Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa /2015 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN ISSN /2015 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Lukijalle Tiedon keruu ja määritelmät Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla. 5 5 Korkeakoulut..8 6 Koulutusalat Alueet Suomessa Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Liikkuvuusjärjestelyt Yhteistyömaat ja maanosat Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Sukupuoli.28 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain

4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta. Tässä raportissa esitellään CIMOn ja korkeakoulujen vuoden 2014 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla Näkökulmia kansainvälistymiseen Tietoa ja tilastoja Opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 1

5 2 Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkä- ja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot, lyhytkestoista alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Tieto opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. 2

6 3 Yhteenveto: Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomen korkeakouluissa vuonna 2014 Yleiskuva Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle (yli 3 kk) liikkuvuusjaksolle lähti korkeakouluopiskelijaa, heistä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta Lyhytkestoiselle (alle 3 kk) liikkuvuusjaksolle lähti korkeakouluopiskelijaa, heistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Pitkäkestoisten jaksojen määrä pysyi viime vuoden tasolla, lyhytkestoisten on hieman laskenut. Suhteessa tutkintojen määrään yliopistoissa noin joka kuudes (17%) ja ammattikorkeakouluissa joka viides (20 %) opiskelija lähtee pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle. Ulkomailta Suomeen Pitkäkestoiselle (yli 3 kk) liikkuvuusjaksolle tuli ulkomaalaista opiskelijaa, heistä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin Lyhytkestoiselle (alle 3 kk) liikkuvuusjaksolle tuli ulkomaalaista opiskelijaa, heistä 945 yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Pitkäkestoiselle jaksolle tulevien määrä kasvoi edellisvuodesta, lyhytkestoiselle tulevien määrä väheni. Koulutusalat Yliopistoissa Eniten pitkäkestoista (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuutta on kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla. Suhteessa uusiin opiskelijoihin aktiivisimmat lähettäjäalat ovat kauppa- ja oikeustiede (51% ja 47%). Aktiivisimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja-alat kuvataide ja eläinlääketiede (63% ja 48%) Ammattikorkeakouluissa Eniten pitkäkestoista (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuutta on liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalalla Suhteessa uusiin opiskelijoihin aktiivisin lähettäjäala on matkailu-, ravitsemis- ja talousala (40 %). Aktiivisin ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja-ala on liiketalous ja hallinto (24%). 3

7 Alueet Suomessa Aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat Etelä-Suomen korkeakouluopiskelijat Aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia ovat Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut ja Etelä-Suomen yliopistot. Liikkuvuusjärjestelyt EU:n Erasmus-ohjelma on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen kautta lähtee ulkomaille 54 % ja tulee Suomeen 70 % kaikista opiskelijoista Erasmus-ohjelman osuus on lähtevissä ulkomaanjaksoissa viime vuosian hieman kasvanut saapuvissa pienentynyt. Yli 90 % liikkuvuudesta Suomesta ulkomaille kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelma, korkeakoulun omat sopimukset, opiskelijan itsensä järjestämä free mover opiskelu ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma. Yli 95 % liikkuvuudesta ulkomailta Suomeen kanavoituu neljän suurimman järjestelyn kautta: Erasmus-ohjelman, korkeakoulun omat sopimukset, free mover-opiskelu ja CIMOn stipendit. Maat ja maanosat Kaksi kolmasosaa (67 %) opiskelijaliikkuvuudesta Suomesta ulkomaille suuntautuu Eurooppaan, 18 % Aasiaan. Euroopan osuus on viime vuosina taas hieman kasvanut, samoin Aasian. 80 % opiskelijaliikkuvuudesta ulkomailta Suomeen tulee Euroopasta, 14 % Aasiasta. Suomeen tulevassa liikkuvuudessa Euroopan osuus on hiljalleen pienentynyt, Aasian vahvistunut. Suosituimmat kohdemaat ovat: Saksa, Espanja, Britannia ja Ruotsi Yleisimmät lähtömaat ovat: Saksa, Ranska, Espanja ja Italia 4

8 4 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla Vuonna 2014 Suomesta lähti ulkomaille pitkäkestoiselle eli yli 3 kuukauden jaksolle yhteensä vaihtoopiskelijaa tai harjoittelijaa ja tänne saapui ulkomaalaista opiskelijaa (kuvio 1). Tämän lisäksi Suomesta lähti opiskelijaa ulkomaille lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden mittaiselle jaksolle ja tänne saapui opiskelijaa ulkomailta (kuvio 2) luvun aikana korkeakouluopiskelijoiden tekemät ulkomaanjaksot ovat lisääntyneet, vaikka kasvukäyrissä on ollut myös notkahduksia. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot ulkomailta Suomeen ovat kasvaneet tasaisimmin ja nopeimmin; vuosituhannen alusta määrät ovat kaksinkertaistuneet. Lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen Suomesta ulkomaille määrä on parina viime vuonna vähentynyt Suomesta Suomeen Kuvio 1. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa

9 Suomesta Suomeen Kuvio 2. Lyhytkestoinen (1 vko-3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa Kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitkäkestoisia, yli 3 kuukautta kestäviä ulkomaanjaksoja tarkastelee erikseen, suurimmat erot löytyvät Suomeen tulevissa opiskelijoissa. Yliopistosektorille tulee vuosittain noin opiskelijaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusektorille. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa sektorit ovat lähempänä toisiaan. Ammattikorkeakoulut ovat puolestaan yliopistoja selvästi aktiivisempia lyhytkestoisissa ulkomaanjaksoissa. Ammattikorkeakouluista lähtee alle 3 kuukauden jaksolle ulkomaille neljä kertaa enemmän opiskelijoita kuin yliopistoista. 6

