Kulutuksen ympäristökuormitus

Kulutuksen ympäristökuormitus Ilmo Mäenpää ilmo.maenpaa@oulu.fi Oulun yliopiston Thule-instituutti Oulussa 15.10.2004

Esipuhe Työn on tehnyt erikoistutkija, dosentti Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Ympäristöministeriön rahoittamana. Valvojana Ympäristöministeriön puolesta oli ylitarkastaja Merja Saarnilehto. 2

Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Kotitalouksien kulutus kansantalouden tilinpidossa... 5 3 Ympäristökuormituksen mittaluvut ja arviointimetodi... 10 4 Kotitalouksien kulutus osana kokonaistalouden ympäristökuormitusta... 11 5 Kotitalouksien kulutusmenojen ympäristökuormitus 1999... 12 6 Kulutuksen rakennemuutos ja ympäristökuormituksen muutos ajassa... 24 7 Perustarpeiden ympäristökuormitus... 27 Kirjallisuus... 32 Liite 1. Kotitalouksien kulutusmenojen luokitus käyttötarkoituksen mukaan... 33 Liite 2. Perustarpeiden mukaisen hyödykeluokituksen muodostuminen COICOP luokista.. 34 3

1 Johdanto Tässä raportissa arvioidaan Suomen kotitalouksien kulutuksen aiheuttamia ympäristökuormituksia. Työn metodisena pohjana on talouden ainevirtatilinpito ja sen yhdistäminen panos-tuotosanalyysiin. Ainevirtatilinpitoa ja sen yleisiä ympäristökuormitusten arviointisovelluksia on esitetty laajemmin teoksessa Mäenpää (2004). Tässä raportissa menetelmää sovelletaan kotitalouksien kulutukseen seikkaperäisemmin. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 esitetään kotitalouksien kulutuksen asema kansantalouden tilinpidossa ja kulutukseen liittyvät tilinpidon peruskäsitteet. Tarkastelun kohteiksi valitaan kotitalouksien kulutusmenot Suomessa sekä todellinen yksilöllinen kulutus, jossa kotitalouksien omiin kulutusmenoihin on lisätty julkisten ja yksityisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kotitalouksia palvelevat kulutusmenot. Kotitalouksien kulutusmenot jaetaan hyödykeryhmiin käyttötarkoituksen mukaisen luokittelun pohjalta 15 kulutushyödykeryhmään. Todelliset yksilölliset kulutusmenot kohdistetaan kuuteen perustarveryhmään. Perustarveryhmitys ja etenkin ryhmien väliset hyödykerajaukset ovat kuitenkin epävirallisia, tätä selvitystä varten muodostettuja. Kulutuksen ympäristökuormitukseen sisällytetään kulutuksessa välittömästi syntyvän kuormituksen lisäksi kaikki kulutushyödykkeiden valmistusketjuissa syntyneet kuormitukset sekä kotimaassa että ulkomailla. Hyödykkeiden kuormitustekijät perustuvat Suomen vuoden 1999 ainevirtatilinpitoon (Mäenpää 2004). Luvussa 3 esitetään työssä käytetyt ympäristökuormitukset ja niiden mittaustavat: Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja primäärienergia panospuolelta sekä loppujäte, kasvihuonekaasupäästöt, happamoittavat päästöt, alailmakehän otsonia muodostavat päästöt sekä vesistöjä rehevöittävät päästöt. Kulutushyödykkeille kuormitustekijät on kohdistettu panos-tuotosmallin avulla. Luvussa 4 esitetään kulutuksen osuudet koko kansantalouden aiheuttamista kuormituksista. Kotitalouksien kulutusmenojen ympäristökuormitus kulutushyödykeryhmittäin esitetään luvussa 5. Luvussa 6 vuoden 1999 kuormituskertoimia sovelletaan kulutusmenojen hyödykeryhmittäisiin aikasarjoihin 1975 2003. Tarkastelu tuo esiin, kuinka kulutuksen rakennemuutos on vaikuttanut ympäristökuormituksiin. Luvussa 7 ympäristökuormitustarkastelu siirretään perustarpeiden mukaan luokiteltuun todellisiin yksilölliseen kulutukseen. 4

2 Kotitalouksien kulutus kansantalouden tilinpidossa Kotitalouksien kulutusmenojen asettuminen bruttokansantuotteen käsitteistöön ilmenee taulukosta 1. Kotitalouksien kulutusmenot on noin puolet kansantuotteesta. Usein puhutaan hieman yleisemmästä käsitteestä, yksityiset kulutusmenot, joka sisältää kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi myös voittoa tavoittelemien yhteisöjen ( kolmannen sektorin ) kulutusmenot. Tämä johtuu siitä, että voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, johon sisältyy mm. seurakunnat, ammattijärjestöt, poliittiset ja kansalaisjärjestöt, urheiluseurat jne., ajatellaan tuottavan ilmaiseksi kotitalouksia hyödyttäviä palveluja. Taulukko 1. Kotitalouksien kulutusmenot Suomen bruttokansantuotteen rakenne vuonna 2003, miljoonaa euroa ja prosenttia Bruttokansantuote loppukäytön kautta M % 1 Kulutusmenot 106 362 75 Yksityiset kulutusmenot 74 552 52 - kotitalouksien kulutusmenot 71 475 50 - voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot 3 077 2 Julkiset kulutusmenot 31 810 22 - yksilölliset kulutusmenot 20 608 14 - kollektiiviset kulutusmenot 11 202 8 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 25 898 18 Yksityinen kiinteän pääoman bruttomuodostus 21 797 15 Julkinen kiinteän pääoman bruttomuodostus 4 101 3 3 Varastojen muutokset 411 0 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti 9 293 7 Tavaroiden ja palvelujen vienti 53 056 37 Tavaroiden ja palvelujen tuonti (-) 43 763 31 5 Tilastollinen ero 554 0 6 Bruttokansantuote markkinahintaan (1+2+3+4+5) 142 518 100 Kotitalouksien kulutusmenojen käsitettä voidaan vielä tarkentaa taulukon 2 avulla. Kansantalouden tilinpidossa kotitalouksien kulutusmenot arvioidaan kulutushyödykkeittäin käsitteen kotitalouksien kulutusmenot Suomessa mukaisena. Se sisältää myös ulkomaalaisten ostot Suomessa, mutta ei sisällä suomalaisten matkailijoiden kulutusta ulkomailla. Käsite korjataan sitten kokonaistasolla lisäämällä siihen suomalaisten matkailumenot ulkomailla ja vähentämällä ulkomaalaisten matkailijoiden menot Suomessa, jolloin vasta päädytään täsmälleen taulukon 1 käsitteeseen (Suomalaisten) kotitalouksien kulutusmenot. Kuten taulukosta 2 näkyy, matkailumenot ovat kuitenkin suhteellisen vähäinen osuus, ja ne nettoutuvat vielä kokolailla vähäisemmäksi. Taulukko 2. Kotitalouksien kulutusmenojen käsitteitä ja rakenne vuonna 2003 M % 1 Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 71 736 100 2 Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla 1 395 2 3 Ulkomaisten kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 1 656 2 4 Kotitalouksien kulutusmenot (1+2-3) 71 475 100 5 Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot 3 077 4 6 Yksityiset kulutusmenot (4+5) 74 552 104 7 Julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot 20 608 28 8 Yksilölliset kulutusmenot yhteensä =Todellinen yksilöllinen kulutus (6+7) 95 160 132 5

