintaa välillisesti, on se maatalouden sivutuloa. Esim. maatilamatkailu, eräpalvelut, kotileipomotoiminta, omien tuotteiden jatkojalostus Jos yrityksellä on itsenäinen taloudellinen, toisesta yrityksestä riippumaton tarkoitus, on kyse elinkeinotoiminnasta. Esim. tavaraliikenne kuorma-autolla, maansiirtotyöt erillisellä kalustolla Jos maatalous on lopetettu, ei esim. maatalouden käytössä olleilla koneilla harjoitettu koneurakointi voi enää olla maatalouden tuloa, vaan se on elinkeinotuloa. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 37
Maatalouden muu toiminta Maatalouden sivutulona verottaminen edellyttää maatilaa ja maatalouden tai metsätalouden harjoittamista maatilalla Toiminnan laajuutta on verrattava maatalouteen. Jos sivutoiminta paisuu varsinaista maataloutta merkittävästi laajemmaksi, sitä voidaan verottaa elinkeinotulona. Jos maatilalla harjoitettu toiminta on luonteeltaan ja toiminnoiltaan samanlaista kuin muualla elinkeinotoimintana harjoitettava toiminta, tulisi maatilallakin harjoitettua toimintaa verottaa samoin perustein eli elinkeinotulona. Mikäli harjoitetun toiminnan todetaan olevan elinkeinotoimintaa, ohjataan elinkeinoharjoittaja yleensä kuluvaa vuotta seuraavan vuoden alusta siirtämään toiminta elinkeinotuloverolain piirin. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 38
Maatalouden muu toiminta Maatalouden sivuansiotoiminnassa käytetään hyväksi tilan luontaisia edellytyksiä: jalostetaan ja myydään oman tilan tuotteita hyödynnetään maatalousrakennuksia ja -koneita oman perheen työpanos on palkattua merkittävämpi eläinten ruokintaan käytetään pääasiassa oman tilan tuotteita ei sijoiteta paljon uutta pääomaa (lomamökit poikkeus) toimintaa ei organisoida maatilataloudesta erilliseksi Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 39
Tuloverotuksen säädösmuutos HE 31/2015 Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä olisi 55 prosenttia, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista. Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Jos verovelvollisella ei olisi luovutusvoittoja tai ne eivät riittäisi koko luovutustappion vähentämiseen, voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Luovutustappioita ei jatkossakaan otettaisi huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei siten myönnettäisi ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä. Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien verotusta. Voimaan 1.1.2016 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 40
Verohallinnon ohjeita Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessa (23.10.2015) Ränteavdrag i personbeskattningen (23.10.2015) 5.2 Verovapaaseen tuloon kohdistuvat korkomenot Kuten edellä ohjeen kohdassa 3.3 on todettu, ovat TVL 58 :n 1 momentin mukaan veronalaisen tulon hankintaan kohdistuvien velkojen korot vähennyskelpoisia. Tuloverolain 18 2 momentin mukaan yhteisetuuden osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta yhteisetuuden tulosta. Siten yhteisetuuden osuuden, esimerkiksi yhteismetsäosuuden, hankkimiseen otetun velan korko ei ole vähennyskelpoinen osuuden hankkijan verotuksessa. Jos velka kohdistuu yhteismetsäosuuden hankinnan lisäksi yhteismetsäosuuden sisältävän kiinteistön hankintaan ja tällä kiinteistöllä harjoitetaan esimerkiksi maa- tai metsätaloutta, katsotaan velan korosta vähennyskelvottomaksi osuus, joka vastaa yhteismetsäosuuden käyvän arvon osuutta koko kiinteistökaupan kaikkien omaisuuserien käyvästä arvosta. Ks. tästä tarkemmin kohdassa Verohallinnon kannanottoja: Yhteismetsäosuuden hankkimisvelan koron vähennyskelpoisuus (22.9.2015) Rätten att dra av ränta på skuld för förvärvande av samfälld skog (22.9.2015) Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 41