10 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 3. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus , yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK Kuvio 4. Lyhytkestoinen (1 vko-3 kk) opiskelijaliikkuvuus , yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen 7

11 5 Korkeakoulut Vuonna 2014 Suomesta ulkomaille lähtevien määrä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Yliopistosektorilla tapahtui hienoista kasvua, ammattikorkeakoulusektorilla laskua, mutta erot ovat kovin pienet. Korkeakoulujen välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon liikkuvuusluvut ovat kasvaneet tai pienentyneet viime vuodesta. Suomeen saapuvien määrä kasvoi hieman vuodesta 2013 kummallakin sektorilla. Suomesta Suomeen Muutos % Muutos % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,0 Yliopistot yhteensä , ,3 Helsingin yo , ,9 Jyväskylän yo , ,3 Oulun yo , ,2 Tampereen yo , ,3 Åbo Akademi , ,5 Vaasan yo , ,9 Lapin yo , ,0 Tampereen teknillinen yo , ,1 Lappeenrannan teknillinen yo , ,4 Svenska hhs , ,4 Aalto-yo , ,7 Itä-Suomen yo , ,2 Turun yo , ,1 Taideyo , ,5 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Arcada - Nylands svenska yhs , ,9 Centria amk , ,8 Diakonia-amk , ,0 Haaga-Helia amk , ,2 Humanistinen amk , ,2 Hämeen amk , ,7 Jyväskylän amk , ,7 Kajaanin amk , ,4 Karelia-amk , ,9 Kymenlaakson amk , ,3 Lahden amk , ,0 Lapin amk , ,4 Laurea-amk , ,2 Metropolia amk , ,1 Mikkelin amk , ,3 8

12 Oulun seudun amk , ,4 Saimaan amk , ,2 Satakunnan amk , ,3 Savonia amk , ,7 Seinäjoen amk , ,4 Tampereen amk , ,2 Turun amk , ,6 Vaasan amk , ,5 Yhs Novia , ,9 Taulukko 1. Pitkäkestoisen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain Taulukossa 2 alla tarkastellaan aktiivisuutta kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa suhteuttamalla pitkäkestoisten (yli 3 kk) ulkomaanjaksojen määrät uusien opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Absoluuttiset luvut eivät ota huomioon korkeakoulujen välisiä kokoeroja, suhteellisilla luvuilla on luontevampaa verrata korkeakouluja. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrät on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietokannasta. Uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään suhteuttaminen antavat hyvin erilaisen kuvan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden liikkuvuusaktiivisuudesta. Kun liikkuvuusluvut suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, näyttäytyy yliopistosektori selvästi aktiivisemmalta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Yliopistoissa ulkomaille lähtee vuosittain 26 prosenttia uusien opiskelijoiden määrästä, ammattikorkeakouluissa noin 16 prosenttia. Mutta kun liikkuvuusluvut suhteutetaan tutkintojen tai opiskelijoiden määrään, ovat ammattikorkeakoulut aktiivisempia. Erot selittyvät sillä, että ammattikorkeakouluissa aloittaa moni uusi opiskelija, mutta selvästi harvempi suorittaa tutkinnon. Osa siis jättää opinnot kesken tai vaihtaa opiskelupaikkaa. Yliopistoissa tutkintojen määrää taas nostaa se, että siellä yksi uusi opiskelija suorittaa lähtökohtaisesti kaksi tutkintoa: kandidaatin ja maisterin. Lukuja onkin tarkoituksenmukaisempaa verrata kummankin sektorin sisällä, ei niinkään sektoreiden välillä. Kummallakin sektorilla on suuria eroja korkeakoulujen välillä liikkuvuusaktiivisuudessa. Suomesta Suomeen Suhteessa uusiin opiskelijoihin % Suhteessa opiskelijoihin % Suhteessa tutkintoihin % Suhteessa uusiin opiskelijoihin, % Suhteessa opiskelijoihin % Suhteessa tutkintoihin % Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 3,3 18,2 19,1 3,2 17,8 Yliopistot yhteensä 25,8 3,1 16,8 29,8 3,6 19,4 Helsingin yo 23,5 2,5 14,4 28,1 3,0 17,2 Jyväskylän yo 26,3 4,0 18,7 20,5 3,1 14,6 Oulun yo 18,9 2,3 11,8 26,5 3,2 16,6 Tampereen yo 25,2 2,6 15,6 28,8 3,0 17,8 Åbo Akademi 18,5 2,7 15,3 29,4 4,4 24,2 9

