KIRJALLINEN KYSYMYS 245/2006 vp Junaliikenteen säilyttäminen Keurusseudun ja Suomenselän alueella Eduskunnan puhemiehelle Perinteisesti Haapamäen risteysasema on ollut junaliikenteen merkittävä yhteyspaikka Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen solmukohdassa Keuruun kaupungissa. Maakuntien väliset junaliikenteen reitit ja vaihtoyhteydet vuorokauden eri aikoina on määrätietoisesti haluttu säilyttää myös oikoratojen valmistumisen jälkeen. Paikallisliikenteen ohella koko Haapamäen kautta kulkeva junaliikenne on olennainen osa pääratojen ns. syöttö- ja yhteysliikennettä. Kun poliittisten päätösten seurauksena aikoinaan valmistuivat Haapamäen sivuuttavat oikoradat, muodostettiin Haapamäen kautta kulkevaa liikennettä puolustamaan ja koordinoimaan Suomenselän rautatieliikenneryhmä, jossa on edustettuina radan varrella olevat kunnat ja rautateiden eri tahojen asiantuntijat. Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä on pitänyt Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen välttämättömänä perusasiana sitä, että Keurusseudulta ja Suomenselän alueelta voidaan päiväseltään ilman yöpymistä tehdä mielekäs asiointi- ja työmatka Helsinkiin. Tämä perustavoite tuli entistä voimakkaammin esille junaliikenteen aikataulujen laadinnassa, kun yöpikajunaliikenne makuuvaunupalveluineen loppui Haapamäen kautta kulkevilla radoilla toukokuun lopulla vuonna 1978. Siihen saakka Parkanon oikoradan valmistumisesta huolimatta liikennöi väliä Helsinki Oulu Helsinki yöpikajunapari P51 ja P52 Haapamäen kautta. Näihin yöpikajuniin liittyi Haapamäellä myös makuuvaunupalveluja tarjonnut yöjunaliikenne Haapamäeltä itään ja esimerkiksi Jyväskylään. Nämä junat tarjosivat mielekkään mahdollisuuden hyödyntää yöaika matkustamiseen ja varhaiseen saapumiseen sekä Helsinkiin että Ouluun, ja vastaavasti mahdollistui mainituilta esimerkkipaikkakunnilta myös illan myöhäinen matkalle lähtö. Kun Haapamäen kautta kulkenut yöpikajunaliikenne loppui, haluttiin samassa yhteydessä aikaistaa aamulla junan lähtöä Haapamäeltä, jotta päiväseltään tapahtuva työmatka ilman yöpymistä oli edelleen mahdollista Haapamäen kautta kulkevien ratojen asemapaikkakunnilla. Tähän tarjosi osaltaan parantuneita mahdollisuuksia myös pääratojen ja liikennekaluston teknisen kehityksen mahdollistama junaliikenteen nopeutuminen. Huomionarvoista on muistaa myös se, että kiitojunat Jyväskylästä, Vaasasta ja Oulusta tarjosivat jo 1960-luvun puolivälissä Haapamäeltä alle neljän tunnin junamatkan Helsinkiin. Täten Haapamäeltä on muiden junien lisäksi jo noin 40 vuoden ajan ollut alle neljän tunnin yhteys pääkaupunkiin. Junayhteydet ovat vastaisuudessakin entistä tärkeämpiä tieliikenteen ruuhkautuessa ja maantieliikenteen ajonopeuksien laskiessa ja teiden kunnossapitotason mahdollisesti laskiessa. Haapamäen kautta kulkevalle liikenteelle ovat olennaisia myös toimivat yhteydet Seinäjoelta erityisesti pohjoiseen ja Jyväskylästä erityisesti itään. Samalla myös molemmilta mainituilta paikkakunnilta etelään suuntautuvilla vaihtoyhteyksillä on osaltaan merkitystä. Valitettava puute on se, että aamun pohjoisesta, Seinäjoelta, Versio 2.1
Haapamäelle saapuvalla varhaisjunalla klo 6.12 ei tällä hetkellä ole toimivaa vaihtoyhteyttä itään Keuruulle ja Jyväskylään. Vastaava puute on idästä, Jyväskylästä ja Keuruulta, illan myöhäisimmälle Haapamäeltä klo 21.42 Seinäjoelle lähtevillä junilla. Aiemmin nämä nyt aamulla ja illalla olevat liikenteelliset puutteet hoidettiin junaliikennettä korvaavilla linja-auto- ja osin myös taksiyhteyksillä. Ennen korvaavan liikenteen järjestelyjä edellä esitetyt Jyväskylän suunnan yhteydet Haapamäeltä ja Haapamäelle hoidettiin mm. aiemmalla kiskobussikalustolla, joka poistui liikenteestä 1980-luvulla. Tällä hetkellä Haapamäeltä Jyväskylän suuntaan on ilmiselvä liikenteen puute mainittuina aikoina. Kun uudet kiskobussit tulevat yhä laajemmalti liikenteeseen, niin olisi toivottavaa saada kiskobussit hoitamaan näitä liikenteessä nyt olevia puutteita. Tämä