KÄSITELLYN PUUN UUDELLEENKÄYTTÖ JA -MYYNTI SEKÄ ESIKÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

KÄSITELLYN PUUN UUDELLEENKÄYTTÖ JA -MYYNTI SEKÄ ESIKÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Syyskuu 2007

2 (20) Sisällys: 1. Johdanto...3 2. Hankkeen perustelut, tavoitteet ja suunnittelutilanne...4 2.1 Hankkeesta vastaava...4 2.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet...4 2.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu...6 3. Hankkeen kuvaus...7 3.1 Hankkeen yleiskuvaus...7 3.2 Vastaanotettavan kestopuun määrä ja ominaisuudet...9 3.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen...10 4. Kierrätysterminaalin toiminnan kuvaus...11 4.1 Kestopuun vastaanotto ja varastointi...11 4.2 Lajittelu ja murskaus...11 4.3 Murskaus ja energiahyötykäyttö...12 4.4 Murskeen välivarastointi ja kuljetus energiahyötykäyttöön...12 4.5 Uudelleenkäyttö ja myynti...12 4.6 Vesien keräily ja käsittely...12 4.7 Toiminnan valvonta ja tarkkailu...13 5. Sijoitusvaihtoehtojen ympäristön nykytilan kuvaus...13 5.1 Kirrinsanta...13 5.1.1 Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö...13 5.1.2 Luonnonolot...14 5.2 Nollavaihtoehto...14 6. Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi...15 6.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset...15 6.2 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi...15 6.3 Olemassa oleva aineisto ja tehtävät selvitykset...15 6.4 Vaikutusten arviointitavat...16 6.5 Epävarmuus ja riskitekijät...17 6.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen...17 6.7 Vaihtoehtojen vertailu...18 6.8 Vaikutusten seuranta...18 7. Arviointimenettelyn kulku ja tiedotussuunnitelma...18 8. Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset...18 Liitteet...19 Lähteet...19

3 (20) 1. Johdanto Ekokem Oy Ab Mäntyluodon yksikkö puhdistaa käytettyjä voiteluöljyjä teollisuuden polttoaineeksi sekä käsittelee öljyisiä vesiä ja pilssivesiä. Lisäksi laitoksella käsitellään pieniä määriä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätevesiä. Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa. Ekokem Oy Ab suunnittelee toimintansa laajentamista, jossa sen Porin Mäntyluodossa sijaitsevan yksikön yhteyteen rakennetaan käytöstä poistetun käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikkö. Suunniteltu kierrätysyksikön toiminta sijoittuu yhtiön nykyiselle ja nykytontin viereiselle 1,15 hehtaarin kokoiselle laajennusalueelle. Ekokem Oy Ab:n Mäntyluodon alueella on suunniteltu esikäsiteltäväksi vuosittain 27.000 tonnia käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Suunniteltu toiminta nivoutuu luontevasti Ekokem Oy Ab:n toimintaan ongelmajätteiden hyödyntäjänä ja käsittelijänä. Suomessa käytettävien puunsuoja-aineiden ennakkohyväksynnästä vastaa Suomen ympäristökeskus. Haitallisia tai vaarallisia aineita sisältävien jätteiden käsittelyn aloittaminen edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Hankkeen arviointiselostus toteutetaan arviointiohjelman sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun YVA-lain edellyttämässä laajuudessa. Arviointiohjelmassa kuvataan hankkeen toteutuslaajuus sekä suunnitellun toiminnan ympäristövaikutusten arviointitavat. Tehtävän arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa suunnitellun toiminnan vaikutuksista ympäristöönsä sekä eri intressiryhmiinsä. Tässä arviointiohjelmassa käsitellyllä puulla tarkoitetaan tyypillisesti CCA-liuoksilla tai kreosoottiöljyllä käsiteltyjä pylväitä ja muuta puutavaraa. Käsitelty puu luokitellaan ympäristöministeriön 22.11.2001 antaman asetuksen (1129/2001) mukaan ongelmajätteeksi mikäli se käytöstä poistettuna sisältää mm. arseenia, kromia tai kreosoottiöljyä. Nykyisin sahatavaraa käsitelläänkin Suomessa ympäristöystävällisemmillä kupariyhdisteitä sisältävillä ja arseeni-, kromivapailla käsittelyaineilla. Tämä arviointiohjelma vastaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämiä vaatimuksia suunnitellun toiminnan arviointimenettelystä.

