Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016

2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 4. LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2015... 5 5. Työttömien tilanne... 7 5.1. Työttömien tulevaisuudennäkymät... 10 5.2. Työttömien tukikanavat... 13 5.3. Työttömien työnhakutaidot... 16 6. Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille... 18 7. Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät... 20 8. Viikkotyöaika... 24 9. Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen... 27 10. Päivärahaan oikeuttavien matkapäivien määrä vuodessa... 28 11. Jäsenistön ansiotaso... 30 11.1 Palkat työnantajasektoreittain... 30 11.2. Ansiotason muutos... 32 11.3. Luontoisedut... 34 12. Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta... 35 13. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla... 39 14. Työssä tapahtuneet muutokset... 47 15. Näkymät työttömyyden kohdatessa... 48 16. Työn kuormittavuus... 50 17. Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 51

3 1. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 2015 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimuksen kysymyslomake on pääpiirteittäin samanlainen vuoden 2014 tutkimukseen verrattuna. Taloustutkimus on toteuttanut myös vuoden 2012, 2013 ja 2014 työmarkkinatutkimukset. Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset YKL:n osalta. YKL toimitti Taloustutkimukselle 3313 jäsenen rekisterin. Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet (pois lukien opiskelija- ja seniorijäsenet), joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti 3-4.11.2015 kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Vastaajille lähetettiin tiedonkeruun aikana kolme muistutusviestiä: 12.11. 18.11. ja 27.11. Lähteneistä kutsuista noin 150 (YKL) ei mennyt koskaan perille esimerkiksi virheellisen sähköpostiosoitteen tai tietoturva-asetusten vuoksi. Tutkimukseen vastasi määräaikaan 4.12.2015 mennessä hyväksytyksi yhteensä 1312 YKL jäsentä. Vastausprosentti oli siten 41,9. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 39,3. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tästä tutkimusprojektista on Taloustutkimuksessa vastannut markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista YKL:n jäsenistä suurempi osa, 63 prosenttia, oli naisia kuin miehiä. Vastaajien keski-ikä on 42,5 vuotta. Vastaajajoukko painottuu alle 45-vuotiaisiin, sillä heitä on vastaajajoukosta 61 prosenttia. 45-54-vuotiaita on 21 prosenttia ja 18 prosenttia vastaajista on yli 55-vuotiaita. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 40 vuotta ja miesten 47 vuotta. Tällä hetkellä työsuhteessa olevista YKL:n vastaajista lähes puolet (46 %) työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 14 prosenttia. Länsi-Suomessa työskentelee hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %), entisessä Itä-Suomen läänissä joka kymmenes (19 %). Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun läänit) työskentelee 12 prosenttia vastaajista. Vastaajarakenne on perusdemograafisilta ominaisuuksiltaan melko samanlainen viime vuoteen verrattuna.

4 Kuvio 1. 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä kaksi viidestä kolmannes (40 %) on suorittanut perustutkintonsa Helsingin yliopistossa. Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa kummassakin perustutkinnon on suorittanut 13 prosenttia YKL:n jäsensitä, Turun yliopistossa (11 %) ja Itä-Suomen yliopistossa (10 %) hieman harvempi. Ammattikorkeakoulututkinto on perustutkintona 6 prosentilla. Taulukko 1. Missä on suorittanut perustutkinnon? n=1323 (%) Helsingin yliopisto 40 Jyväskylän yliopisto 13 Oulun yliopisto 13 Turun yliopisto 11 Itä-Suomen yliopisto (ent. Kuopion yliopisto tai Joensuun yliopisto) 10 Ammattikorkeakoulu 6 Åbo Akademi 3 Tampereen yliopisto 1 Aalto-yliopisto (tai jokin edeltävistä) 0 Tampereen teknillinen yliopisto 0 Muu suomalainen yliopisto 0 Muu ulkomainen yliopisto 2

5 Jäsenistöltä tiedusteltiin myös, mitä tutkintoja heillä on. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja, mikäli tutkintoja oli useita. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut 87 prosenttia jäsenistöstä. Alempi korkeakoulututkinto on 21 prosentilla ja ammattikorkeakoulututkinto 9 prosentilla vastaajista. On huomattava, että osalla alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on myös ylempi korkeakoulututkinto. Tohtorin tutkinnon on suorittanut 17 prosenttia jäsenistöstä. Tohtorin tutkinto on huomattavasti yleisempi YKL:n miesjäsenillä. Valtiosektorilla tohtorintutkinto on joka neljännellä (24 %) ja yliopistosektorilla hieman alle puolella (44 %). Yksityisellä sektorilla ja kunnalla työskentelevillä on selvästi muita harvemmin tohtorintutkinto. Alla olevasta kuviosta selviää miten YKL:n jäsenistö jakautuu pääaineiden mukaisesti. Kuvio 2. 4. YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2015 Jäsenistöltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaa lokakuussa 2015. Kuten taulukosta 2 nähdään, vakinaisessa työsuhteessa on yli puolet (59 %) vastaajista. Määräaikaisessa työsuhteessa on viidennes (21 %). Naiset ovat hieman miehiä selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisimpiä yliopistossa, jossa 60 prosenttia työskentelee määräaikaisena. Kunnissa määräaikaisia on kolmannes (32 %). Valtiolla ja yksityisellä sektorilla määräaikaisia on kummassakin 18 prosenttia. YKL:n jäsenistöstä työttömänä oli 11 prosenttia ja muuten työelämän ulkopuolella 1 prosentti lokakuussa 2015. Kolme prosenttia oli äitiys- tai muulla perhevapaalla.

6 Tutkimuksen perusteella jäsenistön työllisyystilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuodesta. Taulukko 2. Pääasiallinen toiminta 10/2015, YKL Kaikki Nainen Mies % % % vakinaisessa työsuhteessa 59 51 73 määräaikaisessa työsuhteessa 21 25 13 työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa 11 13 7 äitiys-/vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla 3 4 1 apurahalla 2 3 1 osa-aikaeläkkeellä 1 0 2 vuorottelu- tai opintovapaalla 1 1 1 yrittäjä 0 0 0 lomautettuna 0 0 0 muuten työelämän ulkopuolella 1 1 1 Kuvio 3. Apurahalla työskentelee 2 prosenttia YKL:n jäsenistöstä. Tutkimusotoksessa oli 30 henkilöä, jotka ilmoittivat työskentelevänsä apurahalla. Apurahan keskimääräinen suuruus on 3200 euroa lokakuussa 2015, mediaanin ollessa 1875 euroa. Lokakuussa 2015 apurahalla työskentelevillä apuraha oli myönnetty keskimäärin 9 kuu-