Verohallinnon ohjeita Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa (11.9.2015) Beskattning av generationsväxling i fråga om gårdsbruksenheter (11.9.2015) Korkein hallinto-oikeus antoi 24.10.2014 vuosikirjaratkaisut KHO:2014:154 ja KHO:2014:155. Ratkaisujen johdosta on päivitetty ohjeen kohtaa 2.1.4. sekä muita kohtia, joissa oli käsitelty ns. erillislahjoja. Ratkaisuissa oli kysymys siitä, voidaanko erillisillä kauppakirjoilla tehdyt luovutukset katsoa yhdeksi luovutukseksi kaupan lahjanluontoisuutta määritettäessä. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 42
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa (17.10.2014 ja päivitys 8.9.2015) Muutos tai tarkennusta aiempaan: Erityisesti 2.1.1 Mikä on vastiketta eli kauppahintaa asumisoikeuden arvo arvoa alentavaa; valo ja lämpö vastiketta 2.3 Myyjän ja ostajan tulojen ja menojen verovuosi (tarkennettu verotuksen kohdistumista eri verovuosille) luovutusvoiton verotus = kaupantekovuosi maatalouden irtaimen tuloverotuksen erät = maksuvuosi (myyjä), käyttöönottovuosi (ostaja) voivat olla eri verovuosina Jos maatilakaupan kauppahinta maksetaan useassa erässä, ensin kertyy irtaimen omaisuuden kauppahintaosuus (KHO:1986-B-II-539). Jos osa kauppahinnasta maksetaan siirtyvinä velkoina, vaihtona tai syytinki- tai muina velvoitteina, niiden osuus kauppahinnasta kertyy kaupantekopäivänä. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 43
Maatilan spv-ohjeen päivitys 2015 Siviilioikeudellisesti erillisiä luovutuksia voidaan verotuksessa käsitellä yhtenä luovutuksena silloin, kun ne koskevat samaa toiminnallista ja taloudellista maatilakokonaisuutta ja niillä on asiallinen ja ajallinen yhteys. Luovutukset katsotaan tällöin yhdeksi luovutukseksi kaikissa verolajeissa (lahjavero, tulovero, varainsiirtovero). KHO:2014:154 ja KHO:2015:155 Mm. maitokiintiöitä ja tilatukioikeuksia koskenut ns. erillislahjakäytäntö päättyi 30.9.2015 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 44
Maatilan spv-ohjeen päivitys 2015 Perintö- ja lahjaveron spv-huojennus (PerVL 55 ) koskee myös karjaa ja tuotevarastoja (KHO:2014:185) Spv-huojennukseen liittyvä maksuajan pidennys 10 vuotta (1.1.2015 ) Pieniä selvennyksiä ja täydennyksiä, maa- ja metsätalouden harjoittaminen päättyy, kun hallinta siirtyy syytinkiasuntoon kohdistuvia korkoja ei vähennetä yhteismetsäosuuteen kohdistuvia korkoja ei vähennetä Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 45
Verohallinnon ohjeita Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Yhteislahja. Usealle henkilölle voidaan antaa yhteinen lahja. Jos lahjakirjassa on nimenomaan mainittu, että kyseessä on yhteislahja, verotus toimitetaan yhteissaantona. Myös lahjanluonteisen kaupan lahjaosuus verotetaan yhteislahjana, jos kauppakirjassa on nimenomaan ilmaistu, että mahdollinen lahja on tarkoitettu yhteislahjaksi. Jos lahja on nimenomaan määrätty yhteislahjaksi, asiaan ei vaikuta se, että asiakirjaan on merkitty saajien pääluvun mukaiset määräosat. Aiheesta on julkaistu Verohallinnon kannanotto. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 46
Verohallinnon ohjeita Varojen arvostamista perintö- ja lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon ohjeen päivittäminen (18.12.2015) Uppdatering av Skatteförvaltningens anvisning Värdering av tillgångar i arvs- och gåvobeskattningen (18.12.2015) Maatilan osalta erityisesti luvut 3 ja 4. Päivitetty pellon ja metsän maakunnalliset keskimääräiset hehtaarihinnat Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 47