13 Vaasan yo 31,0 5,0 27,9 25,3 4,1 22,7 Lapin yo 32,1 3,3 14,6 52,1 5,3 23,8 Tampereen teknillinen yo 24,1 2,5 15,4 42,9 4,5 27,4 Lappeenrannan teknillinen yo 28,0 4,2 20,1 31,4 4,7 22,6 Svenska hhs 65,0 11,2 51,0 34,7 6,0 27,2 Aalto-yo 45,0 4,5 24,9 49,9 5,0 27,6 Itä-Suomen yo 13,2 1,9 10,3 23,2 3,4 18,2 Turun yo 23,6 3,0 14,9 21,7 2,8 13,7 Taideyo 24,7 3,6 15,7 38,9 5,6 24,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,7 3,4 19,9 12,4 2,7 15,7 Arcada - Nylands svenska yhs 15,3 3,3 21,0 11,3 2,4 15,4 Centria amk 9,7 2,3 12,6 7,5 1,8 9,9 Diakonia-amk 15,0 3,9 17,0 3,9 1,0 4,4 Haaga-Helia amk 24,0 5,1 30,8 14,1 3,0 18,1 Humanistinen amk 14,9 3,6 19,8 15,1 3,6 20,1 Hämeen amk 11,6 2,2 15,8 7,3 1,4 9,9 Jyväskylän amk 18,7 3,6 22,3 23,1 4,5 27,5 Kajaanin amk 14,1 3,2 16,8 13,8 3,1 16,3 Karelia-amk 13,9 3,1 18,0 10,0 2,2 13,0 Kymenlaakson amk 15,4 3,8 21,3 12,2 3,0 16,9 Lahden amk 21,7 4,7 25,7 16,7 3,6 19,8 Lapin amk 14,4 3,2 17,1 8,4 1,8 9,9 Laurea-amk 14,1 3,5 17,4 12,6 3,1 15,5 Metropolia amk 13,3 2,9 18,6 9,9 2,2 13,9 Mikkelin amk 14,5 3,7 16,5 14,4 3,7 16,3 Oulun seudun amk 10,5 2,2 13,7 13,5 2,8 17,5 Saimaan amk 31,5 7,8 48,2 20,8 5,2 31,8 Satakunnan amk 15,9 3,3 19,4 9,4 2,0 11,5 Savonia amk 12,6 2,8 15,6 12,8 2,9 15,9 Seinäjoen amk 13,6 3,1 18,9 19,5 4,4 27,0 Tampereen amk 16,9 3,5 19,9 11,3 2,4 13,3 Turun amk 14,7 3,4 17,9 13,1 3,0 15,9 Vaasan amk 14,9 3,1 18,4 9,3 1,9 11,4 Yhs Novia 17,6 3,7 25,6 6,5 1,4 9,5 Taulukko 2. Pitkäkestoiset (yli 3 kk) liikkuvuusjaksot suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2014 korkeakouluittain Taulukoissa 3 ja 4 tarkastellaan rinnakkain sekä pitkäkestoisia (yli 3 kk) että lyhytkestoisia (alle 3 kk) ulkomaanjaksoja. Osa korkeakouluistaan painottaa opiskelijaliikkuvuuttaan selvästi enemmän pitkäkestoisiin jaksoihin. Näin on esimerkiksi Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Osalla puolestaan painottuvat lyhytkestoiset jaksot, näin on esimerkiksi Taideyliopistossa Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä Tampereen ammattikorkeakoulussa. 10

14 Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Helsingin yo , , , ,7 Jyväskylän yo ,2 67 6, , ,0 Oulun yo 343 6,6 49 4, ,0 30 3,2 Tampereen yo 401 7,7 69 6, ,6 15 1,6 Åbo Akademi 172 3,3 21 2, ,5 3 0,3 Vaasan yo 261 5,0 8 0, ,5 1 0,1 Lapin yo 150 2,9 38 3, ,1 45 4,8 Tampereen teknillinen yo 246 4,7 15 1, ,3 45 4,8 Lappeenrannan teknillinen yo 203 3,9 1 0, ,8 21 2,2 Svenska hhs 268 5,1 33 3, ,4 5 0,5 Aalto-yo ,7 51 4, ,0 63 6,7 Itä-Suomen yo 292 5,6 80 7, ,6 23 2,4 Turun yo , , , ,3 Taideyo 73 1, , ,9 42 4,4 Yliopistot yhteensä , , , ,0 Taulukko 3. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 yliopistoittain Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Arcada - Nylands svenska yhs 83 1,7 55 1,2 61 1,6 8 0,5 Centria amk 77 1,6 89 1,9 60 1,5 22 1,3 Diakonia-amk 119 2,4 14 0,3 31 0,8 0 0,0 Haaga-Helia amk , , ,3 90 5,2 Humanistinen amk 55 1,1 59 1,3 56 1,4 16 0,9 Hämeen amk 170 3,4 85 1, , ,3 Jyväskylän amk 287 5, , , ,0 Kajaanin amk 72 1,5 55 1,2 70 1,8 13 0,7 Karelia-amk 119 2, ,2 86 2,2 96 5,5 Kymenlaakson amk 162 3, , ,3 4 0,2 Lahden amk 244 4, , , ,4 Lapin amk 193 3,9 63 1, ,9 38 2,2 Laurea-amk 272 5, , ,2 54 3,1 Metropolia amk , , , ,3 Mikkelin amk 160 3,2 92 2, , ,9 Oulun seudun amk 187 3, , ,1 31 1,8 Saimaan amk 241 4,9 94 2, ,1 43 2,5 11