7 kaudeksi (mediaani 12 kk). Apurahalla olevat olivat viimeisen viiden vuoden aikana olleet keskimäärin 18 kuukautta (mediaani 15 kk) nimenomaan apurahalla. Niiltä jäseniltä (n=219), jotka olivat lokakuussa 2015 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Tästä joukosta 7 prosenttia ilmoitti, ettei saanut mitään etuuksia. Naisista ilman etuuksia oli 8 ja miehistä 6 prosenttia. Ansiosidonnaista päivärahaa sai puolet vastaajista (51 %). Työmarkkinatukea sai 10 prosenttia ja kotihoidontukea niin ikään 10 prosenttia. Vanhempainrahaa sai 9 prosenttia. Kuten alla olevasta taulukosta nähdään, muita tukia saatiin harvemmin. Taulukko 3. Mitä etuuksia sai lokakuussa 2014, n=xxx ei työelämässä (%) (%) (%) Kaikki Naiset Miehet Ansiosidonnaista päivärahaa 51 51 50 Työmarkkinatukea 10 8 15 Kotihoidontukea 10 11 8 Vanhempainrahaa 9 10 4 Aikuiskoulutustukea 5 4 6 Kelan peruspäivärahaa 4 3 6 Äitiys- tai isyysrahaa 4 4 4 Opintotukea 3 3 2 Toimeentulotukea 1 1 2 Vuorottelukorvausta 1 1 4 Sotilasavustusta 0 0 0 En saanut mitään etuuksia 7 8 6 Muu 4 4 4 5. Työttömien tilanne Tämän vuoden työmarkkinatutkimuksessa perehdyttiin aiempaa hieman enemmän työttömien tilanteeseen. Kyselyssä vastavalmistuneet (perustutkinto suoritettu 2014 tai 2015) työttömät ja muut työttömät kävivät läpi osin hieman eri kysymyksiä. YKL:n jäsenistä 11 prosenttia ilmoitti olevansa työttömänä lokakuussa 2015. Jos vastavalmistuneet otetaan tästä joukosta pois, työttömiä oli tämän tutkimuksen otoksessa yhteensä 121 kappaletta. Tämän hetkinen työttömyysjakso työttömällä on kestänyt keskimäärin 10 kuukautta. Mediaaniarvo on 7 kuukautta. Kolme neljästä työttömästä (77 %) oli lokakuussa 2015 ansiosidonnaisella. 12 prosenttia oli työmarkkinatuella ja 3 prosenttia Kelan peruspäivärahalla. 7 prosenttia vastaajista sanoi, ettei saanut mitään luetelluista tukimuodoista.

8 Kuvio 4. Valtaosa (64 %) lokakuussa 2015 työttömänä olleista oli ollut työttömänä verrattain kauan, yli vuoden. Yli kolme vuotta työttömänä olleita oli 11 prosenttia työttömistä. Kaksi viidestä (37 %) työttömistä oli ollut työttömistä alle vuoden. Vastaajien suhteellisen pienen määrän vuoksi alla olevassa kuviossa oleviin ikäluokkakohtaisiin eroihin tulee suhtautua varauksella.

9 Kuvio 5. Ylivoimaisesti yleisin syy tämänhetkisen työttömyyteen oli määräaikaisen työsuhteen loppuminen. Tämän ilmoittaa työttömyytensä syyksi neljä viidestä (82 %) työttömästä. 6 prosenttia oli itse irtisanoutunut ja 5 prosenttia joutui irtisanotuksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. 3 prosenttia työttömistä ei ollut työllistynyt valmistumisensa jälkeen (ennen vuotta 2014 valmistuneet).

10 Kuvio 6. 5.1. Työttömien tulevaisuudennäkymät Tässä kappaleessa raportoidut kysymykset ovat sellaisia, jotka kohdistettiin myös vastavalmistuneille työttömille. Hieman useampi kuin neljä viidestä (84 %) työttömästä hakee tällä hetkellä aktiivisesti töitä. Alle 35-vuotiasta työttömistä aktiivisesti töitä sanoo hakevansa 77 prosenttia, kun taas yli 55-vuotiaista töitä hakee aktiivisesti jopa 94 prosenttia. Naisten joukossa on miehiä jonkin verran enemmän niitä, jotka eivät hae tällä hetkellä töitä aktiivisesti.

11 Kuvio 7. Merkittävänä havaintona voidaan pitää sitä, että aktiivisesti töitä hakevista suurin osa (52 %) suhtautuu omiin työllistymismahdollisuuksiinsa seuraavan 6 kuukauden aikana vähintään melko epäilevästi. 13 prosenttia pitää omaa työllistymistään seuraavan puolen aikana erittäin epätodennäköisenä ja 35 prosenttia melko epätodennäköisenä. Kriittisimpiä omien työllistymismahdollisuuksien suhteen ovat yli 55-vuotiaat, kun taas 35-44- vuotiaissa ollaan kaikista luottavaisimpia omaan työllistymiseen.

12 Kuvio 8. Työttömyys vaikuttaa myös tämän tutkimuksen perusteella negatiivisesti ihmisen psyykeen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sitä, minkä verran nimenomaan työttömyys on mahdollisesti lisännyt psyykkistä kuormittuneisuutta. Vastauksia pyydettiin asteikolla 1-5, jossa 1=ei lainkaan ja 5=erittäin paljon. Vain joka kymmenes vastaajista on sitä mieltä, työttömyys ei ole lainkaan lisännyt psyykkistä kuormittuneisuutta tämän hetkisessä elämässä. Reilu puolella työttömyys näyttää lisänneen psyykkistä kuormitusta merkittävästi (arvot 4-5) ja joka neljännellä kohtalaisesti (arvo 3). Työttömyys näyttää vaikuttavan negatiivisesti psyykeen vahvimmin 45-54-vuotiailla. Miehet ovat naisia hieman useammin sitä mieltä, että työttömyys kuormittaa merkittävästi psyykettä.

13 Kuvio 9. 5.2. Työttömien tukikanavat Tutkimuksessa selvitettiin työttömiltä, miltä tahoilta he ovat mahdollisesti saaneet apua työnhakuun ja kenen avusta on ollut kaikkein eniten hyötyä. Yleisimmin vastaajat sanoivat (53 % vastaajista) saaneensa apua tutuilta ja sukulaisilta. Toiseksi useimmin apua sanottiin tulleen sosiaalisesta mediasta (24 %). Myös opinnoista on ollut osalle (18 %) työttömistä hyötyä. Muita useammin opinnoista sanoo hyötyneensä 45-54-vuotiaat. On kuitenkin huomattava, että ikäluokkakohtaiset vastaajajoukot ovat liian pieniä, jotta täysin luotettavaa vertailua ikäryhmien välillä voitaisiin tehdä. 12 prosenttia työttömistä sanoo, ettei ole saanut apua mistään ja 8 prosenttia ei ole apua omien sanojensa mukaan tarvinnut. YKL:n jäsenet ovat suhteellisen harvoin sitä mieltä, että omasta ammattiliitosta on ollut apua työnhaussa, työnhakutaitojen kehittämisessä tai työttömyyteen liittyvissä asioissa. Kun vastaajilta kysyttiin, minkä tahon apu on ollut kaikista tärkeintä, selvästi useimmin vastaajat (38 %) pitivät tärkeimpänä tuttujen ja sukulaisten apua. Toiseksi useimmin (15 %) vastaajat kokevat tärkeimmäksi avun lähteeksi opinnot. Muita tahoja mainitaan harvemmin.