Verohallinnon ohjeita Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja vakuutuskorvaukset (22.12.2015) Skadestånd och försäkringsersättningar för skada på egendom (22.12.2015) Tässä ohjeessa käsitellään omaisuuteen kohdistuvia vahingonja vakuutuskorvauksia, niiden veronalaisuutta ja veronalaisen korvauksen tulolajia henkilöverotuksessa. Ohjeen kohtia 2.6 ja 2.7 on päivitetty. Kohdan 2.6 sisältöä on muokattu päätöksen KHO:2015:169 perusteella. Kohdassa 2.7 on täsmennetty eroa luovutusvoittoon lisättävän korvauksen ja verovapaan vahingonkorvauksen välillä. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 48
Tulossa myöhemmin / päivitys vireillä Maa-aineksista saatavat tulot Maatalouden nettovarallisuus verotuksessa Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 49
Tietolähteitä www.vero.fi veroilmoitusten täyttöohjeet syventävät ohjeet maa- ja metsätalouden verotus 020 697 016 arvonlisäverotus 020 697 014 kausiveroilmoitukset 020 697 066 sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) 020 697 040 verotili 020 697 056 verotoimistot www.palkka.fi www.ytj.fi www.finlex.fi Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 50
Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä vuodelta 2015
Esille nostettavia oikeustapauksia Kiinteistöverotus KHO:2015:90 Kiinteistöverotus - Metsä - Metsätalouden harjoittaminen - Golfkenttä Korkein hallinto-oikeus otti asiassa huomioon kiinteistöjen käyttötarkoituksen ja sijainnin. Yhtiön katsottiin harjoittaneen metsätaloutta. Kiinteistöverolain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi metsäksi katsottiin metsälohkot, jotka sijaitsivat golfkentän ulkoreunalla ja jotka eivät sijainniltaan olleet osa varsinaista golfkenttäaluetta. Metsäksi ei katsottu metsälohkoja, jotka sijaitsivat varsinaisen golfkenttäalueen sisällä golfväylien välissä. Kommentti (MK): Tässä päätöksessä on käyty rajanvetoa eri toimintokokonaisuuksien välillä. Toimintokokonaisuus voi muodostua kiinteistöverotuksen piiriin kuuluvasta kokonaisuudesta ja muista toiminnallisista kokonaisuuksista, jotka eivät kuulu kiinteistöverotuksen alle. Mitä voi kuulua erilliseen metsämaatilakokonaisuuteen ja millä perustein. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 52
Maatalouden verotus Itä-suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1606/1 Maatalouden verotus Maatilan alueen vuokratulo Golf-kenttä Asiassa on kysymys siitä, onko verovelvollisen tiloistaan vuokraamasta määräalasta saama vuokratulo maatalouden tulolähteeseen kuuluvaa tuloa vai tuloverolain mukaan verotettavaa pääomatuloa. Asian ratkaisuun vaikuttaa se, muodostavatko verovelvollisen omistamat tilat maatilatalouden tuloverolain 2 :ssä tarkoitetun itsenäisen taloudellisen yksikön, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Verovelvollinen on vuokrannut omistamistaan tiloista lähinnä peltoalueita S Golf Oy:n käyttöön. Vuokrattu alue on yhteensä noin 45 hehtaaria. Vuokrasopimuksen ulkopuolelle on jäänyt tilojen pinta-alasta noin 26 hehtaaria, jolla verovelvollisen on verovuoden 2009 verotuksessa vahvistetut metsätalouden pääomatulot huomioon ottaen katsottava harjoittaneen metsätaloutta ansiotarkoituksessa. Koska puheena olevien tilojen alueella on harjoitettu metsätaloutta, on kyse maatilatalouden tuloverolain 2 :ssä tarkoitetusta itsenäisestä taloudellisesta yksiköstä eli maatilasta, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 53