15 Satakunnan amk 191 3,9 36 0, ,9 3 0,2 Savonia amk 177 3, , ,6 10 0,6 Seinäjoen amk 151 3, , ,5 49 2,8 Tampereen amk 370 7, , , ,6 Turun amk 331 6,7 32 0, ,5 16 0,9 Vaasan amk 103 2,1 62 1,3 64 1,6 17 1,0 Yhs Novia 146 2, ,7 54 1,4 19 1,1 Ammattikorkeakoulut yhteensä , , , ,0 Taulukko 4. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 ammattikorkeakouluittain 6 Koulutusalat Yliopistosektorilla suurimmat muutokset pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen määrissä ovat usein pienillä aloilla, joissa muutaman opiskelijan muutos aiheuttaa suuren prosentuaalisen muutoksen. Suurista opintoaloista kauppatieteellisellä ja luonnontieteellisellä alalla liikkuvuus Suomesta on lisääntynyt viime vuodesta, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä ja teknillistieteellisellä vähentynyt. Kun vertaa Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien yli 3 kuukauden jaksojen määrää, yliopistosektorilla humanistinen ja kauppatieteellinen ala lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Vastaavasti yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen ja teknillistieteellinen ala vastaanottavat enemmän ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulusektorilla erityisesti kulttuuriala, luonnontieteen ala sekä luonnonvara-ala ovat kasvattaneet Suomesta ulkomaille lähteneiden määrää. Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet voimakkaimmin liiketalouden ja hallinnon alalla. Ammattikorkeakoulusektorilla kaikki alat lähettävät opiskelijoita enemmän ulkomaille kuin vastaanottavat. Suomesta 2014 Muutos , % Suomeen 2014 Muutos , % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,0 Yliopistot yhteensä , ,3 Teologinen 26 8, ,2 Humanistinen 778-5, ,6 Taideteollinen , ,5 Musiikkiala 49-10,9 77-1,3 Teatteri- ja tanssiala 19 90,0 8 33,3 Kasvatustieteellinen 266 6, ,6 Liikuntatieteellinen 39 34, ,5 Yhteiskuntatieteellinen 641-1, ,2 Psykologia 63-1,6 75 2,7 Terveystieteet 28-3, ,2 12

16 Oikeustieteellinen , ,9 Kauppatieteellinen , ,8 Luonnontieteellinen 301 2, ,0 Maatalous-metsätieteellinen 110-7, ,7 Teknillistieteellinen 817-7, ,6 Lääketieteellinen 80-21, ,4 Hammaslääketieteellinen 8 33, ,0 Eläinlääketieteellinen 15 36, ,4 Farmasia 26-27,8 81-6,9 Kuvataideala 7-22, ,4 Tuntematon Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,1 Humanistinen ja kasvatusala 62-3,1 30 3,4 Kulttuuriala 564 7, ,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,1 Luonnontieteiden ala 107 9, ,6 Tekniikan ja liikenteen ala 875-5, ,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 112 8,7 62 5,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 966 5, ,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,8 Muu/tuntematon ,0 Taulukko 5. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Taulukossa 6 on ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään. Yliopistosektorilla erityisesti oikeustieteen, kauppatieteen taideteollisen alan opiskelijat ovat aktiivisia lähtemään ulkomaille. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kulttuurialan sekä liiketalouden ja hallinnon opiskelijat. Aktiivisimpia ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanottajia ovat yliopistosektorilla laskentatavasta hieman riippuen kuvataideala, oikeustiede, musiikkiala sekä eläinlääketieteellinen. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottaja-alat ovat liiketalous ja hallinnon ala sekä kulttuuri. 13

17 Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin, % suhteessa opiskelijoihin, % suhteessa tutkintoihin % suhteessa uusiin opiskelijoihin % suhteessa opiskelijoihin % suhteessa tutkintoihin, % Kaikki korkeakoulut yhteensä 19,6 3,3 18,2 19,1 3,2 17,8 Yliopistot yhteensä 25,8 3,1 16,8 29,8 3,6 19,4 Teologinen 10,3 1,0 5,1 4,4 0,4 2,1 Humanistinen 31,1 3,4 18,0 26,2 2,8 15,2 Taideteollinen 41,3 5,2 31,5 49,5 6,2 37,8 Musiikkiala 26,8 3,6 17,0 42,1 5,6 26,7 Teatteri- ja tanssiala 29,2 4,8 15,0 12,3 2,0 6,3 Kasvatustieteellinen 11,8 1,9 7,9 16,6 2,7 11,1 Liikuntatieteellinen 28,3 4,6 16,9 25,4 4,1 15,2 Yhteiskuntatieteellinen 32,1 3,6 20,0 37,6 4,2 23,4 Psykologia 29,3 3,2 12,6 34,9 3,8 15,0 Terveystieteet 6,5 0,9 3,6 12,3 1,8 6,9 Oikeustieteellinen 46,9 5,3 21,8 50,7 5,8 23,6 Kauppatieteellinen 50,9 7,4 34,6 42,9 6,2 29,2 Luonnontieteellinen 8,7 1,3 9,3 13,1 2,0 14,1 Maatalous-metsätieteellinen 23,9 3,2 18,1 41,2 5,5 31,2 Teknillistieteellinen 23,8 2,5 14,9 38,0 4,1 23,8 Lääketieteellinen 19,0 0,8 5,5 30,5 1,3 8,7 Hammaslääketieteellinen 7,1 0,7 5,3 10,6 1,0 7,9 Eläinlääketieteellinen 31,3 2,0 9,9 47,9 3,0 15,1 Farmasia 8,6 1,4 6,2 26,7 4,5 19,3 Kuvataideala 14,6 2,4 9,2 62,5 10,1 39,5 Tuntematon Ammattikorkeakoulut yhteensä 15,7 3,4 19,9 12,4 2,7 15,7 Humanistinen ja kasvatusala 13,2 3,6 18,1 6,4 1,7 8,8 Kulttuuriala 28,8 5,2 28,7 20,5 3,7 20,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 23,1 5,6 30,1 23,6 5,7 30,8 Luonnontieteiden ala 8,0 1,9 11,9 5,4 1,2 8,0 Tekniikan ja liikenteen ala 10,0 2,2 15,1 9,3 2,0 13,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 13,7 2,7 17,9 7,6 1,5 9,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9,9 2,5 11,6 6,3 1,6 7,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 40,4 8,2 42,3 17,4 3,6 18,3 Muu/tuntematon - 0, ,0 - Taulukko 6. Pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot suhteessa uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään 2014 koulutusaloittain 14