4 (20) 2. Hankkeen perustelut, tavoitteet ja suunnittelutilanne 2.1 Hankkeesta vastaava Ekokem on suomalainen ongelmajätealan ja vaativan ympäristöhuollon palveleva erikoisosaaja. Ekokem tarjoaa asiakkailleen kattavan palveluvalikoiman, joka ulottuu ongelmajätehuollon ja maaperänkunnostuksen käytännön ratkaisuista tutkimukseen, koulutukseen ja alan valistukseen. Konsernin kaikki toiminnot täyttävät sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien ISO 9001:2000 ja ISO 14001 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän OHSAS 18001:2003 vaatimukset. Ekokemin omistus jakaantuu Suomen valtion ja kuntien sekä muutamien Suomessa toimivien suuryritysten kesken. Yhtiöllä on toimipaikkoja Suomessa kymmenellä eri paikkakunnalla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 60,9 milj.euroa ja henkilöstömäärä keskimäärin 288. Ekokem on hyödyntänyt käytöstä poistettua käsiteltyä puuta energian tuotantoon vuodesta 2005. Kuva 1. Ekokem Oy:n omistus Tutkimustoimintansa tuloksena Ekokem on selvittänyt Suomessa käsitellyn puun uudelleenkäsittelyn vaihtoehtoisia hyödyntämismalleja. Yhtenä hankkeena on käsitellyn puun uudelleenkäyttö ja esikäsittely-yksikön perustaminen Ekokemin nykyisen Mäntyluodon yksikön yhteyteen. 2.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet Puu on perinteinen, yleinen ja tuttu rakennusmateriaali. Puun suosio rakentamismateriaalina perustuu sen hyviin ominaisuuksiin kuten helppoon työstettävyyteen ja rakenteelliseen lujuuteen. Suomessa vallitsevissa vaihtelevissa

5 (20) ilmasto-olosuhteissa säälle alttiit puun rakenneosat tulee suojata huolellisesti kosteuden aiheuttamien laho- ja sienivauriomahdollisuuksien vuoksi. Kosteissa käyttökohteissa käytettävät puut suojataankin usein kyllästämällä puu laho- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi pidentämällä näin puun käyttöaikaa 3-5 kertaisesti. Puun kyllästämiseen käytetään Suomessa vesipohjaisia suolayhdisteitä sekä öljypohjaisia yhdisteitä joihin kuuluu mm. kreosoottiöljy. Puun kyllästyksessä Suomessa käytetyt aineet sisältävät mm. - arseenia - booria - fosforia - kromia - kuparia sekä - kreosoottiöljyä Yhdisteiden haitallisten ympäristövaikutusten johdosta niiden käyttöä on rajoitettu ohjein ja säädöksin. Esitettyjen yhdisteiden pitoisuuksien vähentäminen kyllästeissä on vaikuttanut alentamalla kyllästetyn puun lahonkestoa sille tarkoitetuissa kohteissa. Suolapohjaisilla kromia, kuparia ja arseenia (CCA) tai öljypohjaisilla kreosoottiöljyä sisältävillä kyllästeillä suojattua puutavaraa on tuotettu Suomessa yli 50 vuoden ajan. Suomessa tuotettiin vuonna 2005 kyllästettyä puutavaraa noin 365.000 kuutiota josta sahatavaran osuus oli 224.000 kuutiota, puupylväiden osuus 126.000 kuutiota ja ratapölkkyjen osuus 15.000 kuutiota. Kaiken kaikkiaan Suomen rakennuskannassa, maa- ja vesirakenteissa sekä ilmajohtorakenteissa on arvioitu olevan kyllästettyä puuta yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Kuva 2. Teollisesti kyllästetty puutavara vuosina 1950 2005, Kestopuuteollisuus Lähde: Kestopuuteollisuus ry Ekokemin Mäntyluodon alueella on suunniteltu käsiteltäväksi vuosittain 27.000 kuutiota (n.20.000 tn) käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Länsi-Suomen alueella ei ole toistaiseksi käytöstä poistetun käsitellyn puun vastaavaa hyödyntämisjärjestelmää.

6 (20) Suunnitellun toiminnan laajuus määräytyy ensisijaisesti lähialueiden sähkö- ja telesekä rataverkkojen uusimistarpeen mukaisesti, sillä määrällisesti suurin käyttökohde CCA-liuoksilla käsitellylle puulle on ollut sähkö- ja puhelinpylväät ja kresoottiöljyllä käsitellylle puulle vastaavasti ratapölkyt. Pylväiden uudelleenkäyttö verkkojen uudelleen rakentamisessa on myös merkittävä osa käsitellyn puun uudelleenkäytöstä tai myynnistä. Uudelleen käyttöön soveltuvien tai käytöstä poistettavien pylväiden ja muun käsitellyn puutavaran kokonaismäärä Suomessa on arvioiden noin 30 000 50 000 tonnia vuodessa. Ekokemin tavoitteena on suunnitellun käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittelyyksikön toiminnan käynnistäminen nykyisen Mäntyluodon yksikkönsä yhteyteen vuoden 2008 aikana. Toiminnan tarkoituksena on kerätä ja kuljettaa läntisestä Suomesta käytöstä poistettua käsiteltyä puuta Mäntyluotoon esikäsiteltäväksi. Toiminta pitää sisällään, puiden vastaanoton, lajittelun ja varastoinnin uudelleenkäyttöä tai hyötykäyttöä varten, puun uudelleenmyynnin ja uudelleenkäyttöön kelpaamattoman puun murskauksen ja varastoinnin sekä puumurskeen lastauksen ja kuljetuksen esim energiantuotantoon. 2.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Toiminnanharjoittaja on käynnistänyt käsitellyn puun uudelleenkäyttö ja esikäsittelyyksikön suunnittelun vuoden 2006 lopussa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on suunniteltu olevan läpikäyty maaliskuussa 2008. Hankkeen ympäristölupahakemus valmistellaan niin, että se on jätettävissä alkuvuonna 2008. Ekokemin tavoitteena on, että hankkeen suunnittelu-, ympäristövaikutusten arviointi- sekä ympäristöluvan hakuprosessit olisivat valmiina kesäkuussa 2008. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana.