Maatalouden verotus Itä-suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1606/1 Maatalouden verotus Maatilan alueen vuokratulo Golf-kenttä Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:1996-B-514 katsonut, että tilan osasta saatua vuokratuloa on pidettävä maatalouden tulolähteessä verotettavana tulona siinäkin tapauksessa, että tilaan on kuulunut yksinomaan metsämaata. Hallinto-oikeus toteaa, että maatilatalouden tuloverolain 5 :n 1 momentin 9 kohdassa ei edellytetä, että tilalla harjoitettaisiin varsinaista maataloustoimintaa. Hallinto-oikeus toteaa, että omaisuuden perintöverokohtelu tai omaisuuden kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin ei sinällään osoita omaisuuden kuulumista tiettyyn tulolähteeseen. Näin ollen verovelvollisen Saimaa Golf Oy:ltä verovuodelta 2009 saamaa vuokratuloa on pidettävä maatalouden tulolähteen tulona, vaikka verovelvollinen ei ole harjoittanut varsinaista maataloutta. Koska vuokratulo on saatu metsätaloutta harjoittavan maatilan osasta, on vuokratulo verovelvollisen maatalouden veronalaista tuloa verovuodelta 2009. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 54
Tuloverotus KHO:2015:47 Tuloverotus Kiinteistön määräosan myynti Metsävähennys Kuolinpesä Perintö Maatalousyhtymä Metsäkiinteistö Yhtymän osakkaan vaihtuminen Puolisoiden muodostaman verotusyhtymän toisen puolison kuollessa vuonna 2008 yhtymän osakkaaksi oli tullut kuolleen puolison kuolinpesä, jonka osakkaina olivat puolisoiden kolme lasta. Yhtymässä oli viisi metsäkiinteistöä, joista yhden metsän puoliosuuden kuolinpesän osakkaat myivät vuonna 2011. Tämän metsäkiinteistön metsävähennyspohja oli käytetty jo perinnönjättäjän elinaikana. Asiassa oli kysymys siitä, tuliko kuolinpesän verotuksessa luovutusvoittoon lisätä yhtymässä käytettyjä metsävähennyksiä ja miten luovutusvoittoon lisättävä määrä laskettiin. Korkein hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin huomioon, että verotusyhtymässä metsävähennykset tehtiin yhtymän tasolla, että yhtymän osakkaan myydessä kiinteistön murto-osan luovutusvoittoon tuli lisätä yhtymässä käytetyt muutkin kuin vain kysymyksessä olevan kiinteistön hankintamenon perusteella saadut metsävähennykset, kuitenkin enintään tuloverolain 46 :n 8 momentissa säädetty 60 prosenttia hankintamenosta. Luovutusvoittoon voitiin kuitenkin lisätä vain ne metsävähennykset, jotka yhtymässä oli käytetty kuolinpesän osakkuusaikana. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 55
Verotusyhtymän metsäverotus Verotus erikseen omista tiloista muutoksentekohetkeen saakka. Tilojen omistus yhteisomistukseen. 31.12. 31.12. Verotus metsätaloudesta verotusyhtymänä. Vain samoin omistusosuuksin omistetut metsätilat voivat kuulua samaan yhtymään (VH:n tulkinta). Yksin omistettua metsätilaa EI voida verottaa verotusyhtymässä (VH:n tulkinta). Yhteisomistuksen purku. Verotus erillään kullakin omistajalla tai uusina yhtyminä yhteisomistukseen jäävillä tiloilla (saattaa olla myös yhtymän jatkoa) muutoshetkestä. Jakosopimus tai hallinnanjakosopimus tai jakotoimitus. Sopimushetki tai jakohetki muutoshetkenä. 31.12. 31.12. Osakkaan kuollessa tilalle tulee kuolinpesä ja/tai leski ja/tai jaon jälkeen perillistaho. Lesken asema: -perintö -testamentti -hallinta -omistus -lakiin perustuva hallinta: kp lesken hallinnassa, ellei jakovaadetta Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 56
Puolisoiden metsäverotus Oma tila X A Puolisoverotus 31.12. 31.12. 31.12. A 31.12. Oma tila H B Yhteinen tila Z B Oma tila M Oma tila Y Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 57
Puolisoiden metsäverotus Muutostilanteet: Puolisoverotus alkaa 1.1. Puolisoiksi Yhteisomistustila hankitaan Puoliso- Ero tai verotus päättyy erotilanteessa pson kuolema Yhteisomistus päättyy Kuolinvuoden jälkeinen aika Oma tila X 31.12; 1.1. A Puolisoverotus A 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. Oma tila H B Yhteinen tila Z B Oma tila M Oma tila Y Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 58 1 2 3 4 5 6 7