Taulukossa 2 on myös esitetty Euroopan kansantalouden tilinpidossa vuodesta 1995 käyttöönotettu kotitalouksien kulutusmenojen käsitteen laajennus todelliseksi yksilölliseksi kulutukseksi, joka sisältää siis kotitalouksien omien kulutusmenojen lisäksi myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot sekä julkisyhteisöjen (valtion ja kuntien) ns. yksilölliset kulutusmenot. Julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot sisältävät julkiset kotitalouksille suunnatut palvelut, joista tärkeimpiä ovat koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä erotuksena julkisyhteisöjen kollektiiviset kulutusmenot kattavat mm. yleishallinnon, järjestyksen ja maanpuolustuksen sekä erilaiset infrastruktuurin ylläpitotehtävät kuten tienpidon. Todellinen yksilöllinen kulutus on kotitalouksien kulutusmenoja ja BKT:tä parempi kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Myös kansainvälisissä vertailuissa se antaa oikeamman kuvan taloudellisesta hyvinvoinnista, koska eri maissa erilaiset institutionaaliset järjestelyt johtavat siihen että hyvinvointipalveluista erilainen osuus hoidetaan verotuksen kautta julkisyhteisöjen tuottamina tai rahoittamina palveluina ja erilainen osuus kotitalouksien suoraan maksamina. Kotitalouksien kulutusmenojen samoin kuin todellisen yksilöllisen kulutuksen aikasarjat on saatavissa kansantalouden tilinpidosta yhtenäisinä vuodesta 1975. Kuviossa 1 on esitetty Suomen bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymikehitys vuosina 1975 2003. Kuviosta näkyy, että etenkin 90-luvun alun laman jälkeen niin kotitalouksien kulutusmenot kuin todellinen yksilöllinen kulutus on kasvanut hitaammin kuin kansantuote. 160 140 120 BKT Todellinen yksilöllinen kulutus Kotitalouksien kulutusmenot 100 Mrd 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Kuvio 1. Suomen bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymikehitys 1975 2003, miljardia euroa vuoden 2000 hintoihin. Taulukossa 3 on esitetty kansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin keskimääräiset prosenttikasvut pitkällä ajalla, 1975 2003, sekä 90-luvun alun laman pohjasta eteenpäin. Taulukosta näkyy, että kotitalouksien kulutusmenot ovat kasvaneet hieman hitaammin kuin bruttokansantuote. Todellinen 6

yksilöllinen kulutus kasvoi koko tarkasteluvälillä hieman nopeammin kuin kotitalouksien kulutusmenot, mutta 90-luvun alun laman jälkeisessä kehityksessä hitaammin. Taulukko 3. Bruttokansantuotteen, kotitalouksien kulutusmenojen ja todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin prosenttivuosikasvut eri aikaväleillä 1975-2003 1993-2003 BKT 2,5 3,6 Kotitalouksien kulutusmenot 2,3 3,2 Todellinen yksilöllinen kulutus 2,4 3,1 Kulutusmenot voidaan jakaa taulukon 4 mukaisiin neljään tuotetyyppiin, kestokulutustavaroihin, puolikestäviin tavaroihin, lyhytikäisiin tavaroihin ja palveluihin. Taulukosta 4 näkyy, että palveluiden volyymiosuus nousi vuodesta 1975 vuoteen 1990 noin 5 prosenttiyksikköä, mutta 90-luvulla ja 2000-luvun alussa kulutuksen palveluvaltaistuminen päättyi. Taulukko4. Kotitalouksien kulutusmenojen rakenteen kehitys 1975 2003 vuoden 2000 hintoihin Miljoonaa euroa vuoden 2000 hintoihin 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2003 Kestokulutustavarat 3 521 3 597 5 229 6 243 4 044 6 525 7 981 Puolikestävät kulutustavarat 3 456 3 840 4 080 5 054 4 241 5 481 6 255 Lyhytikäiset tavarat 13 631 14 681 15 401 17 414 17 263 18 315 19 720 Palvelut 14 995 17 554 20 995 25 084 26 364 31 573 32 978 Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 35 603 39 672 45 705 53 795 51 912 61 894 66 934 Prosenttia Kestokulutustavarat 10 9 11 12 8 11 12 Puolikestävät kulutustavarat 10 10 9 9 8 9 9 Lyhytikäiset tavarat 38 37 34 32 33 30 29 Palvelut 42 44 46 47 51 51 49 Kotitalouksien kulutusmenot Suomessa 100 100 100 100 100 100 100 Kulutusmenojen rakennemuutoksen tarkasteluissa verrataan usein kulutuksen käypähintaisia aikasarjoja. Käypiin hintoihin mitattuna palvelujen osuuden kasvu muodostuu kiinteähintaisen osuuden kasvua huomattavasti suuremmaksi. Käypiin hintoihin palvelujen osuus nousi 36 % prosentista 51 prosenttiin 1975-2003. Käyvin hinnoin mitattuun rakenteeseen vaikuttaa kuitenkin suhteellisten hintojen muutos: koska palvelutuotteesta yleensä valtaosa muodostuu työpanoksesta, työn tuottavuuden kasvua ei niissä voi esiintyä niin kuin teollisuustuotteissa ja siten palveluiden hinta suhteessa tavaroihin nousee ajan myötä. Siten kiinteähintaiset sarjat antavat paremman kuvan reaalisesta rakennemuutoksesta. Kotitalouksien kulutushyödykkeiden jaottelussa käytetään pääasiassa luokittelua käyttötarkoituksen mukaan, ns. COICOP luokitusta. COICOP on hierarkinen luokitus, jossa kulutushyödykkeiden pääryhmitys käsittää 12 luokkaa, ja Suomen kansantalouden tilinpidossa yksityiskohtaisin 5-numerotaso, jolta yhtenäiset aikasarjat on vuodesta 1975, sisältää 182 tuoteryhmää. Liitteessä 1 on esitetty COICOP 4-numerotasolle asti. Tämän työn esitystasolla käytetään 15 hyödykkeen ryhmittelyä, pääasiassa COICOP:in pääluokkia, mutta joiltakin osin sitä yksityiskohtaisemmin. Laskentatasolla paremman tarkkuuden saamiseksi on käytetty 57 tuotteen luokitusta, joka on pääasiassa COICOP:in 3- numerotasoa. 7