7 (20) Seuraavassa on kuvattu hankkeen YVA-prosessin ja ympäristölupahakemusprosessin aikataulu. Kuva 3. YVA-prosessin ja ympäristölupahakemusprosessin aikataulu Vaihe/aikataulu 6/2007 7/2007 8/2007 9/2007 10/2007 11/2007 12/2007 1/2008 2/2008 3/2008 6/2008 YVA prosessin käynnistys Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelman kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviointiohjelmanman yleisötilaisuus Porin ymp.tsto. lausunto Muut lausunnot, onko edes tarvetta? Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviointiselostuksen yleisötilaisuus Porin ymp.tsto. lausunto Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Ympäristölupahakemuksen laatiminen Ympäristölupa x - ------- ------ x x 16.10 x x ------- -------- -------- ------x x x x x ------- ------- x x 3. Hankkeen kuvaus 3.1 Hankkeen yleiskuvaus Ekokem suunnittelee uutta käsitellyn käytöstä poistetun puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikköä Porin Mäntyluodossa sijaitsevan yksikkönsä vierestä vuokratulle 1,15 hehtaarin kokoiselle laajennusalueelle. Ekokemin Mäntyluodon

8 (20) alueella on suunniteltu käsiteltäväksi vuosittain 27.000 kuutiota käytöstä poistettua käsiteltyä puuta. Käsitellyllä puulla tarkoitetaan erityisesti CCA-liuoksilla tai muilla aineilla käsiteltyä puuta, joka voidaan käyttää tai myydä uudelleen 20.12.2006 annetun komission direktiivin 2006/139/EY (liite 1.) mukaisesti. Puumurske voidaan hyödyntää energiana sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kuva 4. Toiminnan sijoittuminen Meri-Poriin Kuvalähde: Porin kaupunki

9 (20) Nykyistä Ekokem Mäntyluodon olemassa olevaa laitosaluetta laajennetaan vähintään yhdellä hehtaarilla. Käsittelyalueelle sijoitetaan toiminnan tarvitsemat kenttärakenteet ja rakennukset sekä esikäsittelylaitteistot. Esikäsittely tapahtuu ainakin aluksi alueelle tuotavilla siirrettävillä työkoneilla ja murskaimilla sekä kuljettimilla. Vastaanotettu ja uudelleenkäyttöön tai myyntiin tarkoitettu puutavara varastoidaan varastokentällä ja esim. energiahyötykäyttöön tarkoitettu murske varastoidaan alueelle rakennettavassa tai olemassa olevassa varastotilassa. Kuva 5. Toiminnan sijoittuminen Mäntyluotoon Kuvalähde: Porin kaupunki Käsitellyn puun uudelleenkäytön ja myynnin määrä on riippuvainen markkinatarpeesta ja alustavien arvioiden mukaan sen osuus käytöstä poistuvan puutavaran määrästä voinee olla jopa 20 %. Loput puutavarasta hyödynnetään esim. energiana. 3.2 Vastaanotettavan kestopuun määrä ja ominaisuudet Vuosittain käsittelyalueelle arvioidaan tulevan: - 25 000 tonnia CCA-liuoksilla kyllästettyjä pylväitä - 1 000 tonnia kreosoottiöljyllä kyllästettyjä pylväitä - 1 000 tonnia CCA-liuoksilla kyllästettyä sahatavaraa CCA-, CC- ja C-kyllästeet ovat suolakyllästeitä. CCA-kylläste sisältää kuparioksidia (CuO), kromitrioksidia (CrO3) ja arseenipentoksidia (As2O5), CC-kylläste kuparioksidia ja kromitrioksidia ja C-kylläste ainoastaan kuparioksidia. CCA-puun haitallisten aineiden, kromin, kuparin ja arseenin, osuus on Ekokemin tekemien

