Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa /2012 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN (pdf) ISSN /2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1. Lukijalle 2. Tiedon keruu ja määrittelyt 3. Yhteenveto: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Trendi Kehitys sekä tasapaino tulijoiden ja lähtijöiden välillä 4.3 Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa 4.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 4.5 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu 4.6 Liikkuvuusjärjestelyt 4.7 Yhteistyömaat ja maanosat 4.8 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi 4.9 Sukupuoli 4.10 Liikkuvuusjakson kesto 5. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 5.1 Trendi Korkeakouluittain 5.3 Koulutusaloittain 5.4 Opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 5.5 Yhteistyömaat lyhytkestoisessa liikkuvuudessa 6. Ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus 7. Sammanfattning: Internationell studentmobilitet vid högskolorna Summary: International mobility in Finnish higher education Liite: Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus maanosittain ja maittain

4 1. Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 1 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta sekä ammattikorkeakoulujen opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuudesta 2. Tässä raportissa esitellään CIMOn ja korkeakoulujen vuoden 2011 tiedonkeruun tulokset. Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös ammatillisesta koulutuksesta. Kansainvälinen liikkuvuus on keskeinen osa koulutuksen kansainvälistymiskehitystä. Liikkuvuuden merkitystä korkea-asteella korostavat sille annetut kansalliset tavoitteet Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa (Opetusministeriö). Kansainvälinen liikkuvuus on myös yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, jota seurataan opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tieto kansainvälisen liikkuvuuden trendeistä ja jakaantumisesta on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Tällä raportilla CIMO pyrkii osaltaan vastaamaan tiedontarpeeseen. Tilastoraportit kansainvälisestä liikkuvuudesta sekä korkea-asteella että ammatillisessa koulutuksessa löytyvät pdf-versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa CIMO julkaisee myös koonteja ja katsauksia kansainvälisestä liikkuvuudesta Faktaa Tietoa ja tilastoja -sekä Faktaa Express -julkaisuissa, joita saa sekä painotuotteina että pdf-muotoisina CIMOn verkkopalvelusta. CIMOn verkkopalveluun on koottu myös muiden tahojen keräämiin tilastoihin perustuvia taulukoita ja kuvioita niille, jotka tarvitsevan yksityiskohtaisempaa numerotietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla: Näkökulmia kansainvälistymiseen Tietoa ja tilastoja Opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus. 1 Tilastoinnissa eivät ole mukana puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaalla Högskolan på Åland. 2 Myös yliopistojen kansainvälistä opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta tilastoidaan, mutta näitä tietoja ei kerätä CIMOn toimesta.

5 2. Tiedon keruu ja määritelmät CIMO kerää korkeakouluista tammikuussa tiedot edellisen kalenterivuoden aikana alkaneista ulkomaanjaksoista. Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan tässä opiskelijoiden tai opettajien ja asiantuntijoiden fyysistä liikkumista opiskelu- tai työskentelytarkoituksessa Suomen rajojen yli. Lähtökohtana opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnissa on, että opiskelija suorittaa ulkomailla osan tutkinnostaan, mutta ei koko tutkintoa. Opiskelija voi olla ulkomailla joko opiskelemassa tai opintoihin kuuluvassa kansainvälisessä harjoittelussa. Liikkuminen voi tapahtua ohjelman kautta (esim. Erasmus, Nordplus), korkeakoulujen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa tai opiskelijan omien järjestelyjen ja rahoituksen tuloksena. Sekä opiskelijoiden että opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälinen liikkuvuus jaetaan pitkäja lyhytkestoiseen. Pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat vähintään kolme kuukautta kestävät ulkomaanjaksot ja opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuutta vähintään yhden kuukauden mittaiset jaksot. Lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta ovat alle kolme kuukautta, mutta vähintään viikon kestävät ulkomaanjaksot. Lyhytkestoista opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuutta ovat alle kuukauden, mutta vähintään viikon mittaisen jaksot. Tieto kansainvälisestä liikkuvuudesta kerätään henkilöpohjaisesti. Vuoden 2011 tiedonkeruussa kerättiin ensimmäistä kertaa henkilöpohjaisena tiedot myös yliopistojen lyhytkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Aikaisemmin ne on kerätty summatietoina. Henkilöpohjainen tiedonkeruu mahdollistaa monipuolisempien tarkastelujen tekemisen myös lyhyistä liikkuvuusjaksoista.

6 3. Yhteenveto: Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2011 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kehitys lähti 9931 opiskelijaa yli 3 kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle, heistä 5089 yliopistoista ja 4842 ammattikorkeakouluista. ulkomaille lähtevien määrä väheni vuodesta 2010 yhteensä 192 henkilöllä eli 1,9 prosentilla. Yliopistoissa lähtevien määrä väheni 4 prosenttia, ammattikorkeakouluissa kasvoi 0,6 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoiden ulkomaanjakson keskipituus on 5,6 kuukautta. 14 prosenttia lähtijöistä suorittaa ulkomailla opintoihin kuuluvan harjoittelun. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjakson keskipituus on 4,7 kuukautta, 41 prosenttia lähtijöistä suorittaa opintoihin kuuluvan harjoittelun. Suomeen tuli 9172 ulkomaalaista opiskelijaa yli 3 kuukauden mittaiselle jaksolle, heistä 5475 yliopistoihin ja 3697 ammattikorkeakouluihin. Saapuvien määrä kasvoi edellisestä vuodesta vajaalla 200 henkilöllä eli 2 prosentilla. Yliopistoissa saapuvien opiskelijoiden määrä kasvoi 1 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 3 prosenttia Suomeen Kuvio 1. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa

7 Lisäksi lähti lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle 5761 opiskelijaa, heistä 1361 yliopistoista ja 4400 ammattikorkeakouluista. Lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle lähtevien määrä lisääntyi yli 800 henkilöllä eli 16 prosentilla vuodesta Yliopistoissa lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrä kasvoi 39 prosentilla, ammattikorkeakouluissa 11 prosentilla. Suomeen tuli lyhytkestoiselle jaksolle 2480 ulkomaalaista opiskelijaa. Lyhytkestoinen liikkuvuus ulkomailta Suomeen kasvoi 11 prosenttia vuodesta 2010, yliopistoissa määrä kaksinkertaistui ja ammattikorkeakouluissa väheni 18 prosenttia Suomeen Kuvio 2. Lyhytkestoinen (alle 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa

8 Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus suhteessa aloittaneiden määrään Kun vuosittain ulkomaille lähtevien määrän suhteuttaa aloittaneiden opiskelijoiden määrään, noin joka neljäs uusi yliopisto-opiskelija ja joka kahdeksas uusi ammattikorkeakouluopiskelija lähtee ulkomaille. Ulkomaille lähtevien suhteellinen määrä on ammattikorkeakoulusektorilla ollut hienoisessa kasvussa, yliopistosektorilla suhteellinen määrä kasvoi vuoteen 2009, minkä jälkeen se on hieman laskenut. 30,0 25,0 25,3 27,2 20,0 15,0 10,0 13,2 10,1 yliopistot ammattikorkeakoulut 5,0 0,0 Suomeen Kuvio 3. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus suhteessa aloittaneiden määrään 2011, %

9 Opiskelijaliikkuvuus aloittain Yliopistot vuonna 2011: Suurimmat lähettäjät opiskelijaa Pienimmät lähettäjät opiskelijaa Kauppatiede 1217 Kuvataide 5 Humanistinen 911 Teatteri ja tanssi 8 Teknillistieteellinen 883 Hammaslääketiede 11 Aktiivisimmat lähettäjät lähtijöitä suhteessa Passiivisimmat lähettäjät lähtijöitä suhteessa aloittaneisiin, % aloittaneisiin, % Oikeustiede 48,7 Terveystiede 6,6 Kauppatiede 42,1 Luonnontiede 9,0 Humanistinen 35,2 Teatteri ja tanssi 9,4 Suurimmat vastaanottajat opiskelijaa Pienimmät vastaanottajat opiskelijaa Kauppatiede 1187 Teatteri ja tanssi 8 Teknillistiede 1137 Teologia 9 Yhteiskuntatiede 668 Hammaslääketiede 21 Aktiivisimmat vastaanottajat tulijoita suhteessa Passiivisimmat tulijoita suhteessa aloittaneisiin, % vastaanottajat aloittaneisiin, % Eläinlääketiede 65,3 Teologia 3,4 Kuvataide 52,4 Teatteri ja tanssi 9,4 Oikeustiede 45,9 Terveystiede 12,4

10 Ammattikorkeakoulut vuonna 2011: Suurimmat lähettäjät opiskelijaa Pienimmät lähettäjät opiskelijaa Yhteiskuntatiede, liiketalous 1481 Humanistinen ja kasvatus 68 ja hallinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 976 Luonnontiede 93 Tekniikka ja liikenne 920 Luonnonvara-ala 112 Aktiivisimmat lähettäjät lähtijöitä suhteessa Passiivisimmat lähettäjät lähtijöitä suhteessa aloittaneisiin, % aloittaneisiin, % Matkailu-, ravitsemis- ja 27,8 Luonnontiede 5,9 talousala Yhteiskuntatiede, liiketalous 20,4 Tekniikka ja liikenne 8,7 ja hallinto Kulttuuriala 18,4 Sosiaali-, terveys- ja 9,3 liikunta-ala Suurimmat vastaanottajat opiskelijaa Pienimmät vastaanottajat opiskelijaa Yhteiskuntatiede, liiketalous 1481 Humanistinen ja kasvatusala 23 ja hallinto Tekniikka ja liikenne 804 Luonnontiede 70 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 578 Luonnonvara-ala 101 Aktiivisimmat vastaanottajat tulijoita suhteessa Passiivisimmat tulijoita suhteessa aloittaneisiin, % vastaanottajat aloittaneisiin, % Yhteiskuntatiede, liiketalous 20,4 Luonnontiede 4,0 ja hallinto Matkailu-, ravitsemis- ja 12,7 Humanistinen ja kasvatusala 5,0 talousala Kulttuuriala 11,7 Sosiaali-, terveys- ja 5,5 liikunta-ala 10

11 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomen eri alueilla Etelä-Suomen korkeakoulujen opiskelijat lähtevät ulkomaille aktiivisimmin, Itä- ja Pohjois- lähdetään vähemmän. Etelä-Suomen yliopistot ovat myös aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia, ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ovat Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut. 35,0 30,0 31,1 31,5 25,0 24,0 25,8 24,7 20,0 21,2 21,0 15,0 15,7 10,0 5,0 0,0 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Suomeen Kuvio 4. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus (yli 3 kk) suhteessa aloittaneiden määrään alueittain 2011, % 11

12 18,0 16,0 15,4 14,0 12,6 12,0 10,0 10,0 11,0 10,2 9,8 9,8 8,0 7,8 6,0 4,0 2,0 0,0 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Suomeen Kuvio 5. Ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus (yli 3 kk) suhteessa aloittaneiden määrään alueittain 2011, % Liikkuvuusjärjestelyt Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on suurin väylä ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Erasmus-ohjelman osuus pitkäkestoisesta eli yli 3 kuukautta kestävästä liikkuvuudesta ulkomaille on viime vuosina hieman kasvanut. Vastaavasti ohjelman osuus liikkuvuudesta Suomeen on hieman laskenut. 51,1 21,1 12,8 5,1 9,9 Suomeen 72,6 16,3 4,0 6,1 1,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erasmus Korkeakoulun oma sopimus Free mover Nordplus Muut Kuvio 6. Liikkuvuusjärjestelyt pitkäkestoisessa (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuudessa

13 Yhteistyömaat ja -alueet 65 prosenttia ulkomaille yli 3 kuukauden jaksolle lähtevistä suuntaa muualle Eurooppaan. Euroopan osuus suomalaisopiskelijoiden kohdealueena on viime vuosina laskenut, Aasian kasvanut. 82 prosenttia Suomeen tulevista opiskelijoista tulee muualta Euroopasta. Euroopan osuus myös tulevien opiskelijoiden lähtöalueena on laskenut ja Aasian kasvanut. lkm Suomeen lkm Saksa 975 Saksa 1292 Espanja 775 Ranska 1152 Britannia 670 Espanja 916 Ruotsi 552 Venäjä 493 Ranska 542 Italia 480 Yhdysvallat 498 Tšekki 385 Alankomaat 469 Alankomaat 333 Kiina 426 Kiina 326 Itävalta 316 Puola 292 Venäjä 293 Itävalta 274 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden (yli 3 kk) 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata

14 4. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus 4.1 Trendi Vuonna 2011 lähti ulkomaille yhteensä 9931 vaihto-opiskelijaa tai harjoittelijaa ja tänne saapui 9172 ulkomaalaista opiskelijaa. lähtevien opiskelijoiden määrä väheni vuonna 2011 parilla sadalla opiskelijalla. Yleistrendi 2000-luvulla on kuitenkin ollut selvästi kasvava luvun alusta korkeakouluopiskelijoiden vähintään 3 kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot ovat kasvaneet 44 prosentilla, vaikka kasvukäyrässä on ollut muutamia notkahduksia. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on kasvanut tasaisemmin ja nopeammin. Vuosituhannen alusta määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet. Ainoastaan vuonna 2009 Suomeen tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä hieman laski edelliseen vuoteen verrattuna. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrän kasvu on kuitenkin ollut 2000-luvun alussa selvästi nopeampaa kuin muutamana viime vuonna Suomeen Kuvio 7. Pitkäkestoinen (yli 3 kk) opiskelijaliikkuvuus korkeakouluissa

