TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestökehityksestä 3.Mahdollisuudet? 3
1. Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa
Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys 1. 2. 3. Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, kuplat 4. 5. 6.
Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 6
Väestönkehityksen osatekijät Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto) Luonnollinen väestönlisäys Suomen väkiluku kasvoi yhteensä noin 133 000 henkilöllä vuosina 2010-2015 Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 % Historiallinen käänne: Työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen! Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto
Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (317) vuosina 2010-2014 105 luonnollinen 79 kuntien 310 nettomaahanmuutto väestönlisäys positiivinen välinen muuttoliike positiivinen positiivinen
Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015 Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Kuntien välisiä muuttoja 30 % Maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) +190-4 182-4 182 Muuttovoittoa Muuttovoittoa -2 439 Muuttovoittoa Muuttotappiota -1 833 + 4-2 943 + 14-2 118-3 198 + 79-1 175-2 411 +7 804-2 016 +2 582-2 057-86 -973 +16 244-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Muuttotappiota +104 +4 538-1 452 +737 +17 109 +3 650 +1 805 +9 556 +228 +540 +2 697-1 455-1 659 +470 +470-1 175-2 411-2 057-973 -2 016 +7 804 +2 582 Muuttotappiota -86-2 943-3 198-259 -2 097 +228-1 389-3 114-1 298 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) muuttovoittoa saanut vain joka kymmenes kunta (18/317). 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan muutos: Keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta? Lisäksi muuttoliikkeen valikoivuus korostuu alueiden välillä 4. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.
6. SELVIYTYMISTAIS- TELU OLEMASSA OLOSTA KIIHTYY 1. VÄESTÖN JA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ VÄHENEE, VÄESTÖRAKENNE VINOUTUU 5. VETOVOIMA JA MAINEKUVA RAPAUTUU, NÄKÖALATTOMUUS SUPISTUMIS- KEHÄ 2. VEROPOHJA JA OSTOVOIMA HEIKKENEVÄT, RIIPPUVUUS KASVAA 4. KUNTATALOUS KRIISIYTYY: VEROT JA MAKSUT NOUSEVAT, MUTTA PALVELUT HEIKKENEVÄT 3. YKSITYISIÄ PALVELUITA LOPETETAAN, JULKISIA PALVELUITA KARSITAAN TAI KESKITETÄÄN
Väestöennuste seuduittain vuosina 2015-2035 981 Väestöennuste on laskettu seutukunnittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien 2015-2035 väliseksi ajaksi Väestöennuste seuduittain 2015-2035 3566 Väestöennusteen mukaan koko maan väkiluku kasvaa 335 000 henkilöllä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana Väestö kasvaa Väestö vähenee 41834-5503 Väestö kasvaa 24 seudulla ja vähenee 46 seudulla vuosina 2015-2035 Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 411 000 henkilöllä 2837 2019 11050 353 8422 54396 Seinäjoen väestölisäys +8 422, Järviseudun -3017, Kuusiokuntien -3109 ja 2175 4693 29690 Suupohjan -2488 3 121 253216 602 937-5559 17386 4494-5268 14123-5852 -5193 2198 336-5932 3 428 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
2. Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestökehityksestä
Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima 16
Muu dynamiikka Vetovoimadynamiikka ETELÄ- POHJANMAAN ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Yritysdynamiikka Aluetalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Osaamisdynamiikka
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 1980-2015 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ +9.423 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015. POSITIIVINEN YHTÄ- JAKSOISESTI 1980-1998, JONKA JÄLKEEN VAIHTELUA JA LASKUA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ -18.317 HLÖÄ VUOSINA 1970-2015. MUUTTOTAPPIOTA YHTÄJAKSOISESTI VUODESTA 1983 ALKAEN NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ +6.275 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015. MUUTTOVOITTOA KOKO AJAN- JAKSON 1980-2015 (POIS LUKIEN VUOSI 2000) Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 2000-2015 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1000-1100 -1200-1300 173 64 88 59 116 129-5 43 69 106 147-31 -58-28 -19-11 36-60 -43 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006-121 