Sosiaalinen toimintakyky käsitteellistäminen ja mitattavuus Sirpa Kannasoja YTT, yliopistonlehtori sirpa.kannasoja@jyu.fi P. 040 805 4228 2.2015
Esityksen sisältö Väite: sosiaalinen toimintakyky on yksi sosiaalisen työn ydinkäsitteistä. Johdattelu hyvän elämän ja perustarpeiden ääreltä sosiaalisen toimintakyvyn käsitteen historiaan ja määrittelyihin Mistä käsite on tullut suomalaiseen kieleen ja sosiaalihuollon sanastoon? Miten mitata sosiaalista toimintakykyä ja/tai sosiaalityön tavoitteita? Missä ja miten mitata? Mihin tarkoitukseen? 2
Hyvä elämä perustarpeet sosiaalinen toimintakyky Hyvä elämä perustarpeiden täyttymyksenä Ihmisen perustarpeisiin kuuluu se, että yksilö voi ja haluaa vaikuttaa elämänehtoihinsa omiin tavoitteisiinsa ja aikomuksiinsa pohjaten yhdessä toimien muiden ihmisten kanssa. Sosiaalinen toimintakyky hyvän elämän indikaattorina? Ainakin työn tavoitteena (?) 3
Käsitteen historia Suomalainen keskustelu hajanaista ja vajavaista. Aulikki Kananojan opiskeluvuodet 1969 1971 Yhdysvalloissa tutustuttivat hänet social functioning käsitteeseen. Käsitettä käytettiin keskusteltaessa sosiaalityön tehtävästä auttaa ihmistä osana omaa yhteisöä ja ihmisen toiminnan vahvistamisesta tässä yhteisössä, jopa yhteiskunnassa. Kananojan (2013; 1981) mukaan käsite tuntui soveltuvan sekä kuntoutustyöhön että sosiaalityön asiakastyöhön tarkasteltaessa ihmisen ja yhteisön suhdetta. 4
Käsitteen historia 1. maininta: Kananoja 1981 Onko sosiaalinen turvallisuus riittävä sosiaalityön tavoitteena vai tarvitaanko rinnalle tai tilalle aktiivisempi käsite? Ehdotuksena sosiaalinen toimintakyky Muita ehdotuksia sosiaalinen kehitys: kyky liittyä osaksi yhteiskuntaa itsensä toteuttaminen: puutteellisesti hyödynnettyjen tai käyttämättömien kykyjen sekä suotuisten olosuhteiden käyttöönotto ja näiden avulla kehittyminen ihmisenä Artikkelia kirjoittaessaan Kananoja työskenteli Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksessa esimiehenään sosiaalihuoltaja, kuntouttamisjohtaja Veikko Niemi, joka toimi Rehabilitation International järjestön (RI) sosiaalisen komission puheenjohtajana. 5
Käsitteen historia Vuonna 1980 aloitettiin Rehabilitation International - järjestön toimesta kansainväliset keskustelut sosiaalisen kuntoutuksen määrittelemiseksi. Vuonna 1983 pidettiin kansainvälinen seminaari Tampereella, puheenjohtajana toimi Veikko Niemi. Seminaarissa sosiaalinen kuntoutus määriteltiin prosessiksi, jonka tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn saavuttaminen. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitettiin henkilön kykyä suoriutua erilaisista sosiaalisista tilanteista tyydyttääkseen tarpeensa ja oikeuden saavuttaa mahdollisimman antoisa yhteiskuntaan osallistuminen. Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmästä tuli kansainvälisen kuntoutusjärjestön virallinen kanta vuonna 1986. 6
Käsitteen historia Kananoja kirjoitti kaksi tekstiä vuonna 1983, joiden näkökulmana on tarkastella ihmistä yhteisössään Sosiaalinen on kumppanuutta ja yhdyskuntina elämistä, ja pitää sisällään vastuun toisista ihmisistä, erityisesti heikommista (Kuusi 1931) Toiminta tietoisuus: ymmärrys omasta itsestä tavoitteellisena persoonana sekä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta Resurssit: sosiaaliset, taloudelliset ja valtaresurssit Persoonallisuus: kyky toimintaan suhteessa muihin ihmisiin ja kyky itsesäätelyyn Kananoja ja Pentinmäki 1984: Sosiaalinen toimintakyky ja sen arviointi sosiaalityössä Rahan käyttö Päivittäinen toiminta omassa arkielämässä Sosiaaliset suhteet Tulevaisuuden suunnittelu Olennaista yksilön tietoisuus itsestään ja ympäristöstään sekä omista tarkoituksistaan. 7