15 4.2 Kehitys sekä tasapaino tulijoiden ja lähtijöiden välillä Vuonna 2011 ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä väheni vajaalla parilla sadalla eli 1,9 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaille lähtevien määrä pieneni vain yliopistosektorilla; ammattikorkeakoulusektorilla se kasvoi vajaan prosentin verran edellisvuodesta. Korkeakoulujen välillä on melko suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon liikkuvuusluvut ovat kasvaneet tai pienentyneet. Yliopistosektorilla kasvua on ollut enimmillään lähes 10 prosenttia (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja vähennystä suurimmillaan 69 prosenttia (Kuvataideakatemia). Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua on ollut enimmillään 25 prosenttia (Lahden ammattikorkeakoulu) ja vähennystä enimmillään 34 prosenttia (Savonia-ammattikorkeakoulu). Suomeen saapuvien määrä sen sijaan jatkaa edelleen kasvua sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Kasvu on tosin melko pientä: vuonna 2011 Suomeen tuli vajaat 200 ulkomaalaista opiskelijaa eli 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukon 2 viimeisessä sarakkeessa tarkastellaan saapuvien ja lähtevien opiskelijoiden välistä tasapainoa. Kun saapuvia ja lähteviä on yhtä paljon, suhdeluku on 100. Mikäli suhdeluku on yli 100, on saapuvia enemmän. Yliopistojen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo useana vuotena painottunut saapuviin opiskelijoihin, joita on hieman lähteviä enemmän. Vastaavasti ammattikorkeakoulusektorilla ulkomaille lähteviä opiskelijoita on enemmän. Yksittäisistä korkeakouluista löytyy tosin poikkeuksia kummallakin sektorilla Muutos % Suomeen 2011 Suomeen 2010 Muutos % Tasapaino: Suomeen/ 2011, % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,0 92,4 Yliopistot yhteensä , ,2 107,6 Helsingin yo , ,4 101,3 Jyväskylän yo , ,0 88,0 Oulun yo , ,9 114,3 Tampereen yo , ,3 110,3 Åbo Akademi , ,0 161,8 Vaasan yo , ,8 84,8 Lapin yo , ,1 126,1 15

16 Tampereen teknillinen yo , ,6 150,5 Lappeenrannan teknillinen yo , ,1 98,5 Svenska hhs , ,2 88,7 Sibelius-Akatemia , ,7 115,7 Teatterikorkeakoulu , ,3 100,0 Kuvataideakatemia , ,3 440,0 Aalto-yo , ,3 101,6 Itä-Suomen yo , ,3 134,8 Turun yo , ,0 92,4 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,3 76,4 Arcada - Nylands Svenska Yhs , ,5 74,0 Diakonia-amk , ,0 14,9 Saimaan amk , ,8 78,3 Humanistinen amk , ,5 52,1 Hämeen amk , ,2 68,8 Jyväskylän amk , ,2 87,3 Kajaanin amk , ,4 94,9 Kemi-Tornion amk , ,9 179,5 Keski-Pohjanmaan amk , ,2 94,7 Kymenlaakson amk , ,8 60,9 Lahden amk , ,3 67,3 Laurea-amk , ,5 90,7 Mikkelin amk , ,2 71,2 Oulun seudun amk , ,6 104,1 Pohjois-Karjalan amk , ,8 41,8 Savonia amk , ,8 105,9 Rovaniemen amk , ,9 74,5 Satakunnan amk , ,1 67,0 Seinäjoen amk , ,9 165,5 Tampereen amk , ,7 80,2 Turun amk , ,8 94,8 Vaasan amk , ,3 40,9 Haaga-Helia amk , ,2 54,9 Metropolia amk , ,8 71,6 Yhs Novia , ,4 92,1 Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys ja tulevien opiskelijoiden suhde lähteviin korkeakouluittain 16

17 Koulutusaloittain tarkasteltuna liikkuvuus on yliopistosektorilla vähentynyt lähes kaikilla opiskelijamääriltään suurilla aloilla kuten humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja teknillistieteellisellä. Vain kauppatieteen liikkuvuusluvut ovat hieman kasvaneet. Ammattikorkeakoulusektorilla suurista aloista sosiaali- ja terveysalan liikkuvuusluvut ovat kasvaneet, liiketalouden ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloilla laskeneet. Liikkuvuus Suomeen on yliopistosektorilla kasvanut mm. humanistisella, kauppatieteen ja luonnontieteen aloilla. Yhteiskuntatieteissä ja teknillistieteissä määrät ovat pienentyneet. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomeen tulevien määrät ovat kasvaneet mm. tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistosektorilla Suomeen tulijoita suhteessa lähteviin on erityisen runsaasti kuvataiteen ja eläinlääketieteen aloilla. Teologisen ja humanistisen alan liikkuvuus puolestaan painottuu voimakkaimmin lähteviin. Ammattikorkeakoulusektorilla mikään ala ei vastaanota enemmän opiskelijoita kuin ulkomaille lähtee, mutta yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon alalla saapuvien ja lähtevien määrät menevät tasan Muutos % Suomeen 2011 Suomeen 2010 Muutos % Tasapaino: Suomeen/ 2011, % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,0 92,4 Yliopistot yhteensä , ,2 107,6 Teologinen , ,7 25,0 Humanistinen , ,8 76,2 Taideteollinen , ,5 117,2 Musiikkiala , ,7 111,3 Teatteri- ja tanssiala , ,3 100,0 Kasvatustieteellinen , ,7 109,2 Liikuntatieteellinen , ,6 158,3 Yhteiskuntatieteellinen , ,5 105,9 Psykologia , ,2 164,3 Terveystieteet , ,1 189,3 Oikeustieteellinen , ,4 94,3 Kauppatieteellinen , ,2 97,5 Luonnontieteellinen , ,9 145,2 Maatalous-metsätieteellinen , ,2 155,2 Teknillistieteellinen , ,8 128,8 17

