Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1
Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO Mitä on psykososiaalinen? - mitä tarkoittaa päihde- ja mielenterveystyössä? - miten konkretisoituu tekoina? - mitä taitoja tarvitsemme, että voimme tukea ihmisen psykososiaalista ulottuvuutta? - mitä palvelujärjestelmä mahdollistaa, tukee, estää tai ohittaa? 2
Mitä on psykososiaalinen? - mitä tarkoittaa päihde- mielenterveystyössä? Järvikoski & al. 2011; Jyrkämä 2008; Weckroth 2007 Sekä sisällöllisesti että käsitteellisesti moninainen ja ongelmallinen! Kokoava käsite ihmisten kanssa tehtävälle työlle, jossa työskennellään ihmisen elämäntilanteen sekä sisäisen että ulkoisen todellisuuden kanssa (mm. Granfelt 1993; Weckroth 2007). - sisältyy: ehkäisevä ja etsivä toiminta, hoito, päivittäisistä toimista selviämisen tukeminen - sosiaalityön orientaatio - aina yhteiskunnallinen sidos Antti Weckroth: Käsitteen käyttö on siinä määrin rajatonta ja sekavaa, että jos kyse olisi päihteestä, se luultavasti kriminalisoitaisiin välittömästi. 3
Mitä on psykososiaalinen? - mitä tarkoittaa päihde- mielenterveystyössä? Gilbert 2005; Järvikoski & al.2011; Jyrkämä 2008; Weckroth 2007 Laajimmillaan psykososiaalinen on orientaatioperusta, joka voidaan ymmärtää ihmisen ja hänen läheistensä kanssa tehtäväksi sosiaalisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia käsitteleväksi sekä ehkäiseväksi että korjaavaksi muutostyöksi ihmisen omassa toimintaympäristössä. - hyödynnetään laajasti monenlaisia työmuotoja ja toimitaan yhteistyössä tahojen kanssa, jotka ovat ihmisen elämäntilanteen kannalta merkityksellisiä. Ihmisen psykososiaalinen toiminta tarkoittaa moniulotteista kokonaisvaltaista kykyä selvitä ja suoriutua elämisestä (mm. Jyrkämä 2008). 4
Toimijuus, haavoittuvuus ja toimintamahdollisuudet (Jyrkämä 2008; 2012;Pirhonen 2013; Sarvimäki, A.& Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010) Toimijuus (osata, kyetä, haluta, täytyä, voida ja tuntea) tarkoittaa käytössä olevaa toimintakykyä selviytyä ja suoriutua elämisestä - miten, missä, millaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ihminen toimii, mitä toiminta merkitsee hänelle tai mitä haluaa saavuttaa toiminnallaan? 5
jatkuu Toimijuus, toimintamahdollisuudet ja haavoittuvuusnäkökulma.. - ihminen nähdään oman elämänsä tekijänä, mikä ei ole samaa kuin aktiivinen toiminta saatikka tuottaminen ja suorittaminen vaan voi ilmetä hiljaisena olemisena, ristiriitaisena, haavoittuneena ja murentuneena - toimijuuden ulottuvuuksien yhteensopivuus? - ihmistä tulee tarkastella elämäntilanteen mahdollisuuksien ja esteiden kautta: miksi juuri tämä ihminen toimii niin kuin toimii? - miten ja miksi ihminen juo liikaa, mitä hän sillä tavoittelee, mitä se mahdollistaa tai estää, millaisia ajatuksia ja tunteita siihen liittyy? - miksi asiakas ei motivoidu päihteettömyyteen/vähentämiseen esim. ei osaa/pelkää lopettaa, tuntee surua, syyllisyyttä, häpeää. 6
Toimintamahdollisuudet keskeiset pystyvyydet Pirhonen 2013 - vastaavat kysymykseen mitä ihminen voi olla ja tehdä - muodostuvat ihmisen ainutlaatuisten ominaisuuksien, elämänhistorian, sosiaalisen yhteisön, kulttuurin, poliittisen ja taloudellisen ympäristön vuorovaikutuksessa (esteet ja mahdollisuudet) - tarvitsemme toimintamahdollisuuksia voidaksemme elää laadukasta ja elämisen arvoista elämää koko elämänkulun ajan - yhteiskunnan tehtävä on taata resurssit toimintamahdollisuuksien toteuttamiseen myös niiden resurssit, jotka huolehtivat toisia tarvitsevista - riittävätkin resurssit huonosti käytettyinä saattavat mennä hukkaan, mutta niukat resurssit oikein käytettyinä voivat muuttua toimintamahdollisuuksiksi. Keskustelu oikeudenmukaisesta ja hyvästä elämisen arvoisesta elämästä keskeisten toimintamahdollisuuksien kautta? 7