Tuloverotus KHO:2015:167 Tuloverotus Sukupolvenvaihdoshuojennus Yhteismetsäosuuden luovuttaminen Metsätalouden harjoittaminen Kiinteä omaisuus Puolisot olivat vuonna 2009 myyneet tyttärelleen ja tämän aviopuolisolle yhteismetsäosuuksia, jotka liittyivät vuonna 2003 myytyyn metsäkiinteistöön. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhteismetsäosuuksien luovuttajat olivat harjoittaneet luovutetuilla yhteismetsäosuuksilla metsätaloutta siten kuin verovapaita luovutusvoittoja koskevassa tuloverolain 48 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Luovutusvoitto oli verovapaata tuloa. Kommentti (MK): KHO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 59
Metsätalouden verotus KHO 2.4.2015/888 Tuloverotus - Metsävähennys - Osakeyhtiön perustama yhteismetsä - Yhteismetsän oikeus metsävähennykseen Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua, jonka mukaan osakeyhtiö on yhteisö, jolla ei ole tuloverolain 55 :n mukaan oikeutta metsävähennyksen tekemiseen, minkä vuoksi myöskään yhteismetsällä ei ole oikeutta tehdä metsävähennystä kiinteistöosakeyhtiön yhteismetsään liittämän metsäkiinteistön hankintamenon perusteella. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 60
Tuloverotus KHO:2015:46 Tuloverotus Maa-aineksen hankintamenon poistaminen Yhteismetsä Metsätilojen omistusoikeus Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vähennysten oikean kohtaantumisen kannalta poisto-oikeuden myöntäminen yhteismetsälle olisi perusteltua. Poisto-oikeuden myöntäminen muulle kuin maa-ainesten ottopaikan omistajalle edellyttäisi kuitenkin sitä, että asiasta olisi säädetty laissa. Kun otettiin huomioon myös se, että laissa ei ollut säännöksiä yhteismetsälle myönnettävän poisto-oikeuden vaikutuksesta osakkaan luovutusvoiton verotukseen, ei poisto-oikeuden katsottu voivan siirtyä yhteismetsälle Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 61
Tuloverotus Hämeenlinnan HAO 23.10.2015 15/0595/1 Tonttivarasto ranta-asemakaavan alueella Maa- ja metsätalouteen kuuluva omaisuus Tosiasiallinen käyttö Sukupolvenvaihdoksen luovutusvoiton verovapaus Tontteja on pidetty maa- ja metsätalouteen kuulumattomana maa-alueena, koska ne sijaitsevat ranta-asemakaava-alueella ja niillä on rakennusoikeutta. Lisäksi verovelvollinen oli vuosina 1999 2007 myynyt samalta tilalta viisi rantatonttia. Rantatonttien hintaa ei ollut määritelty kauppakirjassa ja Verohallinto oli arvioinut sen. Hallinto-oikeus katsoi luovutuksen verovapaaksi myös rantatonttien osalta. Tuloverolain sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapaus on rajoitettu koskemaan vain varsinaisia tulonhankkimistoimintaan liittyviä luovutuksia. Tässä yhteydessä maa-alueiden kuuluminen tulonhankkimistoimintaan on ratkaistava lähtökohtaisesti niiden tosiasiallisen käytön perusteella. Omaisuuden arvostusratkaisu taikka omaisuuden kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin ei sinällään osoita omaisuuden käyttötarkoitusta tai sen kuulumista tiettyyn tulolähteeseen. Kommentti (MK): Verotuskäytännöstä poikkeava ratkaisu. Eri mieltä olleen jäsenen kanta vastaa verotuskäytäntöä. Tapauksesta valitettanee KHO:een. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 62