14 Kuvio 10.

15 Kuvio 11. Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen TE-toimiston osalta, ovatko he saaneet sieltä apua riittävästi. Kolmannes (35 %) sanoi saaneensa riittävästi, joka neljäs (23 %) ei ole saaneet sieltä lainkaan apua ja kolmas (32 %) riittämättömästi. Miesten ja naisten välillä ei ole vastauksissa eroja.

16 Kuvio 12. 5.3. Työttömien työnhakutaidot Tutkimuksessa tiedusteltiin myös työttömien vastaajien omia käsityksiä työnhakutaidoistaan. Vastaajien piti arvioida viittä väittämää asteikolla 1-5, jossa 5=erittäin hyvät taidot ja 1=erittäin huonot taidot. Väittämät olivat: CV:n kirjoittamisessa Hakemuskirjeen kirjoittamisessa Työhaastattelussa Oman uran suunnittelussa Työpaikkojen löytämisessä (myös piilotyöpaikat) Oman osaamisen hahmottaminen ja markkinointi työnhaussa Oman CV:n ja työhakemuksen kirjoittamisen taidot selvästi suurin osa vastaajista arvioi vähintään hyviksi. Vastausten perusteella voi päätellä, että yli puolet kokee tarvetta kehittää taitojaan oman uran suunnittelussa, oman osaamisen hahmottamisessa ja sen markkinoinnissa sekä yleensäkin työpaikkojen löytämisessä. Miehet kokevat naisia useammin taitonsa hyviksi oman osaamisen hahmottamisessa ja markkinoinnissa sekä myös työhaastattelussa.

17 Kuvio 13. Työttöminä olevilta vastaajilta kysyttiin vielä, että mihin työnhaussa tarvittavaan taitoon liittyvä palvelu tai tieto voisi auttaa työllistymisessä. Selvästi useimmin vastaajat (72 % vastaajista) katsoivat hyödylliseksi palvelun/tiedon, joka auttaisi työpaikkojen (ml. piilotyöpaikkojen) löytämisessä. Muita melko usein mainittuja asioita, joihin suunnattu palvelu tai tieto olisi hyödyllistä, olivat oman osaamisen hahmottaminen ja markkinointi, oman uran suunnittelu ja opiskelu työttömyysturvalla.

18 Kuvio 14. 6. Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 2015 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 2015 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: 1) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset ja liikelaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt ja Suomen metsäkeskuksen), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. YKL:n jäsenistöllä yleisin työllistäjä on valtio, jonka palveluksessa on puolet (45 %) työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Yksityisellä sektorilla työskentelee joka neljäs (25 %) ja kunnissa viidennes (19 %). Miehet työllistyvät naisia hieman useammin valtiosektorille ja naiset sitä vastoin kuntiin. Ikäryhmäkohtaisessa merkittävimmät erot on siinä, että vanhempi väestö työllistyy useimmin valtiolle ja nuoremmat yksityiselle sektorille.

19 Kuvio 15. Yksityisellä sektorilla suurin työllistäjä on suunnittelu- ja konsulttialateollisuus, jossa on lähes kolmannes (30 %) yksityisen sektorin työntekijöistä. Toiseksi suurin työllistäjä on teollisuus yleensä, jonka eri aloilla on yhteensä 13 prosenttia YKL:n jäsenkunnasta. Järjestöissä työskentelee 11 prosenttia työssä olevasta jäsenkunnasta. Muilla yksityisen sektorin toimialoilla työskentelee kullakin alle 5 prosenttia yksityisen sektorin palveluksessa olevista. Miehet ovat naisia jonkin verran useammin teollisuudessa, kun naiset ovat miehiä yleisemmin esimerkiksi järjestöpuolella. Kunnalla työskentelevistä viidennes (20 %) on töissä kunnallisessa liikelaitoksessa tai yhtiössä. Opetustehtävissä on 9 prosenttia kunta-alalla olevista YKL:n jäsenistä. Lähes kolme neljästä (71 %) kunta-alalla olevista työskentelee siten joissain muissa kunnan organisaatioissa mukaan lukien kuntayhtymät/sairaanhoitopiirit. Kunnan työntekijöistä kaksi viidestä (44 %) kuuluu teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) ja kolmannes (36 %) yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. 12 prosenttia kuuluu AVAINTESin piiri (ent. PTYTES) ja 1 prosentti AVAINOTES:in piiriin. 3 prosenttia on opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä, 1 prosentilla on jokin muu kunnan virka- tai työehtosopimus ja 1 prosentti ei osaa sanoa, minkä sopimusalan piiriin kuuluu. Valtion palveluksessa olevista puolet (51 %) työskentelee jossain valtion tutkimuslaitoksessa ja joka kymmenes (9 %) valtion liikelaitoksissa. Kaksi viidestä (40 %) työskentelee siten jossain muualla valtiosektorilla. Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta 5 nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan.

20 Kuvio 16. 7. Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat jonkinlaisessa asiantuntijatehtävissä olevat, joita on kaksi kolmesta (67 %) työelämässä olevista. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Kaksi viidestä (40 %) työssäkäyvästä vastaajajoukosta työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Lähes kolmannes (30 %) on vaativissa asiantuntijatehtävissä, joita ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä on 4 prosenttia YKL:n työssä olevista jäsenistä. Näiksi erittäin vaativiksi asiantuntijatehtäviksi katsotaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Johtotehtävissä työskentelee 15 prosenttia YKL:n jäsenistä. Johtotehtävät oli lomakkeella jaettu neljään tasoon. Kaikista YKL:n työssä olevista vastaajista 1 prosentti oli ylimmän johdon tehtävissä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavan tason johtotehtävissä työskentelee myös 1 prosenttia työssä olevista. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi- ja teknilliset johtajat. 5 prosenttia on ylemmän keskijohdon tehtävissä, joiksi luetaan osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät. 8 prosenttia on alemman keskijohdon tehtävissä.