Käsitteen historia Seppo Matinveden esitelmä Tampereen seminaarissa ja artikkeli 1983 Sosiaalinen, toiminta, kyky Toiminta on sosiaalisen ja kykyjen välistä vuorovaikutusta: ihminen ja hänen ympäristönsä muuttuvat ajassa ja näiden muutosten suhdetta on tarkasteltava tavoiteltaessa kykyä elää henkilön toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Käsite vuonna 1984 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin Lain tarkoitus on muotoa: edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toimintakyky määrittyy omatoimiseksi sosiaaliseksi suoriutumiseksi sekä kyvyiksi ja mahdollisuuksiksi suoriutua. Suoriutua mistä? selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista (Sosiaalihuoltolaki 39 ). 8
Käsitteen historia Riitta-Liisa Heikkinen 1987: Sosiaalinen toimintakyky edellyttää kolmen tekijän olemassaoloa: Kyky kommunikoida Kyky toimia Yhteisö, jossa tai johon liittyen toiminta toteutuu Suhdekäsite: sosiaalista toimintakykyä tulee tarkastella suhteessa ympäröivään yhteisöön, yhteiskuntaan sekä niiden asettamiin normeihin. Suutama, Salminen & Ruoppila 1988 Ei määrittelyä Arviointi kontakti haastattelijan ja haastateltavan välillä haastattelijan arvioimana sosiaaliset kontaktit, ajankäyttö ja harrastukset iäkkäiden itsensä arvioimana 9
Käsitteen historia Pirkko-Liisa Rauhala 1988 Toimintakykyisyys ei ole yksilön ominaisuus, eikä kompetenssi, vaan historiallinen suhde. Toimintakykyisyys on sitä, että yksilö voi ja haluaa vaikuttaa elämänehtoihinsa omiin tavoitteisiinsa ja aikomuksiinsa pohjaten yhdessä toimien muiden ihmisten kanssa. Tämä on ihmisen perustarve. Ihmistyminen eli kehittyminen ihmisenä. A) Rajoitettu toimintakykyisyys - Seurausta yksilön toiminnasta hänen tuottaessaan ja uusintaessaan rajoitusten ehtoja yhdessä muiden ihmisten kanssa. B) Yleistetty toimintakykyisyys - Seurausta yksilön toiminnasta hänen muuttaessaan toimintansa ehtoja yhdessä muiden kanssa. 10
Käsitteen historia Seija Talo 1992 ja 2001 Toimintakyvyn arviointimalli BPSDC¹ Pohjautui ICIHD-luokitukseen² Ihminen biopsykososiaalisena kokonaisuutena, ei jaoteltavissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueisiin Mallissa toimintakykyä kuvataan arvioimalla esimerkiksi yksilön statusta, aktiivisuutta ja osallistumista roolisuorituksiin suhteessa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiin ja esteisiin. ICF-luokitus³ vuonna 2001 (joka on ICIHD-luokituksen² seuraaja) ¹ BPSDC = BioPsychoSocial Dimensional Classification for Functioning ² ICIHD = International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps ³ ICF = International Classification of Functioning, Disability and Health 11
Käsitteen historia Sosiaalityön luokitusluonnos vuonna 2003 Toimintakyky nähdään sairautena, vajeena, vammana tai niiden tuottamana vaikutuksena normaaliin elämään ja jokapäiväisestä elämästä suoriutumiseen. Toimintakyvyn sosiaalinen ulottuvuus määrittyy muun muassa läheisen toimintakyvyn vajavuuden kautta, joka vaikuttaa henkilön omiin toimintaedellytyksiin. Pölkki, Forssén & Kähkönen 1994 ja Pölkki, Kähkönen & Kukkonen 1997 Sosiaalinen toimintakykyisyys sosiaalinen kompetenssi Se voidaan käsittää toisaalta tavoitteisena sosiaalisena toimintana, jolloin siihen liittyy aktiivisuus, aloitteellisuus sekä käsitys itsestä toimintakykyisenä subjektina. Pulkkinen, Nygren & Kokko 2002 ja Pulkkinen, Lyyra & Kokko 2011 Sosiaalinen toimintakyky yhteiskuntaan sopeutumisena, alkoholin käytön hallintana ja työuran vakautena sekä aggressiivisuutena, alkoholismina ja rikollisuutena 12