18 Lääketieteellinen , ,4 93,8 Hammaslääketieteellinen , ,0 190,9 Eläinlääketieteellinen , ,3 266,7 Farmasia , ,0 136,1 Kuvataideala , ,3 440,0 Tuntematon Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,3 76,4 Humanistinen ja kasvatusala , ,1 33,8 Kulttuuriala , ,8 63,8 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , ,9 100,0 Luonnontieteiden ala , ,3 75,3 Tekniikan ja liikenteen ala , ,4 87,4 Luonnonvara- ja ympäristöala , ,4 90,2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , ,4 59,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , ,5 45,7 Tuntematon Taulukko 3. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys ja tulevien opiskelijoiden suhde lähteviin koulutusaloittain. 4.3 Aktiivisuus opiskelijaliikkuvuudessa Aktiivisuutta kansainvälisessä liikkuvuudessa tarkastellaan tässä suhteuttamalla vuosittaiset liikkuvuusluvut uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrään. Tiedot uusista opiskelijoista ja tutkinnoista on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietovarastosta. Ammattikorkeakoulujen osalta uusimmat saatavilla olevat luvut olivat vuodelta 2010, yliopistojen osalta liikkuvuus on suhteutettu vuoden 2011 uusien opiskelijoiden ja tutkintojen määrään. Ammattikorkeakoulusektorilla mukaan on laskettu sekä nuorten että aikuisten koulutus, mutta erikoistumiskoulutuksen ja opettajakoulutuksen opiskelijat on jätetty pois. Yliopistosektorilla mukaan on laskettu uudet opiskelijat ja tutkinnot kaikilla koulutusasteilla. Näin laskettuna ammattikorkeakouluissa oli vuonna 2010 uusia opiskelijoita ja niissä suoritettiin tutkintoa. Yliopistosektorilla oli vuonna 2011 uusia opiskelijoita ja suoritettiin tutkintoja

19 Kun liikkuvuuslukuja suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään, näyttäytyy yliopistosektori selvästi aktiivisemmalta kansainvälisessä liikkuvuudessa. Yliopistoissa ulkomaille lähtee vuosittain neljäsosa uusien opiskelijoiden määrästä, ammattikorkeakouluissa vain noin kahdeksasosa. Mutta kun liikkuvuusluvut suhteutetaan tutkintojen määrään, ovat ammattikorkeakoulut aktiivisempia. Ammattikorkeakoulusektorilla ulkomaille vuosittain lähtevien määrä vastaa 22 prosenttia tutkintojen määrästä, yliopistosektorilla 18 prosenttia. Erot selittyvät sillä, että ammattikorkeakouluihin otetaan runsaasti uusia opiskelijoita, mutta selvästi harvempi suorittaa tutkinnon; osa siis jättää opinnot kesken. Yliopistoissa tutkintojen määrää taas nostaa se, että siellä yksi uusi opiskelija suorittaa lähtökohtaisesti kaksi tutkintoa: kandidaatin ja maisterin. Lukuja onkin tarkoituksenmukaisempaa verrata kummankin sektorin sisällä, ei niinkään sektoreiden välillä. Kummallakin sektorilla on liikkuvuusaktiivisuudessa suuria eroja korkeakoulujen välillä. Aktiivisimpia opiskelijoiden ulkomaille lähettäjiä ovat yliopistosektorilla Svenska Handelshögskolan ja Aalto-yliopisto. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia lähettäjiä ovat Saimaan ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulut. Aktiivisimpia ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottajia ovat yliopistopuolella Kuvataideakatemia, Svenska Handelshögskolan sekä Aalto-yliopisto, ammattikorkeakoulupuolella Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut. Liikkuvuus suhteessa uusiin, % Liikkuvuus suhteessa tutkintoihin, % Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin, % Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin, % Kaikki korkeakoulut yhteensä 17,5 19,8 16,1 18,3 Yliopistot yhteensä 25,3 18,0 27,2 19,4 Helsingin yo 26,1 16,6 26,4 16,9 Jyväskylän yo 22,0 16,4 19,4 14,4 Oulun yo 19,4 12,6 22,2 14,5 Tampereen yo 27,1 17,5 29,9 19,3 Åbo Akademi 17,2 15,1 27,9 24,5 Vaasan yo 26,1 28,1 22,1 23,9 Lapin yo 25,4 17,2 32,0 21,7 Tampereen teknillinen yo 24,8 20,6 37,4 30,9 Lappeenrannan teknillinen yo 27,3 20,5 26,9 20,2 Svenska hhs 48,6 31,9 43,1 28,3 Sibelius-Akatemia 28,5 18,0 33,0 20,8 Teatterikorkeakoulu 11,0 8,1 11,0 8,1 19

20 Kuvataideakatemia 11,9 6,8 52,4 29,7 Aalto-yo 40,0 28,8 40,7 29,3 Itä-Suomen yo 15,7 12,1 21,2 16,3 Turun yo 25,5 17,7 23,6 16,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 13,2 22,2 10,1 16,9 Arcada - Nylands Svenska Yhs 13,3 20,9 9,8 15,4 Diakonia-amk 20,0 23,3 3,0 3,5 Saimaan amk 24,8 38,3 19,4 30,0 Humanistinen amk 16,1 26,4 8,4 13,8 Hämeen amk 11,0 19,8 7,5 13,6 Jyväskylän amk 16,5 26,9 14,4 23,5 Kajaanin amk 13,5 21,3 12,8 20,2 Kemi-Tornion amk 4,6 8,4 8,3 15,0 Keski-Pohjanmaan amk 10,1 18,0 9,5 17,0 Kymenlaakson amk 14,3 24,0 8,7 14,6 Lahden amk 18,2 31,1 12,3 21,0 Laurea-amk 14,3 22,1 12,9 20,0 Mikkelin amk 12,8 19,5 9,1 13,8 Oulun seudun amk 8,5 16,2 8,8 16,8 Pohjois-Karjalan amk 10,2 17,1 4,3 7,1 Savonia amk 8,4 14,0 8,9 14,9 Rovaniemen amk 15,6 27,8 11,6 20,7 Satakunnan amk 12,0 22,2 8,0 14,9 Seinäjoen amk 9,7 16,6 16,0 27,4 Tampereen amk 12,7 19,9 10,2 16,0 Turun amk 13,5 22,1 12,8 20,9 Vaasan amk 14,5 25,5 5,9 10,4 Haaga-Helia amk 21,5 33,8 11,8 18,6 Metropolia amk 11,1 21,2 7,9 15,2 Yhs Novia 7,9 14,0 7,3 12,9 Taulukko 4. Liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin korkeakouluittain