18 Taulukoissa 7 ja 8 on tarkasteltu rinnakkain pitkä- ja lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja. Yliopistosektorilla kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä alalla tehdään suurempi osa pitkäkestoisista ulkomaanjaksoista kuin lyhytkestoisista. Vastaavasti taidealoilla ja luonnontieteessä tehdään suurempi osa lyhytkestoisista jaksoista. Ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelijaliikkuvuus painottuu muita aloja enemmän pitkäkestoisiin jaksoihin. Tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tehdään enemmän lyhytkestoisia jaksoja. Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Teologinen 26 0,5 11 1,1 11 0,2 0 0,0 Humanistinen , , , ,5 Taideteollinen 161 3,1 66 6, ,2 4 0,4 Musiikkiala 49 0,9 19 1,8 77 1,3 0 0,0 Teatteri- ja tanssiala 19 0,4 47 4,5 8 0,1 10 1,1 Kasvatustieteellinen 266 5,1 67 6, ,2 20 2,1 Liikuntatieteellinen 39 0,7 8 0,8 35 0,6 10 1,1 Yhteiskuntatieteellinen , , ,5 59 6,2 Psykologia 63 1,2 5 0,5 75 1,2 0 0,0 Terveystieteet 28 0,5 19 1,8 53 0,9 7 0,7 Oikeustieteellinen 254 4,9 51 4, ,6 3 0,3 Kauppatieteellinen ,0 75 7, ,2 55 5,8 Luonnontieteellinen 301 5, , , ,1 Maatalous-metsätieteellinen 110 2,1 80 7, ,2 17 1,8 Teknillistieteellinen ,7 24 2, ,7 89 9,4 Lääketieteellinen 80 1,5 70 6, ,1 42 4,4 Hammaslääketieteellinen 8 0,2 5 0,5 12 0,2 7 0,7 Eläinlääketieteellinen 15 0,3 35 3,4 23 0,4 11 1,2 Farmasia 26 0,5 2 0,2 81 1,3 0 0,0 Kuvataideala 7 0,1 55 5,3 30 0,5 32 3,4 Tuntematon 12 0,2 1 0,1 16 0, ,7 Yliopistot yhteensä , , , ,0 Taulukko 7. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 yliopistoittain 15

19 Suomesta Suomeen yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot yli 3 kk jaksot alle 3 kk jaksot lkm % lkm % lkm % lkm % Humanistinen ja kasvatusala 62 1,3 97 2,1 30 0,8 13 0,7 Kulttuuriala , , ,2 75 4,3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , , , ,6 Luonnontieteiden ala 107 2,2 49 1,1 72 1,8 21 1,2 Tekniikan ja liikenteen ala , , , ,6 Luonnonvara- ja ympäristöala 112 2, ,9 62 1,6 35 2,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , , , ,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , , , ,7 Muu/tuntematon 0 0,0 2 0,0 0 0,0 0 0,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä , , , ,0 Taulukko 8. Opiskelijoiden pitkä- ja lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot 2014 ammattikorkeakouluittain 7 Alueet Suomessa Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois- Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen mukaan 2. Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, jossa on myös eniten oppilaitoksia. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot Suomesta ulkomaille ovat vuosina lisääntyneet yliopistosektorilla Itä-Suomessa. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus Suomesta ulkomaille on hieman vähentynyt kaikilla alueilla. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot ulkomailta Suomeen ovat yliopistosektorilla lisääntyneet kaikilla alueilla paitsi Pohjois-Suomessa, ammattikorkeakoulusektorilla kasvua on ollut Etelä- ja Itä-Suomessa. 2 Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yo, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Centria amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Itä-Suomen yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Karelia amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 16

20 Yliopistot Suomesta Ammattikorkeakoulut Muutos, , % Muutos, , % Etelä-Suomi , ,4 Länsi-Suomi , ,5 Itä-Suomi , ,7 Pohjois-Suomi , ,4 Alueet yhteensä , ,1 Taulukko 9. Opiskelijoiden pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta alueittain Yliopistot Suomeen Ammattikorkeakoulut Muutos, , % Muutos, , % Etelä-Suomi , ,8 Länsi-Suomi , ,6 Itä-Suomi , ,4 Pohjois-Suomi , ,5 Alueet yhteensä , ,1 Taulukko 10. Opiskelijoiden pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot Suomeen alueittain Kuvioissa 5 ja 6 tarkastellaan liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät opiskelijoiden, tutkintojen ja uusien opiskelijoiden määrään. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat itää ja pohjoista aktiivisempia. Tämä on näkynyt jo useampana vuonna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa erot eivät ole yhtä selkeät. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisin vastaanottaja-alue on Länsi-Suomi, yliopistosektorilla Etelä- ja myös Pohjois-Suomi. 17

21 Ammattikorkeakoulut Yliopistot suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 13,2 21,6 24,7 32,3 suhteessa opiskelijoihin, % 3,6 3,2 1,9 2,5 suhteessa tutkintoihin, % suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 19,8 16,9 10,3 12,6 17,0 15,6 13,6 12,5 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi suhteessa opiskelijoihin, % 3,8 3,4 3,1 2,7 suhteessa tutkintoihin, % 16,5 15,4 22,4 19,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuvio 5. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot Suomesta ulkomaille suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 18