Metsätalouden verotus Helsingin hallinto-oikeus 5.6.2015 nro 15/0644/6 (ei julkaistu) Metsätalouden rakennus Huoltorakennus Vapaa-ajan asunto Pääasiallinen käyttö Metsätalouden laajuus T:lla on Verohallinnon rekisterin mukaan vuonna 1992 valmistuneet taukotupa 37 m2 ja työkaluvaja 24 m2, vuonna 2000 valmistunut talousrakennus 72 m2 sekä vuonna 2012 valmistunut huoltorakennus57 m2. Metsää T:lla on noin 185 hehtaaria. Hallinto-oikeus toteaa, että kysymyksessä oleville huoltorakennuksille saattaa sinänsä olla tarvetta myös metsätaloudessa. Toisaalta kysymyksessä olevaa vuonna 2012 valmistunutta rakennusta yhdessä autokatoksen kanssa on mahdollista käyttää myös vapaa-ajan majoittumiseen. Kun otetaan huomioon asiassa esitetty selvitys puunmyyntitulojen vähäisyydestä, sekä T:n ja hänen perheenjäsentensä itse suorittaman työn osuudesta suhteessa ulkopuolisen työn osuuteen, hallinto-oikeus katsoo, ettei tilalla olevia vuonna 2012 valmistuneita rakennuksia näissä olosuhteissa voida pitää pääasiallisesti metsätalouden käytössä olevina, eikä niistä aiheutuneita menoja siten ole pidettävä metsätalouteen kohdistuvina. Tästä syystä oikaisulautakunnan päätös on kumottava ja Verohallinnon toimittama verovuoden 2012 verotus on saatettava voimaan. Kommentti (MK): HAO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 63
Perintö- ja lahjaverotus Vaasan HAO 16.06.2015 nro 15/0271/1 Lahjavero - Sukupolvenvaihdos - Veronhuojennus - Maatilakokonaisuus - Metsätilat Ratkaistavana oli kysymys, voidaanko noin 235-580 kilometriä päätilalta sijaitsevat metsätilat lukea samaan tilakokonaisuuteen siten, että voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksia. Edellytyksenä sille, että erilliset tilat tai niiden osat voidaan katsoa samaan maatilaan kuuluviksi, on se, että ne ovat yhdysviljelyksessä ja että ne muodostavat itsenäisen taloudellisen yksikön. Hallinto-oikeus katsoi, että maatilan muodostumista useasta eri kiinteistöstä ei voida arvioida pelkästään tilojen pinta-alojen ja tilojen välisten etäisyyksien perusteella, vaan kokonaisharkintana huomioon ottaen myös tilanpidon jatkajien työskentely maanviljelyssä ja metsänhoidossa, oman maatalous- ja muun kaluston käyttö metsätalouden hyväksi sekä muut yhdysviljelyä osoittavat seikat. Siinä tapauksessa, että päätila lähitiloineen muodostaa harjoitetun maa- ja metsätalouden kannalta huomattavan keskittymän, voidaan kauempanakin olevia metsätiloja pitää tilakokonaisuuteen kuuluvina. Kun otettiin huomioon metsätilojen koot ja niiden poikkeuksellisen pitkät etäisyydet päätilaan ja toisiinsa sekä tilanpidon jatkajien työpanoksesta esitetty selvitys, ei voitu katsoa, että kyseiset tilat olisivat yhdysviljelyksessä X:n kunnassa sijaitsevan päätilan kanssa ja siten liittyisivät päätilalla harjoitettuun maatalouteen siten, että ne muodostaisivat maatilakokonaisuuden sen kanssa. Huojennukseen ei ollut oikeutta pelkkien metsätilojen osalta. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 64
Perintö- ja lahjaverotus Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1 Perintöverotus PerVL 55 ja 56 huojennus Maatalouden harjoittaminen Maatalouden harjoittamisen jatkaminen Perintö- ja lahjaverolain 55 :n veronhuojennusta koskevan säännöksen tavoitteena on muun muassa maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja tilanpidon jatkajan aseman parantaminen. Veronhuojennuksen saamisen edellytykseksi ei ole säädetty, että luovuttajan olisi välittömästi ennen luovutusta tullut harjoittaa tilalla maataloutta tai että sitä olisi harjoitettu hänen lukuunsa. Säännöksessä mainitulla toiminnan jatkamisella tarkoitetaan luovutuksensaajan toimintaa. Luovutuksen kohteena tulee kuitenkin olla maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu maatila. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 65