10 (20) tutkimusten ja analyysien perusteella yhteensä noin 0,6-1,5 %. Suolakyllästeiden metallioksidit sitoutuvat kyllästyksen aikana puun soluseinämään. Suomessa käytettävässä CCA-kyllästeessä on keskimäärin 6-14% kuparioksideja, 16-38% kromioksideja ja 10-25% arseenioksideja. CCA-kyllästeen sisältämät arseeni, kromi ja kupari ovat suurina pitoisuuksina ihmiselle ja ympäristölle haitallisia. Kreosoottiöljy on koksin valmistuksen yhteydessä syntyvä kivihiilitervan tisle. Öljy koostuu sadoista orgaanisista aineista, joista osa on todettu ympäristölle tai terveydelle vaarallisiksi. Kreosootilla kyllästetty puu on tumman ruskeaa ja sillä on tunnusomainen haju. Kreosoottiöljy ei kiinnity puuhun yhtä hyvin kuin suolakyllästeet. Kreosoottiöljyn pitoisuus kierrätysterminaaliin tuotavassa puutavarassa on noin 10-20% puutavaran painosta. Käytöstä poistettava CCA- ja kreosoottikyllästetty puu on yleisimmistä jätteistä sekä ongelmajätteistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaan ongelmajätettä, eikä sitä saa sijoittaa kaatopaikalle tai polttaa muualla kuin tarkoitusta varten suunnitellussa polttolaitoksessa. 3.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen Käytöstä poistetun käsitellyn puun uudelleen- ja hyötykäyttöä Suomessa on mahdollista tehostaa merkittävästi nykyisestään. Merkittävä osa Mäntyluotoon suunnitellun yksikön raaka-aineesta tulisi olemaan läntisestä Suomesta käytöstä poistettuja CCA-kyllästettyjä pylväitä. Sijoitusvaihtoehdot Ekokem on arvioinut paikallisesti kyseessä olevan käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön mahdollisia sijoituspaikkoja. Arviointiperusteina käytettiin mm. hankkeen toteuttamisen osalta yksikön sijoittumista Ekokemin muun toiminnan välittömään läheisyyteen, alueen logistisia mahdollisuuksia sekä yksikön vaikutusta mahdollista sijoituspaikkaa ympäröivän alueen ympäristötekijöihin. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sijoituspaikaksi määriteltiin yksikön rakentaminen Ekokem-konsernin nykyisten Mäntyluodossa sijaisevien yksiköiden yhteyteen jolloin hyödynnetään alueen olemassa olevaa infrastruktuuria ja yhtiön nykyistä henkilöstöä. Mäntyluodon sijoituspaikkaa puoltavat mm. seuraavat tekijät; 1. Nykyisen Ekokem Mäntyluodon henkilöstö on valmiiksi koulutettua, 2. Sijoituspaikka on materiaalivirtojen kannalta optimaalisesti logistisessa risteyskohdassa, 3. Laitoksen tarvitsemat logistiikkapalvelut ovat lähellä ja 4. Suunniteltu laitos soveltuu hyvin nykyisen Ekokem Mäntyluodon toiminnan yhteyteen. Ekokem Oy on kartoittanut paikallisesti em puun käsittelylaitokselle muitakin mahdollisia sijoituspaikkoja todeten kuitenkin ettei Ekokemillä ole tällä hetkellä tiedossa paikallisesti muita mahdollisia sijoituspaikkavaihtoehtoja laitokselle kuin Mäntyluoto. Muun mahdollisen sijoituspaikan edellytyksenä on em. kuvatut Mäntyluodon sijoituspaikan valintaperusteet sekä mm. sijoituspaikan omistusolosuhteet. Muita valintaperusteet täyttäviä paikallisia sijoitusvaihtoehtoja laitokselle ei ole löytynyt.

11 (20) Hankkeen toteuttamatta jättäminen Mikäli hanketta ei toteuteta niin käsitellyn puun uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen toimisi nykyisellään alueellisesti puutteellisesti. Käsitellyn puun määrät ovat jo nykyisin merkittävät ja puulle tarvitaan toimivaa ja tehokasta hyödyntämistä ympäristön kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. 4. Kierrätysterminaalin toiminnan kuvaus 4.1 Kestopuun vastaanotto ja varastointi Käsitelty puu tuodaan alueelle pääasiassa kuorma-autoilla. Käytöstä poistetut pylväät voivat tulla suoraan käyttöpaikalta yli 10 metrin pituisina. Muu käsitelty puu tuodaan syntypaikoilta tai keräyspisteistä siirto- tai vaihtolavoilla. Osa käsitellystä puusta voidaan tuoda myös junalla. Siirto- ja rahtiasiakirjat tarkastetaan vastaanoton yhteydessä. Kuormat punnitaan, minkä jälkeen ne puretaan lajittelukentälle ja tarkastetaan sekä hyväksytään vastaanotetuksi. Kuva 6. Periaatekuvaus yksikön toiminnasta vastaanotto punnitus, välivarastointi metalliosien erotus puun tunnistus CCA-kreosootti haketus tai hyötykäyttö HYÖTYKÄYTTÖ metallien erotus hakkeiden välivarastointi hakkeiden kuljetus hyötykäyttöön 4.2 Lajittelu ja murskaus Käsitelty puu lajitellaan ja välivarastoidaan pinoissa tiiviillä asfaltoidulla kentällä. Lajittelussa käytetään tarvittaessa käsianalysaattoreita tai muita tarkoitukseen sopivia tunnistuslaitteita.