21 Koulutusaloista aktiivisimmin liikkuvat ammattikorkeakouluissa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä yhteiskunta, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat; samat alat ovat aktiivisimpia myös ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottamisessa. Yliopistoissa aktiivisimpia liikkujia ovat oikeustieteen, kauppatieteen ja taideteollisen alan opiskelijat, mutta aktiivisimmat vastaanottaja-alat vaihtelevat sen mukaan suhteutetaanko liikkuvuus uusien opiskelijoiden vai tutkintojen määrään. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään aktiivisimmin ulkomaalaisia opiskelijoita vastaanottavat eläinlääketieteellinen ja kuvataideala, suhteessa tutkintojen määrään maatalous-metsätieteellinen ja taideteollinen. Liikkuvuus suhteessa uusiin, % Liikkuvuus suhteessa tutkintoihin, % Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin, % Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin, % Kaikki korkeakoulut yhteensä 17,5 19,8 16,1 18,3 Yliopistot yhteensä 25,3 18,0 27,2 19,4 Teologinen 13,8 7,9 3,4 2,0 Humanistinen 35,2 22,5 26,8 17,1 Taideteollinen 30,7 28,6 35,9 33,5 Musiikkiala 29,6 18,7 33,0 20,8 Teatteri- ja tanssiala 9,4 7,0 9,4 7,0 Kasvatustieteellinen 13,4 8,3 14,6 9,0 Liikuntatieteellinen 15,7 11,4 24,8 18,1 Yhteiskuntatieteellinen 30,5 20,7 32,3 22,0 Psykologia 24,7 9,1 40,6 15,0 Terveystieteet 6,6 3,9 12,4 7,4 Oikeustieteellinen 48,7 24,6 45,9 23,2 Kauppatieteellinen 42,1 34,7 41,1 33,8 Luonnontieteellinen 9,0 9,4 13,0 13,7 Maatalous-metsätieteellinen 26,6 23,0 41,3 35,7 Teknillistieteellinen 25,4 19,0 32,6 24,5 Lääketieteellinen 24,2 7,0 22,7 6,5 Hammaslääketieteellinen 11,2 8,4 21,4 16,0 Eläinlääketieteellinen 24,5 8,1 65,3 21,6 Farmasia 11,2 8,2 15,3 11,2 Kuvataideala 11,9 6,8 52,4 29,7 21

22 Ammattikorkeakoulut yhteensä 13,2 22,2 10,1 16,9 Humanistinen ja kasvatusala 14,7 26,8 5,0 9,1 Kulttuuriala 18,3 27,0 11,7 17,2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 20,4 34,3 20,4 34,3 Luonnontieteiden ala 5,9 10,3 4,4 7,8 Tekniikan ja liikenteen ala 8,7 17,3 7,6 15,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 10,5 18,7 9,4 16,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9,3 13,8 5,5 8,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 27,8 46,5 12,7 21,3 Taulukko 5. Liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin koulutusaloittain 2011 Kuvioissa 8 ja 9 tarkastellaan vielä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuutta suhteessa uusiin opiskelijoihin vuosina Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden suhteellisessa määrässä on havaittavissa hienoista kasvua viimeisen viiden vuoden aikana sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvu on ollut tasaisempaa; yliopistoissa ulkomaille lähtevien suhteellinen osuus on parina viimeisenä vuonna hieman laskenut. Suomeen tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden suhteellinen määrä on heittelehtinyt viimeisen viiden vuoden aikana niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulusektorillakin. Yliopistosektorilla tulevien opiskelijoiden suhteellinen määrä kasvoi erityisen runsaasti 2008, jonka jälkeen se on hieman laskenut. Ammattikorkeakoulusektorilla tulevien suhteellinen määrä pieneni selkeästi 2009, minkä jälkeen se on taas lähtenyt kasvuun. On kuitenkin syytä muistaa, että suhteellisiin määriin vaikuttavat paitsi ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät myös vuosittaisen sisäänoton määrä. Vaihtelu suhdeluvussa voi kertoa muutoksista kummassa tahansa. 22

23 30,0 25,0 22,8 23,9 25,6 25,5 25,3 20,0 15,0 11,7 12,2 12,1 13,1 13,2 10,0 5,0 0, Yliopistot Ammattikorkeakoulut Kuvio 8. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus ulkomaille suhteessa uusien opiskelijoiden määrään , % 30,0 25,0 25,4 27,2 26,9 26,0 27,2 20,0 15,0 10,0 10,7 10,7 9,5 9,7 10,1 5,0 0, Yliopistot Ammattikorkeakoulut Kuvio 9. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen suhteessa uusien opiskelijoiden määrään , % 23

24 4.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, jossa Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana. Korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen mukaan 3. Liikkuvuus ulkomaille kasvoi vuonna 2011 yliopistosektorilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vuotta aikaisemmin liikkuvuus väheni samoilla alueilla. Vuoden kuluessa tilanne on siis kääntynyt päinvastaiseksi. Ammattikorkeakouluissa liikkuvuus ulkomaille on kasvanut Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Nämä alueet kasvattivat liikkuvuuslukujaan myös edellisen vuoden tarkastelussa. Liikkuvuus ulkomailta Suomeen on yliopistosektorilla lisääntynyt Etelä- ja Länsi-Suomessa, ammattikorkeakoulusektorilla muualla paitsi Etelä-Suomessa. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus 2011 Muutos , % Liikkuvuus 2011 Muutos , % Etelä-Suomi , ,0 Länsi-Suomi , ,5 Itä-Suomi 330 7, ,6 Pohjois-Suomi 511 3, ,6 Kaikki alueet yhdessä , ,6 Taulukko 6. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus alueittain Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yo, Svenska handelshögskolan, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia. Itä-Suomi. Yliopistot: Itä-Suomen yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 24

25 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suomeen Liikkuvuus 2011 Muutos , % Liikkuvuus 2011 Muutos , % Etelä-Suomi , ,3 Länsi-Suomi , ,2 Itä-Suomi 445-3, ,5 Pohjois-Suomi 603-4, ,9 Kaikki alueet yhdessä , ,3 Taulukko 7. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus Suomeen alueittain Taulukoissa 8 ja 9 tarkastellaan liikkuvuusaktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähtevien ja saapuvien määrät uusien opiskelijoiden ja tutkintojen määrään. ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakoulut ovat Itä- ja Pohjois-Suomea aktiivisempia. Tämä trendi on toistunut jo useana vuotena. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa erot alueitten välillä ovat pienemmät. Aktiivisimmin ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavat Etelä-Suomen yliopistot ja Länsi-Suomen ammattikorkeakoulut. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suhteessa uusiin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa uusiin, % Suhteessa tutkintoihin, % Etelä-Suomi 31,1 20,9 15,4 25,7 Länsi-Suomi 24,0 18,2 12,6 21,1 Itä-Suomi 15,7 12,1 10,2 16,6 Pohjois-Suomi 21,0 13,8 9,8 17,8 Kaikki alueet yhdessä 25,3 18,0 13,2 22,2 Taulukko 8. Liikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin alueittain