22 Ammattikorkeakoulut Yliopistot suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 26,4 23,2 31,7 35,2 suhteessa opiskelijoihin, % 3,9 3,4 3,4 3,7 suhteessa tutkintoihin, % suhteessa uusiin opiskelijoihin, % 11,8 13,2 12,6 11,6 21,6 18,1 18,2 18,5 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi suhteessa opiskelijoihin, % 2,6 2,8 2,9 2,5 suhteessa tutkintoihin, % 15,6 16,5 15,3 14,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuvio 6. Pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot ulkomailta Suomeen suhteessa opiskelijoihin, tutkintoihin ja uusiin opiskelijoihin alueittain 8 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on ammattikorkeakouluissa selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta runsaat 40 prosenttia on kansainvälistä harjoittelua, yliopistoissa vain 15 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta vain pieni osa on harjoittelua. 19

23 Suomeen Suomesta Yliopistot Ammattikorkeakoulut Kaikki yhteensä Harjoittelu Yliopistot Vaihto-opiskelu Ammattikorkeakoulut Kaikki yhteensä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 7. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 2014 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 9 Liikkuvuusjärjestelyt Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo pitkään nojannut pääasiassa neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin sopimuksiin, opiskelijan itse järjestämiin ja rahoittamiin vaihtopaikkoihin sekä Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaan. Suomeen saapuvat hyödyntävät kohtalaisesti myös CIMO:n stipendejä. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu erityisesti Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Nordplus-ohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea yliopistoja ja Suomesta lähteviä opiskelijoita. yo amk yo+amk Suomesta lkm % lkm % lkm % Erasmus , , ,2 Nordplus 392 7,5 49 1, ,3 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , , ,5 ISEP 83 1,6 0,0 83 0,8 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 115 2,2 95 1, ,1 Muut EU-ohjelmat 16 0,3 2 0,0 18 0,2 20

24 Fulbright 4 0, ,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 90 1,7 14 0, ,0 IAESTE 6 0, ,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 4 0, ,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 117 2,2 16 0, ,3 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 91 1,7 57 1, ,5 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 497 9, , ,4 Tuntematon 21 0,4 41 0,8 62 0,6 Yhteensä , , ,0 Taulukko 11. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta ulkomaille (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 2014 yo amk yo+amk Suomeen lkm % lkm % lkm % Erasmus , , ,0 Nordplus 80 1,3 6 0,2 86 0,9 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , , ,4 ISEP 53 0, ,5 CIMO:n ohjelmat ja stipendit 194 3, , ,2 Muut EU-ohjelmat 65 1, ,7 ASLA/Fulbright 5 0,1 8 0,2 13 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 112 1,9 25 0, ,3 IAESTE 14 0, ,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat ,1 2 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 15 0,2 4 0,1 19 0,2 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu 302 5,0 26 0, ,3 Tuntematon 12 0,2 12 0,3 24 0,2 Yhteensä , , ,0 Taulukko 12. Liikkuvuusjärjestelyt ulkomailta Suomeen (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 2014 Vuonna liikkuvuusmäärät Suomesta ulkomaille kasvoivat Erasmus-ohjelmassa ja korkeakoulun omissa sopimuksissa, vähenivät free mover-vaihdoissa ja Nordplus-ohjelmassa. Suomeen tulevassa opiskelijaliikkuvuudessa vain free mover-opiskelun luvut vähenivät edellisvuodesta. Useamman vuoden vähenemisen jälkeen Suomeen tulevat Nordplus-luvut kasvoivat

25 Suomesta Suomeen Muutos % Muutos % Erasmus , ,3 Korkeakoulun oma vaihtosopimus Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , , , ,4 Nordplus , ,7 Taulukko 13. Kehitys suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) Euroopan unionin Erasmus-ohjelma kattaa hieman yli puolet kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta, korkeakoulujen omat sopimukset viidenneksen ja opiskelijan itsensä järjestämä free mover - opiskelu runsaan kymmenesosan. Viime vuosina Erasmus on hieman kasvattanut suhteellista osuuttaan liikkuvuudessa Suomesta ulkomaille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman kautta tulee 70 prosenttia kaikista Suomeen tulevista opiskelijoista. Erasmus-ohjelman osuus on kuitenkin hiljalleen pienentynyt. Vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten merkitys on kasvanut Suomeen tulevassa liikkuvuudessa; niiden kautta tulee jo lähes viidennes opiskelijoista ,2 21,5 12,4 4,3 7, ,3 20,7 11,8 4,7 9,5 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover ,5 20,2 14,8 5,0 11,5 Nordplus Muut ,5 21,9 10,2 5,9 12,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta (pitkäkestoiset ulkomaanjaksot) 22

26 ,0 19,4 3,2 3,3 4, ,1 16,5 3,7 4,1 3,6 Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover ,5 13,3 3,7 4,1 4,4 CIMO:n ohjelmat ja stipendit Muut ,7 12,8 2,8 3,4 5,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 9. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta Yhteistyömaat ja maanosat Suomalaiset korkeakouluopiskelijat suuntaavat yhä edelleen melko vahvasti Euroopan maihin. Suosituimmista kohdemaista noin puolet on läntisen Euroopan maita. Lisäksi listalta löytyvät Venäjä sekä Euroopan ulkopuolisista kohteista Yhdysvallat, Kiina, Thaimaa, Kanada, Korea ja Japani. 20 yleisintä kohdemaata kattavat kaksi kolmasosaa kaikesta Suomesta ulkomaille suuntautuvasta opiskelijaliikkuvuudesta. Yleisimpien lähtömaiden listalla on enemmän itäisen Euroopan maita kuten Tšekki, Puola, Unkari, Liettua ja Slovakia. Siellä on myös Euroopan ulkopuolisia maita vähemmän kuin kohdemaiden listalla. Liikkuvuus ulkomailta keskittyy harvempiin maihin kuin liikkuvuus Suomesta; tästä kertoo mm. se, että taulukon 20 yleisintä lähtömaata kattavat 83 prosenttia kaikesta ulkomailta suuntautuvasta liikkuvuudesta. Suomesta Suomeen AMK YO YHT AMK YO YHT Saksa Saksa Espanja Ranska Britannia Espanja Ruotsi Italia Alankomaat Venäjä Ranska Kiina

