Maaseudun kehittäminen 2014 2020 Pirjo Pöllönen Kaakkois-Suomen ELY -keskus Sivu 1
Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2014-2020/ohjelmarakenne 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 2. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 3. Toimintaryhmien paikalliset kehittämisohjelmat: - Paikallista kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti /Pohjois-Kymen Kasvu ry - Sepra 2020 /Sepra ry - Oivalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä Vaarin /Länsi- Saimaan kehittämisyhdistys ry - Virtauksia ja valintoja /Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Sivu 2
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Helmikuu 2014 Sivu 3
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 4
Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu 5
Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat alla esitellyt toimenpiteet. Sivu 6
Ohjelmavalmistelun aikataulua 2013 2014 Elokuu Kumppanuussopimuksen valmistelu Joulukuu Parlamentin ja neuvoston asetusten julkaisu 20.12.2013 Komission toimeenpanosääntöjen hyväksyminen Toukokuu Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 hyväksyntä Syyskuu Lausuntojen käsittely Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Talouspoliittinen ministerivaliokunta Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Kumppanuussopimus komissioon Ohjelmaluonnoksen toinen versio Ohjelman käsittely valtioneuvostossa 13.3.2014 Koulutukset käynnistyvät Ohjelma komissioon. Neuvottelut komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty Sivu 7
Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 11.12.2013 Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta 1 626 Luonnonmukainen maatalous 326 Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht., josta 3 284 - osarahoitettu (EU ja kansallinen) 1 810 - kokonaan kansallinen rahoitus* 1 474 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset 407 Leader 300 Yritys- ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä 7 092 * Sisältää siirtoa maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin. Sivu 8
Seuraavassa esitellään ohjelman 10 toimenpidettä Neuvonta 1/2 - tavoitteet 1, 2, 3, 5 ja 6 Tarpeet: Osaamisen lisääminen Neuvonnalla edistetään useiden ohjelman tavoitteiden toteutumista Kaudella 2007 2013 hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Uutta: Neuvonta on kokonaan uusi toimenpide ohjelmassa Sivu 9
Neuvonta 2/2 Toimenpiteen kuvaus: Neuvojat kilpailutetaan Viljelijä valitsee tarvitsemansa aihealueen neuvojan listasta - Neuvonta tilan tarpeiden perusteella, ei annettuina osioina, vrt. nykyinen tilaneuvonta Tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajasti: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Liiketoiminnan suunnittelun neuvonta rahoitetaan kansallisesti osana investointitoimenpidettä Sivu 10
Maaseudun yritystuet 1/2 - tavoitteet 4 ja 6 Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista. Sitä kautta tavoitellaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Tuen saajia voivat olla mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset mukaan lukien maatilat ( Annex I -maataloustuotteet). Uutta: tukea myös elintarvikkeiden jalostukseen ( Non-Annex I ) mikroyrityksille ja pienille yrityksille sekä maatiloille, jolloin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Myös maataloustuotteiden myyntikunnostukseen, kun tuotteet markkinoidaan suoraan asiakkaille (suoramyynti) tai toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin (lyhyet jakeluketjut). Tavoitteena on vahvistaa paikallistuotantoa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Sivu 11
Maaseudun yritystuet 2/2 Muu kuin annex I -yritys, pieni ja mikrokokoluokka: i) Uuden yrityksen perustaminen. Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan vähintään kahdessa erässä kertakorvauksena. (max 30 000 euroa / yritys) Ei myönnetä hakijalle, joka saa nuoren viljelijän aloitustukea eikä hakijalle, joka saa tukea starttirahajärjestelmän kautta (TEM). ii) Toimivan yrityksen kehittäminen (yritystoiminnan uusiutuminen) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. iii) Innovatiiviset kokeilut (asiakas- ja markkinalähtöisyys) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. Max 10 000 / yritys /kausi Jäsenmaan määriteltävä maaseutualue, jolla tuki mahdollinen. Sivu 12
Maaseudun kehittämishankkeet 1/2 tavoitteet 1 6 Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala sekä pk-yrittäjät kohderyhmänä Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut Valtiontukisäännöt huomioitava Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö Sivu 13