26 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suomeen Suhteessa uusiin, % Suhteessa tutkintoihin, % Suhteessa uusiin, % Suhteessa tutkintoihin, % Etelä-Suomi 31,5 21,2 10,0 16,7 Länsi-Suomi 25,8 19,5 11,0 18,5 Itä-Suomi 21,2 16,3 7,8 12,6 Pohjois-Suomi 24,7 16,3 9,8 17,8 Kaikki alueet yhdessä 26,9 19,2 10,1 16,9 Taulukko 9. Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin alueittain Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Kansainvälinen harjoittelu on ammattikorkeakouluissa selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Ammattikorkeakoulujen ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta 40,7 prosenttia on kansainvälistä harjoittelua, yliopistoissa vain runsas kymmenen prosenttia (13,5 %). Korkeakoulujen välillä on harjoittelun osuudessa suuria eroja. Yliopistosektorilla harjoittelujaksojen osuus kaikesta liikkuvuudesta ulkomaille on suurin Teatterikorkeakoulussa (88 %), Jyväskylän yliopistossa (20 %) ja Tampereen yliopistossa (19 %); vähiten harjoittelua on Sibelius-Akatemiassa (0 %), Kuvataideakatemiassa (0 %) ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (7 %). Ammattikorkeakoulusektorilla harjoittelujaksoja on eniten Diakonia-ammattikorkeakoulussa (80 %), Hämeen ammattikorkeakoulussa (62 %) ja Saimaan ammattikorkeakoulussa (60 %), vähiten harjoittelua on Haaga-Heliassa (24 %), Lahden ammattikorkeakoulussa (26 %) ja Savonia-ammattikorkeakoulussa (26 %). Suomeen Vaihtoopiskelu Harjoittelu Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, % Vaihtoopiskelu Harjoittelu Harjoittelun osuus koko liikkuvuudesta, % Kaikki korkeakoulut yht , ,1 Yliopistot , ,8 Ammattikorkeakoulut , ,9 Taulukko 10. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu

27 Yliopistoissa sekä vaihto-opiskelu että harjoittelu ovat menettäneet hieman suosiotaan vuodesta Ammattikorkeakouluissa kansainvälisen harjoittelun määrät ovat laskeneet vuodesta 2010 niin ulkomaille kuin ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa. Vaihto-opiskelu on lisännyt suosiotaan Muutos, % Suomeen Muutos, % Vaihto-opiskelu , ,5 Harjoittelu , ,8 Taulukko 11. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys yliopistoissa Muutos, % Suomeen Muutos, % Vaihto-opiskelu , ,2 Harjoittelu , ,9 Taulukko 12. Vaihto-opiskelun ja harjoittelun kehitys ammattikorkeakouluissa

28 4.6 Liikkuvuusjärjestelyt Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on jo pitkään nojannut neljän järjestelyn varaan: Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan, korkeakoulujen omiin sopimuksiin, opiskelijan itse järjestämiin ja rahoittamiin vaihtopaikkoihin sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaan. Erasmus on suurin yksittäinen liikkuvuusjärjestely. Sen rooli korostuu erityisesti Suomeen saapuvassa liikkuvuudessa ja ammattikorkeakouluissa. Nordplus-ohjelma puolestaan palvelee ennen kaikkea yliopistoja ja lähteviä opiskelijoita. Suomeen saapuvat hyödyntävät runsaasti myös CIMOn stipendejä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut lkm % Suomeen lkm % Erasmus , ,6 Nordplus 510 5,1 88 1,0 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , ,3 ISEP 62 0,6 72 0,8 CIMOn ohjelmat ja stipendit 163 1, ,3 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 62 0,6 78 0,9 ASLA/Fulbright 8 0,1 6 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 177 1,8 51 0,6 IAESTE 18 0,2 7 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 8 0,1 1 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 149 1,5 1 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 215 2,2 9 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , ,0 Tuntematon 123 1,2 31 0,3 Yhteensä , ,0 Taulukko 13. Liikkuvuusjärjestelyt yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

29 Yliopistot lkm % Suomeen lkm % Erasmus , ,5 Nordplus 450 8,8 73 1,3 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , ,6 ISEP 62 1,2 72 1,3 CIMOn ohjelmat ja stipendit 98 1, ,7 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 37 0,7 74 1,4 ASLA/Fulbright 7 0,1 2 0,0 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 97 1,9 37 0,7 IAESTE 17 0,3 5 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 7 0,1 1 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 130 2,6 1 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 145 2,8 3 0,1 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu , ,2 Tuntematon 29 0,6 10 0,2 Yhteensä , ,0 Taulukko 14. Liikkuvuusjärjestelyt yliopistoissa 2011 Amattikorkeakoulut lkm % Suomeen lkm % Erasmus , ,7 Nordplus 60 1,2 15 0,4 Korkeakoulun oma vaihtosopimus , ,8 ISEP 0 0,0 0 0,0 CIMOn ohjelmat ja stipendit 65 1, ,9 Muut EU-ohjelmat (esim. EU-USA, EU-Kanada, EU-Kiina, Alfa) 25 0,5 4 0,1 ASLA/Fulbright 1 0,0 4 0,1 Muu opiskelijavaihto-ohjelma 80 1,7 14 0,4 29

30 IAESTE 1 0,0 2 0,1 Opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen harjoittelijavaihto 1 0,0 0 0,0 CIMOn harjoittelijavaihto-ohjelmat 19 0,4 0 0,0 Muu harjoittelijavaihto-ohjelma 70 1,4 6 0,2 Free mover -opiskelu tai -harjoittelu ,8 30 0,8 Tuntematon 94 1,9 21 0,6 Yhteensä Taulukko 15. Liikkuvuusjärjestelyt ammattikorkeakouluissa 2011 Vuonna 2011 liikkuvuus ulkomaille kasvoi hieman kaikissa muissa suurissa järjestelyissä ja ohjelmissa paitsi opiskelijan itse järjestämässä Free mover liikuvuudessa. Itse järjestetylle vaihtopaikalle lähti nyt pari sataa opiskelijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa ainoastaan korkeakoulun omat sopimukset kasvattivat suosiotaan; muiden järjestelyjen avulla tuli Suomeen hieman edellisvuotta vähemmän opiskelijoita. Suomeen saapuvien Nordplus-opiskelijoiden määrä on laskenut jo parina vuonna peräkkäin Muutos, % Suomeen Muutos, % Erasmus , ,5 Korkeakoulun oma sopimus , ,9 Free mover , ,1 Nordplus , ,2 Taulukko 16. Kehitys suurimmissa liikkuvuusjärjestelyissä EU:n Erasmus-ohjelma kattaa hieman yli puolet kaikesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta, korkeakoulujen omat sopimukset viidenneksen ja opiskelijan itsensä järjestämä free mover -opiskelu runsaan kymmenesosan. Viimeisen viiden vuoden aikana suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen suhteelliset osuudet ovat kehittyneet siten, että Erasmus on hieman kasvattanut osuuttaan, muiden järjestelyjen osuus on pysytellyt lähes ennallaan tai hieman laskenut. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa liikkuvuudessa Erasmus-ohjelman kautta tulee yli 70 prosenttia kaikista opiskelijoista. Erasmus-ohjelman osuus on kuitenkin tasaisen hitaasti laskenut. Vastaavasti korkeakoulujen omien sopimusten merkitys on kasvanut Suomeen tulevassa liikkuvuudessa; niiden kautta tulee jo lähes viidennes opiskelijoista. 30