Kotitalouksien kulutusmenojen käyttötarkoituksen mukainen luokitus, kulutusmenojen rakenne ja volyymikasvu on esitetty taulukossa 5. Vuodesta 1990 vuoteen 2003 kotitalouksien kulutusmenojen volyymi kasvoi lähes neljänneksen, 24 %. Ylivoimaisesti voimakkaimmin kasvoi tietoliikenne, yli kolminkertaiseksi. Myös koulutus, asuminen ja terveys kasvoivat selvästi keskimäärää nopeammin. Asuminen sisältää vuokra-asuntojen vuokrat sekä omistusasuntojen osalta laskennalliset tilavuokrat. Asumisen volyymikasvu ilmentää asumisväljyyden ja asuntojen laadun kohoamista. Asumisesta on otettu erilleen kotitalouksien suoraan maksamat sähkö- ja lämmityspolttoaineiden kulutusmenot. Kuitenkin vuokraasuntojen vuokriin ja osakehuoneistojen vuokranvastikkeisiin sisältyvä lämmitysenergia sisältyy asumisen välituotekäyttöön eikä kotitalouksien kulutusmenoihin. Siten sähkön ja lämmitysenergian kulutusvolyymin supistuminen voi johtua myös vuokra- ja osakeasumisen osuuden kasvusta eikä energiansäästöstä. Henkilöautojen polttoainekulutus sisältyy yksityisten kulkuvälineiden käytön hyödykeryhmään. Taulukko 5. Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2003 miljoonaa euroa vuoden 2000 hintoihin sekä kulutusmenojen kasvu 1990 2003 kiinteisiin hintoihin, prosenttia Kulutusmenot Jakauma Kasvu 1990-2003 COICOP M, 2000 hin. % % 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat C01 8 472 12,7 24 2 Alkoholijuomat ja tupakka C02 3 945 5,9 4 3 Vaatetus ja jalkineet C03 3 299 4,9 16 4 Asuminen C041-C44 15 342 22,9 43 5 Sähkö ja lämmityspolttoaineet C045 1 340 2,0-1 6 Sisustus, kotitalousvälineistö ja tavanomainen kodinhoito C05 3 402 5,1 25 7 Terveys C06 2 614 3,9 39 8 Kulkuvälineiden hankinnat C071 3 607 5,4 10 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö C072 4 144 6,2 4 10 Kuljetuspalvelut C073 1 434 2,1 2 11 Tietoliikenne C08 2 510 3,7 306 12 Virkistys ja kulttuuri C09 7 524 11,2 26 13 Koulutus C10 289 0,4 80 14 Ravintolat ja hotellit C11 4 403 6,6 2 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut C12 4 609 6,9 18 Yhteensä 66 934 100,0 24 Todellinen yksilöllinen kulutus on tässä työssä jaoteltu perustarpeiden mukaan asumiseen, ravintoon, hyvinvointipalveluihin, liikkumiseen ja vapaa-aikaan. Taulukossa 5 on esitetty todellisen yksilöllisen kulutuksen muodostuminen kotitalouksien kulutusmenoista sekä julkisten ja yksityisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenoista. Kotitalouksien kulutusmenojen perustarpeiden mukainen kohdistus on muodostettu COICOP luokituksesta ja esitetty liitteessä 2. Julkisia ja yvy kulutusmenoja ei kansantalouden tilinpidossa ole jaettu käyttötarkoituksen mukaan. Kohdistuksessa on käytetty tilinpidon käyttötauluissa ilmeneviä näiden yhteisöjen kulutusmenojen jakautumista toimialatuotteisiin ja näiden toimialojen kasvua. Siten kohdistuksessa on jouduttu käyttämään osin karkeita arviointimenetelmiä. Julkiset ja yvy kulutusmenot kohdistuvat ennen kaikkea hyvinvointipalveluihin koulutukseen sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä vapaaaikaan mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. 8

Taulukko 5. Todellinen yksilöllinen kulutus perustarpeiden mukaan vuonna 2003 miljoonaa euroa vuoden 2000 hintoihin sekä kulutusmenojen kasvu 1990 2003, prosenttia Kotitalouksien Julkiset ja yvy Todellinen yksilöllinen Jakauma Kasvu 1990-2003 kulutusmenot kulutusmenot kulutus yhteensä % % Asuminen 20 084 41 20 125 23 36 Ravinto 10 591 0 10 591 12 25 Hyvinvointipalvelut 3 795 18 989 22 784 26 20 Liikkuminen 9 185 36 9 221 10 6 Vapaa-aika 14 617 2 530 17 147 19 13 Muut 8 662 0 8 662 10 40 Yhteensä 66 934 21 596 88 530 100 22 9

3 Ympäristökuormituksen mittaluvut ja arviointimetodi Ympäristökuormitus jaetaan kahteen pääryhmään, panostekijöihin ja tuotostekijöihin: Panostekijät o Ainepanos o Primäärienergia Tuotostekijät o Loppujäte o Kasvihuonekaasupäästöt o Happamoittavat päästöt o Alailmakehän otsonia muodostavat päästöt o Vesistöjä rehevöittävät päästöt Osatekijöiden sisällöt ja mittaluvut ovat seuraavat: Ainepanos mitataan toimialatasolla toimialan luonnosta ottamien raaka-aineiden sekä välituotteiden suorana ainepanoksena. Tuotteiden ja kansantuotteen erien kokonaisainepanoksen laskennassa käytetään kuitenkin vain talouden ulkoisia ainepanoksia, kotimaan luonnosta otettavien raaka-aineiden ja korjuutähteiden sekä tuonnin suorien ainepanosten ja välillisten ainepanosten summaa. Ainepanokset mitataan massana, miljoonaa kilogrammaa, Mkg. Primäärienergia mitataan käytettyjen polttoaineiden tehollisena lämpöarvona sekä ulkopuolelta hankitun sähkön ja lämmön tuottamiseen käytettyjen energialähteiden energiaarvona. Mittayksikkönä on terajoule, TJ Loppujäte on tuotettujen suoraan kaatopaikalle tai jätehuoltoon menevien jätteiden määrä. Loppujäte mitataan massana, miljoonaa kilogrammaa, Mkg. Kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat mineraaliperäisen hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin päästöistä ilmaan. Ne lasketaan kasvihuonevaikutuksiltaan hiilidioksidiekvivalentteina määrinä, jolloin metaanin painokerroin on 21 ja dityppioksidin 310. Yksikkönä on miljoonaa kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttina, Mkg CO2 ekv. Happamoittavat päästöt muodostuvat rikkidioksidin, typen oksidien ja ammoniakin päästöistä ilmaan. Ne mitataan happamoittamisvaikutuksiltaan rikkidioksidin kanssa ekvivalentteina määrinä, jolloin typen oksidien painokerroin on 0,4 ja ammoniakin 1,6. Alailmakehän otsoni vaikuttaa haitallisesti kasvustoon. Alailmakehän otsonia muodostavia päästöjä ovat metaani, typen oksidit, hiilimonoksidi, ja ei-metaaniset hiilivedyt. Päästöjen vaikutusta otsonin muodostukseen mitataan POCP-arvoilla (Photochemical Ozone Creation Potential), jossa päästöjen painoarvo metaanilla on 0,003, typen oksideilla 0,727, hiilimonoksidilla 0,064, ja ei-metaanisilla hiilivedyillä 0,209. Vesistöjä rehevöittävät päästöt muodostuvat fosforin ja typen päästöistä vesiin sekä typen oksidien ja ammoniakin vesistölaskeumista. Rehevöittävät päästöt mitataan fosforiekvivalentteina (PO4) määrinä, jolloin yleisinä painokertoimina on kokonaistyppi 0,42, kokonaisfosfori 3,06, typen oksidit 0,008 ja ammoniakki 0,023. Lisäksi kokonaisfosforille ja typelle käytetään leville käyttökelpoisen fosfori- ja typpiosuuden vaihtelun huomioonottavia toimialakohtaisia korjauskertoimia. 10