12 (20) Käsitellystä puusta otetaan talteen metalliosat ja muut uudelleenkäyttöön tai myyntiin tai energiahyötykäyttöön soveltumattomat osat, jotka pakataan siirtolavoille ja toimitetaan edelleen jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi teollisuuden uusioraakaaineena tai energiana tai loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Käsitellyt puupylväät ja muu pitkä puutavara katkaistaan tarvittaessa uudelleenkäytön tai myynnin tai energiahyötykäytön kannalta sopivan mittaisiin kappaleisiin, jotka lajitellaan ja välivarastoidaan omiin pinoihin. Puun katkaisussa syntyvät puusäleet tai sahanpuru otetaan talteen ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi energiana. 4.3 Murskaus ja energiahyötykäyttö Uudelleenkäyttöön tai myyntiin soveltumaton puutavara siirretään varastokentältä pyörökuormaajalla murskauskentälle, josta puutavara syötetään murskaimeen kahmarilla. Puutavara murskataan sopivaan palakokoon, joka määräytyy energiahyötykäytön murskeelle asettamien laatuvaatimusten mukaisesti. Murskeesta erotetaan metalliosia magneetilla ennen kuin se siirretään kuljettimella varastohalliin tai suoraan kuljetusvälineeseen. Metalliosat pakataan erikseen siirtolavalle. Murskattavaa puutavaraa kastellaan murskauksen aikana pölyämisen vähentämiseksi ja tarvittaessa käytetään pölynerottimia. 4.4 Murskeen välivarastointi ja kuljetus energiahyötykäyttöön Varastoinnissa ja murskeen lastauksessa maahan laskeutuva pöly siivotaan talteen tarkoitukseen soveltuvilla laitteilla. Murske lastataan pyörökuormaajalla ja kuljetetaan hyödynnettäväksi energiana katetuilla siirtolavoilla, jolloin murskeen kuljetuksessa ei vapaudu pölyä ympäristöön. 4.5 Uudelleenkäyttö ja myynti Lajitellut uudelleenkäyttöön tai myyntiin soveltuvat puupylväät ja muu puutavara lastataan puutavara-autoon tai vaihtolavoille ja kuormat punnitaan ennen kuljetusta uudelleenkäyttökohteeseen. 4.6 Vesien keräily ja käsittely Ekokem Oy nykyisellä Mäntyluodon toiminta-alueella on oma erillinen sulkuventtiileillä varustettu viemärijärjestelmä jossa piha-alueiden sadevedet ja muut valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta Porin kaupungin valumavesien viemäriin. Alueella on useita näytteenottokaivoja joista otetaan ja analysoidaan vesinäytteet oman näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Nykyisen alueen saniteettivedet johdetaan erilliseen Porin kaupungin Pihlavan jätevedenpuhdistamolle johtavaan paineviemäriin. Suunnitellulla käsitellyn puun toiminta-alueella sadevedet ja muut pintavalumavedet kerätään talteen. Suunnitellun kohteena olevan alueen vesienkäsittelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Ekokem Mäntyluodon nykyisen toiminnan alueella olevan viemärijärjestelmän fasiliteetteja. Arviointiselostuksessa tullaan esittämään tarkemmin alueen vesien käsittely.

13 (20) 4.7 Toiminnan valvonta ja tarkkailu Toiminnan tarvittava laaduntarkkailusuunnitelma esitetään arviointiselostuksessa. Toiminta toteutetaan ympäristöluvassa määritetyllä tavalla. 5. Sijoitusvaihtoehtojen ympäristön nykytilan kuvaus 5.1 Kirrinsanta 5.1.1 Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Ekokem on vuokrannut Porin kaupungilta tontin Kirrinsannan kaavoitetulta teollisuusalueelta Kirrinsannantien varresta nykyisen toimipisteensä itäpuolelta (kuva 4). Nykyinen toiminta on aloitettu vuonna 1986. Alue sijaitsee Mäntyluodon sataman itäpuolella ja Kirrinsannan telakan eteläpuolella, ja sinne on hyvät rautatie-, laiva- ja maantieyhteydet. Tontti on tällä hetkellä kaavassa teollisuusrakentamiselle varattua aluetta. Naapurustossa sijaitsevat mm. Tehcnip Offshore Finland Oy, Porin Satama, VR, Kirriwood Oy. Nykyinen voimassa oleva yleiskaava on vuodelta 2000. Kuva 7. Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaavaote 2000, Porin KH:n hyväksyntä 6.3.2002 Kuvalähde: Porin kaupunki Tontin länsipuolella kahden kilometrin päässä on Uniluodon kylätaajama ja yhden kilometrin päässä etelässä alkaa Levon kylän asutus. Yyterin kylään kaakossa ja Karhuluodon taloihin lounaassa on kahden kilometrin matka. Pohjanlahden rantaan on linnuntietä noin kilometri niin lounaassa kuin luoteessa, ja Kokemäenjoen laskulahdelle Pihlavanlahdelle on matkaa 800 metriä.