21 Miehistä jonkin verran useampi on johtotehtävissä verrattuna naisiin (miehet 18 % ja naiset 13 %). Naiset ovat miehiä hieman alimman tason asiantuntijatehtävissä, mutta miehet taas kuitenkin naisia selvästi useammin vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Opetustehtävissä työskentelee 8 prosenttia YKL:n työelämässä olevista jäsenistä. Toimihenkilön ja työntekijän tehtävissä on yhteensä 7 prosenttia. Toimihenkilön ja työntekijän tehtävät oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa. Kuvio 17. Tutkimuksessa selvitettiin toista kertaa peräkkäin, kuinka monella on alaisia ja minkä verran. Lomakkeella tiedusteltiin erikseen välittömien alaisten ja kaikkien alaisten määrää. YKL:n työssä olevista jäsenistä 14 prosentilla on tutkimuksen mukaa alaisia. Suunnilleen sama osuus YKL:n jäsenistöstä on myös johtotehtävissä. Tosin kaikilla heistä, jotka ilmoittivat lomakkeella olevansa johtotehtävissä, ei kuitenkaan ole alaisia. Esimerkiksi alemmen keskijohdon kategoriaan itsensä lomakkeella asettaneista vain kahdella kolmesta on alaisia. Sen sijaan joillakin asiantuntijatehtävissä olevilla on myös alaisia. Alaisia YKL:n jäsenillä on keskimäärin noin 16. Mediaaniarvo on 7, eli puolella on alaisia 7 tai vähemmän ja lopuilla 8 tai enemmän. Väittömiä alaisia oli keskimäärin noin 7, mediaaniin ollessa 5. Naisten ja miesten välillä ei ole suuria eroja alaisten määrissä. Kun huomioidaan vain ne henkilöt, joilla ylipäätään on alaisia, valtiolla työskentelevillä alaisia on keskimääräisesti enemmän kuin muilla.

22 Kuvio 18.

23 Kuvio 19. Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 18 nimikkeen listalta heille sopivimman. Suurimman ryhmän muodostavat tutkimustehtävissä olevat, joita on työssä olevista vastaajista kolmannes (32 %). Seuraavaksi yleisintä on työskennellä ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävissä (14 %) ja hallinnollisissa tehtävissä (11 %). Muissa tehtävissä työskentely on harvinaisempaa. Miehet ovat naisia hieman useammin tutkimustehtävissä ja naiset sen sijaan ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävissä.

24 Kuvio 20. 8. Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa sekä osa-aikaeläkkeellä olevista lähes 90 prosentilla on työsopimuksessa tai muutoin määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Jos yliopistolla työskenteleviä ei oteta huomioon, sovittu työaika on hieman reilut 90 prosentilla. Yliopistolla työskentelevistä sovittu viikkotyöaika on kuitenkin vain reilu puolella (56 %). Lopuilla yliopistolaisilla on yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön kokonaistyöaika. Aivan ylimpään johtoon kuuluvilla vain kolmanneksella (33 %) on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Vastaajamäärä on kuitenkin liian pieni yleistyksen tekemiseen. Ylemmässä keskijohdossa työskentelevillä säännöllinen työaika on jo 84 prosentilla. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 36 tuntia 38 minuuttia. Mediaaniarvo on 37. Työnantajasektorikohtaisesti sovittujen työaikojen pituuksissa merkittävin ero on se, että yksityisellä sektorilla sovitut työajat ovat keskimääräisesti hieman muita pidemmät. Todellinen työaika vastausten perusteella on keskimäärin 38 tuntia 30 minuuttia, eli noin kaksi tuntia keskimääräistä sovittua säännöllistä työaikaa pidempi. Todellisen työajan mediaani on 37,5 tuntia. Mediaaniarvoilla tarkasteltuna yksityisellä sektorilla työskentelevät tekevät pisintä työviikkoa (39 tuntia) kun taas valtiolla ja kunnalla tehdään lyhintä työviikkoa (37,5 tuntia).

25 Toimiaseman mukaan tarkasteltuna pisintä työviikkoa tekevät ylimmässä johdossa työskentelevät. Heidän keskimääräinen viikkotuntimäärä on lähes 43 tuntia (mediaani 44 tuntia). Ylemmän ja alemman keskijohdon sekä asiantuntijatehtävissä olevien keskimääräisissä todellisissa viikkotuntimäärissä ei ole kovin suuria eroja. Kuvio 21.

26 Kuvio 22.

27 Kuvio 23. 9. Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen YKL:n jäsenten keskuudessa ylitöiden tekeminen on suhteellisen yleistä. Kolmannes (31 %) työssä olevista jäsenistä kuitenkin ilmoittaa, ettei tee lainkaan ylitöitä. Mitä nuorempi vastaaja, sitä todennäköisemmin hän tekee ylitöitä. Meisteen ja naisten välillä ei ole eroa ylitöiden tekemisen yleisyydessä. Ylitöitä tehdään selvästi harvimmin valtiosektorilla ja useimmin yksityisellä sektorilla. Johtotasolla ylitöiden tekeminen on yleisempää kuin asiantuntitehtävissä. Ylitöitä tekevistä suurimmat ryhmät muodostavat ne, joille ylityöt korvataan yksi yhteen rahana tai vapaana. 17 prosentille ylitöitä ei korvata lainkaan. Melko monelle, useammalle kuin joka kymmenennelle, ylityöt korvataan korotettuna rahana tai vapaana. Muut tavat korvata ylityöt ovat selvästi harvinaisempia.

28 Kuvio 24. 10. Päivärahaan oikeuttavien matkapäivien määrä vuodessa Vastaajia pyydettiin erottelemaan, kuinka monta päivärahaan oikeuttava matkapäivää he tekevät kotimaassa ja kuinka monta ulkomailla. Suhteellisen harva, 16 prosenttia vastaajista ei tehnyt yhtään päivärahaan oikeuttavaa kotimaan matkaa vuodessa. Puolet vastaajista teki 1-10 kotimaan työmatkapäivää: 21 prosenttia 1-4 matkapäivää ja 31 prosenttia 5-10 matkapäivää. Yli 10 matkapäivää teki reilu neljännes (29 %). Puolet (52 %) YKL:n työssäkäyvistä jäsenistä ei tee yhtään päivärahaan oikeuttavaa ulkomaanmatkaa vuodessa. 14 prosenttia tekee 1-4 ulkomaanmatkaa ja 18 prosenttia tekee päivärahaan oikeuttavia ulkomaanmatkoja 5-10 päivän verran. 12 prosenttia matkustelee ulkomailla työn merkeissä useamman kuin 10 päivän verrran. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna valtiolla työskentelevät YKL:n jäsenet matkustavat jonkin verran muita useammin sekä ulkomailla että kotimaassa.

29 Kuvio 25.

30 Kuvio 26. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot), johon pyydettiin sisällyttämään myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Kuntasektorilla työskenteleviä pyydettiin kokonaisansioiden lisäksi myös erittelemään tehtäväkohtaisen, henkilökohtaisen ja mahdollisen muun palkanosan suuruus. Palkkaosioon annettiin jonkin verran selvästi virheellisiä vastauksia. Koko 4L-vastaaja-aineistossa oli 7 sellaista henkilöä, jotka olivat antaneet kuukausitulojen sijaan hyvin todennäköisesti vuositulonsa. Aineistossa oli 2 sellaista vastaajaa, joiden palkkatulot ovat toimiasemaan ja työaikaan nähden aivan liian pienet (muutamia satoja euroja). Näiden henkilöiden antamat vastaukset jätettiin huomioimatta palkkaosiossa. Koko 4Laineistossa luontoisetujen osalta annettiin 36 sellaista vastausta, joita oli erittäin hyvin perustein syytä pitää virheellisinä. Nämä vastaukset jätettiin huomioimatta. Kuntasektorilla työskentelevien vastaajien antamissa tehtäväkohtaisissa ja henkilökohtaisissa palkanosissa oli hyvin paljon epätäsmällisyyksiä. Kunnalla työskenteleviä oli kaiken kaikkiaan 658, joista 124:n vastaukset teh-

