Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 1/2011 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-433-0 (pdf) ISSN 1798-3630 6/2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Sisältö 1. Lukijalle 2. Tiedon keruu ja määritelmät 3. Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2010 4. Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006 2010 5. Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Opiskelijaliikkuvuus alueittain Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 6. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus alueittain Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 7. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 8. Sammanfattning: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen 2010 9. Summary: International mobility in vocational education and training in 2010 4 5 6 11 14 14 15 18 19 22 23 23 24 26 27 27 29 30 36 41 Liitteet Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain 46 52

1. Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2010. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa, sekä sen parissa työskentelevää opetushenkilökuntaa. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 278 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 214 osallistui tietojen keruuseen. 64 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2010 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2010 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja -keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä.

2. Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Suomeen saapuvien opiskelijoiden kohdalla siirryttiin henkilöpohjaiseen tiedonkeruuseen siten, ettei vaihtojakson pituutta oltu erikseen määritelty. Lisäksi tiedonkeruussa huomioitiin se, ettei kaikkia kysyttyjä tietoja saapuvista opiskelijoista ole mahdollista saada. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus ja Suomesta ulkomaille suuntautuva opettajaliikkuvuus on myös kerätty henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus edelleen maittain summatietoina. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun opetushenkilöstön liikkuvuudessa vaihdon pituudeksi hyväksyttiin vain vähintään 5 päivää kestäneet matkat, kuten edellisenäkin tilastointivuotena. Pitkäkestoisen opiskelijavaihdon kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyiden alle kaksi viikkoa. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty.

3. Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2010 3.1. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 2794 opiskelijaa (5,5 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 12,6 %. Lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 2697 opiskelijaa (5,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 25,3 %. Opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 1935 henkilöä, lisäystä edellisvuoteen 9,5 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan sekä liiketalouden perustutkinto-opiskelijat. Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Catering-alan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Opiskelijoita Suomesta 416 298 283 174 169 123 103 88 77 71 Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä

Yleisintä ulkomaille lähtö on muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä työskentelevän henkilöstön keskuudessa. Tutkinto Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Maatalousalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Henkilökuntaa Suomesta 458 158 131 116 105 81 68 61 60 58 Taulukko 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 68 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 46 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 58 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat koulupohjaista perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 82 % suoritti koulupohjaista perustutkintoa. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 56 % työskenteli koulupohjaisen perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (40 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (41 %). Pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssäoppiminen (92 %).

Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 34 % järjestettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 25 % Leonardo da Vinci -ohjelman avulla. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa. Opettajaliikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. 3.2. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen saapui 2749 opiskelijaa (5,4 % aloittaneista), mikä on 13,3 % enemmän kuin vuonna 2009. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä maatalousalan perustutkintoa. Tutkinto Liiketalouden perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Puualan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkintos Opiskelijoita Suomeen 490 302 189 174 160 156 127 102 91 90

Suomeen tuli saman verran miehiä ja naisia Suomeen saapuvien opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasainen. Saapuneista 50 % oli miehiä ja 49 % naisia, 1 % saapuneista oli tilastoitu sukupuoleltaan tuntemattomaksi. Useimmat Suomeen saapuneet opiskelevat koulupohjaista perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 81 % suoritti koulupohjaista perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (49 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (15 %). Vaihtojakson tarkoituksena oli puolella Suomen saapuneista työssäoppiminen ja puolella muu opiskelu. Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 4 viikkoa. 3.3. Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus Suomeen saapui 2113 opettajaa tai muuta opetushenkilökunnan edustajaa, lisäystä edellisvuoteen 2,6 %. 3.4. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Lyhyt- ja pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Espanja, Saksa ja Britannia. Opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Ranska, Italia, Viro ja Unkari. Opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Britannia, Ranska ja Portugali. Opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Venäjä, Viro, Korean Tasavalta ja Ranska. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan.

Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia 1,9 1,3 6,6 11,5 Afrikka 1,9 0,2 1,8 0,5 Eurooppa 94,6 97,6 89,7 86,4 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,0 0,0 0,2 0,1 Pohjois-Amerikka 1,0 0,7 1,6 1,1 Oseania 0,5 0,2 0,2 0,4 Yhteensä Taulukko 3. Liikkuvuus maanosittain (%) 10

4. Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006 2010 Vuonna 2010 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 5491 opiskelijaa, mikä on 10 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku näkyy ainoastaan lyhytkestoisille eli alle kahden viikon jaksoille lähteneissä. Edellisenä tilastointivuonna 2009 lyhytkestoisten vaihtojen osuus oli kasvanut edellisestä, joten tämä liikkuvuusmuoto näyttää olevan hyvin herkkää vaihteluille. Suhteutettaessa liikkujien määrä vuonna 2009 1 opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään nähdään, että ulkomaille lähti keskimäärin 11 % aloittaneista eli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2010 Suomeen saapui 2749 ulkomaista opiskelijaa, eli lisäystä edellisvuoteen on 13 %. Vuonna 2009 saapuvien osuus oli laskenut edellisvuodesta, mutta laskuun saattoi tuolloin vaikuttaa työssäoppimispaikkojen edellisvuotta huonompi saatavuus talouden laskusuhdanteen myötä. Saapuneiden osuus on nyt 5 % Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista. 1 Vuonna 2010 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 11

Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina 2006 2010. Vuosien 2008 ja 2009 välillä näkyy nousua erityisesti Suomesta lähteneiden opiskelijoiden lukumäärissä. Tähän saattoi vaikuttaa aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen tilastointiin vuonna 2009. Lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrän lasku on puolestaan laskenut ulkomaille lähteneiden kokonaislukua vuosien 2009 ja 2010 välillä, vaikka pelkkä pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus onkin noussut edellisvuodesta lähes 13 %. Opiskelijaliikkuvuuden kehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että Suomesta lähtevien lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty. 7000 6000 6094 5000 5343 5491 4000 4492 4284 3000 2000 2059 2038 2510 2425 2749 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 Suomesta Suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2006 2010 12

Vuonna 2010 Suomeen saapui 2113 ja Suomesta lähti 1935 opettajaa. Saapuvien määrä kasvoi lähes 3 % ja lähtevien 10 % edellisestä tilastointivuodesta. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun henkilöstön lukumäärällinen kehitys vuosina 2006 2010. Opettajien liikkuvuus laski vuosien 2007 ja 2008 välillä ja osasyynä tähän oli tilastointitavan muutos: vuoden 2008 tilastointiin hyväksyttiin vain vähintään viisi työpäivää kestäneet matkat. Aikaisempina tällaista rajoitusta matkan pituuden suhteen ei ollut. Vuodesta 2009 lähtien opettajaliikkuvuudessa on ollut tasaista kasvua ja Suomeen saapuvien opettajien ja asiantuntijoiden määrä on ylittänyt lähtevien määrän. 2500 2000 1500 1733 1653 1948 1908 1600 1601 2060 1767 2113 1935 0 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 Suomesta Suomeen Kuvio 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kehitys 2006 2010 13

5. Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Vuonna 2010 Suomesta lähti 2794 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen saapui 2749 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 1905 eli 68 % ja miehiä 889 eli 32 %. Vuonna 2009 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista vain 48 % oli naisia eli suhteellisesti naiset ovat miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1341 eli 49 % ja miehiä 1377 eli 50 %. Prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista suoritti koulupohjaista perustutkintoa. Koulupohjaista ammattitutkintoa suoritti 17 % lähteistä ja 14 % saapuvista opiskelijoista. Muut opiskelumuodot ovat etenkin ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden keskuudessa harvinaisempia, mutta Suomeen saapuneista opiskelijoista 4 % suoritti oppisopimuspohjaista perustutkintoa. Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Koulupohjainen perustutkinto 2279 81,6 2213 80,5 Koulupohjainen ammattitutkinto 484 17,3 386 14,0 Koulupohjainen erikoisammattitutkinto 0 0,0 0 0,0 Oppisopimuspohjainen perustutkinto 20 0,7 120 4,4 Oppisopimuspohjainen ammattitutkinto 5 0,2 30 1,1 Oppisopimuspohjainen erikoisammattitutkinto 6 0,2 0 0,0 Yhteensä 2794 2749 Taulukko 4. Pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan 2010 14

Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä 65 % ja Suomeen saapuneista 60 % on 16 20- vuotiaita. Lähteneistä 24 % ja saapuneista 14 % on 21 25-vuotiaita. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19-vuotiaana ja Suomeen saavuttiin 20-vuotiaana.* Ikäjakauma Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Yli 60 vuotta 1 0,0 6 0,2 51 60 vuotta 30 1,1 6 0,2 41 50 vuotta 50 1,8 16 0,6 31 40 vuotta 79 2,8 56 2,0 26 30 vuotta 141 5,0 53 1,9 21 25 vuotta 677 24,2 400 14,6 16 20 vuotta 1816 65,0 1660 60,4 Tuntematon 552 20,1 Yhteensä 2794 2749 Taulukko 5. Pitkäkestoisen ja Suomeen saapuvan opiskelijaliikkuvuuden ikäjakauma 2010 * Mediaani tilastoidusta syntymävuosista Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 6 on esitetty pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita lähti ulkomaanjaksolle eniten eli 416 henkilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijoiden (298) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto-opiskelijoiden (283) joukossa. Molemmissa tutkinnoissa lähtijämäärät ovat nousseet vuodesta 2009. Suomeen saapui eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (490). Toiseksi useimmiten ulkomaisia opiskelijoita saapui suorittamaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (302) ja kolmanneksi maatalousalan perustutkintoa (189). 15

Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Jalkinealan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Pintakäsittelyn perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Opiskelijoita Suomesta 88 66 77 69 3 59 298 2 56 3 3 71 17 41 174 15 19 12 283 19 17 53 10 5 123 169 4 16 13 18 50 16 6 23 4 Opiskelijoita Suomeen 70 84 127 43 2 25 174 0 17 3 0 90 16 11 68 6 30 15 490 20 22 24 10 3 189 160 0 59 24 87 39 1 0 14 2 16

Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Tekstiilialan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilualan perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Yhteensä 43 39 70 1 416 4 103 65 7 13 45 10 62 5 6 3 2794 91 50 102 0 302 5 156 49 0 5 25 6 19 4 10 0 2749 Taulukko 6. Pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2010 Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu erikoisammattitutkintoja (esim. eläintenhoitaja, informaatio- ja kirjastopalveluala, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto). Saapuvien osalta oli mainittu mm. sosiaalipedagogi ja erinäisiä vaatetusalan erikoiskursseja. Koulutusaloittain tarkasteltuna ulkomaanjaksot ovat yleisempiä suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2010 tekniikan ja liikenteen alalla (25 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (20 %) sekä sosiaali- ja terveysala (20 %) ovat jaetulla toisella sijalla. Suomeen saapuneiden osalta eniten opiskelijoita vastaanotettiin tekniikan ja liikenteen alalla (27 %). Liiketalouden ja hallinnon ala (18 %) vastaanotti toiseksi eniten ja matkailu-, ravitsemis- ja talousala (17 %) kolmanneksi eniten opiskelijoita. Taulukossa 7 on lähteneiden opiskelijoiden määrä vuosina 2009 ja 2010 sekä Suomeen saapuneiden määrä vuonna 2010 suhteutettuna alalla aloittaneisiin. Luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta lähdetään edelleen yhtä aktiivisesti vaihtoon kuin vuonna 2009. Kulttuuriala sen sijaan on noussut niiden ohi aktiivisimmin opiskelijoita ulkomaille lähettäväksi alaksi. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu erityisen aktiivisena. Syynä voi olla se, että tähän luokkaan on todennäköisesti sijoitettu ne 17

ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Myös luonnonvara- ja ympäristöala vastaanottaa aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita. Saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuus on edellisvuosina tilastoitu summatietoina, joten luvuilla ei ole vertailupohjaa. Opiskelijoita Suomesta % aloittaneista 2010 % aloittaneista 2009 Opiskelijoita Suomeen % aloittaneista 2010 Humanistinen ja kasvatusala 72 7,6 5,0 69 7,3 Kulttuuriala 324 8,8 7,4 173 4,7 Liiketalouden ja hallinnon ala 283 5,0 6,0 490 8,6 Luonnontieteiden ala 45 2,6 1,6 25 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala 693 3,3 2,9 728 3,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 231 8,2 8,2 322 11,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 563 7,0 6,6 376 4,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 565 8,5 8,5 479 7,2 Muu koulutus 18 4,4 5,2 87 21,5 Taulukko 7. Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden muutos suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin sekä Suomeen saapuneiden osuus koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1114 opiskelijaa eli 40 % kaikista lähteneistä. Leonardo-ohjelman kautta Suomeen saapui 1334 opiskelijaa eli 49 % saapuneista. Lähes 41 % ulkomaille lähteneiden liikkuvuusjärjestelyistä hoidettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella. Suomeen saapuneista 15 % liikkui oppilaitoksen rahalla ja 13 % Comenius- tai Grundtvig-ohjelmien rahoituksella. Luokka muu rahoitus oli yleinen erityisesti Suomeen saapuneiden kohdalla. 18

Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Leonardo da Vinci 1114 39,9 1334 48,5 Comenius/Grundtvig 68 2,4 354 12,9 Nordplus 67 2,4 232 8,4 Opetushallituksen rahoittama 159 5,7 29 1,1 Oppilaitoksen itse rahoittama 1131 40,5 421 15,3 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 128 4,6 56 2,0 Muu rahoitus 127 4,5 323 11,7 Yhteensä 2794 2749 Taulukko 8. Liikkuvuusjärjestelyt pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2010 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (92 %). Suomeen saapuneiden osalta sekä työssäoppiminen että muu opiskelu ovat lähes yhtä yleisiä. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % työssäoppiminen 2560 91,6 1367 49,7 muu opiskelu 234 8,4 1382 50,3 Yhteensä 2794 2749 Taulukko 9. Ulkomaanjakson tarkoitus 2010 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 ja pisimmät 48 viikkoa. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhyimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät jopa pari vuotta. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 10 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden 19

osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois-Pohjanmaalle tuli paljon ulkomaisia opiskelijoita ja sieltä myös lähti paljon opiskelijoita vaihtoon. Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä-Karjala 116 2,1 16 0,6 Etelä-Pohjanmaa 243 4,4 143 5,2 Etelä-Savo 132 2,4 105 3,8 Itä-Uusimaa 158 2,9 10 0,4 Kainuu 50 0,9 96 3,5 Kanta-Häme 206 3,8 76 2,8 Keski-Pohjanmaa 210 3,8 144 5,2 Keski-Suomi 303 5,5 138 5,0 Kymenlaakso 188 3,4 132 4,8 Lappi 244 4,4 145 5,3 Pirkanmaa 401 7,3 237 8,6 Pohjanmaa 239 4,4 85 3,1 Pohjois-Karjala 250 4,6 105 3,8 Pohjois-Pohjanmaa 583 10,6 397 14,4 Pohjois-Savo 265 4,8 113 4,1 Päijät-Häme 211 3,8 103 3,7 Satakunta 77 1,4 105 3,8 Uusimaa 1458 26,6 581 21,1 Varsinais-Suomi 157 2,9 18 0,7 Yhteensä 5491 2749 Taulukko 10. Pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2010 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 11 ovat eroteltuina pitkä- ja lyhytkestoisten vaihtojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2009 ja 2010 välillä. Merkittävin lasku lähteneiden määrässä on tapahtunut Kainuussa, jossa lyhytkestoisten vaihtojen määrä on laskenut 74 % ja pitkäkestoistenkin lähes kolmanneksella. Myös Lappi, joka vielä vuonna 2009 lähetti heti Uudenmaan jälkeen eniten opiskelijoita ulkomaille, erottuu nyt yli 60 % laskullaan lyhytkestoisten vaihtojen määrässä. Huomattavaa kasvua Suomesta ulkomaille suuntautuvien vaihtojen määrässä on tapahtunut Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla. 20