Kaikki ympäristökuormitustekijöiden ainesosat, sähköä ja lämpöä lukuun ottamatta voidaan poimia Suomen vuoden 1999 ainevirtatilinpidosta (Mäenpää 2004). Primäärienergiassa ja päästöissä ainesosat lasketaan vain yhteen erilaisilla kertoimilla painotettuna. Päästöjen painokertoimet perustuvat Suomen ympäristökeskuksen elinkaariarvioinneissa käyttämiin kertoimiin (Seppälä 1999). Ainevirtatilinpidosta saadaan suoraan kotitalouksien oman toiminnan tuottamat ympäristökuormitustekijät sekä kotitalouksien kulutushyödykkeitä tuottavien toimialojen ympäristökuormitustekijät. Kotitalouksien kulutukseen sisältyvien tuotteiden elinkaariaikaiset, tuotteen koko jalostusketjussa syntyvät ympäristökuormitukset voidaan arvioida panos-tuotosmallilla. Panostuotos-malli kuvaa taloudessa tuotettujen ja ulkoa tuotujen tuotteiden virrat talouden läpi toimialojen välituoteketjuissa ja lopulta kotimaiseen loppukäyttöön ja vientiin. Siten panos-tuotosmallilla voidaan laskea tuotantotoimialojen ympäristökuormitustiedoista käsin tuotteen valmistuksen aiheuttamat ympäristökuormitukset koko valmistusketjun aikana. Koska tuontituotteiden ympäristökuormituksia ei tunneta, on kuitenkin oletettava, että tuontituotteet valmistetaan samanlaisella tuotantotekniikoilla ja samanlaisin ympäristökuormituksin kuin vastaavat kotimaiset toimialat. Tuonnin sisältämät ympäristökuormitukset ovat siten karkeita arvioita. Niille voidaan kuitenkin antaa myös vaihtoehtoiskustannustulkinta: mitkä olisivat olleet tuontituotteiden aiheuttamat kuormitukset, jos ne olisi valmistettu kotimaassa. Panos-tuotosmalliin sisältyy myös toinen yksinkertaistava oletus. Mallissa täytyy olettaa, että kaikki saman toimialan tuottamat tuotteet on tuotettu samalla, toimialan keskimääräisellä tuotantotekniikalla ja samoin ympäristökuormituksin. Tämän vuoksi panos-tuotoslaskelmat onkin tehty tiheällä, 141:n toimialan panos-tuotosmallilla. Vuoden 1999 panos-tuotostaulukot on saatu Tilastokeskuksesta. Kotitalouksien kulutusmenojen käyttötarkoituksenmukaisessa luokituksessa kulutushyödyke sisältää usein useamman toimialan tuotteita ja saman toimialan tuotetta saattaa mennä useampaan kulutushyödykeryhmään. Muuntotaulukko toimialatuotteista kulutushyödykeluokkiin vuodelta 1999 on saatu niinikään Tilastokeskuksesta. Laskentatasolla on käytetty 52 kulutushyödykeryhmän jaottelua, josta vasta laskelmien lopuksi on yhdistetty tässä työssä esitetyt 15 kulutushyödykkeen jaottelu. Suomen talouden ympäristökuormituksen laskentamenetelmät ja eri välivaihetulokset toimialatasolla ja Suomen kokonaistalouden tasolla on esitetty seikkaperäisemmin Ainevirtatilinpito 1999:n luvussa 4 (Mäenpää 2004). 4 Kotitalouksien kulutus osana kokonaistalouden ympäristökuormitusta Kotitalouksien kulutuksen ympäristökuormituksen hahmottamiseksi osana koko Suomen talouden ympäristökuormitusta, on taulukossa 6 esitetty Suomen rahavirtojen ja ympäristökuormituksen kokonaistaseet kansantalouden huoltotaseen muodossa. Tarjontapuolella ilmenee rahavirtojen sekä ympäristökuormitustekijöiden jakautuminen kotimaan ja ulkomaiden kesken. Käyttöpuolella rahavirrat ja ympäristökuormitukset on jaettu sen mukaan, mihin käyttöihin tuotteet ovat lopulta menneet. Taulukossa kotitalouksien kulutusmenojen sijasta on hieman laajempi käsite, yksityiset kulutusmenot, mutta kuten luvussa 2 ilmeni, yksityisiin kulutusmenoihin sisältyvien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osuus on hyvin vähäinen, ja koska ne koostuvat palveluista, ympäristökuormituksissa niiden osuus on rahavirtaosuutta vielä huomattavasti pienempi. 11

Taulukko 6. Suomen talouden rahavirtojen ja ympäristökuormitusten kokonaistaseet vuonna 1999 (Lähde: Mäenpää 2004, luku 4) Rahavirrat Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte Mrd % Mrd kg % PJ % Mrd kg % Tarjonta Kotimaa 120 77 262 53 1 452 72 22 20 Tuonti 35 23 232 47 557 28 84 80 Tarjonta yhteensä 155 100 494 100 2 009 100 106 100 Käyttö Yksityiset kulutusmenot 60 39 102 21 780 39 18 17 Julkiset kulutusmenot 26 17 31 6 120 6 4 4 Pääomanmuodostus 23 15 113 23 183 9 16 15 Vienti 45 29 248 50 926 46 68 64 Käyttö yhteensä 155 100 494 100 2 009 100 106 100 Kasvihuonekaasut Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Mrd kg % Mkg % Mkg % Mkg % Tarjonta Kotimaa 81 62 298 67 306 76 30 66 Tuonti 50 38 145 33 98 24 16 34 Tarjonta yhteensä 132 100 443 100 404 100 46 100 Käyttö Yksityiset kulutusmenot 53 40 186 42 183 45 25 55 Julkiset kulutusmenot 9 7 25 6 19 5 3 7 Pääomanmuodostus 14 11 41 9 38 9 3 8 Vienti 55 42 192 43 164 41 14 31 Käyttö yhteensä 132 100 443 100 404 100 46 100 5 Kotitalouksien kulutusmenojen ympäristökuormitus 1999 Kotitalouksien kulutusmenoille panos-tuotosmallilla lasketut ympäristökuormituksen perustaulukot on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Taulukoissa yhteensä rivin alla on kulutushyödykkeen on jaettu tavaroihin ja palveluksiin, mutta kaksi palvelujen erikoisryhmää, asuminen ja kuljetuspalvelut, on otettu erilleen. Koska useat taulukon 15 kulutushyödykeryhmästä sisältävät sekä tavaroita että palveluja esimerkiksi yksityisten kulkuvälineiden käyttö sisältää sellaisia tavaroita kuin polttoaineet, renkaat ja varaosat, mutta myös huolto- ja korjaamo- yms. palveluja perusjako tavaroihin ja palveluihin on tehty laskentatason yksityiskohtaisemmasta, 57 hyödykkeen jaottelusta. Taulukossa 9 on esitetty eri kuormitustekijöiden prosenttijakauma kulutusmenoryhmittäin. Kulutushyödykeryhmien ympäristökuormituskertoimet eli ympäristökuormitus hyödykkeiden yhden euron arvoa kohti on esitetty kuormitustekijöittäin kuvioissa 2 8. Eräiden kuormitustekijöiden erityispiirteiden taustatekijöitä on syytä tulkita tarkemmin. Kulutusmenoryhmään 15, sekalaiset tavarat ja palvelut sisältyvät myös korut ja muut kultasepäntuotteet. Jalometallien ja kivien piilovirtakerroin eli kaivettava maa-ainesmäärä yhtä kulta- tai jalokivigrammaa kohti on hyvin korkea ja siten myös luonnonvarojen kokonaiskäyttö nousee korkeaksi suhteessa suoraan ainepanokseen. Loppujätteeseen sisältyy myös kaivosjäte. Kaivosjätteen osuus loppujätteistä on kuitenkin hyvin korkea, Suomessa 12

niiden osuus on noin puolet kaikista loppujätteistä. Tästä johtuen muita kuin rautametalleja sisältävien tuotteiden välillinen loppujäte nousee korkeaksi, samoin tuonnin sisältämän loppujätteen osuus nousee korkeaksi. Taulukosta 9 nähdään, että elintarvikkeiden osuus ympäristökuormituksista useimmista kuormitustekijöistä melko korkea verrattuna elintarvikkeiden kulutusmeno-osuuteen. Osittain tähän vaikuttaa myös se, että maataloustuet ovat alentaneet elintarvikkeiden hintaan suhteessa maataloustuotannon todellisiin kustannuksiin. Asumisen ympäristökuormitusten tulkinnassa on huomattava, että vaikka lämmityspolttoaineet ja sähkö on erillisenä kulutusmenoryhmänä, niin asuntovuokrissa ja osakevastikkeissa maksettu energia, ennen kaikkea lämmitysenergia, luetaan asumistoimialan välituotekäyttöön ja sisältyy siten asumisen ympäristökuormituksiin. Ravintoloiden ja hotellien suora ainepanos kotitalouksien kulutukseen sisältää ravintolaruoat ja juomat. Tämä ainemäärä sisältyy myös taulukoiden alimpana rivinä oleviin muihin palveluihin. 13