31 täväkohtaisiin ja/tai henkilökohtaisiin palkanosiin eivät täsmänneet kokonaisansioiden kanssa. Näiltä vastaajilta huomioitiin ainoastaan kokonaisansioihin annetut vastaukset. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 2. tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4286 euroa. Mediaanipalkka on 4040 euroa. Keskipalkka on noussut vain hyvin maltillisesti viime vuodesta, 0,4 prosenttia. Mediaanipalkkakaan ei ole kasvanut kuin 0,6 prosenttia. Vuosittaiset keskipalkan nousut ovat muutamana viime vuotena olleet aina edellisvuotta maltillisempia. Erityisesti keskipalkan nousu on hidastunut aiemmista vuosista. Mediaanipalkan nousu oli jo viime vuonna hyvin maltillinen. Palkkojen hajonta on yhä huomattavaa. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3220 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Palkkojen hajonnassa ei ole merkittäviä eroja viime vuoteen verrattuna. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heillä keskipalkka on 4846 euroa ja mediaanipalkka 4500 euroa. Mediaanipalkka on pysynyt täysin samana, kun taas keskipalkassa on ollut laskua 0,7 prosenttia. Muiden liittojen jäseniin verrattuna ainoastaan Metsänhoitajaliiton jäsenistön keskipalkka on laskenut. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3849 euroa ja mediaanipalkka 3754 euroa. YKL:n jäsenten keskipalkka on noussut vain aavistuksen, mediaanipalkassa kasvua on ollut 1,5 prosenttia. Agronomiliiton jäsenten keskipalkka on toiseksi suurin, 4665 euroa. LAL:n jäsenten keskipalkka on 4099 euroa.

32 Taulukko 2. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2015 euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto 1080 4665 3032 3500 4271 5190 6600 LAL 1541 4100 2520 3232 4000 4796 5600 MHL 537 4846 3000 3600 4500 5500 7000 YKL 970 3849 2667 3150 3754 4400 5100 Kaikki 4128 4286 2780 3307 4040 4900 6000 11.1 Palkat työnantajasektoreittain YKL:n jäsenistössä valtiosektorilla työskentelevillä on alla olevan taulukon mukaan huomattavasti muita selvästi paremmat palkat. Yliopistosektorilla palkat ovat pienimmät, mutta ero kuntasektorin ja yksityisen sektorin keskipalkkoihin ei ole kovin iso. Mediaanipalkka on hieman noussut vuoden aikana kaikilla muilla sektoreilla paitsi valtiolla. Erityisesti yliopistosektorilla vastaajamäärä on niin pieni, että se estää luotettavan vertailun muihin sektoreihin. Taulukko 3. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2015, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 kunta/kuntayhtymä 178 3 490 2 500 2 964 3 350 3 822 4 500 valtio 457 4 167 3 100 3 580 4 050 4 700 5 287 yksityinen 221 3 725 2 650 3 000 3 540 4 300 5 040 yliopisto 95 3 364 2 290 2 541 3 300 4 005 4 950 kaikki 970 3 850 2 667 3 150 3 755 4 400 5 100 Alla olevassa taulukossa 4 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien Metsänhoitajaliiton jäsenten palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevista 15 prosenttia (vuonna 2014, 14 %) on määräaikaisessa työsuhteessa. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat suuret. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Selittävänä tekijänä voi pitää myös sitä, että yliopistosektorilla, jossa on määräaikaiset työsuhteet ovat hyvin yleisiä, on myös selvästi muita sektoreita pienemmät palkat. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1000 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 75 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien vastaajien lukumäärät ovat työnantajasektorikohtaisesti melko pieniä, joten seuraavaa, työnantajasektorikohtaista vertailua tulee pitää vain suuntaa antavana. Pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kuntasektorilla, jossa määräaikaisten mediaanipalkka on 84 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta. Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yksityisellä sektorilla, jossa määräaikaisen palkka on 73 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta. Yliopistosektorilla määräaikaisen palkka on 78 prosenttia ja valtiosektorilla 76 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta.

33 Taulukko 4. Vakituinen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2015, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Yksityinen 184 3 906 2 800 3 190 3 841 4 362 5 120 Kunta 123 3 720 2 820 3 160 3 581 4 040 4 850 Valtio 373 4 360 3 500 3 800 4 200 4 842 5 300 Yliopisto 36 3 895 2 600 3 020 3 700 4 800 5 240 Kaikki 724 4 107 3 020 3 500 4 000 4 537 5 288 Määräaikainen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2015, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Yksityinen 37 2 830 2 200 2 450 2 800 3 000 3 219 Kunta 55 2 989 2 100 2 600 3 000 3 325 3 700 Valtio 84 3 329 2 650 2 986 3 200 3 600 3 850 Yliopisto 59 3 048 2 200 2 400 2 900 3 480 4 300 Kaikki 246 3 088 2 273 2 600 3 000 3 400 3 850 Alla olevissa taulukoissa 5 ja 6 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan. Lisäksi tunnusluvuista on poistettu niiden vastaajien antamat arvot, jotka eivät täsmää heidän antamansa kokonaispalkka-arvon kanssa. Taulukko 5. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala 19 3555 2949 3290 3800 4182 4182 Muu kunta 187 2980 2040 2634 2980 3341 3760 Kaikki 206 3006 2040 2640 3000 3344 3800 Taulukko 6. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala 19 403 103 329 478 700 700 Muu kunta 187 221 49 101 200 292 384 Kaikki 206 231 60 103 205 300 430

34 11.2. Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2015 heinä-syyskuun välisenä aikana 1,2 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sektorikohtaiset erot palkansaajien ansiokehityksessä olivat verraten pieniä. Yksityisellä puolella palkat nousivat 1,2 prosenttia, valtiolla 1,3 prosenttia ja kunnilla 1,1 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden. Kyselyn perusteella YKL:n jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 0,4 prosenttia vuoden takaisesta. Nousua on siten hieman vähemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Työnantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna keskipalkat ovat eniten nousseet (9,5 %), mutta vastaajia yliopistosta on alle 100 henkilöä ja siksi vertailu muihin sektoreihin ei ole luotettavaa. Yksityisellä sektorilla YKL:n jäsenten keskipalkka on hieman laskenut ja valtiolla sekä kunnalla hieman noussut. Taulukko 7. Kokonaiskuukausiansioiden (keskipalkka) muutos 2014-2015 (%) Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto -2,2 1,9 2,4 4,6 1,6 LAL -0,5 1,9 0,0 1,8 0,9 Metsänhoitajaliitto 3,0 3,2-2,5-10,2-0,7 YKL 0,4 0,8-0,8 9,5 0,4 Kaikki -0,9 1,5-0,2 2,7 0,4 Jäsenistöltä tiedusteltiin myös kysymyksellä, onko heidän palkkansa muuttunut vuoden sisällä. Koko vuoden ajan (lokakuusta 2014 lokakuuhun 2015) työssä olleista YKL:n jäsenistä 42 prosentilla palkka oli noussut ja 52 prosentilla pysynyt ennallaan. 5 prosentilla palkka oli laskenut. Työnantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna yliopistosektorilla oli muita enemmän niitä, joiden palkka oli noussut. Valtiosektorilla heitä oli kaikista vähiten. Vastausten perusteella johtotasolla palkkojen nousu on ollut hieman yleisempää kuin asiantuntijoilla. Selvästi yleisin syy palkankorotuksiin on yleiskorotus. Suhteellisen yleinen syy oli myös henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä palkankorotus 11.3. Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään noin joka neljännellä on joitain luontoisetuja, sillä näin suuri osa vastaajista ilmoitti lomakkeella jonkin arvon (muun kuin 0 euroa). Luontoisetujen saamisessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella vähintään 73 prosenttia saa luontoisetuja, kun yliopistossa ja valtiolla työskentelevistä vain 6 prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kuntasektorilla olevista 22 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja.