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-236 -147-159 -1176-1190 -8 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus 48 151-578 -190 116 Luonnollinen väestönlisäys +49-375 -335 Kuntien välinen nettomuutto 298 286-642 Kuntien välinen nettomuutto - 8000 362-468 338-351 433 437-293 Nettosiirtolaisuus + 3658 408-453 309-724 -808 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys seuduittain 2000-2015 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000-50 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-100 -150-200 Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS Järviseudun - 965 Kuusiokuntien - 990 Seinäjoen + 3 409 Suupohjan - 1 405 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Etelä-Pohjanmaan kuntien välinen nettomuutto seuduittain 2000-2015 Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 -400-450 -500-550 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO: Järviseudun - 3 859 Kuusiokuntien - 2 430 Seinäjoen + 735 Suupohjan - 2 446 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Etelä-Pohjanmaan nettosiirtolaisuus seuduittain 2000-2015 Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40 NETTOSIIRTOLAISUUS: Järviseudun + 632 Kuusiokuntien + 243 Seinäjoen + 2 361 Suupohjan + 422 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Etelä-Pohjanmaan lähtömuutot maakunnittain vuosina 2000-2014 (n=65 779) Pohjois-Pohjanmaa 7 % Kainuu 1 % Lappi 2 % Ahvenanmaa 0 % Uusimaa 21 % Keski-Pohjanmaa 4 % Pohjanmaa 16 % Varsinais-Suomi 5 % Keski-Suomi 10 % Pohjois-Savo 1 % Etelä-Savo 1 % Pohjois-Karjala 2 % Etelä-Karjala 1 % Kymenlaakso 1 % Päijät-Häme 2 % Pirkanmaa 19 % Satakunta 5 % Kanta-Häme 2 % Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain
Etelä-Pohjanmaan tulomuutot maakunnittain vuosina 2000-2014 (n=58 587) Pohjois-Pohjanmaa 8 % Kainuu 1 % Lappi 3 % Ahvenanmaa 0 % Uusimaa 20 % Keski-Pohjanmaa 5 % Varsinais-Suomi 5 % Pohjanmaa 18 % Satakunta 6 % Keski-Suomi 9 % Kanta-Häme 2 % Pohjois-Savo 3 % Pohjois-Karjala 1 % Etelä- Karjala 1 % Etelä-Savo 1 % Kymenlaakso 1 % Päijät- Häme 2 % Pirkanmaa 16 % Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain
Etelä-Pohjanmaan väestökehitys kunnittain vuosina 2000-2015 Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestönlisäys Väestömuutos % Alajärvi -41-1875 320-1596 -13,9 Alavus -238-1023 102-1159 -8,8 Evijärvi -150-483 88-545 -17,8 Ilmajoki 214 251 131 596 5,0 Isojoki -427-254 62-619 -23,0 Karijoki -255-208 24-439 -24,9 Kauhajoki -244-1184 280-1148 -7,7 Kauhava -497-2357 426-2428 -12,8 Kuortane -352-528 69-811 -18,2 Kurikka -1026-2387 379-3059 -12,5 Lappajärvi -365-728 175-918 -22,7 Lapua 118-100 341 359 2,6 Seinäjoki 4625 5328 1084 11037 21,8 Soini -194-421 24-591 -21,1 Teuva -479-800 56-1223 -18,5 Vimpeli -215-352 25-542 -15,3 Ähtäri -400-879 72-1207 -16,7 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 206
-150-140 -130-120 -110-100 -90-80 -70-60 -50-40 -30-20 -10 0 10 20 30 40 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-360 -330-300 -270-240 -210-180 -150-120 -90-60 -30 0 30 60 90 120 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 ISOJOKI 1970-2015 (NETTOMUUTTO) LAPUA 1970-2015 (NETTOMUUTTO) -420-390 -360-330 -300-270 -240-210 -180-150 -120-90 -60-30 0 30 60 90 120 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 KAUHAVA 1970-2015 (NETTOMUUTTO) -270-240 -210-180 -150-120 -90-60 -30 0 30 60 90 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 ALAJÄRVI 1970-2015 (NETTOMUUTTO) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015
1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Seinäjoen kuntien välinen nettomuutto vuosina 1970-2015 -50-100 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015
Kuntien välinen nettomuutto Seinäjoella ja muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa ilman Seinäjokea vuosina 1980-2015 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1000-1100 -1200-1300 -1400-1500 -1600 SEINÄJOEN MUUTTO- VOITTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO- LIIKKEESTÄ + 7 663 MUIDEN ETELÄ-POHJANMAAN MUUTTOTAPPIO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ - 23 781 Seinäjoki Muu Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015
