KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella asetuksella kumotaan tietosuojadirektiivi 95/46/EY. Uusi tietosuoja-asetus on laadittu ensisijaisesti harmonisoimaan EU:n jäsenmaiden keskenään kirjavaa tietosuojalainsäädäntöä ja tehostamaan yksityisyydensuojaa erityisesti verkkopalveluissa. Viime aikoina julkisuudesta on kuitenkin ilmennyt, että asetuksesta voi aiheutua merkittävää haittaa sukututkimukselle. Tiukimmillaan asetus voisi johtaa siihen, että uusiin julkaistaviin sukuselvityksiin voisi merkitä itsensä lisäksi jatkossa vain kuolleet esi-isänsä. Esitys nimittäin vaatii rekisterinpitäjää osoittamaan, että rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn tiettyjä tarkoituksia varten. Käytännössä sukututkimusta tekevän tulisi siis pyytää kirjallinen suostumus kaikilta sukukirjaan tulevilta elossa olevilta ihmisiltä. Laajoissa suvuissa tämä saattaisi tarkoittaa tuhansia ihmisiä. Uusi asetus on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja siihen on vielä mahdollista vaikuttaa, ennen kuin EU-parlamentin ja Euroopan neuvoston väliset neuvottelut asiasta alkavat. Sukututkimus on tärkeä osa suomalaisten juurien tutkimista. Sukututkimus on myös erittäin haastava tutkimuksen laji jo nykyisellään, sillä puurakentamisen vuoksi monet kirkonkirjat ovat palaneet. Julkaistujen sukukirjojen määrä oli vielä 1970-luvulla pieni, ja kirjoja ilmestyi vuosittain vain muutama. Sen jälkeen tahti on kuitenkin kiihtynyt, ja 2000-luvun alkupuolella on ilmestynyt keskimäärin 150 nimikettä vuosittain. Myös verkossa on nykyisin olemassa palveluita, joihin pystyy kokoamaan tietoja esi-isistään. Verkkopalveluiden avulla sukututkijat voivat jakaa ja vertailla tietojaan. Suomen sukututkimusseura on esittänyt muutoksia EU:n tietosuoja-asetukseen. Tärkeää on, että joko sukututkimus lisätään asetustekstiin yleisperiaatteesta poikkeavana tietojenkäsittelyn edellytyksenä tai historiallinen tutkimus määritellään niin, että se kattaa myös sukututkimuksen. Tällöin ongelmaa ei aiheudu. Suurin ongelma asetuksessa tällä hetkellä Suomen sukututkimusseuran mukaan onkin, että sukututkimusta ei lainkaan mainita tietojenkäsittelyn erityisenä tarkoituksena. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa, että EU:n uudessa tietosuoja-asetuksessa sukututkimuksen asema määritellään ja se liitetään historiallisen tutkimuksen piiriin, jolloin asetuksessa määritellyt henkilötietojen käsittelyyn lisättävät rajoitukset eivät entisestään hankaloita sukututkijoiden arvokasta työtä? Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2013 Anne Louhelainen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 622/2013 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa, että EU:n uudessa tietosuoja-asetuksessa sukututkimuksen asema määritellään ja se liitetään historiallisen tutkimuksen piiriin, jolloin asetuksessa määritellyt henkilötietojen käsittelyyn lisättävät rajoitukset eivät entisestään hankaloita sukututkijoiden arvokasta työtä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Euroopan unionissa on meneillään tietosuojalainsäädännön kattava kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena on luoda EU:lle ajanmukainen, vahva, yhtenäinen ja kattava tietosuojakehys. Uudistuksen tarkoitus on vahvistaa yksilön oikeuksia omiin henkilötietoihinsa. Samalla pyritään helpottamaan sisämarkkinoilla toimivien yritysten toimintaa yhdenmukaistamalla niihin kohdistuvia velvoitteita. Kysymys sukututkimuksesta on yksi asia tässä laajassa kokonaisuudessa. Tietosuoja-asetuksesta neuvotellaan samanaikaisesti sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa. Suuri osa julkisuudessa esitetyistä sukututkimuksen rajoittamista koskevista huolista on koskenut Euroopan parlamentin puolella käytäviä neuvotteluita. Valtioneuvosto osallistuu neuvotteluihin neuvostossa. Sukututkimuksen kannalta asetusehdotuksessa on useita olennaisia artikloita. Kysymyksessä on kiinnitetty erityisesti huomiota rekisteröidyn suostumukselle asetettaviin edellytyksiin. Suostumusta koskevilla artikloilla pyritään vahvistamaan yksilön oikeuksia omiin henkilötietoihinsa. Asetuksen suostumusta koskevat säännökset koskevat yleisesti ottaen kaikkea henkilötietojen käsittelyä, eivät ainoastaan sukututkimusta. On hyvä huomata, että nykyisin sukututkimusta varten pidettävään rekisteriin tulisi tiedot Suomessa