Vaikka Kainuusta lähdettiin vuonna 2010 entistä harvemmin vaihtoon, on se kuitenkin houkutellut yli kolminkertaisen määrän ulkomaisia opiskelijoita edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa vastaanottivat paljon ulkomaisia opiskelijoita edelliseen tilastointivuoteen verrattuna. Maakunta Suomesta pitkät vaihdot 2010 Suomesta pitkät vaihdot 2009 Muutos % Suomesta lyhyet vaihdot 2010 Suomesta lyhyet vaihdot 2009 Muutos % Suomeen 2010 Suomeen 2009 Muutos % Etelä-Karjala 77 46 67,4 39 33 18,2 16 30-46,7 Etelä-Pohjanmaa 70 120-41,7 173 296-41,6 143 127 12,6 Etelä-Savo 66 65 1,5 66 45 46,7 105 145-27,6 Itä-Uusimaa 14 10 40,0 144 214-32,7 10 6 66,7 Kainuu 40 55-27,3 10 39-74,4 96 30 220,0 Kanta-Häme 108 124-12,9 98 142-31,0 76 72 5,6 Keski-Pohjanmaa 129 107 20,6 81 165-50,9 144 124 16,1 Keski-Suomi 133 152-12,5 170 167 1,8 138 60 130,0 Kymenlaakso 134 89 50,6 54 52 3,8 132 132 0,0 Lappi 107 91 17,6 137 354-61,3 145 249-41,8 Pirkanmaa 219 173 26,6 182 167 9,0 237 124 91,1 Pohjanmaa 143 105 36,2 96 45 113,3 85 79 7,6 Pohjois-Karjala 140 107 30,8 110 121-9,1 105 87 20,7 Pohjois-Pohjanmaa 249 203 22,7 334 374-10,7 397 183 116,9 Pohjois-Savo 191 150 27,3 74 113-34,5 113 204-44,6 Päijät-häme 140 124 12,9 71 117-39,3 103 74 39,2 Satakunta 42 57-26,3 35 45-22,2 105 87 20,7 Uusimaa 749 603 24,2 709 999-29,0 581 496 17,1 Varsinais-Suomi 43 99-56,6 114 126-9,5 18 116-84,5 Yhteensä 2794 2480 12,7 2697 3614-25,4 2749 2425 13,4 Taulukko 11. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2009 ja 2010. 21

Lapin laskenut aktiivisuus näkyy erityisesti tarkasteltaessa liikkuvuutta lääneittäin suhteessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneisiin. Lähteneiden osalta Lapin aktiivisuus on laskenut vuosien 2009 ja 2010 välillä 19,9 %:sta 10,4 %:iin ja Suomeen saapuvien osalta laskua on 11,1 %:sta 6,2 %:iin. Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Yhteensä 12,5 8,9 10,5 12,5 10,4 10,9 4,9 4,8 5,2 9,7 6,2 5,4 Taulukko 12. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2010 lääneittäin suhteessa vuonna 2009* aloittaneisiin (%) * Vuonna 2010 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 90 % opiskelijoista. Oppisopimustoimistot ja -keskukset vastaanottavat useammin ulkomaisia opiskelijoita kuin lähettävät opiskelijoita ulkomaanjaksoille. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillinen oppilaitos 5226 95,17 2520 91,67 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,00 0 0,00 Ammatillinen erityisoppilaitos 111 2,02 117 4,26 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 76 1,38 2 0,07 Oppisopimustoimisto/-keskus 78 1,42 107 3,89 Tuntematon 3 0,11 Yhteensä 5491 2749 Taulukko 13. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2010 22

6. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2010 ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden henkilöstöä lähti Suomesta ulkomaille yhteensä 1935 henkilöä. Vähän yli puolet Suomesta ulkomaille lähteneestä henkilöstöstä on naisia. Opettajat ja muu henkilöstö % Mies Nainen Tuntematon Yhteensä 818 1116 1 1935 42,3 57,7 0,1 Taulukko 14. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön sukupuolijakauma 2010 Runsaat puolet ulkomaille lähteistä opettajista työskentelee koulupohjaisen perustutkinnon parissa. Hallintohenkilöstön osuus ulkomaanjaksoille lähteistä on 30 %. Opiskelumuoto Opettajat ja muu henkilöstö % Koulupohjainen perustutkinto Koulupohjainen ammattitutkinto Koulupohjainen erikoisammattitutkinto Oppisopimuspohjainen perustutkinto Oppisopimuspohjainen ammattitutkinto Oppisopimuspohjainen erikoisammattitutkinto Muu esim. hallintohenkilöstö Yhteensä 1092 231 16 1 0 2 593 1935 56,4 11,9 0,8 0,1 0,0 0,1 30,6 Taulukko 15. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu henkilöstö opiskelumuodoittain 2010 23

Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 16 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Yleisintä ulkomaille lähtö on muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä työskentelevän henkilöstön keskuudessa (esim. hallintohenkilöstö): lähtijöitä 458 henkilöä. Toiseksi yleisintä liikkuvuus oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (158 henkilöä) ja kolmanneksi yleisintä liiketalouden perustutkinnon (131 henkilöä) parissa työskentelevien opettajien ja muun henkilöstön keskuudessa. Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Bioenergia-alan tutkinto Catering-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Jalkinealan perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Opettajat ja muu henkilöstö 40 51 0 32 21 12 105 0 1 17 3 7 46 14 18 81 1 5 1 131 6 27 22 0 6 61 24

Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) Muu tutkinto, mikä? Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Pintakäsittelyn perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Tekstiilialan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilualan perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen tutkinto Yhteensä 36 5 38 0 21 116 458 68 14 11 13 4 34 34 60 4 158 3 58 21 1 5 33 10 16 1 5 0 1935 Taulukko 16. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain 2010 Muu tutkinto -luokan olivat useimmiten valinneet valmentavassa ja/tai kuntouttavassa ohjauksessa työskentelevät henkilöt. Koulutusaloittain tarkasteluna luokka Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallintohenkilöstö sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu 25

henkilöstö, on suurin ulkomaanjaksoja tekevä ryhmä. Koulutusalakohtaiset suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähestulkoon samana vuosien 2009 ja 2010 välillä lukuun ottamatta liiketalouden ja hallinnon alan vajaan 4 prosenttiyksikön laskua sekä tekniikan ja liikenteen alan 2 prosenttiyksikön nousua. Opettajia Suomesta 2010 % 2009 % Humanistinen ja kasvatusala 19 1,0 0,5 Kulttuuriala 165 8,5 7,5 Liiketalouden ja hallinnon ala 131 6,8 10,4 Luonnontieteiden ala 33 1,7 1,2 Tekniikan ja liikenteen ala 405 20,9 18,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 156 8,1 8,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 193 10,0 9,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 191 9,9 9,8 Muu koulutus 642 33,2 33,4 Yhteensä 1935 Taulukko 17. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2010 ja 2009 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2010 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 34 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 14 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 36 % ja 13 %. Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelmaa käytti nyt neljännes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista. Muun rahoituksen osuus on puolestaan noussut vuodesta 2009. Liikkuvuusohjelma Opettajat ja muu henkilöstö 2010 % 2009 % Leonardo da Vinci 478 25 28 Comenius/Grundtvig 212 11 11 Nordplus 41 2 5 Opetushallituksen rahoittama 276 14 13 Oppilaitoksen itse rahoittama 664 34 36 Muu rahoitus 264 14 7 Yhteensä 1935 Taulukko 18. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa 2010 ja 2009 26

Opettajat ja muu henkilöstö lähtivät vuonna 2010 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia; tämä osuus oli entisestään noussut. Kyseessä olivat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Työelämäjaksojen ja opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta on vastaavasti laskenut edellisestä tilastointivuodesta. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu henkilöstö 2010 % 2009 % työelämäjakso 148 8 14 opettajavaihto 308 16 19 Muu 1479 76 68 Yhteensä 1935 Taulukko 19. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjakson tarkoitus 2010 ja 2009 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. Liikkuvuudesta tilastoitiin vain vähintään yhden viikon mittaisen matkat, joten lyhimmillään matkat kestivät siis viikon ja pisimmillään 17 viikkoa. Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus Suomeen saapui 2113 opettajaa tai muuta opetushenkilökunnan edustajaa. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta henkilöstöä. Myös Pohjois-Pohjanmaan osuus opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta on edelleen merkittävä Suomesta lähteneiden osalta. Pohjois-Pohjanmaalle saapui huomattavasti enemmän ulkomaisia opettajia kuin edellisvuonna. Itä-Uusimaa on tilastollisesti mielenkiintoinen, sillä sieltä lähti vähemmän opettajia vaihtoon kuin edellisvuonna, mutta maakunta vastaanotti nyt kymmenkertaisen määrän ulkomaisia opettajia. 27

Suomesta Maakunta 2010 % Suomesta 2009 Muutos % Suomeen 2010 % Suomeen 2009 Muutos % Etelä-Karjala 22 1,1 33-33,3 18 0,9 10 80,0 Etelä-Pohjanmaa 71 3,7 84-15,5 43 2,0 34 26,5 Etelä-Savo 90 4,7 79 13,9 74 3,5 138-46,4 Itä-Uusimaa 8 0,4 17-52,9 53 2,5 5 960,0 Kainuu 31 1,6 32-3,1 30 1,4 22 36,4 Kanta-Häme 70 3,6 63 11,1 88 4,2 43 104,7 Keski-Pohjanmaa 140 7,2 154-9,1 115 5,4 119-3,4 Keski-Suomi 143 7,4 131 9,2 132 6,2 45 193,3 Kymenlaakso 50 2,6 41 22,0 61 2,9 61 0,0 Lappi 75 3,9 81-7,4 108 5,1 123-12,2 Pirkanmaa 102 5,3 85 20,0 146 6,9 78 87,2 Pohjanmaa 53 2,7 64-17,2 44 2,1 87-49,4 Pohjois-Karjala 97 5,0 96 1,0 56 2,7 67-16,4 Pohjois-Pohjanmaa 245 12,7 194 26,3 226 10,7 127 78,0 Pohjois-Savo 75 3,9 62 21,0 25 1,2 123-79,7 Päijät-häme 82 4,2 53 54,7 158 7,5 110 43,6 Satakunta 69 3,6 70-1,4 42 2,0 84-50,0 Uusimaa 468 24,2 373 25,5 665 31,5 747-11,0 Varsinais-Suomi 44 2,3 55-20,0 29 1,4 37-21,6 Yhteensä 1935 1767 9,5 2113 2060 2,6 Taulukko 20. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maakunnittain 2010 sekä muutos vuoteen 2009 Lääneittäin tarkasteluna Etelä-Suomen lääni sekä vastaanottaa että lähettää eniten opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaille. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Yhteensä Suomesta 36,2 32,1 13,5 14,3 3,9 Suomeen 49,4 26,1 7,3 12,1 5,1 Taulukko 21. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus lääneittäin 2010 (%) 28

Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatilliset erityisoppilaitokset kuitenkin lähettävät ja vastaanottavat opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaanjaksoille useammin kuin opiskelijoita. Oppilaitostyyppi Opettajia Suomesta % Opettajia Suomeen % Ammatillinen oppilaitos 1707 88,2 1904 90,1 Ammatillinen erikoisoppilaitos 1 0,1 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 123 6,4 106 5,0 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 70 3,6 73 3,5 Oppisopimustoimisto/-keskus 34 1,8 30 1,4 Yhteensä 1935 2113 Taulukko 22. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2010 29

7. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus oli erittäin Eurooppa-painotteista. Sekä Suomesta lähteiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun henkilöstön kohdalla suosituimmat kohdemaat sijaitsevat edelleen Euroopassa, mutta Suomeen saapui entistä enemmän opettajia Aasiasta. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhytaikaisia. Keski- ja Etelä-Eurooppaan taas mennään useimmiten pitkäaikaisemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen taas tullaan useimmiten Keski-Euroopasta. Verrattuna edelliseen tilastointivuoteen Unkari on noussut uutena 10 suosituimman kohdemaan joukkoon. Kohdemaa Lähteneet pitkäkestoiset Kohdemaa Lähteneet lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet Espanja 566 Viro 785 Saksa 672 Saksa 359 Ruotsi 686 Ranska 380 Britannia 252 Saksa 225 Italia 154 Ruotsi 200 Venäjä 161 Viro 153 Ranska 180 Britannia 105 Unkari 148 Alankomaat 151 Italia 98 Ruotsi 140 Unkari 109 Espanja 71 Espanja 133 Viro 108 Ranska 69 Alankomaat 107 Italia 88 Portugali 52 Venäjä 102 Venäjä 75 Latvia 51 Norja 94 Taulukko 23. Pitkä- ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata Opettajavierailuissa suurin yksittäinen kohdemaa on Saksa, josta myös tulee paljon opetushenkilökuntaa Suomeen. Saksa oli suosituin lähtö- ja kohdemaa myös edellisenä tilastointivuotena. 10 suosituimman lähtömaan joukkoon on nyt uutena maana noussut Korean tasavalta. 30

Kohdemaa Lähteneet Lähtömaa Saapuneet Saksa 231 Saksa 228 Espanja 172 Venäjä 218 Britannia 169 Viro 161 Ranska 118 Korean tasavalta 149 Portugali 116 Ranska 143 Italia 115 Alankomaat 138 Venäjä 115 Espanja 103 Viro 93 Norja 103 Alankomaat 76 Unkari 78 Ruotsi 75 Ruotsi 77 Taulukko 24. Ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata. Aasian osuus opiskelijaliikkuvuudesta on hieman laskenut edellisvuodesta, mutta vastaavasti sinne suuntautui ja sieltä tuli enemmän opettajia vuonna 2010 kuin edellisvuonna. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia 86 18 37 128 242 Afrikka 62 42 6 35 10 Eurooppa 2563 2634 2682 1735 1826 Latinalainen Amerikka ja Karibia 2 0 0 3 2 Pohjois-Amerikka 53 1 18 30 24 Oseania 28 2 6 4 9 Yhteensä 2794 2697 2749 1935 2113 Taulukko 25. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maanosittain 2010 31

Taulukossa 26 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia 86 18 37 128 242 Arabiemiirikunnat 0 0 0 4 0 Bangladesh 0 0 0 0 0 Filippiinit 2 0 0 2 1 Georgia 0 0 0 0 0 Hong Kong 0 0 0 1 0 Indonesia 0 1 0 2 Intia 13 0 0 17 2 Irak 0 0 0 0 0 Iran 1 0 0 0 0 Israel 2 0 0 0 2 Japani 0 5 6 12 Kiina 23 1 11 39 18 Korean tasavalta 1 0 0 0 149 Kuwait 0 0 0 0 0 Kypros 0 8 0 Laos 1 0 0 0 0 Malediivit 0 0 0 0 0 Malesia 0 0 0 0 0 Nepal 2 0 0 5 0 Saudi-Arabia 0 0 0 1 0 Singapore 0 0 0 0 0 Sri Lanka 1 0 0 1 0 Syyria 0 0 0 0 0 Taiwan 0 0 0 0 0 Thaimaa 0 0 2 0 Turkki 16 13 20 41 56 Vietnam 1 0 0 1 0 32

Afrikka 62 42 6 35 10 Algeria 1 0 0 0 0 Botswana 0 0 6 0 Egypti 2 0 3 1 Etelä-Afrikka 1 0 0 0 3 Etiopia 0 0 1 0 Gambia 0 0 0 0 0 Ghana 0 0 0 0 Kamerun 2 0 0 0 0 Kenia 2 0 0 0 0 Marokko 0 0 0 0 3 Mauritius 1 0 0 0 0 Namibia 21 0 0 12 2 Nigeria 2 0 0 0 0 Reunion 0 0 1 0 0 Ruanda 0 0 0 1 0 Sambia 0 0 0 1 0 Senegal 2 0 0 1 0 Sierra Leone 0 4 1 0 Swazimaa 0 0 0 0 0 Tansania 0 0 9 1 Togo 0 0 0 0 0 Tunisia 0 0 1 0 0 Eurooppa 2563 2634 2682 1735 1826 Alankomaat 151 16 107 76 138 Belgia 21 20 59 Britannia 252 105 48 169 76 Bulgaria 1 2 21 7 Espanja 1 133 172 103 Färsaaret 1 Irlanti 24 17 5 Islanti 2 0 46 33 20 Italia 154 115 54 Itävalta 27 26 33