Seinäjoen tulomuutto kunnittain vuosina 2010-2014 Seinäjoelle tulomuutti yhteensä 15316 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 3063 henkilöä vuodessa 12 kunnasta tulomuutti Seinäjoelle enemmän kuin 400 henkilöä viiden vuoden ajanjakson aikana: Seinäjoelle muutettiin määrällisesti eniten Ilmajoelta, Tampereelta, Helsingistä, Kauhavalta, Vaasasta ja Lapualta Seinäjoen tulomuuttajista neljä kymmenestä (43,1 %) tuli muista Etelä-Pohjanmaan kunnista Kunta Tulomuutto Osuus (%) abs. tulomuutosta 1. Ilmajoki 1172 7,7 2. Tampere 932 6,1 3. Helsinki 860 5,6 4. Kauhava 837 5,5 5. Vaasa 813 5,3 6. Lapua 794 5,2 7. Kurikka 650 4,2 8. Alavus 613 4,0 9. Kauhajoki 544 3,6 10. Jyväskylä 490 3,2 11. Alajärvi 462 3,0 12. Jalasjärvi 405 2,6 13. Oulu 388 2,5 14. Isokyrö 303 2,0 15. Kuortane 258 1,7 > 400 hlöä 100-399 hlöä 30-99 hlöä < 30 hlöä Pääkaupunkiseudun kunnista tuli keskimäärin joka kymmenes henkilö (8,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Seinäjoen nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 162 kunnasta ja kärsi muuttotappiota 81 kuntaan. 74 kunnan kohdalla muuttotase nolla henkilöä Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 1 628 henkilöä vuosina 2010-2014 Seinäjoen sai merkittävää määrällistä muuttovoittoa muista Etelä-Pohjanmaan kunnista ja Isostakyröstä Seinäjoki kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Tampereelle, Ilmajoelle, Helsingille, Jyväskylälle, Lapualle ja Turulle -346 Tampere -215 Ilmajoki -180 Helsinki -143 Jyväskylä -105 Lapua -71 Turku Oulu Kuopio Vantaa Espoo Teuva Kuortane Isokyrö Jalasjärvi Ähtäri Kurikka Alajärvi Kauhajoki Alavus Kauhava Koko maan mediaani 29 536 /as. -24 v. 2012-23 -21-17 73 81 95 100 104 222 229 236 240 316-400 -300-200 -100 0 100 200 300 400 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa omiin kehyskuntiin 2000-2014 SEINÄJOEN KEHYSKUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ Kauhava 323 406 316 1045 Kurikka 298 283 222 803 Jalasjärvi 186 106 100 392 Lapua 76-73 -105-102 Ilmajoki -49-118 -215-382 KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 834 604 318 1756 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin 2000-2014 SEINÄJOKI JA MUUT MAAKUNNAN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ Alavus 148 198 240 586 Kauhajoki 249 186 236 671 Alajärvi 208 213 229 650 Ähtäri 65 104 104 273 Kuortane 109 72 81 262 Teuva 57 63 73 193 Vimpeli 35 44 56 135 Soini 53 91 55 199 Lappajärvi 68 63 31 162 Evijärvi 47 47 25 119 Isojoki 1 17 23 41 Karijoki 10 16 11 37 MUU ETELÄ- POHJANMAA YHTEENSÄ 1050 1114 1164 3328 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa eräisiin muihin kaupunkeihin 2000-2014 SEINÄJOKI JA ERÄÄT MUUT SUOMEN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ Tampere -429-482 -346-1257 Helsinki -385-300 -180-865 Jyväskylä -186-112 -143-441 Turku -117-69 -71-257 Espoo -106 38-17 -85 Vantaa -61 41-21 -41 Oulu -59 17-24 -66 Vaasa 70 31 1 102 Kokkola 56 34 8 98 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
3. Mahdollisuudet?
+ Ei?? EI
Mahdollisuudet? Pragmaattinen ja (inho)realistinen tulevaisuuskuva aluerakenteen isojen muutosvoimien vaikutuksesta yleisesti Etelä-Pohjanmaahan ja erityisesti maakunnan eri tyyppisiin kuntiin Alueen supistumis- ja kasvukehän syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä siihen liittyvät omat toimenpiteet Seinäjoki Sijainti kasvukäytävällä, ja kiinnittyminen Tampereen tulevaisuuspolkuun Maahanmuutto Etelä-Pohjanmaan ja sen kuntien oikeat vetovoimatekijät tulo- ja paluumuuttajien suhteen Erottautuminen ja huomio tulevaisuuden elinehtoja Rakennettu etu + mentaalinen etu
Etelä-Pohjanmaan vetovoima suhteessa 7 vetovoimatekijään? 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti, aikaetäisyys suhteessa kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit
- Pohjois-Karjalan maakuntaliiton FAK hanke (Farkut verkkarihousuun -hanke) - FAK hanke lähetti kirjeen 15 000 potentiaaliselle paluumuuttajalle, jotka ovat joskus asuneet vähintään vuoden Pohjois-Karjalassa - Hankkeen keulahahmona Hanke-Aki
Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, pidetään turpa kiinni. Jätetään mailojen paiskomiset, heitetään kaikki negat helvettiin ja keskitytään koko ajan vain seuraavaan vaihtoon - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni 13.2.2016 -
LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890