14 (20) Kuva 8. Ekokem Mäntyluoto ja käsitellyn puun jatkokäsittelyn suunniteltu sijoituspaikka Kuvalähde: Porin kaupunki 5.1.2 Luonnonolot 5.2 Nollavaihtoehto Alue sijaitsee Yyterin harjumuodostuman päällä ja sen maaperä on hiekkaa, hietaa ja hiesua. Hiedan päälle on kerrostunut joen tuomaa hienoa maa-ainesta. Mäntyluodon rautatien rakentaminen 1890-luvulla aloitti mittavien rauta- ja maantiepengerrysten sarjan, jonka seurauksena jokivedet virtaavat nyt Pohjanlahteen Mäntyluodon sataman pohjoispuolelta. Tontti sijaitsee toiminnallisella teollisuusalueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole luontoarvoja omaavia kohteita. Kokemäenjoen suiston-pihlavanlahden Natura 2000 alueen raja kulkee 600 metriä tontista itään Tahkoluodon ratapenkereen takana. Eteläsuunnassa sijaitsevaan Preiviikinlahden-Yyterin Natura 2000 alueelle on matkaa 2,1 km. Tontista lounaaseen 500 metriä etäisyydellä on Levon lampi, joka on Satakunnan seutukaavassa ja Porin yleiskaavassa vahvistettu luonnonsuojelualueeksi arvokkaan kosteikkoluontonsa takia. Esitetty sijoitusvaihtoehto sijaitsee kaavoitetulla teollisuusalueella Ekokemin nykyisen laitoksen naapurissa valmiiden laiva-, rautatie- ja maantieyhteyksien päässä. Ainoa määritelty vaihtoehto Ekokemin kannalta on nollavaihtoehto: rakentamatta jättäminen. Sijoitusvaihtoehtojen tarkastelu ja perustelut nollavaihtoehdolle on esitetty kohdassa 3.3. Arvioitaessa nollavaihtoehdon vaikutuksia kestävään

15 (20) kehityksen kannalta tulee huomioida, että käsitellyt puut/kestopuut ovat ongelmajätettä, joka täytyy käsitellä erityisesti tähän suunnitellussa yksikössä. 6. Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi 6.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön rakentamisen ja toiminnan vaikutukset ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain edellyttämässä laajuudesta. Arvioitavaksi tulevat vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen näiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin Tässä hankkeessa arvioitavia vaikutuksia ovat erityisesti puupöly ja muut päästöt ilmaan päästöjen vaikutukset pohja- ja pintavesiin lisääntyvän liikenteen vaikutukset melun vaikutukset etenkin läheisille luontokohteille Natura-alueille entisen kosteikkoalueen rakentamiskelpoisuus ympäristöriskit erityisesti läheisille luontokohteille (Natura-alueet) käsitellyn puun asianmukaisen uudelleenkäytön ja esikäsittelyn kansalliset vaikutukset hankkeen sosiaaliset vaikutukset 6.2 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi Suuri osa vaikutuksista rajoittuu hyötykäyttöyksikön välittömään läheisyyteen. Jäte- ja hulevesien käsittely liittyy koko teollisuusalueen infrastruktuuriin. Kuljetusten aiheuttamaa liikenteen lisääntymistä tarkastellaan koko Yyterinniemen liikenteen lisääntymisenä. Natura- ja luonnonsuojelualueen läheisyyden takia ympäristövaikutuksia luontoarvoihin tarkastellaan kahden kilometrin säteellä alueesta. Alueellisten vaikutusten lisäksi tarkastellaan kestopuun kierrätyksen vaikutuksia koko Suomessa nollavaihtoehdon arvioimiseksi. 6.3 Olemassa oleva aineisto ja tehtävät selvitykset Ympäristövaikutusten arviointi tulee perustumaan olemassa oleviin ja arvioinnin yhteydessä tehtäviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. tiedot alueen nykytoiminnan emissioista tiedot olemassa olevien sahatavaran murskauslaitosten päästöistä tiedot alueen ympäristön luontoarvoista ja aluerajauksista Yyterinniemen liikennelaskennat