ei olisi haitallista kilpailua bussiliikenteelle, vaan se lisäisi joukkoliikenteen käyttöä yleensäkin ja toteuttaisi myös oikeaa ympäristöystävällisyyttä liikennepolitiikassa. Tällä hetkellä henkilöauto on ainoa matkustustapa Haapamäeltä aamuksi Jyväskylään. Junaliikenteen palvelujen kehittäminen Haapamäeltä eri suuntiin on perusteltua siksi, että tarjonta luo kysyntää ja autoilun tullessa entistä kalliimmaksi kiinnostus junaliikennettä kohtaan tulee kasvamaan, jos liikennetarjonta on riittävän runsasta. Myös Haapamäen Uusi Nousu -hankkeella pyritään kaksinkertaistamaan paikkakunnan väkiluku vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä Haapamäen kautta kulkeva junaliikenne on toimiva minimikokonaisuus, joka ei kestä ainuttakaan supistusta. Nykyisellään taajamajuna H422 (lähtöaika Alavudelta klo 5.07, Tuurista klo 5.14, Ähtäristä klo 5.30, Myllymäeltä klo 5.43, Pihlajavedeltä klo 6.00 ja Haapamäeltä klo 6.13) mahdollistaa saapumisen Tampereelle klo 7.43 ja edelleen Helsinkiin Pendolinolla S90 klo 9.30. Tampereelta ovat myös vaihtoyhteydet, jotka saapuvat mm. Turkuun klo 10.23 ja Poriin klo 10.23, sekä edelleen Riihimäellä junalta IC42 taajamajunalle H9641 Lahteen klo 9.53 ja Kouvolaan klo 11.30. Täten nykyinen juna H422 tarjoaa hyvät aamu- ja aamupäiväyhteydet pääkaupungin ohella koko Etelä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomeen sekä Keurusseudulta että Suomenselän alueelta. Taajamajuna H422 mahdollistaa myös yhteyden pohjoisesta yöpikajunilla aamuksi Haapamäen radan vaikutusalueelle. Vastaavasti illan paluulähtö Helsingistä on mielekäs Pendolinolla S45 klo 18.30, ja sillä on erinomainen vaihtoyhteys Tampereelta taajamajunalla H427 klo 21.15, joka saapuu Haapamäelle klo 21.40, Pihlajavedelle klo 21.55, Myllymäelle klo 22.12, Ähtäriin klo 22.25, Tuuriin klo 22.41, Alavudelle klo 22.48 ja Seinäjoelle klo 23.20, josta on vaihtoyhteys aina Rovaniemelle saakka. Junalla H427 Haapamäeltä klo 21.42 on erinomaisen hyvä vaihtoyhteys Keuruulle junalla H488 klo 21.56, jolloin junamatka Helsingistä Keuruulle kestää vain 3 tuntia 26 minuuttia. Tämän lisäksi junalla H488 pääsee Petäjävedelle klo 22.19 ja Jyväskylään klo 22.47. Helsingin-yhteyden ohella on muistettava myös lähtöyhteydet mm. Turusta klo 17.37, Kouvolasta klo 17.30, Lahdesta klo 18.04 ja Kotkasta klo 16.40. Kaikilta näiltä lähtöpaikkakunnilta on Tampereella hyvä vaihtoyhteys edellä kerrotulla tavalla junalla H427 Keurusseudulle ja Suomenselän alueelle. Kerava Lahti-oikoradan valmistuminen ja uudet junakalustot tuovat muutoksia pääratojen liikenteeseen 3.9.2006 alkaen. Kuitenkin kaikki rakenteelliset perusyhteydet pääradoilla tulevat pääosin ja myös lisääntyvässä määrin säilymään junan käyttäjien tottumusten ja tarpeiden mukaisina osittaisin aikataulumuutoksin. Koska pääratojen runkoyhteydet säilyvät ja parantuvat, on täysin perusteltua vähintäänkin säilyttää kaikki Haapamäen kautta nykyisin kulkevat junayhteydet riippumatta siitä, liikennöidäänkö niitä kiskobusseilla vai esim. perinteisellä sinisellä veturivetoisella pikajunakalustolla. Myös mahdollisuudet Haapamäen kautta kulkevan koko junaliikenteen lisäämiseen tulee selvittää samoin kuin henkilöliikenteen edellä kerrotun Haapamäki Jyväskylä Haapamäki-junaliikennetarpeen osalta, jolloin Haapamäelle palautuisi aamujunayhteys Jyväskylään ja illalla yhteys Jyväskylästä Haapamäelle. 2
Edellä olevaan viitaten päiväseltään, ilman yöpymistä Helsinkiin ja monille muille paikkakunnille suuntautuvan junamatkan tekemiseksi Keurusseudulta ja Suomenselän alueelta on avainasemassa junien H422 ja H427 säilyttäminen nykyisen kaltaisilla aikatauluilla riippumatta siitä, millaisella junatyypillä tai junan numerolla liikennöinti hoidetaan. Kyse on tältä osin liikenteen perusasiasta, joka koskee koko Suomenselän aluetta, ja siinä ei ole tinkimisen varaa. Muutoin ensimmäinen juna muualle Etelä- tai Länsi-Suomeen saapuisi vasta myöhään iltapäivällä ja junaliikenne itse asiassa kadottaisi merkityksensä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että kaikki nykyiset Haapamäen kautta kulkevat junat tarjoavat liikennepalveluja myös 3.9.2006 alkaen ja että erityisesti nykyiset aamun varhaisimmat ja illan myöhäisimmät junayhteydet pääkaupunkiin Keurusseudulta ja Suomenselän alueelta Haapamäen kautta säilyvät ja että hallitus selvittää myös mahdollisuudet lisätä muuta Haapamäen kautta kulkevaa henkilö- ja tavaraliikennettä ja parantaa asemien palvelutarjontaa? Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2006 Lauri Oinonen /kesk 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 245/2006 vp: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että kaikki nykyiset Haapamäen kautta kulkevat junat tarjoavat liikennepalveluja myös 3.9.2006 alkaen ja että erityisesti nykyiset aamun varhaisimmat ja illan myöhäisimmät junayhteydet pääkaupunkiin Keurusseudulta ja Suomenselän alueelta Haapamäen kautta säilyvät ja että hallitus selvittää myös mahdollisuudet lisätä muuta Haapamäen kautta kulkevaa henkilö- ja tavaraliikennettä ja parantaa asemien palvelutarjontaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: VR Osakeyhtiö on esittänyt, että Tampereen ja Haapamäen välillä liikennöivän kiskobussin illan viimeinen vuoro jäisi 3.9.2006 lähtien Vilppulaan eikä liikennöisi Haapamäelle saakka. Vastaavasti aamun ensimmäinen vuoro lähtisi suoraan Vilppulasta kohti Tamperetta eikä näin ollen kävisi Haapamäellä. Tällä tavoin säästettäisiin kiskobussin liikennöintikustannuksia. Tampereen ja Haapamäen välinen kiskobussiliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön ostamaa junaliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että riittävän palvelutason turvaaminen Haapamäeltä Tampereelle edellyttää myös aamu- ja iltavuoroa. Tämä palvelutaso on mahdollista toteuttaa siten, että liikenne- ja viestintäministeriö ostaa VR Osakeyhtiöltä myös Haapamäen ja Vilppulan väliset aamu- ja iltavuorot. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa neuvottelut VR Osakeyhtiön kanssa ko. liikenteen ostamisesta. Tässä yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet lisätä Tampereen ja Haapamäen välillä liikennöivän kiskobussin pysähtymispaikkoja. Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 245/2006 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 245/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder kommer att vidtas så att alla tåg som för närvarande går via Haapamäki tillhandahåller trafiktjänster även fr.o.m. 3.9.2006 och i synnerhet att de nuvarande tidigaste morgonoch senaste kvällstågsförbindelserna till huvudstaden från Keururegionen och Suomenselkä-området via Haapamäki bevaras och att regeringen även reder ut möjligheterna att utöka den övriga person- och godstågtrafiken via Haapamäki och förbättrar serviceutbudet på stationerna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: VR Aktiebolag har föreslagit att den sista kvällsturen för den rälsbuss som trafikerar mellan Tammerfors och Haapamäki fr.o.m. 3.9.2006 skall stanna i Vilppula och inte trafikera till Haapamäki. På motsvarande sätt skall den första turen på morgonen i riktning mot Tammerfors starta i Vilppula och då inte gå via Haapamäki. På detta sätt kan trafikeringskostnaderna för rälsbussen sänkas. Rälsbusstrafiken mellan Tammerfors och Haapamäki är tågtrafik som upphandlats av kommunikationsministeriet. Kommunikationsministeriet anser att tryggandet av en tillräcklig servicenivå från Haapamäki till Tammerfors förutsätter även morgon- och kvällsturer. Denna servicenivå är det möjligt att uppnå genom att kommunikationsministeriet även köper morgon- och kvällsturer mellan Haapamäki och Vilppula av VR Aktiebolag. Kommunikationsministeriet inleder förhandlingarna med VR Aktiebolag om upphandling av trafiken i fråga. I detta sammanhang skall det även redas ut vilka möjligheter det finns att utöka hållplatserna mellan Tammerfors och Haapamäki. Helsingfors den 21 april 2006 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 5