31 Erasmus 51,1 48,5 47,8 49,5 43,1 Korkeakoulun oma sopimus 21,1 20,2 21,7 21,9 22,5 Free mover 12,8 14,8 13,5 10,2 12,9 Nordplus 5,1 5,0 5,1 5,9 6,5 Taulukko 17. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta , % Suomeen Erasmus 72,6 74,5 73,9 75,7 76,7 Korkeakoulun oma sopimus 16,3 13,3 13,8 12,8 10,9 Free mover 4,0 4,1 4,4 3,4 3,3 Nordplus 1,0 1,1 1,4 1,0 1,5 Taulukko 18. Suurimpien liikkuvuusjärjestelyjen osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta , % 4.7 Yhteistyömaat ja maanosat Taulukkoon 19 on koottu opiskelijaliikkuvuuden 20 yleisintä kohde- ja lähtömaata vuonna Suosituimpien kohdemaiden listalla noin puolet on läntisen Euroopan maita. Lisäksi listalta löytyvät Venäjä sekä Euroopan ulkopuolisista kohteista Yhdysvallat, Kiina, Kanada, Thaimaa, Australia, Japani ja Korea. Edelliseen vuoteen verrattuna listalla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tšekki ja Portugali ovat pudonneet 20 suosituimman kohdemaan ulkopuolelle ja tilalle nousseet Irlanti ja Sveitsi. 20 yleisimpään kohdemaahan menee 75 prosenttia kaikesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta. Yleisimpien lähtömaiden listalla on hieman enemmän itäisen Euroopan maita kuten Puola, Tšekki, Liettua, Unkari ja Viro. Siellä on myös vähemmän Euroopan ulkopuolisia maita kuin kohdemaiden listalla. Myöskään tällä listalla ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia viime vuodesta. Kreikka ja Portugali ovat tipahtaneet ulkopuolelle ja tilalle nousseet Slovakia ja Japani. Liikkuvuus ulkomailta keskittyy harvempiin maihin kuin liikkuvuus ; tästä kertoo mm. se, että 85 prosenttia kaikesta ulkomailta suuntautuvasta liikkuvuudesta tulee taulukon 20 yleisimmästä lähtömaasta. 31

32 YO Amk Yhteensä Suomeen YO AMK Yhteensä Saksa Saksa Espanja Ranska Britannia Espanja Ruotsi Venäjä Ranska Italia Yhdysvallat Tšekki Alankomaat Alankomaat Kiina Kiina Itävalta Puola Venäjä Itävalta Kanada Belgia Thaimaa Britannia Tanska Liettua Belgia Korean tasavalta Australia Unkari Japani Yhdysvallat Korean tasavalta Turkki Sveitsi Japani Italia Viro Irlanti Slovakia Taulukko 19. Yleisimmät kohde- ja lähtömaat

33 Euroopan osuus ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on 2000-luvulla tasaisesti laskenut paitsi viime vuonna, jolloin Euroopan maiden osuus poikkeuksellisesti kasvoi parilla prosenttiyksiköllä. Noin kaksi kolmasosaa liikkuvista suomalaisopiskelijoista menee johonkin Euroopan maahan ,0 17,5 7,7 4, ,5 17,7 7,7 4, ,5 16,5 7,4 4, ,8 14,5 8,0 3, ,7 13,2 7,7 3, ,0 11,8 7,2 2, ,4 10,4 7,2 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Afrikka Väli- ja Et.Amerikka Oseania Tuntematon Kuvio 10. Opiskelijaliikkuvuus maanosittain amk ja yo amk yo lkm % lkm % lkm % Aasia , , ,4 Afrikka 406 4, ,5 92 1,8 Eurooppa , , ,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 314 3, , ,6 Pohjois-Amerikka 762 7, , ,7 Oseania 211 2,1 70 1, ,8 Tuntematon 47 0,5 33 0,7 14 0,3 Yhteensä , , ,0 Taulukko 20. Liikkuvuus maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

34 ,8 11,7 3, ,7 10,1 3, ,4 9,7 2, ,4 9,3 3, ,3 8,0 2, ,0 7,4 2, ,1 6,0 2,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eurooppa Aasia Pohj.-Amerikka Väli- ja Et.Amerikka Afrikka Oseania Tuntematon Kuvio 11. Opiskelijaliikkuvuus Suomeen maanosittain amk ja yo amk yo lkm % lkm % lkm % Aasia , , ,7 Afrikka 103 1,1 34 0,9 69 1,3 Eurooppa , , ,9 Latinalainen Amerikka ja Karibia 154 1,7 30 0, ,3 Pohjois-Amerikka 289 3,2 73 2, ,9 Oseania 39 0,4 2 0,1 37 0,7 Tuntematon 14 0,2 0 0,0 14 0,3 Yhteensä Taulukko 21. Liikkuvuus Suomeen maanosittain yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