noudatettavan hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti pyrkiä keräämään ensisijaisesti rekisteröidyltä itseltään. Asetusehdotuksen 83 artiklassa on ehdotettu säädettäväksi henkilötietojen käsittelystä historiantutkimusta, tilastollisia tai tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten. Jatkoneuvotteluissa tullaan ottamaan esille kysymys artiklan soveltamisesta myös sukututkimukseen. Neuvostossa käydyn keskustelun pohjalta asetus ei näillä näkymin tule koskemaan kuolleiden henkilötietoja. Lisäksi henkilötietoja voidaan käsitellä henkilökohtaisessa tai kotitaloutta koskevan toiminnan yhteydessä nk. kotitalouspoikkeuksen perusteella vastaisuudessakin. Valtaosa sukututkimusharrastuksesta jäisi siten asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Valtioneuvosto osallistuu aktiivisesti asetuksesta käynnissä oleviin neuvotteluihin neuvoston työryhmässä. Eduskunta puolestaan osallistuu asian kansalliseen valmisteluun perustuslain 96 :n mukaisesti ja ohjaa siten Suomen kantojen muodostamista asetuksesta neuvoteltaessa (U 21/2012 vp, HaVL 11/2012 vp ja PeVL 12/2012 vp; U-jatkokirje 26.4.2013, HaVL 6/2013 vp). 2
Ministerin vastaus KK 622/2013 vp Anne Louhelainen /ps Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2013 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 622/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf: Hur avser regeringen säkerställa att släktforskningens ställning anges i EU:s nya uppgiftsskyddsförordning och att släktforskningen hänförs till den historiska forskningen, så att de begränsningar som tas in i behandlingen av personuppgifter i förordningen inte ytterligare försvårar det värdefulla arbete som släktforskarna utför? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inom Europeiska unionen pågår en heltäckande totalreform av uppgiftsskyddslagstiftningen. Syftet med reformen är att skapa en modern, stark, sammanhängande och övergripande ram för uppgiftsskyddet inom EU. Reformen ska stärka individens rätt till sina personuppgifter. Strävan är samtidigt att underlätta företagens verksamhet på den inre marknaden genom att förenhetliga de skyldigheter som gäller dem. Frågan om släktforskning är en del i denna omfattande helhet. Förhandlingar om uppgiftsskyddsförordningen förs samtidigt i Europaparlamentet och i rådet. En stor del av de i offentligheten framförda farhågorna kring begränsningar i släktforskningen har gällt de förhandlingar som förs i Europaparlamentet. Statsrådet deltar i förhandlingarna i rådet. När det gäller släktforskningen innehåller förslaget till förordning flera viktiga artiklar. I spörsmålet fästs särskilt uppmärksamhet vid de villkor som ställs på den registrerades samtycke. Avsikten med artiklarna om samtycke är att stärka individens rätt till sina personuppgifter. Förordningens bestämmelser om samtycke gäller allmänt sett all behandling av personuppgifter, inte endast släktforskning. Det bör noteras att man för närvarande vid insamling av uppgifter till ett register för släktforskning, i enlighet med god finsk informationshantering, i första hand bör försöka samla in uppgifterna av den registrerade själv. I artikel 83 i förslaget till förordning finns bestämmelser om behandling av personuppgifter för historiska, statistiska och vetenskapliga forskningsändamål. Vid de fortsatta förhandlingarna kommer frågan om artikeln ska tillämpas också på släktforskning att tas upp. Utifrån den diskussion som förts i rådet kommer förordningen så som det nu ser ut inte att gälla personuppgifter om avlidna. Dessutom kan personuppgifter i verksamhet av rent privat natur eller som har samband med en persons hushåll behandlas på basis av det s.k. hushållsundantaget också i framtiden. Största delen av den hobbybaserade släktforskningen skulle således falla utanför förordningens tillämpningsområde. Statsrådet deltar aktivt i de pågående förhandlingarna om förordningen i rådets arbetsgrupp. Riksdagen för sin del deltar i den nationella beredningen av ärendet i enlighet med 96 i grundlagen och styr på så sätt bildandet av Finlands ståndpunkter vid förhandlingarna om förordningen (U 21/2012 rd, FvUU 11/2012 rd och GrUU 12/2012 rd, kompletterande U-skrivelse 26.4.2013, FvUU 6/2013 rd). 4
Ministerns svar KK 622/2013 vp Anne Louhelainen /ps Helsingfors den 4 juli 2013 Justitieminister Anna-Maja Henriksson 5