35 Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 92 euroa. Miesten luontoisetujen verotusarvon keskiarvo on suurempi kuin naisten, mutta mediaaniarvo on kummallakin 20 euroa. Luontoisetujen suuruuksissa on eroja työnantajan sektorin mukaan. Luontoisetujen keskiarvo on suurin valtiosektorilla, jossa se on 196 euroa mediaanin ollessa 50 euroa. Yliopistosektorilla luontoisetujen keskiarvo on kaikista alhaisin. 12. Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: vakaa melko vakaa lomautus on mahdollinen lomautus on todennäköinen irtisanominen on mahdollinen irtisanominen on todennäköinen en osaa sanoa Puolet (48 %) YKL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että oman työpaikan tilanne on vakaa tai melko vakaa: 12 prosenttia työelämässä olevista koki tilanteen selvästi vakaana ja 36 prosenttia melko vakaana. Verrattuna viime vuoteen YKL:n jäsenet kokevat työpaikan tilanteen, ehkä yllättäen, hieman vakaampana. Irtosanomisia todennäköisinä tai mahdollisina pitävien osuus on viime vuotta isompi. Irtisanomisia työpaikalla pitää todennäköisenä tai mahdollisena kuitenkin 37 prosenttia, joka on viime vuotta selvästi suurempi määrä. Lomautuksia pidetään viime vuotta harvemmin todennäköisenä. Omaa tilannetta pidetään vuodesta toiseen vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Siinä missä noin puolet pitää työpaikan tilannetta vähintään melko vakaana, kaksi kolmesta (65 %) pitää omaa tilannetta kuitenkin vakaana tai melko vakaana. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää todennäköisenä 5 prosenttia ja 13 prosenttia pitää niitä mahdollisena. Lomautuksia pitää todennäköisinä tai mahdollisina omalla kohdallaan 8 prosenttia. Ymmärrettävästi määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta vakaana selvästi harvemmin kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. Valtiosektorilla ja yliopistolla on keskimääräistä enemmän niitä, jotka pitävät sekä omaa että työpaikan tilannetta epävakaana (so. irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä). Mitä korkeammassa asemassa henkilö on, sitä todennäköisemmin hän pitää erityisesti omaa tilannetta vakaana. Erityisesti työntekijät ja opettajat pitävät omaa tilannetta muita selvästi useammin epävakaana.

36 Kuvio 27.

37 Kuvio 28.

38 Kuvio 29. Alla olevasta kuviosta 30 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne nähdään yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittonen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän rakentamisessa ja Metsäkeskuksessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan metsä- ja lääketeollisuudessa.

39 Kuvio 30. 13. Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2014 tai 2015 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 283 vastavalmistunutta. Kuten edellisvuonna, näistä joka kolmas on mies ja siten kaksi kolmesta on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 29 vuotta. YKL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 89. YKL:n vastavalmistuneista miehiä on 36 prosenttia ja naisia siten 63 prosenttia (1 % ei halunnut kertoa sukupuoltaan). Vastavalmistuneiden keski-ikä YKL:n osalta on 29 vuotta. YKL:n vastavalmistuneista kaksi kolmesta (66 %) oli lokakuussa 2015 työsuhteessa. Tästä joukosta lähes viidennes oli vakituisessa ja muut määräaikaisessa työsuhteessa. 2prosenttia YKL:n vastavalmistuneista oli apurahatutkijana. Työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli 31 prosenttia vastavalmistuneista, joka on viime vuoden tasoa. Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista 24 prosenttia on työttömänä, mikä on viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurempi määrä. YKL:n työmarkkinatilanne on siten keskimääräistä hieman heikompi. Kun huomioidaan kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneet, yksityinen sektori on kaikkein merkittävin työllistäjä. Siellä työskentelee hieman alle puolet (45 %) vastavalmistuneesta. Myös YKL:n vastavalmistuneiden osalta suurin työllistäjä yksityinen sektiori, jonka leivissä on kolmannes (34 %) vuonna 2014 tai 2015 valmistuneista työssä olevista. Kuntasektori (27 %) ja valtio (24 %) työllistävät kumpikin neljänneksen ja yliopisto joka kymmenennen (12 %) YKL:n vastavalmistuneesta.

40 Kuvio 31. 4L-liittojen työelämässä olevista vastavalmistuneista suurin osa, kaksi kolmesta (57 %), on jossain asiantuntijatehtävässä. Kuusi prosenttia 4L-liiton vastavalmistuneista on keskijohdon tehtävissä. Vain harva asiantuntijatehtävissä työskentelevistä on vaativassa tai erittäin vaativaissa asiantuntijatehtävässä. Opettajan tehtävissä on yksi prosentti. Sen sijaan toimihenkilön tai työntekijätason tehtävissä on useampi kuin joka viides. YKL:n tässä aineistossa olevista vastavalmistuneista kukaan ei ole sijoittunut johtotehtäviin.

41 Kuvio 32. Kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneista lähes puolet on ollut työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. YKL:n vastavalmistuneista työttömänä jossain vaiheessa on ollut kaksi kolmesta. Lokakuussa 2015 työttömänä oli 24 prosenttia kaikista 4L-liittojen ja 27 prosenttia YKL:n vastavalmistuneista. Valtaosalla sekä 4L-liiton että YKL:n nyt tällä hetkellä työssä olevasta, mutta jossain vaiheessa työttömänä olleesta vastavalmistuneesta työttömyysjaksoja on ollut vain yksi. Työttömyysjakson pituuksissa on kuitenkin huomattavaa hajontaa. Kuten kuviosta 34 nähdään, työttömyysjaksojen yhteenlaskettu pituus on yleisimmin 1-3 kuukautta. Mutta reilu kolmanneksella työttömyysjaksojen yhteenlaskettu pituus on ollut yli 6 kuukutta mutta alle vuoden. YKL:n vastavalmistuneilla työttömyysjaksot ovat kestäneet yleensä hieman pidempään kuin kaikkien neljän liiton jäsenillä keskimäärin.