Maaseudun kehittämishankkeet 2/2 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Maaseudun palvelumallien kehittäminen, kokeilut, pilotoinnit Kylien kehittämishankkeet, monipuoliset mahdollisuudet Pieninfrastruktuuri pienimuotoiset investoinnit mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi Sivu 14
Biotalous ja maaseudun resurssit: Suomi on Euroopan suurimpia biomassan tuottajia ja biokapasiteettireserviä jää yli puolet tuotetusta. maatalousmaa metsä kalastusalue rakennettu maa +Maatalous/ metsän tutkimus ja neuvonta korkeatasoista ja kattavaa - edelleen. +Uusi Luonnonvarakeskus tukee uudistumista +Alueelliset osaamis- / innovaatiokeskukset ja luonnonvaraoppilaitokset aktiivisia kehittäjiä +Osaamisen taso vahva myös maaseudulla - Vahva sektoroituminen ja siiloajattelu - Uudistushaluttomuus - Yritysrakenne ei tue nopeaa kehitystä Sivu 15
Yhteistyö 1/2 tavoitteet 1 6 Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja ja kaikkia maaseudun toimialoja. Tuettavalla hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho esim. koulutustutkimus- tai neuvontaorganisaatio tai tuottajien organisaatio. Tavoitteina mm. Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisten yhteyksien kehittymistä. Jos hankkeeseen liittyvällä tutkimuksella vähintään 3 kumppania eri maissa, voi hakea HORIZON 2020 -rahoitusta. Synnyttää uusia klustereita mm. biotalousalalle, tuottajayhteistyön ja lyhyiden markkinaketjujen kehittyminen. Maaseudun uusien palvelutuotteiden kehitys. Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiosuunnitelmaa > innovaatioryhmä. Sivu 16
Yhteistyö 2/2: EIP ja innovaatioryhmät Voidaan perustaa erityisiä maaseudun innovaatioryhmiä, jotka toteuttavat maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistävää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP). Ryhmän tulee koostua tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. Ryhmä toteuttaa alueellaan tai teemansa mukaisesti suunnittelemaansa innovaatioon tähtäävää hanketta enintään [3 v.] ajan. **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. Valintaryhmä käsittelee hakemukset hyväksyttävyys- ja valintakriteereiden mukaisesti. Ryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa. Mikäli suunnitelmaan sisältyy esim. demonstrointina investointi, tuen määrittelyt ao. toimenpiteen mukaisesti, mutta tuki korotettu Uutta edelliseen kauteen verrattuna: Yhteistyö-toimenpide kattaa laajemmin kaikki ohjelman tavoitteet Pilotti- ja demonstraatiohankkeet ja uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tuottajayhteistyön, markkinoinnin jne. kehitys mahdollista Tutkimusyhteistyö mahdollista, kun kytkeytyy tiiviisti hankkeeseen Hankkeita saa kytkeä yhteen muiden rahastojen hankkeiden kanssa Sivu 17
Leader 2014 2020 tavoitteet 1 6 Tarpeet: paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu Uusi Leader-brändi. Sivu 18
Leader 2014 2020: - tavoitteet 1 6 MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista 31.10.2013. Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Virallinen haku käynnistyy, kun ohjelma on toimitettu komissioon. MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Sivu 19
Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014 2020 Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt - Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella. Ensimmäisillä valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu 20
Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (luonnos) Helmikuu 2014 Sivu 21
Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Strategiset painopisteet: - Toimiva elintarvikeketju - Metsätalous ja bioenergia - Matkailu - Paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen - Luonnonvarat vahvuutena - Maaseudun infrastruktuuri - Yrittäjyyden vahvistaminen. Läpileikkaavina teemoina rajan läheisyys sekä kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu Sivu 22
EU-prioriteetit Kaakkois-Suomessa toteutetaan kaikkia kuutta ohjelman prioriteettia: 1. Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla 2. Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden lisääminen 3. Elintarvike ja non food ketjun organisoitumisen ja maatalouden riskienhallinnan edistäminen 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla 6. Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla. Sivu 23
Toimenpiteet Kaakkois-Suomessa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Yhteistyö LEADER Sivu 24
Koulutus ja tiedonvälitys Koulutusta viljelijöille, yrittäjille, maaseutuväestölle Tavoitteena mm. yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, metsänhoidon, ympäristönsuojelun ja energiatehokkuuden edistäminen jaa maaseudun infrastruktuurin kehittäminen. Erityisesti edistetään yritysten valmiuksia rajan läheisyyden hyödyntämiseen Esimerkkejä toimenpiteistä: Sukupolvenvaihdoksiin liittyvä valmennus Maaseutuyrittäjien kansainvälistymistä edistävä koulutus Maatalousyrittäjien täydennyskoulutus. Elintarvikeyrittäjien täydennyskoulutus. Maaseudun mikroyrittäjien täydennyskoulutus ja yritysneuvonta Metsänomistajille suunnattu tiedonvälitys. Maaseudun asukkaille ja yhdistyksille suunnattu koulutus ja tiedonvälitys. Sivu 25
Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Maatilojen investointituki Esimerkkejä toimenpiteistä: Tuotantotoiminnan kannalta tarpeellisen rakennuksen tai rakennelman uudisrakentaminen, peruskorjaaminen ja laajentaminen Rakennuskannan parantaminen tilan pitkänaikavälin tarpeisiin Koneiden, laitteiden ja tietokoneohjelmistojen hankinta Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät energialaitokset Lannan käyttöä tehostavat investoinnit Tilan energiakäytön tehostamista ja energiainvestointien tarpeellisuutta selvittävät energiakatselmukset Salaojitus Ympäristöinvestoinnit Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Kosteikkoinvestoinnit Sivu 26
Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maataloustuotteiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Yritystuki Kohderyhmänä maatilat ja elintarvikealan mikro- ja pk-yritykset Edistetään lähiruuan tuotantoa, markkinointia ja saatavuutta ja elintarvikkeiden vientiä Yrityksillä paremmat valmiudet tehdä yhteistyötä ammattikeittiöiden ja vähittäiskaupan kanssa Esimerkkejä toimenpiteistä: Tuotannon laajentaminen, monipuolistaminen ja uudelleensuuntaaminen Uuden teknologian käyttöönotto ja uusien tuotantomenetelmien ja toimintamallien kehittäminen Luomuelintarvikkeiden jatkojalostaminen Logistiikan ja toimitusvarmuuden kehittäminen Tuoteturvallisuuden kehittäminen Suoramyynnin edistäminen Sivu 27
Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Yritystuki investointeihin ja kehittämiseen Tavoitteena yritysten perustaminen, uudistuminen, kansainvälistyminen ja energia- ja resurssitehokkuuden lisääminen Strategiasta nousevat painopisteet: Matkailuyrittäjyys, hyvinvointiyrittäjyys, uusiutuvaan energiaan liittyvä yritystoiminta, puun jatkojalostus ja puutuotteiden valmistus, metsäpalveluyrittäjyys. Esimerkkejä toimenpiteistä: Uuden yritystoiminnan käynnistäminen Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen Uuden teknologian käyttöönotto Yritysten kansainvälistyminen Sivu 28
Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Kehittämishankkeet ja yleishyödylliset investointihankkeet Painopisteitä: Maaseudun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja nuorten työllistyminen Maaseudun infrastruktuurin kehittäminen Matkailun edistäminen Esimerkkejä toimenpiteistä: Uusien palvelumallien kehittäminen maaseudun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi Nuorison työllistämistä edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toiminta Ennalta ehkäisevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen Historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden rakennusten ja maisemien kunnostaminen Kaakkoissuomalaisen kulttuurin (esim. ruoka, käsityöt, taide, musiikki) edistäminen Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnostaminen Sivu 29
Yhteistyö Kehittämishankkeet Painopisteitä: Elintarvikeketjun kilpailukyky, matkailun edistäminen, puun käytön monipuolistaminen, biotalouden edistäminen, maaseudun palveluiden turvaaminen Esimerkkejä toimenpiteistä: Tilojen välisen yhteistyön kehittäminen Elintarvikeyritysten yhteistyön kehittäminen esim. liittyen laadunhallintaan, logistiikkaa, resurssien yhteiskäyttöön ja kulutustottumusten muutosten ennakointiin. Luomu- ja lähiruuan arvostuksen ja menekin edistäminen, esim. yhteiset toimenpiteet alueen ruokakulttuurin esilletuomiseksi. Pienten elintarvikeyritysten ja kaupan ja ammattikeittiöiden yhteistyön edistäminen Uusien matkailutuotteiden ja palvelujen kehittäminen yhteistyössä eri toimialojen kanssa Green care liiketoiminnan kehittäminen ja koordinointi Bioenergian käytön edistäminen Metsänhoidon uusien menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto Puun käytettävyys-, muotoilu- ja työstämisosaamisen tutkiminen ja kehittäminen Sivu 30
LEADER LEADER -rahoituksella toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät toimintaryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisia tavoitteita. Toimenpiteet voivat olla paikallisia, alueellisia, alueiden välisiä tai kansainvälisiä kehittämis- tai yrityshankkeita. LEADER -toimintaryhmien rahoituskehyksestä toteutettavat hankkeet vastaavat johonkin EU:n kuudesta prioriteetista. Hankkeiden ei välttämättä tarvitse toteuttaa ohjelmaan valittuja toimenpiteitä. Sivu 31
Sivu 32
Arvio rahoituksesta Kaakkois-Suomessa (milj. ) 201 4 2015 2016 2017 201 8 201 9 2020 Yht. ELYkeskus 5 8 8 8 7 4 1,2 41,2 LEADER 18,5 Lisäksi: maa- ja puutarhatalouden aloitus- ja investointituet maatilojen ympäristöinvestoinnit Sivu 33