Toimintamahdollisuudet ja keskeiset pystyvyydet (Martha Nussbaum: Capabilities theory) Pirhonen 2013 Elämä: normaalimittainen elämä, ennenaikaisen kuoleman välttäminen. Ruumiillinen terveys: hyvä terveys, riittävä ravitsemus, riittävä suoja. Ruumiillinen koskemattomuus, eheys, integriteetti: Liikkumisen vapaus, turvallisuus ja suoja väkivallalta, mahdollisuus seksuaaliseen tyytyväisyyteen, mahdollisuus päättää lisääntymisestä. Aistit, mielikuvitus, ajattelu: mahdollisuus käyttää aistejaan, kuvitella, ajatella, järkeillä ja muistella; saada kasvatusta, koulutusta ja palkitsevia kokemuksia. Tunteet: sitoutuminen toisiin ihmisiin ja asioihin, mahdollisuus rakas taa, kaivata, surra, olla kiitollinen ja oikeutetusti vihainen, 8
Toimintamahdollisuudet 2 Käytännöllisen järjen käyttö: hyvän näkeminen ja ymmärtäminen, oman elämän pohdinta ja suunnittelu. Osallisuus: vuorovaikutuksessa eläminen yhteisössä ja toisten kanssa, itsekunnioituksen omaaminen ja kohtelu arvokkuudella. Toiset lajit: eläminen eläinten, kasvien ja muun luonnon kanssa. Leikki: nauru, leikki, virkistys, Oman ympäristön kontrollointi: vaikuttaminen omaa elämää koskeviin poliittisiin ratkaisuihin ja omaan materiaaliseen ympäristöön, mahdollisuus työhön, mahdollisuus omistaa yhtäisin oikeuksin. 9
jatkuu Toimijuus, toimintamahdollisuudet ja haavoittuvuusnäkökulma Kun keskitymme käytössä olevaan toimintakykyyn, voimme tunnustaa haavoittuvuuden niin asiakkaassa kuin auttamistyöntekijässä ja suunnitella tarvittavia tukitoimenpiteitä. Toimijuuden, osallisuuden ja toivon rakentuminen Toimintamahdollisuuksien - pystyvyyksien konkretisointi ja tukeminen, ihmisen ajattelun ja pohdinnallisuuden edistäminen ja tukeminen, huomion kiinnittämi-en siihen mikä toimii/auttaa, tuottaa iloa.. Toimijuus on läsnäoloa maailmassa, osallisuutta siihen mikä elämässä on tärkeää. Gadamer, H-G. 2004. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Tampere: Vastapaino. 10
Kokonaisvaltainen päihde- ja mielenterveystyö tarkoittaa, että ihminen nähdään ja kohdataan yksilönä, jolla on ainutlaatuinen elämäntarina, voimavaroja, kiinnostuksia ja tulevaisuus eikä häntä määritellä vain ongelmina. Elämän merkityksen ydin pohjautuu kysymykseen: Kuka minä olen? Työntekijän kysymys tulee olla: Kuka on tämä ihminen? Toivo hyvästä elämästä tulee todeksi yhdessä tekemällä Toimijuus, osallisuus ja toivo rakentuvat monien toisiaan täydentävien tekijöiden summana. Muutos toteutuu niin ihmisessä itsessään kuin ympäristössä, olosuhteissa ja riittävän ajan vaativissa kohtaamisissa. 11
Lähteet: Gilbert, P. 2005 (ed.) Compassion. Conseptualisations, research and use in psychotherapy. London: Routledge. Jyrkämä, J.2012. Toimijuus ja terveyden edistäminen. Teoksessa Näslindh- Ylispangar, A. Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Helsinki: Edita Publishing Oy. 143 152. Jyrkämä, J. 2008. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/2008, 190-203. Järvikoski, A. & Lindh, J. & Suikkanen, A. (toim.) 2011. Kuntoutus muutoksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Mönkkönen, K 2007. Vuorovaikutus dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita. Pehkonen, A. & Väänänen-Fomin, M. (toim.) 2011. Sosiaalityön arvot ja etiikka. Jyväskylä: PSkustannus. Pirhonen, J. 2013. Toimintamahdollisuudet vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidossa. M.C. Nussbaumin teoria etnografisen tutkimuksen valossa. Gerontologia 2/2013,58 72. Ruuskanen, P & Savolainen, K & Suonio, M. (toim.) 2011. TOIVO SOSIAALISESSA Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Kuopio: Unipress. Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita Weckroth, A. 2007. Mitä merkitsee psykososiaalinen päihdehoidossa? Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007): 4,426-436. 12