16 (20) Alueen nykyiset ympäristöolosuhteet tunnetaan varsin hyvin. Tietämystä täydennetään tarvittaessa arviointiselostuksessa pääsääntöisesti kohdan 6.1 mukaisesti. 6.4 Vaikutusten arviointitavat Toiminnassa maahan aiheutuvat päästöt ovat pääasiassa käsitellyn puun mukana tulevasta irtoaineksesta, joka on tarttunut puuhun käytön aikana ja joka irtoaa puusta kuormien tyhjennyksen ja lastauksen sekä lajittelun aikana. Välivarastointi- ja lajittelukenttä puhdistetaan irtoaineksesta säännöllisin väliajoin pölyämisen vähentämiseksi. Kuorma-autoista ja työkoneista voi valua maahan pieniä määriä esim. öljyä tai muita nesteitä laitteiden rikkoutumisen johdosta. Pienet öljyvahingot torjutaan heti paikan päällä käytössä olevilla öljynimeytysaineilla ja liinoilla, jotka pakataan käytön jälkeen asianmukaisiin jäteastioihin. Pylväiden ja muun pitkän käsitellyn puutavaran katkaisemisessa syntyy puusäleitä ja -kappaleita sekä sahanpurua, jotka pyritään keräämään talteen mahdollisimman hyvin. Toiminnassa ilmaan aiheutuvat päästöt ovat pääasiassa käsitellyn puun kuljetuksessa ja työkoneiden käytössä sekä käsitellystä puusta mahdollisesti haihtuvista yhdisteistä, joista suurin osa on kuitenkin haihtunut jo käytön aikana. Kreosoottiöljyllä käsitellyllä puulla on tyypillinen ominaishaju, josta aiheutuva haitta on kuitenkin vähäinen, sillä suurin osa yhdisteistä on haihtunut jo käytön aikana. Kreosoottiöljyllä käsitellyn puun välivarastointimäärä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä mahdollisten hajuhaittojen vähentämiseksi. Päästöt ilmaan Merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat murskaustoiminnasta ja liikenteestä. Murskaustoiminnan aiheuttaman pölyämisen arvioinnissa hyödynnetään jo toimivista sahatavaran murskauslaitoksista saatavissa olevaa tietoa. Puupölyn leviäminen laitoksen ympäristöön arvioidaan. Lisääntyvän liikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä arvioidaan liikennemääräarvioiden perusteella. Arvioituja päästöjä verrataan ilmanlaadun raja-arvoihin ja saatavilla olevaan tietoon ilmanlaadun nykytilasta. Vaikutukset pintavesiin Puupölyn ym. emissioiden leviäminen arvioidaan pintavesien osalta. Myös alueelle satavan huleveden viemäröintitavat selvitetään hankkeen jatkosuunnitelmissa. Vaikutukset maaperään ja alueen rakentamiskelpoisuuteen Maaperään tulevat haitallisten aineiden valumat minimoidaan varmistamalla alueen viemäröintisuunnitelmat ja maaperän tekninen suojaus rakentamisen yhteydessä sekä laitoksen että välivarastoalueen kohdalta. Rakennettavan alueen maaperä on sekalaista täyttömaata, jonka rakentamiskelpoisuus selvitetään toiminnan aiheuttama tärinä huomioiden.

17 (20) Melu Uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön toiminnassa melua aiheutuu murskauksesta, liikenteestä ja työkoneiden käyntiäänistä. Hyötykäyttöyksikön toiminnan ja liikenteen muutosten vaikutusta ympäristön melutasoihin arvioidaan. Vaikutukset liikenteeseen Puu- ja murskekuljetukset lisäävät vähäisesti Yyterinniemen liikennettä. Liikennemääräarvioiden perusteella arvioidaan hankkeen vaikutukset liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen sekä liikenteen aiheuttamiin päästöihin ja meluun. Vaikutukset luontoarvoihin Toiminta kaavoitetulle teollisuusalueella ei aiheuta luontoarvojen menetyksiä. Kuitenkin vaikutukset läheisten Natura-alueiden ja Levon luonnonsuojelualueen luontoarvoihin arvioidaan erikseen. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan kokonaisuutena. Arvioinnissa hyödynnetään muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä saatuja tietoja hankkeen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elinympäristöön. Arviointia täydennetään ohjelmasta saatavien lausuntojen ja mielipiteiden sekä yleisötilaisuudessa esille nousevien asioiden perusteella. Tällöin erityistä huomiota kiinnitetään hankkeen hyväksyttävyyteen ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ennakkokäsityksiin. Ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön aiheeseen liittyviä oppaita ja tunnistuslistoja. Arvioinnin taustatiedoksi kerätään tietoja sijoituspaikan ympäristöoloista, lähimmästä asutuksesta ja virkistysalueista sekä muista häiriintyvistä kohteista. Terveysvaikutukset Terveysvaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla pintavesiin sekä ilmaan kohdistuvien päästöjen ja melun vaikutuksia käsittelyalueella työskentelevien ihmisten terveyteen. Tässä huomioidaan aiemman seurannan tuloksia. Terveysvaikutusten arvioinnissa huomioidaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamat ohjearvot. 6.5 Epävarmuus ja riskitekijät Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy tekijöitä joiden vaikutuksia joudutaan ennustamaan. Epävarmuustekijöitä luonnehditaan arviointiselostuksessa. Normaalista toiminnasta aiheutuvien vaikutusten lisäksi arviointiselostuksessa selvitetään toimintaan liittyvät riskit, häiriötilanteet ja mahdolliset katastrofitilanteet sekä näiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. 6.6 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Arvioinnin aikana etsitään mahdollisuuksia vähentää itse hankkeen mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