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1 Peltopinta- alan suhteellisella osuudella tilan kokonaispintaalasta ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan suhteellisen pienetkin peltoalat ovat oikeuskäytännössä tuoneet tilat metsineen perintöja lahjaverolain 55 :ssä tarkoitetun huojennuksen piiriin. Mainitussa lainkohdassa tarkoitetun jatkamisedellytyksen täyttyminen ei edellytä, että maataloutta harjoitetaan päätoimisesti, vaan huojennus saatetaan myöntää myös sivutoimiselle viljelijälle. Myöskään luovuttajan harjoittaman maatalouden tuloksen vähäisyydellä tai jopa tappiollisuudella ei sinänsä ole katsottu olevan ratkaisevaa merkitystä. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 66
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1 Valittajan ja hänen poikiensa 5.1.2012 perintönä saamilla tiloilla on metsää noin 172 hehtaaria ja yhdellä tiloista peltoa 1,6 hehtaaria. Pellon osuus tilojen kokonaispintaalasta on siis hyvin pieni. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä veronhuojennusten kannalta. F-tilan RN:o 6:12 on näissä oloissa katsottava peltopintaalansa puolesta olevan perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu maatila. Valittaja on myös saattanut uskottavaksi, että hän tulee harjoittamaan perityillä tiloilla maa- ja metsätaloutta. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 67
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1 Kuten edellä on todettu, ei veronhuojennuksen saamisen edellytykseksi ole säädetty, että luovuttajan olisi välittömästi ennen luovutusta tullut harjoittaa tilalla maataloutta tai että sitä olisi harjoitettu hänen lukuunsa. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan on huojennuksen saamisen kannalta merkitystä kuitenkin myös sillä, miten pitkä aika on kulunut tilalla harjoitetun maa-talouden päättymisestä, olipa sitä harjoittanut kuka tahansa, sekä sillä, mitä toimenpiteitä on varsinaisen maatalouden harjoittamisen jälkeen mahdollisesti kohdistunut tilalla olevaan maatalousmaahan. B on asiakirjojen mukaan lopettanut maatalouden harjoittamisen vuonna 2005. B:llä ei ole selvitetty ainakaan vuoden 2005 jälkeen olleen maatalouden tukituloja eikä tuloja pellon vuokraamisesta. Asiakirjoissa ei ole selvitystä myöskään siitä, että F-tilalla sijaitsevaa 1,6 hehtaarin maatalousmaata olisi B:n omistusaikana muutoinkaan pidetty viljelykelpoisina vastaista maatalouden harjoittamista varten. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 68
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1 Kun otetaan huomioon, että maatalouden harjoittaminen F-tilalla oli päättynyt sanotulla tavalla useita vuosia ennen omistusoikeuden siirtymistä ja kun tilan peltojen kunnossapidosta luovuttajan omistusaikana vastaista maatalouskäyttöä varten ei ole esitetty selvitystä, on tilan käytön maatalouden harjoittamiseen katsottava lakanneen lopullisesti siten, ettei kyseessä ole katsottava olleen perintö- ja lahjaverolain 55 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu maatila enää siinä vaiheessa, kun omistusoikeus on siirtynyt nykyisille omistajille. Valittajan tilalla harjoittamassa maataloudessa ei siten voi myöskään olla kyse sanotun momentin 2 kohdassa tarkoitetusta maatalouden harjoittamisen jatkamisesta. Näin ollen sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä ei voida soveltaa nyt kyseessä olevaan perintösaantoon. Kommentti (MK): HAO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta. Päätöksessä on hyvin perusteellisesti ja selkeästi tuotu esille PerVL 55 :n soveltamisedellytyksiä. Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 69
Kiitos! Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 70