Taulukko 7. Kotitalouksien kulutusmenojen arvo, suora ainepanos, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, primäärienergian kulutus sekä loppujätteen muodostus vuonna 1999 Kulutus- Suora Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte menot ainepanos Mkg TJ Mkg M Mkg Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 7 676 3 008 4 052 6 062 10 114 54 434 28 537 82 971 1 088 2 427 3 516 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 252 499 577 861 1 438 7 713 4 163 11 875 84 380 463 3 Vaatetus ja jalkineet 2 888 60 609 1 194 1 803 8 149 12 558 20 707 140 753 893 4 Asuminen 13 578 0 13 088 6 017 19 105 128 214 11 551 139 765 545 1 794 2 339 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 1 295 1 700 3 797 7 431 11 228 196 022 1 655 197 677 133 121 254 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 2 767 228 1 236 2 773 4 008 13 098 14 722 27 820 327 1 875 2 202 7 Terveys 2 106 15 631 633 1 264 6 593 4 464 11 056 74 496 570 8 Kulkuvälineiden hankinnat 2 932 80 261 1 199 1 460 3 584 9 176 12 760 84 658 743 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 3 541 2 657 991 5 281 6 272 102 340 10 640 112 980 234 942 1 175 10 Kuljetuspalvelut 1 374 1 711 733 1 443 18 626 11 073 29 699 39 230 269 11 Tietoliikenne 1 821 13 1 474 503 1 977 4 770 2 271 7 041 47 281 328 12 Virkistys ja kulttuuri 6 588 1 017 4 273 3 345 7 619 27 873 17 742 45 616 623 1 976 2 600 13 Koulutus 305 0 67 68 135 1 274 195 1 469 7 23 29 14 Ravintolat ja hotellit 3 918 561 1 709 1 962 3 671 29 546 8 803 38 350 303 710 1 014 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut 3 898 511 1 783 27 140 28 923 13 973 8 410 22 382 635 1 079 1 714 Yhteensä 57 939 10 351 35 258 65 201 100 459 616 209 145 961 762 170 4 364 13 744 18 108 Tavarat 29 442 9 789 15 990 53 812 69 802 406 378 104 501 510 879 3 211 9 908 13 119 Asuminen 13 578 0 13 088 6 017 19 105 128 214 11 551 139 765 545 1 794 2 339 Kuljetuspalvelut 1 374 1 711 733 1 443 18 626 11 073 29 699 39 230 269 Muut palvelut 13 545 561 5 469 4 640 10 109 62 991 18 836 81 827 569 1 812 2 381 14

Taulukko 8. Kotitalouksien kulutusmenojen kasihuonekaasupäästöt, happamoittavat päästöt, alailmakehän otsonia muodostavat päästöt sekä vesistöjä rehevöittävät päästöt vuonna 1999 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Mkg CO2 ekv 1000 kg SO2 ekv 1000 kg PCOP ekv 1000 kg PO4 ekv Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 7 560 4 233 11 793 46 686 22 182 68 868 14 932 7 263 22 196 9 349 4 234 13 583 2 Alkoholijuomat ja tupakka 578 482 1 061 2 383 1 668 4 051 1 340 788 2 129 379 255 634 3 Vaatetus ja jalkineet 508 892 1 400 1 517 2 437 3 954 1 372 1 567 2 938 207 274 481 4 Asuminen 4 720 1 278 5 998 8 741 2 606 11 346 9 782 1 737 11 519 3 444 261 3 705 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 461 622 7 083 10 412 699 11 111 15 945 527 16 472 170 83 253 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 650 862 1 513 1 952 2 217 4 170 1 851 1 561 3 412 217 188 405 7 Terveys 410 354 764 1 153 963 2 117 979 611 1 590 150 92 242 8 Kulkuvälineiden hankinnat 217 506 724 654 1 271 1 925 617 1 054 1 671 91 113 204 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 7 910 2 868 10 779 23 048 2 790 25 838 66 908 2 742 69 651 585 393 978 10 Kuljetuspalvelut 1 324 1 116 2 440 5 011 6 838 11 850 8 196 9 646 17 842 138 187 325 11 Tietoliikenne 309 215 523 949 553 1 502 772 336 1 107 100 65 165 12 Virkistys ja kulttuuri 2 007 1 544 3 551 7 974 4 956 12 930 4 554 2 740 7 294 1 246 659 1 904 13 Koulutus 67 23 89 170 57 227 138 36 174 20 7 27 14 Ravintolat ja hotellit 1 746 995 2 741 10 337 4 741 15 078 9 646 2 855 12 501 959 698 1 657 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut 821 691 1 512 2 393 1 864 4 257 1 952 1 222 3 173 288 193 481 Yhteensä 35 288 16 682 51 970 123 380 55 843 179 223 138 984 34 685 173 669 17 345 7 700 25 045 Tavarat 25 482 12 191 37 673 93 655 39 049 132 704 106 655 18 726 125 380 12 137 6 239 18 376 Asuminen 4 720 1 278 5 998 8 741 2 606 11 346 9 782 1 737 11 519 3 444 261 3 705 Kuljetuspalvelut 1 324 1 116 2 440 5 011 6 838 11 850 8 196 9 646 17 842 138 187 325 Muut palvelut 3 763 2 097 5 860 15 974 7 350 23 323 14 352 4 576 18 928 1 626 1 013 2 639 15

Taulukko 9. Kotitalouksien kulutusmenojen arvon sekä niiden sisältämien ympäristökuormitusten jakautuminen kulutusmenoryhmittäinvuonna 1999, prosenttia Kulutus- Suora Luonnonvarojen Primääri- Loppujäte KHK Happamoittavat Alailmakehän Rehevöityminen Kulutusmenoryhmät menot ainepanos kokonaiskäyttö energia päästöt päästöt otsoni 1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 13 29 10 11 20 23 39 13 55 2 Alkoholijuomat ja tupakka 6 5 1 2 3 2 2 1 3 3 Vaatetus ja jalkineet 5 1 2 3 5 3 2 2 2 4 Asuminen 23 0 19 18 13 12 6 7 15 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 2 16 11 26 1 14 6 9 1 6 Sisustus, kotitalousvälineistö ja kodinhoito 5 2 4 4 12 3 2 2 2 7 Terveys 4 0 1 1 3 1 1 1 1 8 Kulkuvälineiden hankinnat 5 1 1 2 4 1 1 1 1 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 6 26 6 15 6 21 14 40 4 10 Kuljetuspalvelut 2 0 1 4 1 5 7 10 1 11 Tietoliikenne 3 0 2 1 2 1 1 1 1 12 Virkistys ja kulttuuri 11 10 8 6 14 7 7 4 8 13 Koulutus 1 0 0 0 0 0 0 0 0 14 Ravintolat ja hotellit 7 5 4 5 6 5 8 7 7 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut 7 5 29 3 9 3 2 2 2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Tavarat 51 95 70 67 73 73 74 72 74 Asuminen 23 0 19 18 13 12 6 7 15 Kuljetuspalvelut 2 0 1 4 1 5 7 10 1 Muut palvelut 23 5 10 11 13 11 13 11 10 16