Käsitteen historia Jyrki Jyrkämä 2007 Toimijuuden näkökulma Irrottautuminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen jaottelusta Toimijuuden modaliteetit: Osata Kyetä Täytyä Voida Tuntea Haluta Toimintakyky näyttäytyy kontekstuaalisena kykyjen ja osaamisen tavoitteellisena käyttönä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja toimintakäytännöissä, toiminnassa. 13
TOIMIA 2007 Käsitteen historia Valtakunnallinen toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto Tavoitteena kehittää toimintakyvyn mittaamisen laatua ja yhdenmukaisuutta sekä terminologiaa Työskentely pohjautuu vahvasti ICF-luokitukseen Mittaristotietopankissa on yhteensä 108 toimintakykymittaria, joista 8 on sosiaalisen toimintakyvyn mittaamiseen Tosin jokainen mittaa sosiaalisen ohella myös psyykkistä toimintakykyä 14
Käsitteen historia Pirjo Tiikkainen & Riitta-Liisa Heikkinen kirjoittivat sosiaalisesta toimintakyvystä vuonna 2011 Potentiaalinen toimintakyky Rakentuu yksilön ja yksilötekijöiden sekä sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön ja yhteiskunnan välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja rajoitteiden puitteissa Aktuaalinen toimintakyky Ilmenee toimijuutena, esimerkiksi aktiivisuutena ja osallisuutena Mitattaessa tulisi huomioida viisi ulottuvuutta: sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys sosiaalinen yhteisyys yksinäisyys sosiaalinen aktiivisuus ja osallistumisen sosiaaliset taidot 15
Laajempi keskustelu esimerkkinä kuntoutus 1940-luvulla kuntoutuksen korjaavien toimenpiteiden kohteena olivat vammaiset ja lähinnä sodassa vammautuneet Yksilön ominaisuuksia oli kyettävä korjaamaan yksilöä hoitamalla, sopeuttamalla ja valmentamalla 1990-luvulla yleistavoitteena on ollut auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat uhattuina tai heikentyneet Mukaan on tullut yksilön voimavaroja, toimintakykyisyyttä, hallinnan tunnetta ja toimintamahdollisuuksia kasvattavat toimenpiteet 2000-luvulla on puhuttu kuntoutuksen kokonaisvaltaisuudesta 16
Laajempi keskustelu esimerkkinä kuntoutus Vajavuusajattelusta ollaan siirtymässä valtaistavaan (empowering) tai ekologiseen toimintamalliin. Tällöin toiminnan lähtökohtana on yksilön ja ympäristön välinen suhde sekä kuntoutujan aktiivinen rooli. Toiminnan tavoitteena on yksilön ja ympäristön resursseja kehittämällä vahvistaa voimavaroja, elämänhallintaa ja sosiaalista selviytymistä. Työllistämistavoitteesta kohti yleisempiä tavoitteita, kohti parempaa Toimintakykyä Sosiaalista integraatiota Itsenäisyyttä Elämänhallintaa Elämänlaadun kohentumista Sosiaalista toimintakykyä on siirrytty tarkastelemaan myönteisten piirteiden kautta. Suunta käsitteen kehittämisessä on kohti osallisuutta ja toiminnan tarkastelua ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden. 17
Kansainvälinen keskustelu nuorten sosiaalisesta toimintakyvystä Kirjallisuuskatsaus sosiaalisen toimintakyvyn rinnakkaistermeillä (207 artikkelia, tarkemmin 60) social functioning (11 artikkelia) social adjustment (13 artikkelia) social competence (36 artikkelia) functional capacity (ei yhtään) 18
Artikkeleissa esiintyvät teemat ja sisällöt 19
Nuorten sosiaalisen toimintakyvyn määritelmä Määrittyi käsitteellisen tarkastelun sekä nuorilta kerättyjen haastattelu-, valokuva- ja kyselyaineistojen jälkeen Sosiaalinen toimintakyky on sosiaalista toimintaa ohjaavaa yleistynyttä tulevaisuuteen orientoitunutta asennetta itseä ja muita kohtaan. Nuorten sosiaalinen toimintakyky on suunnitelmallisuutta, lojaaliutta ja itsevarmuutta. 20