42 Kuvio 33.

43 Kuvio 34. Valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa työttömänä olleilta vastaajilta kysyttiin, mitä tukia he mahdollisesti saivat ensimmäisellä työttömyysjaksolla. Selvästi yleisin tukimuoto oli ansiosidonnainen päiväraha. Työmarkkinatuki oli hieman Kelan peruspäivärahaa yleisempi tukimuoto. Joukossa on kuitenkin paljon vastavalmistuneita vastaajia, jotka eivät saaneet mitään tukea ensimmäisellä työttömyysjaksolla: 12 prosenttia 4L-liittojen ja 11 prosenttia YKL:n työttömänä olleista vastavalmistuneista. Taulukko 8. Mitä tukea sai ensimmäisellä työttömyysjaksolla? n=ollut työttömänä valmistumisen jälkeen 4L-liitot YKL % % Ansiosidonnaista päivärahaa 52 53 Työmarkkinatukea 20 20 Kelan peruspäivärahaa 13 15 En mitään näistä 12 11 En osaa sanoa 4 2 Alla olevasta taulukosta nähdään kunkin tuen suuruus keski- ja mediaaniarvona.

44 Taulukko 9. Saadun tuen suurus (YKL) n Keskiarvo ( ) Mediaani ( ) Sai työmarkkinatukea 11 665 640 Sai Kelan peruspäivärahaa 8 596 630 Sai ansiosidonnaista 29 1044 1000 Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen olleilta mutta nyt työssä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka kauan heidän ensimmäinen työttömyysjaksonsa kesti. 4L-liittojen osalta keskimääräinen kesto on noin 3,8 kuukautta ja YKL:n osalta 3,4 kuukautta. Mediaaniarvo on kaikkien neljän liittojen vastaajilla ja YKL:llä on 3 kuukautta. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, miten he saivat ensimmäisen työpaikkansa valmistumisensa jälkeen. Vastaajia pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista se, jolla oli ratkaisevin merkitys työnsaannin kannalta. Suurimman ryhmän (36 %) muodostaa ne YKL:n vastavalmistuneista, jotka jatkoivat valmistumisensa jälkeisessä työpaikassaan. Joka neljäs (25 %) sai työpaikan työnantajan työpaikkailmoituksen perusteella. Verrattain moni otti itse yhteyttä suoraan työnantajaan. Kuten kuviosta 32 nähdään, muut tavat työpaikan hankkimiseen olivat harvinaisempia.

45 Kuvio 35. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. YKL:n vastavalmistuneista reilu puolet (58 %) oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työtehtävä vastaa kokonaan heidän koulutustasoaan. Tämä osuus on pienempi verrattuna kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneisiin. 7 prosenttia YKL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa lainkaan koulutustasoa. Kolmannes (36 %) oli siten sitä mieltä, että työtehtävä vastaa koulutustasoa vain osittain.

46 Kuvio 36. Puolet (53 %) YKL:n vastavalmistuneesta on sitä mieltä, että tehtävä vastaa täysin koulutusalaa. Reilu kolmannes (37 %) vastasi, että työtehtävä vastaa koulutusalaa osittain. 6 prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa koulutusalaa lainkaan. YKL:n vastavalmistuneet ovat kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneita hieman harvemmin sitä mieltä, että nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa.

47 Kuvio 37. 14. Työssä tapahtuneet muutokset Liittojen työssä olevilta jäseniltä tiedusteltiin, missä työhön liittyvässä asioissa on mahdollisesti tapahtunut muutosta huonompaan tai parempaan. Vastaajille esitettiin 11 eri tekijää ja heitä pyydettiin kunkin kohdalla kertomaan, onko tekijässä tapahtunut muutosta parempaan tai huonompaan viimeisen kahden vuoden aikana vai onko tilanne pysynyt ennallaan. Tutkitut asiat olivat: Kehittymismahdollisuudet työssä Ammattitaidon arvostamiseen Työtehtävien sisältö Työskentelytilat Työvälineet Työaikajärjestelyt Työmäärä Urakehitysmahdollisuudet Työpaikan ilmapiiri Esimiestyö

48 Työpaikan ilmapiiriä lukuun ottamatta kaikki tekijät ovat sellaisia, joista yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että asiat ovat pysyneet ennallaan. Kuitenkin kuusi asiaa on sellaista, joissa tilanne on suurimman osan mielestä ennemminkin heikentynyt kuin parantunut. Nämä asiat ovat: esimiestyö, urakehitysmahdollisuudet, työpaikan ilmapiiri, työmäärä, ammattitaidon arvostaminen ja työskentelytilat. Huomattavaa on erityisesti se, että kolmannes YKL:n työsuhteessa olevista (34 %) kokee työpaikan ilmapiirin heikentyneen. Parannusta koetaan useimmin tapahtuneen työtehtävien sisällössä. Viidennes (19 %) kokee, että tämä asia on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Yksityisellä sektorilla ja kuntasektorilla on muihin verrattuna jonkin verran vähemmän niitä, jotka kokevat työilmapiirin heikentyneen. Työilmapiirin heikentymistä koetaan tapahtuneen erityisesti valtiosektorilla, jonka palveluksessa olevista 44 prosenttia katsoo ilmapiirin heikentyneen (vrt. yksityinen sektori 22 %). Kuvio 38. 15. Näkymät työttömyyden kohdatessa Tällä hetkellä työssä olevia jäseniä pyydettiin myös arviomaan omia tulevaisuuden näkymiään sellaisessa mahdollisessa tilanteessa, kun oma työsuhde päättyy. Vastaajille esitettiin 10 vaihtoehtoa ja heitä pyydettiin arvioimaan, mitä he pitivät kaikista todennäköisimpänä lähitulevaisuuden vaihtoehtona työttömyyden kohdatessa. Vastausvaihtoehdot olivat: Löydän uuden työpaikan toisen palveluksessa vuoden sisällä

49 Jään työttömäksi työnhakijaksi Jään eläkejärjestelyjen avulla työelämän ulkopuolelle Löydän uuden työpaikan toisen palveluksessa irtisanomisajan kuluessa Etsin uuden työpaikan itselleni ulkomailta Aloitan opiskelun uuteen ammattiin Jatkan tutkintoon johtavia opintoja Ryhdyn yrittäjäksi Jään työelämän ulkopuolelle muista syistä Osallistun ammatilliseen täydennyskoulutukseen Muu Kaksi viidestä (42 %) pitää todennäköisimpänä sitä, että uusi työpaikka löytyy vuoden sisällä. 6 prosenttia vastaajista on vielä optimistisempia ja uskoo, että uusi työpaikka löytyy irtisanomisajan sisällä. Neljännes (25 %) vastaajista oli sitä mieltä, että todennäköisin vaihtoehto oli jäädä ainakin joksikin aikaa työttömäksi työnhakijaksi. Yli 55-vuotiasta reilu kolmannes (35 %) uskoi jäävänsä eläkejärjestelyjen kautta työelämän ulkopuolelle. Pieni osa sanoo siirtyvänsä uusiin opintoihin tai jatkavansa keskeytynyttä opiskeluaan. Yksityisellä sektorilla työskentelevät ovat hieman muita useammin sitä mieltä, että työpaikka löytyy kohtalaisen nopeasti. Johdon ja asiantuntijoiden välillä ei ole kovin suuria tulevaisuuden näkymistä työttömyyden uhatessa. Ikäluokittain tarkasteltuna 35-44-vuotiaat ovat luottavaisimpia sen suhteen, että uusi työpaikka löytyy kohtuuajassa.