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 kg/ Kuvio 2. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, kg/ 17

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 20 40 60 80 100 120 140 160 MJ/ Kuvio 3. Primäärienergian kokonaiskulutus kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, MJ/ 18

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 kg/ Kuvio 4. Loppujätteen kokonaismuodostus kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, kg/ 19

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 1 2 3 4 5 6 kg/ Kuvio 5. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, kg CO 2 ekv/ 20

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 g SO 2 ekv/ Kuvio 6. Happamoittavat kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, g SO 2 ekv/ 21

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 5 10 15 20 g POCP ekv/ Kuvio 7. Otsonia muodostavat kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, g POCP ekv/ 22

1 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 Alkoholijuomat ja tupakka 3 Vaatetus ja jalkineet 4 Asuminen 5 Sähkö, kaasu ja lämmityspolttoaineet 6 Sisustus, kotitalousvälineistö, kodinhoito 7 Terveys 8 Kulkuvälineiden hankinnat 9 Yksityisten kulkuvälineiden käyttö 10 Kuljetuspalvelut 11 Tietoliikenne 12 Virkistys ja kulttuuri 13 Koulutus 14 Ravintolat ja hotellit 15 Sekalaiset tavarat ja palvelut YHTEENSÄ Tavarat Asuminen Kuljetuspalvelut Muut palvelut Kotimaasta Ulkomailta 0 0,5 1 1,5 2 g PO 4 ekv/ Kuvio 8. Rehevöittävät kokonaispäästöt kulutushyödykeryhmittäin vuonna 1999, g PO 4 ekv/ 23

6 Kulutuksen rakennemuutos ja ympäristökuormituksen muutos ajassa Kotitalouksien kulutuksen kokonaisympäristökuormituksen muutokseen ajassa vaikuttavat kolme tekijää: kulutusmenojen volyymin yleinen kasvu, kulutusmenojen hyödykerakenteen muutos ja tuotteiden valmistuksen teknologiset muutokset. Seuraavassa tarkastellaan kotitalouksien kulutuksen hyödykerakenteessa tapahtuneiden muutoksien vaikutusta kulutuksen ympäristökuormitukseen. Laskelmat on tehty siten, että kiinteillä, vuoden 1999 ympäristökuormitustekijöillä hyödykeyksikköä kohti on kerrottu hyödykkeiden kulutusmenojen kiinteähintaiset aikasarjat 57 hyödykkeen jaotuksella, ja saadut ympäristökuormitukset on laskettu kuormitustekijöittäin yhteen. Kulutuksen rakennemuutos on ympäristökuormitustekijää kasvattava, jos kiinteillä kuormituskertoimilla laskettu kuormitustekijän kasvu on suurempi kuin kulutusmenojen kokonaisvolyymin kasvu. Rakennemuutos on ollut kuormitustekijää vähentävä, jos näin laskettu kuormitustekijöiden kasvu jää kulutuksen kokonaisvolyymin kasvua pienemmäksi. Kuviossa 9 on esitetty laskelmatulokset koko tarkastelukaudelle 1975-2003, ja kuviossa 10 viimeiselle kymmenelle vuodelle. Kuvio osoittaa, että rakennemuutos ei ole lisännyt mitään kuormitustekijää pitkällä ajalla ja viimeisellä kymmenvuotiskaudella vain loppujätteen määrää. Voidaan puhua talouskasvun ja ympäristökuormituksen irtikytkennästä, jos talouden kasvaessa ympäristökuormitus ei kasva. Suhteellisesta irtikytkennästä voidaan puhua taas silloin, jos talouden kasvaessa ympäristökuormitus tosin kasvaa, mutta talouskasvua vähemmän. Siten tulosten mukaan kotitalouksien kulutuksen rakennemuutos ei ole johtanut kulutuksen kasvun ja ympäristökuormituksen täydelliseen irtikytkentään, mutta suhteelliseen irtikytkentään kylläkin. On kuitenkin muistettava, että tässä tehdyissä tarkasteluissa kulutushyödykeryhmille on käytetty samoja, vuoden 1999 ympäristökuormituskertoimia yli koko tarkasteluperiodin 1975 2003. Tarkastelu tuo esiin kulutusmenojen rakennemuutoksen ympäristökuormitusvaikutuksen, mutta ei kerro kulutusmenojen ympäristökuormituksen kokonaiskehitystä, koska silloin myös tuotantotoiminnan teknologiset muutokset olisi sisällytettävä tarkasteluun. Esimerkiksi 70-luvulta lähtien tapahtunut happamoittavien päästöjen voimakas väheneminen ei sisälly näihin laskelmiin. 24

Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 87 94 Primäärienergia 70 Loppujäte 86 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt 62 63 Alailmakehän otsoni 49 Rehevöityminen 68 0 20 40 60 80 100 Kasvu % 1975-2003 Kuvio 9. Kotitalouksien kulutusvolyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu 1975 2003 kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia Kulutusmenot 37 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 32 Primäärienergia 21 Loppujäte 42 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt 21 22 Alailmakehän otsoni 15 Rehevöityminen 24 0 10 20 30 40 50 Kasvu % 1993-2003 Kuvio 10. Kotitalouksien kulutusvolyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu 1993 2003 kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia 25

Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty kulutusmenojen kokonaisvolyymin ja kiinteillä kertoimilla laskettujen ympäristökuormitustekijöiden vuosittainen kehitys 1975 2003. 200 180 160 140 120 100 80 Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Primäärienergia Loppujäte 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Kuvio 11. Kulutusmenojen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen luonnonvarojen kokonaiskäytön, primäärienergian kulutuksen ja loppujätteen muodostuksen kehitys 1975 2003, indeksi 1975 =100 200 180 160 140 120 100 80 Kulutusmenot Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Kuvio 12. Kulutusmenojen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen ilma- ja vesistöpäästöjen aiheuttamien kuormitusten kehitys 1975 2003, indeksi 1975 =100 26

7 Perustarpeiden ympäristökuormitus Perustarpeiden mukaan jaotellun todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristökuormitusten peruslaskelmat vuodelle 1999 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa 11 ja kuviossa 13 on esitetty ympäristökuormitusten prosenttijakaumat perustarveryhmille. Kuvioissa 14 ja 15 on esitetty todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin sekä ympäristökuormitustekijöiden kasvut koko tarkastelukaudella ja viimeisellä kymmenvuotiskaudella. Aikasarjadiagrammeina ne on esitetty kuvioissa 16 ja 17. 27