27 Yhdysvallat Alankomaat Kiina Tsekki Venäjä Itävalta Itävalta Belgia Kanada Korean tasavalta Thaimaa Puola Korean tasavalta Britannia Belgia Unkari Italia Yhdysvallat Tsekki Japani Tanska Portugali Japani Liettua Portugali Turkki Norja Slovakia Taulukko 14. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot, yli 3 kk) Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen suosituimmat kohdemaat ovat Saksa sekä naapurimaat Venäjä ja Ruotsi. Suomeen tullaan lyhytkestoisille jaksoille runsaasti myös Espanjasta. Suomesta Suomeen AMK YO YHT AMK YO YHT Saksa Saksa Venäjä Venäjä Ruotsi Espanja Britannia Britannia Viro Alankomaat Belgia Belgia Espanja Yhdysvallat Unkari Itävalta Norja Ranska Alankomaat Kiina Taulukko 15. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat 2014 (lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot, alle 3 kk) Euroopan osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta pitkäkestoisesta liikkuvuudesta laski 2010 saakka, minkä jälkeen Euroopan osuus on taas hieman kasvanut. Noin kaksi kolmasosaa pitkäkestoisilla ulkomaanjaksoilla liikkuvista suomalaisopiskelijoista menee johonkin Euroopan mahan. Aasian maat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan suomalaisopiskelijoiden kohteena. Kohdemaanosissa on pieniä eroja yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä: ammattikorkeakouluopiskelijat lähtevät useammin Afrikkaan, yliopisto-opiskelijat puolestaan Pohjois-Amerikkaan. 24

28 ,7 17,5 3,1 7,2 3,5 1, ,4 17,2 3,0 7,7 3,5 1,7 Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka ,5 17,7 7,7 3,5 4,7 2,3 Afrikka Lat. Amer ja Karibia Oseania ,8 14,5 8,0 3,0 3,6 2,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 9. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) AMK YO YHT Suomesta lkm % lkm % lkm % Aasia , , ,5 Afrikka 259 5,2 96 1, ,5 Eurooppa , , ,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 117 2, , ,1 Pohjois-Amerikka 272 5, , ,2 Oseania 63 1, , ,8 Tuntematon 17 0,3 0 0,0 17 0,2 Kaikki yhteensä , , ,0 Taulukko 16. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) Ulkomailta Suomeen tuleva opiskelijaliikkuvuus painottuu lähteviä virtoja enemmän Eurooppaan, joskin maanosan osuus on ollut laskussa 2000-luvulla. Ammattikorkeakoulujen saapuvat opiskelijat tulevat yliopistoja useammin jostakin Euroopan maasta. Yliopistoihin opiskelijat puolestaan tulevat hieman ammattikorkeakouluja enemmän Aasiasta ja Amerikasta. 25

29 2, ,0 13,8 2,8 1, ,9 12,2 1,9 3,1 1,5 1,7 Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Lat.Amer. Ja Karibia ,7 10,1 3,0 Afrikka 1,2 Oseania 1, ,4 9,3 3,0 1,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 10. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille maanosittain (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) AMK YO YHT Suomeen lkm % lkm % lkm % Aasia , , ,8 Afrikka 58 1,5 80 1, ,4 Eurooppa , , ,0 Latinalainen Amerikka ja Karibia 62 1, , ,4 Pohjois-Amerikka 40 1, , ,8 Oseania 5 0,1 45 0,7 50 0,5 Tuntematon 0 0,0 14 0,2 14 0,1 Kaikki yhteensä , , ,0 Taulukko 17. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 (pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot) 26

30 11 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Yliopistosektorilla eniten liikkuvat alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat eli nk. Bachelor-vaiheessa olevat opiskelijat. Vajaa kaksi kolmasosaa yliopistojen lähtevistä opiskelijoista on heitä, joskin osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Ylempää korkeakoulututkintoa eli maisterivaiheessa opintojaan on kolmasosa lähtevistä opiskelijoista. Jatko-opintoja suorittavia on joukossa vain vajaat 3 prosenttia. Suomen yliopistoihin tulevat jakaantuvat tasaisemmin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kesken. Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen liikkuvuus painottuu erittäin vahvasti nuorten koulutukseen. Aikuisten koulutuksessa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat liikkuvat vain vähän. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 3% 128 3% % % % % 3200 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 0 % Suomesta Suomeen Kuvio 11. Yliopistojen pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus opintoasteen mukaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0%, 19 9%, 333 3%, 125 1%, 70 1%, 44 98% % 3414 Tuntematon Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto, aikuisten koulutus Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus 0 % Suomesta Suomeen Kuvio 12. Ammattikorkeakoulujen pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus koulutuksen tyypin mukaan

31 12 Sukupuoli Miehet osallistuvat kansainväliseen liikkuvuuteen naisopiskelijoita vähemmän. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden joukossa heitä on vain 37 prosenttia, kun noin 45 prosenttia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista on miehiä 3. Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi; heistä hieman vajaat puolet (43 %) on miehiä. 100 % 90 % 80 % 37 % 37 % 38 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 63 % 63 % 62 % Mies Nainen Kuvio 13. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Suomesta sukupuolen mukaan % 90 % 80 % 70 % 43 % 46 % 44 % 60 % 50 % 40 % Mies Nainen 30 % 20 % 57 % 54 % 56 % 10 % 0 % Kuvio 14. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus Suomeen sukupuolen mukaan Lähde: Vipunen-tietokanta ( 28