Kreikka 27 24 2 14 20 Kroatia 2 0 4 3 2 Latvia 11 51 15 12 13 Liechtenstein 0 0 1 0 0 Liettua 19 26 54 32 45 Luxemburg 0 6 0 3 0 Malta 2 7 21 1 Mansaari 0 0 0 0 0 Norja 103 Portugali 1 52 11 116 3 Puola 20 27 42 30 61 Ranska 180 69 380 118 143 Romania 0 4 4 14 16 Ruotsi 200 686 140 75 77 Saksa 225 672 231 228 Serbia 0 10 6 8 Slovakia 10 12 Slovenia 11 72 29 52 Sveitsi 20 0 5 6 Tanska 28 54 39 55 Tsekki 23 25 56 29 35 Ukraina 0 0 0 0 0 Unkari 109 33 148 49 78 Valko-Venäjä 0 0 0 0 0 Venäjä 161 102 115 218 Viro 108 785 153 93 161 Latinalainen Amerikka ja Karibia 2 0 0 3 2 Brasilia 0 0 0 1 2 Chile 0 0 0 0 0 Costa Rica 0 0 0 0 0 Ecuador 0 0 0 1 0 Guatemala 0 0 0 0 0 Kuuba 0 0 0 0 0 34

Meksiko 2 0 0 0 0 Panama 0 0 0 0 0 Peru 0 0 0 1 0 Pohjois-Amerikka 53 1 18 30 24 Kanada 19 0 16 5 7 Saint-Pierre ja Miquelon 1 0 0 0 0 Yhdysvallat USA 33 1 2 25 17 Oseania 28 2 6 4 9 Australia 26 2 6 4 8 Uusi-Seelanti 2 0 0 0 1 Kaikki yhteensä 2794 2697 2749 1935 2113 Taulukko 26. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain 2010 35

8. Sammanfattning: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen 2010 8.1. Mobilitet från Finland utomlands Totalt 2 794 studerande (5,5 % av alla nya studerande) åkte ut på en långvarig, minst 2 veckor lång utlandsperiod; 12,6 % ökning jämfört med året innan. Totalt 2 697 studerande (5,3 % av alla nya studerande) åkte ut på en kortvarig utlandsperiod som var kortare än 2 veckor; 25,3 % minskning jämfört med året innan. Antalet lärare och övrig personal som åkte utomlands uppgick till 1 935 personer; 9,5 % ökning jämfört med året innan. Mobilitet per examen Mest mobilitet förekom bland grundexamensstuderande inom social- och hälsovård, hotell- och restaurangbranschen samt företagsekonomi. Examen Grundexamen inom social- och hälsovård Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom företagsekonomi Grundexamen inom hantverk och konstindustri Grundexamen inom turism Grundexamen inom lantbruk Grundexamen inom elbranschen Grundexamen inom audiovisuell kommunikation Grundexamen inom catering Grundexamen inom maskin- och metallbranschen Studerande från Finland 416 298 283 174 169 123 103 88 77 71 Tabell 1. Långvarig studentmobilitet per examen, de 10 vanligaste 36

Det är vanligast att åka utomlands bland personalen som arbetar med andra uppgifter än direkt undervisning. Examen Övrig uppgift (t.ex. administrativ personal) Grundexamen inom social- och hälsovård Grundexamen inom företagsekonomi Övrig utbildning (t.ex. språklärare) Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom hantverk och konstindustri Annan examen Grundexamen inom lantbruk Grundexamen inom byggnadsbranschen Grundexamen inom elbranschen Personal från Finland 458 158 131 116 105 81 68 61 60 58 Tabell 2. Mobilitet bland lärare och övrig personal per examen, de 10 vanligaste Majoriteten av deltagarna är kvinnor Studentmobiliteten är kvinnodominerad: 68 % av dem som åkte ut på en långvarig utlandsperiod var kvinnor. Inom yrkesutbildningen är 46 % av studerandena kvinnor, vilket alltså innebär att kvinnor oftare än män deltar i utlandsperioder. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland var 58 % kvinnor. De flesta deltagarna studerar för en skolbaserad grundexamen Av de studerande som åkte ut på en långvarig utlandsperiod studerade 82 % för en skolbaserad grundexamen. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland arbetade 56 % inom utbildning för skolbaserad grundexamen. Mobilitetsarrangemang och utlandsperiodens syfte Inom långvarig studentmobilitet sköttes arrangemangen oftast via programmet Leonardo da Vinci (40 %) eller med läroinrättningens egen finansiering (41 %). Syftet med de långvariga utlandsperioderna var oftast inlärning i arbetet (92 %). 37