Taulukko 10. Todellisen yksilöllisen kulutuksen arvo ja ympäristökuormitukset perustarpeen mukaan vuonna 1999 Kulutus- Suora Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte menot ainepanos Mkg TJ Mkg M Mkg Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Asuminen 17 673 1 929 18 151 16 236 34 386 337 468 27 975 365 443 1 006 3 796 4 803 2 Ravinto 9 624 3 259 5 014 7 165 12 179 71 041 33 426 104 467 1 259 2 822 4 082 3 Hyvinvointipalvelut 13 395 15 3 042 3 197 6 239 40 807 16 033 56 840 376 1 727 2 103 4 Liikkuminen 7 879 2 738 1 987 7 225 9 211 124 730 30 945 155 675 358 1 834 2 193 5 Vapaa-aika 13 984 1 786 6 391 6 040 12 431 60 344 28 935 89 279 943 3 013 3 956 6 Muut 7 806 584 3 694 28 651 32 346 24 394 22 650 47 044 800 2 045 2 845 Yhteensä 70 361 10 310 38 278 68 514 106 792 658 783 159 964 818 747 4 744 15 237 19 980 Tavarat 29 717 9 748 16 091 53 939 70 029 407 677 108 347 516 024 3 231 10 239 13 470 Palvelut 40 644 562 22 188 14 575 36 763 251 106 51 617 302 723 1 512 4 998 6 510 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Mkg CO2 ekv 1000 kg SO2 ekv 1000 kg PCOP ekv 1000 kg PO4 ekv Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä Kotimaasta Ulkomailta Yhteensä 1 Asuminen 11 840 2 768 14 608 21 130 5 533 26 662 27 599 3 833 31 431 3 833 533 4 367 2 Ravinto 8 579 4 785 13 364 52 788 24 804 77 592 20 684 8 943 29 627 10 001 4 640 14 641 3 Hyvinvointipalvelut 2 600 1 433 4 032 6 920 3 791 10 711 5 550 2 438 7 988 893 389 1 282 4 Liikkuminen 9 462 4 497 13 960 28 741 10 914 39 655 75 750 13 452 89 202 817 694 1 511 5 Vapaa-aika 4 044 2 865 6 909 16 747 9 605 26 352 11 532 5 362 16 894 2 291 1 336 3 627 6 Muut 1 478 1 734 3 213 4 446 4 696 9 142 3 764 3 020 6 784 542 514 1 057 Yhteensä 38 003 18 081 56 085 130 772 59 343 190 115 144 878 37 048 181 927 18 377 8 108 26 485 Tavarat 25 586 12 442 38 028 94 184 39 822 134 006 107 060 19 264 126 325 12 289 6 336 18 625 Palvelut 12 417 5 639 18 056 36 588 19 521 56 109 37 818 17 784 55 602 6 088 1 772 7 860 28

Taulukko 11. Todellisen yksilöllisen kulutuksen arvon ja ympäristökuormitusten jakauma perustarpeen mukaan vuonna 1999, prosenttia Kulutus- Suora Luonnonvarojen Primääri- Loppujäte KHK Happamoittavat Alailmakehän Rehevöityminen menot ainepanos käyttö energia päästöt päästöt otsoni 1 Asuminen 25 19 32 45 24 26 14 17 16 2 Ravinto 14 32 11 13 20 24 41 16 55 3 Hyvinvointipalvelut 19 0 6 7 11 7 6 4 5 4 Liikkuminen 11 27 9 19 11 25 21 49 6 5 Vapaa-aika 20 17 12 11 20 12 14 9 14 6 Muut 11 6 30 6 14 6 5 4 4 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Tavarat 42 95 66 63 67 68 70 69 70 Palvelut 58 5 34 37 33 32 30 31 30 100 80 60 40 20 6 Muut 5 Vapaa-aika 4 Liikkuminen 3 Hyvinvointipalvelut 2 Ravinto 1 Asuminen 0 Kulutusmenot Suora ainepanos Luonnonvarojen käyttö Primäärienergia Loppujäte KHK päästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen Kuvio 13. Todellisen yksilöllisen kulutuksen arvon ja ympäristökuormitusten jakauma perustarpeen mukaan vuonna 1999, prosenttia 29

Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 88 93 Primäärienergia 72 Loppujäte 88 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt 65 65 Alailmakehän otsoni 51 Rehevöityminen 70 0 20 40 60 80 100 Kasvu % 1975-2003 Kuvio 14. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu 1975 2003 kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia Kulutusmenot 36 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 31 Primäärienergia 21 Loppujäte 41 Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt 22 22 Alailmakehän otsoni 16 Rehevöityminen 25 0 10 20 30 40 50 Kasvu % 1993-2003 Kuvio 15. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja ympäristökuormitustekijöiden kasvu 1993 2003 kulutushyödykkeiden kiinteillä, vuoden 1999 kuormituskertoimilla, prosenttia 30

200 180 160 140 120 100 80 Kulutusmenot Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Primäärienergia Loppujäte 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Kuvio 10. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykkeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen luonnonvarojen kokonaiskäytön, primäärienergian kulutuksen ja loppujätteen muodostuksen kehitys 1975 2003, indeksi 1975 =100 200 180 160 140 120 100 80 Kulutusmenot Kasvihuonekaasupäästöt Happamoittavat päästöt Alailmakehän otsoni Rehevöityminen 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Kuvio 11. Todellisen yksilöllisen kulutuksen volyymin ja kiinteillä vuoden 1999 hyödykkeittäisillä kuormituskertoimilla laskettujen kulutusmenojen ilma- ja vesistöpäästöjen aiheuttamien kuormitusten kehitys 1975 2003, indeksi 1975 =100 31

Kirjallisuus Mäenpää, I. 2004. Ainevirtatilinpito, Suomi 1999, Thule-instituutti, Oulun yliopisto, käsikirjoitus 22.9.2004 Tilastokeskus 2004. Kansantalouden tilinpito 1995-2003, Uudistetut taulukot. SVT Kansantalous 2004:2. Helsinki. Seppälä, J. 1999. Vaikutusten laskenta elinkaariarvioinnissa vertailtavana DAIA- ja Ekoindikaattorit 95 menetelmät. Suomen ympäristökeskuksen moniste 172. Helsinki 32

Liite 1. Kotitalouksien kulutusmenojen luokitus käyttötarkoituksen mukaan (COICOP) 4-numerotasolle asti C01 C011 C0111 C0112 C0113 C0114 C0115 C0116 C0117 C0118 C0119 C012 C0121 C0122 C02 C021 C0211 C0212 C0213 C022 C0220 C023 C0230 C03 C031 C0311 C0312 C0313 C0314 C032 C0321 C0322 C04 C041 C0410 C042 C0420 C043 C0431 C0432 C044 C0441 C0442 C0443 C0444 C045 C0451 C0452 C0453 C0454 C0455 C05 C051 C0511 C0512 ELINTARVIKKEET JA ALKOHOLITTOMAT JUOMAT Elintarvikkeet Leipä- ja viljatuotteet Liha ja lihatuotteet Kala ja kalatuotteet Maito, juusto ja munat Rasvat ja öljyt Hedelmät Kasvikset Sokeri, hillot, hunaja, suklaa ja makeiset Muualla luokittelemattomat elintarvikkeet Alkoholittomat juomat Kahvi, tee ja kaakao Kivennäisvedet, virvoitusjuomat ja mehut ALKOHOLIJUOMAT, TUPAKKA JA HUUMEET Alkoholijuomat Väkevät alkoholijuomat Viini, siideri, long drinkit Olut Tupakka Tupakka Huumeet Huumeet VAATETUS JA JALKINEET Vaatetus Kankaat Vaatteet Asusteet ja pukineet Vaatteiden korjaus ja vuokraus Jalkineet Jalkineet ja jalkinetarvikkeet Jalkineiden korjaus ja vuokraus ASUMINEN, VESI, SÄHKÖ, KAASU JA MUUT POLTTOAINEET Todelliset asumisvuokrat Todelliset asumisvuokrat Laskennalliset asumisvuokrat Laskennalliset asumisvuokrat Asunnon ylläpito ja korjaus Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät tuotteet Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät palvelut Muut asumiseen liittyvät palvelut Vesi Jätteiden keruu Jätevesi Muut asumiseen liittyvät palvelut Sähkö, kaasu ja muut polttoaineet Sähkö Kaasu Nestemäiset polttoaineet Kiinteät polttoaineet Kuuma vesi, höyry ja jää SISUSTUS, KOTITALOUSVÄLINEISTÖ JA TAVANOMAINEN KODINHOITO Huonekalut, sisusteet, matot ja muut lattiapäällysteet Huonekalut ja sisusteet Matot ja muut lattiapäällysteet 33