32 Kuvioissa 15 ja 16 alla on tarkasteltu mies- ja naisopiskelijoiden aktiivisuutta lähteä pitkäkestoiselle (yli 3 kk) ulkomaanjaksolle erikseen kullakin koulutusalalla. Prosenttiluvut on saatu suhteuttamalla alalta ulkomaille lähtevien miesopiskelijoiden määrä alan kaikkien miesopiskelijoiden määrään. Naisopiskelijoiden aktiivisuusprosentit on laskettu samoin. Yliopistosektorilla naisopiskelijat ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla lukuun ottamatta kuvataiteen, teologian sekä tanssi- ja teatterialaa. Ammattikorkeakoulusektorilla niin ikään naiset ovat miehiä aktiivisempia lähtemään ulkomaanjaksolle kaikilla aloilla. Sukupuolella on siis merkitystä valmiudessa lähteä ulkomaille: naiset ovat miehiä halukkaampia kansainvälistymään riippumatta siitä, onko ala mies- vai naisvaltainen. Yliopistot yhteensä Kuvataideala Farmasia Eläinlääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Lääketieteellinen Teknillistieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Kauppatieteellinen Oikeustieteellinen Terveystieteet Psykologia Yhteiskuntatieteellinen Liikuntatieteellinen Kasvatustieteellinen Teatteri- ja tanssiala Musiikkiala Taideteollinen Humanistinen Teologinen 3,6 2,6 2,3 2,5 1,7 0,8 2,1 1,4 1,1 0,0 0,9 0,6 3,3 2,3 3,5 2,8 2,0 0,8 6,4 6,1 4,1 1,1 0,0 3,7 1,0 4,0 2,8 5,2 4,1 2,0 1,5 4,5 5,1 3,5 3,7 5,8 3,9 3,8 2,1 0,9 1,1 8,6 Naiset Miehet 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Kuvio 15. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain, % 29

33 Ammattikorkeakoulut yhteensä 2,6 4,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6,9 9,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala 2,5 2,2 3,2 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala 1,9 2,1 1,8 3,5 Naiset Miehet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4,7 6,2 Kulttuuriala 3,8 6,3 Humanistinen ja kasvatusala 2,3 3,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 16. Naisten ja miesten liikkuvuusaktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain, % 30

34 LIITE 1 Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain 2014 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Aasia Aasia Arabiemiirikunnat Arabiemiirikunnat Armenia Armenia Bangladesh Azerbaidzan Filippiinit Bangladesh Georgia Georgia Hong kong Hong kong Indonesia Indonesia Intia Intia Irak Iran Iran Israel Israel Japani Itä-Timor Jemen Japani Kambodza Jordania Kazakstan Kambodza Kiina Kazakstan Kirgisia Kiina Korean tasavalta Korean demokraattinen kansantasavalta Kypros Korean tasavalta Libanon Kypros Malesia Laos Nepal Libanon Pakistan Malediivit Singapore Malesia Syyria Mongolia Tadzikistan Nepal Taiwan Palestiinan itsehallintoalue Thaimaa Saudi-Arabia Turkki Singapore Vietnam Sri Lanka Taiwan Thaimaa Turkki Vietnam

35 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Afrikka Afrikka Benin Botswana Botswana Egypti Djibouti Etelä-Afrikka Egypti Etiopia Etelä-Afrikka Ghana Etiopia Kenia Gambia Malawi Ghana Mali Kamerun Marokko Kap Verde Mosambik Kenia Namibia Kongo (Kongo-Brazzaville) Norsunluurannikko Madagaskar Sambia Malawi Tansania Mali Uganda Marokko Zimbabwe Mauritius Mosambik Namibia Nigeria Sambia Senegal Somalia Swazimaa Tansania Tunisia Uganda Zimbabwe Eurooppa Eurooppa Alankomaat Alankomaat Albania Albania Belgia Belgia Britannia Britannia Bulgaria Bulgaria Espanja Espanja Grönlanti Irlanti Irlanti Islanti Islanti Italia Italia Itävalta

36 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Itävalta Kreikka Kreikka Kroatia Kroatia Latvia Latvia Liechtenstein Liechtenstein Liettua Liettua Luxemburg Luxemburg Malta Malta Moldova Moldova Montenegro Monaco Norja Norja Portugali Portugali Puola Puola Ranska Ranska Romania Romania Ruotsi Ruotsi Saksa Saksa Serbia Serbia Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Suomi Sveitsi Sveitsi Tanska Tanska Tsekki Tsekki Ukraina Ukraina Unkari Unkari Valko-Venäjä Valko-Venäjä Venäjä Venäjä Viro Viro Latinalainen Amerikka ja Karibia Latinalainen Amerikka ja Karibia Argentiina Argentiina Barbados Brasilia Bolivia Chile Brasilia Costa Rica Chile El Salvador Costa Rica Kolumbia Dominikaaninen tasavalta Meksiko Ecuador Nicaragua El Salvador Peru Guatemala Uruguay

37 Suomesta AMK YO YHT Suomeen AMK YO YHT Jamaika Venezuela Kolumbia Meksiko Nicaragua Panama Peru Trinidad ja Tobago Uruguay Venezuela Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikka Kanada Kanada Yhdysvallat USA Yhdysvallat USA Oseania Oseania Australia Australia Fidzi Uusi-Seelanti Tonga Uusi-Seelanti Tuntematon Tuntematon