18 (20) 6.7 Vaihtoehtojen vertailu Sijoituspaikkavaihtoehtoja on kaksi: yksikkö sijoitetaan esitetylle paikalle tai sitä ei rakenneta lainkaan (nollavaihtoehto). Arviointiselostuksessa tuodaan esiin mitä vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia perusteineen suunnittelun ja arvioinnin kuluessa on esitetty. Nollavaihtoehdossa tarkastellaan tilannetta jos laitosta ei rakenneta Kirrinsantaan. 6.8 Vaikutusten seuranta Arviointiselostuksessa tullaan esittämään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi. 7. Arviointimenettelyn kulku ja tiedotussuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy kun hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomaisena toimivan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vastuualueeseen kuuluu arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta tiedottaminen. Tiedottaminen tapahtuu kuuluttamalla hankkeesta julkisesti asianosaisille hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. Arviointiohjelma lähetetään kuultavaksi vaikutusalueen asianomaisille viranomaisille lausuntojen antamista varten. Muut asianosaiset kuten mm. vaikutusalueella asuvat voivat toimittaa viranomaisille mielipiteensä hankkeesta kuulutuksessa ilmoitetun ajan kuluessa. Asianosaisten annettua lausuntonsa ohjelmasta yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelmasta hankkeesta vastaavalle. Näiden jälkeen hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja laatii arviointiselostuksen. Arviointiselostus laitetaan asianosaisten nähtäville ja lausuntokierrokselle samoin kuten arviointiohjelmakin. Tämän jälkeen yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta oman lausuntonsa. Arviointiohjelmasta sekä -selostuksesta järjestetään yleisötilaisuudet hankkeen etenemisestä tiedottamiseksi ja asianosaisten mielipiteiden huomioimiseksi sekä kirjaamiseksi. Tämän jälkeen hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja laatii ympäristölupahakemuksen johon arviointiselostus liitetään. 8. Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset Käsitellyn puun uudelleenkäyttö- ja esikäsittely-yksikön toiminta edellyttää ympäristösuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Hankkeelle laaditaan ympäristölupahakemus ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Hankkeen mahdollisessa toteuttamisvaiheessa tullaan laatimaan käsittelylaitoksen yksityiskohtaiset toiminta- ja rakentamissuunnitelmat sekä rakentamisvaiheeseen tarvittavat rakennuslupahakemukset.

19 (20) Liitteet EU komission direktiivi 2006/139/EY (annettu 20.12.2006). Lähteet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994). Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta (267/1999). Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999). Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Ympäristösuojelulaki (89/2000) ja asetus (169/2000). Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja asetus (160/1997). Jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993). T.Kauppinen & V.Tähtinen. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi käsikirja, Aiheita8/2003 http://info.stakes.fi/iva/fi/lisatietoa/kirjallisuus.htm Pohjois- ja Lounais-Porin osayleiskaava 2000, Porin kaupunki. Meri-Porin osayleiskaava-alueen luontoselvitys 1995, Olli Mattila

20 (20) Yhteystiedot Tietoja ympäristövaikutusten arvioinnista on saatavissa seuraavilta tahoilta: Hankkeesta vastaava Ekokem Oy Ab Kirrinsannantie 3, 28880 PORI puh. 010 755 1000 Yhteyshenkilöt: Porin yksikkö: Kai Laaksonen sähköposti: kai.laaksonen@ekokem.fi YVA-asiat: Hannu Ukkonen sähköposti: hannu.ukkonen@ekokem.fi Yhteysviranomainen Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 47, 20801 TURKU ylitarkastaja Seija Savo puh. 02 525 3580 sähköposti: seija.savo@ymparisto.fi Paikallisviranomainen Porin kaupungin ympäristötoimisto Pohjoispuisto 7, 28100 PORI ympäristöinsinööri Riikka Jokiainen puh. 02 621 1211 sähköposti: riikka.jokiainen@pori.fi