C0513 C052 C0521 C053 C0531 C0532 C0533 C054 C0541 C055 C0551 C0552 C056 C0561 C0562 C06 C061 C0611 C0612 C0613 C062 C0621 C0622 C0623 C063 C0630 C07 C071 C0711 C0712 C0713 C072 C0721 C0722 C0723 C0724 C073 C0731 C0732 C0733 C0734 C0735 C08 C081 C0811 C0812 C0813 C09 C091 C0911 C0912 C0913 C0914 C0915 C092 C0921 C0922 C0923 C093 C0931 C0932 Huonekalujen ym. korjaus Kotitaloustekstiilit Kotitaloustekstiilit Kodinkoneet Suurehkot kodinkoneet Pienet sähkökäyttöiset kodinkoneet Kodinkoneiden korjaus Lasiesineet, ruokailuvälineet ja kotitalouden käyttöesineet Lasiesineet, ruokailuvälineet ja kotitalouden käyttöesineet Työkalut ja laitteet kodin- ja puutarhanhoitoon Puutarhakoneet, muut työkoneet Pientyökalut ja tarvikkeet Tavarat ja palvelut tavanomaiseen kodinhoitoon Kotitalouden lyhytikäiset kulutustavarat Kotitalouspalvelut TERVEYS Lääkintätuotteet, -laitteet ja -välineet Lääkkeet Muut farmaseuttiset tuotteet Terapeuttiset laitteet ja välineet Avohoitopalvelut Lääkäripalvelut Hammaslääkäripalvelut Muut avohoitopalvelut Sairaalapalvelut Sairaalapalvelut KULJETUS Kulkuvälineiden hankinnat Autot Moottoripyörät ja -kelkat Polkupyörät Yksityisten kulkuvälineiden käyttö Varaosat ja lisävarusteet Poltto- ja voiteluaineet Yksit. kulkuvälin. huolto ja korjaus Muut yksityisiin kulkuvälineisiin liittyvät palvelut Kuljetuspalvelut Juna-, raitiovaunu- ja metromatkat Linja-auto- ja taksimatkat Lentomatkat Laivamatkat Muut kuljetuspalvelut TIETOLIIKENNE Tietoliikenne Postipalvelut Tietoliikennelaitteet Tietoliikennepalvelut VIRKISTYS JA KULTTUURI Audiovisuaaliset, valokuvaus- ja tietojenkäsittelylaitteet Äänen ja kuvan vastaanotto-, tallentamis- ja toistolaitteet Valokuvaus-, elokuva- ja optiset laitteet Mikrotietokoneet, lasku- ja kirj.koneet Äänen ja kuvan tallennusvälineet Audiovisuaalisten, valokuvaus- ja tietojenkäsittelylaitteiden korjaukset Muut suurehkot kestokulutustavarat virkistykseen ja kulttuuriin Suurehkot kestokulutustavarat ulkoiluun Suurehkot ajanviete- ja virkistystavarat sisäkäyttöön Muiden suurehkojen ajanvietevälineiden ylläpito ja korjaus Muut tavarat ja laitteet virkistykseen; puutarhatarvikkeet ja lemmikkieläimet Pelit, lelut ja harrastusvälineet Urheilu- ja retkeilyvälineet 34

C0933 C0934 C0935 C094 C0941 C0942 C0943 C095 C0951 C0952 C0953 C0954 C096 C0960 C10 C100 C1000 C11 C111 C1111 C1112 C112 C1120 C12 C121 C1211 C1212 C1213 C122 C1220 C123 C1231 C1232 C124 C1240 C125 C1250 C126 C1261 C1262 C127 C1270 Kukat ja puutarhatarvikkeet Lemmikkieläimet ja tarvikkeet Lemmikkieläinten lääkintä- ja muut palvelut Virkistys- ja kulttuuripalvelut Urheilu- ja virkistyspalvelut Kulttuuripalvelut Veikkaus, arpajaiset, lotto Sanomalehdet, kirjat ja paperitarvikkeet Kirjat Sanoma- ja aikakauslehdet Kartat, kalenterit, kortit yms. painotuotteet Paperitarvikkeet Valmismatkat Valmismatkat KOULUTUS Koulutus Koulutus RAVINTOLAT JA HOTELLIT Ravitsemispalvelut Ravintolat ja kahvilat Ruokalat Majoituspalvelut Majoituspalvelut SEKALAISET TAVARAT JA PALVELUT Henkilökohtaisen puhtauden ja kauneuden hoito Kampaamo-, parturi- ym. h.koht. puht.palv. Hiustenkuivaajat, sähköparranajok. ym. sähkölaitteet Muut henkilökoht. puhtauden tavarat Prostituutio Prostituutio Muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset tavarat Koruesineet ja kellot Muut henkilökohtaiset tavarat Sosiaaliturva Päivähoito-, laitos- ym. sos.palv.maksut Vakuutus Vakuutus Rahoituspalvelut Todelliset rahoituspalvelut Välilliset rahoituspalvelut Muut muualla luokittelemattomat palvelut Muut muualla luokittelemattomat palvelut 35

Liite 2. Perustarpeiden mukaisen hyödykeluokituksen muodostuminen COICOP luokista PERUSTARPEET Asuminen Ravinto COICOP C04 ASUMINEN, VESI, SÄHKÖ, KAASU JA MUUT POLTTOAINEET C05 SISUSTUS, KOTITALOUSVÄLINEISTÖ JA TAVANOMAINEN KODINHOITO C01 ELINTARVIKKEET JA ALKOHOLITTOMAT JUOMAT C1111a Ravintolaruokailu 1) C1112 Ruokalat Hyvinvointipalvelut C06 TERVEYS C10 KOULUTUS C124 Sosiaaliturva Liikkuminen Vapaa-aika Muut C07 KULJETUS C02 ALKOHOLIJUOMAT JA TUPAKKA C09 VIRKISTYS JA KULTTUURI C1111b Alkoholi ym. ravintoloissa 1) C113 Majoituspalvelut C122 Prostituutio C123 Muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset tavarat C127 Muut muualla luokittelemattomat palvelut C03 VAATETUS JA JALKINEET C08 TIETOLIIKENNE C121 Henkilökohtaisen puhtauden ja kauneuden hoito C125 Vakuutus C126 Rahoituspalvelut 1) COICOP luokka C1111 Ravintolat ja kahvilat on jaettu tässä tutkimuksessa kahteen osaan: Ravintolaruokailu ja Alkoholi ym. ravintoloissa. Jakamisessa on käytetty Suomen hotelli- ja ravintolaliiton tilastoja ravintoloiden myynnin jakaumasta sekä Tilastokeskuksesta saatuja kyseisten tuotteiden kuluttajahintaindeksejä. 36