Nuorten sosiaalinen toimintakyky Suunnitelmallisuus Vastuullisuutta omien toimien osalta sekä nykyhetken että tulevaisuuden tavoitteiden, toimien ja seurausten osalta. Tekemisistään huolehtimista ja asioiden loppuunsaattamista Taitoa pohtia tarkoituksenmukaisia valintoja tulevaisuutensa kannalta. Muiden ihmisten tunteiden ja mielipiteiden huomioimista. Lojaalius tasapuolista, oikeudenmukaista ja vastuullista toimintaa itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Halua ja rohkeutta puolustautua ja puolustaa ystäviään ja läheisiään. Itsevarmuus Luottamusta itseä ja muita kohtaan uskaltaakseen olla esillä ja toimia. Tunnetta hyväksytyksi tulemisesta. 21
Tulevaisuudensuuntia: mittaaminen ja arviointi Tarvitaan sosiaalisen toimintakyvyn mittariston kehittämistä. Tarkasteltaessa ihmisen sosiaalista toimintakykyä tulee huomioida sen rakentuminen epävirallisissa ja virallisissa yhteyksissä, kuten kotona, vapaa-ajalla ja koulussa. Myös sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen tapahtuu näissä yhteyksissä. Miten sosiaalinen toimintakyky näissä erilaisissa yhteisöissä rakentuu ja kehittyy? Mitkä ovat kehitystä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä? Mitä ovat esimerkiksi erilaisten sosiaalisten ongelmien seuraukset sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta? 22
Tulevaisuudensuuntia: arviointi KAPSA Tavoitteena on edistää asiakastietojärjestelmien kehittämistä ja sosiaalihuollon kansallisen sähköisen asiakastiedon arkiston käyttöönottoa asiakirjarakenteet Arviointitieto asiakkaan taustatiedot asiakkaan asettamat tavoitteet (1 3) Asuminen Koulutus Työ Talous Terveys Päihteet Ihmissuhteet Arkielämä Muut tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoite toteutunut kokonaan Tavoite toteutunut osittain Tavoite ei toteutunut Tavoitteen toteutumista vaikea arvioida Tavoitteen toteutumisesta ei tietoa 23
Tulevaisuudensuuntia: arviointi AVAIN-mittari Tavoitteena kehittää tietoon perustuvaa toimintatapaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Käytetään sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Arviointitieto Asiakkaan taustatiedot Asiakkaan asettamat tavoitteet tavoitteena muutos parempaan Tavoitteena tilanteen pitäminen ennallaan Ei tavoitteena Tavoitteiden toteutumisen arviointi Parantunut Pysynyt ennallaan Huonontunut Käytetyt menetelmät ja toimintatavat Käytetään En vielä osaa sanoa Ei käytetä Tilannetekijät: toimintaympäristö ja mekanismit Edistävät tavoitteen saavuttamista Ei vaikutuksia tai vaikea arvioida Vaikeuttanut tavoitteen saavuttamista 24
Tulevaisuudensuuntia: uusi sosiaalihuoltolaki Sosiaalityön tarkoituksen toteutuminen edellyttää työskentelyä eri verkostojen ja ryhmien kanssa, tiedotus- ja vaikuttamistoimintaa sekä tutkimus-, kehittämis- ja arviointitoimintaa Yhteiskunnan tasolla sosiaalihuollon haasteena ovat sosiaalihuollon kustannukset ja siihen liittyen arviointi, miten, millä perustein ja mille asiakasryhmille palveluja järjestetään. Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristönsä rooleista. Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen taustalla on ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat välttämättömiä/tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. 25
Tulevaisuudensuuntia: uusi sosiaalihuoltolaki Toimintakyvyllä tarkoitettaisiin laissa sekä sosiaalista että fyysistä toimintakykyä. Sosiaalinen toimintakyky ja sen tukeminen on keskeinen sosiaalihuollon tavoite. Sosiaalinen toimintakyky voidaan määritellä yksilölliseen ja yhteisölliseen kasvuun ja kehitykseen pyrkiväksi sosiaalista toimintaa ohjaavaksi tulevaisuuteen orientoituneeksi asenteeksi itseä ja muita kohtaan. Sosiaalisen toimintakyvyn käsite on sosiaalisen työn ydinkäsite! 26
Aurinkokuva Kiitos! 27