50 Kuvio 39. 16. Työn kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työnsä kuormitusta. Heiltä kysyttiin, oliko heidän nykyinen työmääränsä: jatkuvasti liian suuri ajoittain liian suuri sopiva vai liian pieni Useampi kuin kaksi viidestä YKL:n vastaajista (45 %) oli sitä mieltä, että heidän työmääränsä oli ajoittain liian suuri. Useampi kuin joka kymmenes (14 %) vastaaja koki, että työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Lähes kaksi viidestä (38 %) oli sitä mieltä, että työmäärä oli sopiva. Vain kolme prosenttia vastasi tähän kysymykseen, että työmäärä oli liian pieni. Miehet ja alle 35-vuotiaat kokivat muita harvemmin työmäärän suureksi. Vakinaisessa työsuhteessa olevat kokivat määräaikaisia jonkin verran määräaikaisia useammin työmääränsä

51 jatkuvasti liian suureksi. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna työmäärä koetaan useimmin liian suureksi kunnissa ja harvimmin yksityisellä. Kun tuloksia tarkastellaan vastaajan toimiaseman mukaan, havaitaan, että johdossa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät kokevat muita selvästi useammin työmääränsä liian suureksi. Kuvio 40. 17. Arvioita omasta työhyvinvoinnista Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös jäsenkunnan työhyvinvointia. Kysymyslomakkeella oli viisi työhyvinvointia kuvaavaa väittämää: En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä En ole viime aikoina kokenut työuupumusta Organisaatioissani on kilpailukykyiset palkat

52 Vastaajat arvioivat näitä väittämiä 5-portaisella asteikolla, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. Nämä väittämät ovat osa Taloustutkimuksen Corporate 360 Employee -henkilöstötutkimuskonseptia. Tätä tutkimuskonseptia varten Taloustutkimus on kerännyt oman Internet-paneelinsa kautta n. 5000 vastaajan tietopankkiaineiston, mikä mahdollistaa yksittäisen tutkimuksen tulosten vertailun laajempaan joukkoon. Tästä tietopankista on saatu vertailuaineisto tähän työmarkkinatutkimukseen poimimalla yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden 1383 henkilön osajoukko. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ei siis otettu mukaan vertailujoukkoon. YKL:n työelämässä olevista jäsenistä selvästi suurin osa ei ole kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen 12 kuukauden aikana. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta (86 %) on nimittäin vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä en ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana. YKL:n työssä olevista jäsenistä kuitenkin 8 prosenttia kokee ainakin jossain määrin tulleen kiusatuksi työssään. Tuloksessa ei ole merkittäviä eroja Taloustutkimuksen tietopankista muodostetun vertailujoukon vastauksiin. Tulokset ovat myös täysin linjassa viime vuoden tutkimuksen tulosten kanssa. Kuntasektorilla työskentelevissä YKL:n jäsenissä on muihin sektoreihin verrattuna selvästi enemmän niitä, jotka eivät yksiselitteisesti kiellä joutuneensa työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Yli kaksi kolmesta (68 %) YKL:n työelämässä olevasta jäsenestä on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä koen olevani tärkeä osa työyhteisöä. Reilu viidennes (22 %) on täysin samaa mieltä tästä väittämästä. 14 prosenttia vastaajista on väittämästä eri mieltä. 15 prosentilla ei ole selvää kantaa asiaan. Tuloksessa ei ole merkittävää eroa Taloustutkimuksen tietopankkiaineistoon. Korkeammassa asemassa työskentelevät kokevat selvästi useammin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Yksityisen sektorin vastaajat kokevat hieman muita useammin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (69 %) kokee ainakin jonkin verran, että itseä ja omaa työtä arvostetaan työpaikalla. Joka viides (21 %) on täysin samaa mieltä väittämästä minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani. 16 prosenttia vastaajista ei koe saavansa arvostusta ja 14 prosentilla ei ole vahvaa kantaa asiaan. Johdossa ja erityisesti ylimmässä johdossa arvostusta kokevien osuus on suurempi kuin asiantuntijoissa ja toimihenkilöissä. Yksityisellä sektorilla arvostusta koetaan useammin kuin julkisilla aloilla. YKL:n jäsenet näyttävät kokevan arvostusta yhtä usein kuin vertailupankin vastaajat keskimäärin. YKL:n jäsenkunnassa ilmenee työuupumusta. Kaksi viidestä on vähintään jokseenkin eri mieltä väittämästä en ole viime aikoina kokenut työuupumusta. Työuupumus on myös jonkin verran yleisempää YKL:n jäsenillä kuin Taloustutkimuksen vertailupankin vastaajajoukossa. Naisten ja miesten välillä ei ole käytännössä eroa työuupumuksen kokemisen suhteen. Uupumusta kokevat muita useammin yliopistosektorilla ja kuntasektorilla työskentelevät ja muita harvemmin valtion leivissä olevat YKL:n jäsenet. Työuupumus on kaikkein yleisintä ylimmässä johdossa, toimihenkilöillä ja opettajilla. Harvinaisinta uupumus on asiantuntijoilla. Jäsenistöltä kysyttiin, myös kuinka samaa tai eri mieltä he ovat väittämästä organisaatiossani on kilpailukykyiset palkat. Lähes kaksi viidestä (38 %) kokee, että omassa organisaatiossa palkat eivät ole kilpailukykyisiä. Samoin 38 % kokee, että palkat ovat kilpailukykyiset. Viidenneksellä ei ole asiaan selvää kantaa. YKL:n jäsenistön käsitykset oman organisaation palkkojen kilpailukykyisyydestä eivät poikkea merkittävästi Taloustutkimuksen vertailupankkivastaajien käsityksistä. Naiset kokevat hieman miehiä useammin, että palkat eivät ole kilpailukykyiset. Yliopistosektorilla työskentelevät ovat muita useammin selvästi sitä mieltä, että oman organisaation palkat eivät ole kilpailukykyisiä. Toimihenkilöt sekä työntekijät ja alimman tason asiantuntijat suhtautuvat muita kriittisemmin oman organisaation palkkaukseen. Ylimmässä johdossa työskentelevät pitävät organisaation palkkoja selvästi muita useammin kilpailukykyisinä.

53 Kuvio 41.