Av lärarnas och den övriga personalens mobilitet arrangerades 34 % med läroinrättningens egen finansiering och 25 % via programmet Leonardo da Vinci. Syftet med lärarnas och den övriga personalens utlandsperioder var oftast annat än period i arbetslivet eller lärarutbyte, exempelvis samarbetsprojekt, utvecklingsprojekt eller förberedande besök. Mobilitetsperiodens längd Perioderna inom den långvariga studentmobiliteten var i genomsnitt 6 veckor. Längden på lärarmobilitetsperioderna var i genomsnitt 1,3 veckor. 8.2. Studentmobilitet till Finland Det kom 2 749 studerande (5,4 % av nya studerande) till Finland, vilket är 13,3 % mer än 2009. Mobilitet per examen Flest utländska studerande kom till Finland för att studera inom grundexamen inom företagsekonomi, social- och hälsovård samt lantbruk. Examen Grundexamen inom företagsekonomi Grundexamen inom social- och hälsovård Grundexamen inom lantbruk Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom turism Grundexamen inom elbranschen Grundexamen inom catering Grundexamen inom byggnadsbranschen Grundexamen inom träbranschen Grundexamen inom maskin- och metallbranschen Studerande till Finland 490 302 189 174 160 156 127 102 91 90 38

Det kom lika många män som kvinnor till Finland Könsfördelningen bland studerandena som kom till Finland var jämn. Av de inkommande var 50 % män och 49 % kvinnor; 1 % av de inkommande hade angetts i statistiken med okänt kön. De flesta inkommande studerar för en skolbaserad grundexamen Av studerandena som kom till Finland studerade 81 % för en skolbaserad grundexamen. Mobilitetsarrangemang och utlandsperiodens syfte Arrangemangen för de inkommande utbytesstuderandena sköttes oftast via programmet Leonardo da Vinci (49 %) eller med läroinrättningens egen finansiering (15 %). Syftet för utbytesperioden var inlärning i arbete för hälften av dem som kom till Finland och den andra hälften kom hit för övriga studier. Mobilitetsperiodens längd Perioderna inom studentmobiliteten till Finland var i genomsnitt 4 veckor. 8.3. Lärarmobilitet till Finland Det kom 2 113 lärare eller representanter för övrig undervisningspersonal till Finland; 2,6 % ökning jämfört med året innan. 8.4. Samarbetsländer och -regioner inom internationell mobilitet De vanligaste målländerna för kort- och långvarig studentmobilitet var Estland, Sverige, Spanien, Tyskland och Storbritannien. De vanligaste hemländerna för utbytesstuderande var Tyskland, Frankrike, Italien, Estland och Ungern. De vanligaste målländerna för lärare och övrig personal var Tyskland, Spanien, Storbritannien, Frankrike och Portugal. De vanligaste hemländerna bland inkommande lärare och övrig personal var Tyskland, Ryssland, Estland, Republiken Korea och Frankrike. Den internationella studentmobiliteten och lärarnas och den övriga personalens mobilitet är koncentrerad till Europa. 39

Utresande studerande Inkommande studerande Utresande lärare Inkommande lärare Asien 1,9 1,3 6,6 11,5 Afrika 1,9 0,2 1,8 0,5 Europa 94,6 97,6 89,7 86,4 Latinamerika och Karibien 0,0 0,0 0,2 0,1 Nordamerika 1,0 0,7 1,6 1,1 Oceanien 0,5 0,2 0,2 0,4 Sammanlagt Tabell 3. Mobilitet per världsdel (%) 40

8. Summary: International mobility in vocational education and training in 2010 9.1. Outward mobility from Finland 2,794 students (5.5% of annual intake) headed abroad for at least two weeks (= longterm mobility); an increase of 12.6% from 2009. 2,697 students (5.3% of annual intake) headed abroad for less than two weeks (= short-term mobility); a decrease of 25.3% from 2009. 1,935 internationally mobile teachers and other staff; an increase of 9.5% from 2009. Mobility by qualification Highest mobility rates with students doing initial vocational qualifications in Social and Health Care; Hotel and Restaurant Services; and Business and Administration. Qualification Initial vocational qualification in Social and Health Care Initial vocational qualification in Hotel and Restaurant Services Initial vocational qualification in Business and Administration Initial vocational qualification in Crafts and Design Initial vocational qualification in Tourism Industry Initial vocational qualification in Agriculture Initial vocational qualification in Electrical Engineering Initial vocational qualification in Audiovisual Communication Initial vocational qualification in Catering Initial vocational qualification in Metalwork and Machinery Outgoing students from Finland 416 298 283 174 169 123 103 88 77 71 Table 1. Long-term student mobility by qualification, top 10 41

Staff mobility most common among other than teaching staff Qualification/nature of work Other than teaching duties (for example, administrative staff) Initial qualification in Social and Health Care Initial qualification in Business and Administration Providing other education (for example, language teachers) Initial qualification in Hotel and Restaurant Services Initial qualification in Crafts and Design Other qualification, which? Initial qualification in Agriculture Initial qualification in Construction Initial qualification in Electrical Engineering Outgoing staff from Finland 458 158 131 116 105 81 68 61 60 58 Table 2. Teaching and other staff mobility by qualification/nature of work, top 10 Women more mobile than men Student mobility is dominated by women, who make up 68% of the students heading abroad for more than two weeks. Women comprise 46% of the students in vocational education and training and are clearly more mobile than men. 58% of outgoing teachers and staff are women. Most outgoing students doing initial vocational qualifications at upper secondary level 82% of students heading abroad for more than two weeks were doing initial vocational qualifications at upper secondary level. 56% of outgoing teachers and other staff were engaged in programmes leading to initial vocational qualifications at upper secondary level. Funding and purpose of mobility Long-term student mobility usually took place through the Leonardo da Vinci programme (40%) or with the institutions own funding (41%). Long-term mobility was usually intended to enhance on-the-job learning (92%). 42