35 4.8 Opintoaste ja koulutuksen tyyppi Yliopistosektorilla liikkuvat eniten alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat eli nk. Bachelorvaiheessa olevat opiskelijat. Kaksi kolmasosaa yliopistojen lähtevistä opiskelijoista on heitä. Ylempää korkeakoulututkintoa opiskelee eli opintojensa maisterivaiheessa on vajaa kolmasosa. Jatko-opintoja suorittavia on joukossa vain alle 3 prosenttia. Suomeen tulevissa on hieman enemmän (42 %) maisterivaiheen opiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa kansainvälinen liikkuvuus painottuu erittäin vahvasti nuorten koulutukseen. Aikuisten koulutuksessa opiskelevat tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat liikkuvat vain vähän. Liikkuvuuden jakaantumisessa eri opintoasteille ja koulutuksen tyypeille ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Yliopistosektorilla liikkuvuus näyttäisi olevan keskittymässä hieman enemmän alempaan korkeakoulututkintovaiheeseen, ammattikorkeakoulusektorilla nuorten koulutukseen. Muutokset ovat kuitenkin kovin pieniä. Suomeen Alempi korkeakoulututkinto (yo) 66,2 65,2 65,6 54,8 51,5 53,2 Ylempi korkeakoulututkinto (yo) 31,2 31,6 31,6 42,0 46,5 44,7 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 2,6 3,1 2,8 3,2 2,0 2,1 Yliopistot yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) 97,9 98,2 97,4 98,9 99,0 96,5 Ammattikorkeakoulututkinto (aikuisten koulutus) 1,8 1,6 2,2 0,1 0,1 0,4 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0,2 0,2 0,4 0,7 0,4 0,2 Tuntematon 0, ,3 0,5 2,9 Ammattikorkeakoulut yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N Taulukko 22. Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen (yo) ja koulutuksen tyypin (amk) mukaan , % 35

36 4.9 Sukupuoli Vuonna 2011 vain 36 prosenttia ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli miehiä. Miehet ovat opiskelijaliikkuvuudessa selvästi aliedustettuja, sillä 46 % yliopisto-opiskelijoista ja 45 % ammattikorkeakouluopiskelijoista on miehiä 4. Suomeen tulevien ulkomaisten opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi; heistä hieman vajaat puolet (43 %) on miehiä. Liikkuvien opiskelijoiden sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia viimeisen kuuden vuoden aikana. lähtevissä opiskelijoissa miesten osuus on vaihdellut 34 ja 38 prosentin välillä. Suomeen tulevissa opiskelijoissa miesten osuus näyttäisi olevan pienenemään päin. Myös tänne tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden joukossa on siis yhä vähemmän miehiä Suomeen Taulukko 23. Miesten osuus liikkuvista opiskelijoista , % 4.10 Liikkuvuusjakson kesto ulkomaille suuntautuvat ulkomaanjaksot kestävät keskimäärin 5,1 kuukautta ja ulkomailta Suomeen 5,4 kuukautta. Yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuusjaksot ovat keskimäärin noin kuukautta pidempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden. Vaihto-opiskelujaksot ulkomailla ovat harjoittelujaksoja pidempiä., kk Suomeen, kk Kaikki ulkomaanjaksot yhdessä 5,1 5,4 Yliopistojen ulkomaanjaksot 5,6 5,8 Ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksot 4,7 4,7 Vaihto-opiskelujaksot 5,6 5,5 Harjoittelujaksot 3,8 3,6 Taulukko 24. Liikkuvuusjaksojen keskimääräinen kesto 2011, kuukautta 4 Lähde: Vipunen-tietokanta ( Yliopistoista vuoden 2011, ammattikorkeakouluista vuoden 2010 tiedot. 36

37 5. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 5.1 Trendi Lyhytkestoiseksi opiskelijaliikkuvuudeksi tilastoidaan yli viikon mutta alle kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot. Tiedot lyhytkestoisista liikkuvuusjaksoista on kerätty ammattikorkeakoulusektorilta systemaattisesti henkilöpohjaisina jo usean vuoden ajan. Yliopistosektorilla jaksot on tilastoitu henkilöpohjaisina vasta vuoden verran, aikaisemmin tiedot kerättiin summatietoina Suomeen Kuvio 12. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus Korkeakoulujen alle 3 kuukauden mittaiset liikkuvuusjaksot ovat selvästi lisääntyneet, erityisesti jaksot ulkomaille. Vuonna 2011 korkeakouluista tehtiin ulkomaille 5761 liikkuvuusjaksoa ja ulkomailta Suomeen vajaa puolet tästä määrästä eli Lyhytkestoinen liikkuvuus ulkomaille lisääntyi 16 prosenttia edellisestä vuodesta ja liikkuvuus ulkomailta Suomeen 11 prosenttia. 37

38 5.2 Korkeakouluittain Alle taulukkoon 25 on koottu lyhytkestoinen liikkuvuus sektoreittain ja korkeakouluittain. Iso osa liikkuvuudesta ulkomaille tapahtuu ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen lyhytkestoinen liikkuvuus ulkomaille kasvoi 11 prosenttia edellisestä vuodesta (3970 jaksoa vuonna 2010). Yliopistoissa kasvua edellisestä vuodesta oli 39 prosenttia (979 jaksoa vuonna 2010). Osaltaan yliopistosektorin kovaa kasvua selittänee tilastoinnin muutos: systemaattisempi henkilöpohjainen tiedonkeruu on kannustanut yliopistoja seuraamaan lyhytkestoista liikkuvuutta aiempaa tarkemmin. Liikkuvuus Suomeen jakaantuu tasaisemmin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Ammattikorkeakoulusektorilla liikkuvuus Suomeen väheni 18 prosenttia (1729 jaksoa vuonna 2010) ja yliopistosektorilla kaksinkertaistui (513 jaksoa vuonna 2010). Suomeen Kaikki korkeakoulut yhteensä Yliopistot yhteensä Helsingin yo Jyväskylän yo Oulun yo Tampereen yo 58 1 Åbo Akademi 1 2 Vaasan yo Lapin yo Tampereen teknillinen yo Lappeenrannan teknillinen yo 6 19 Svenska hhs 47 4 Sibelius-Akatemia Teatterikorkeakoulu Kuvataideakatemia Aalto-yo Itä-Suomen yo Turun yo Ammattikorkeakoulut yhteensä Arcada - Nylands Svenska Yhs 56 8 Diakonia-amk

39 Saimaan amk Humanistinen amk 53 7 Hämeen amk Jyväskylän amk Kajaanin amk Kemi-Tornion amk 20 0 Keski-Pohjanmaan amk Kymenlaakson amk 64 4 Lahden amk Laurea-amk Mikkelin amk Oulun seudun amk Pohjois-Karjalan amk Savonia amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Seinäjoen amk Tampereen amk Turun amk Vaasan amk Haaga-Helia amk Metropolia amk Yhs Novia Taulukko 25. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus korkeakouluittain Koulutusaloittain Luonnontieteellinen ala lähettää yliopistosektorilla selvästi eniten opiskelijoita alle 3 kuukauden mittaisille liikkuvuusjaksoille; peräti 24 prosenttia kaikista yliopistojen lyhyistä liikkuvuusjaksoista tehdään luonnontieteen alalla, kun pitkäkestoisista jaksoista alalla tehdään vain 6 prosenttia. Yliopistosektorilla liikutaan enemmän ulkomaille kuin ulkomailta Suomeen. Vain teknillistieteelliselle alalle tullaan useammin kuin sieltä lähdetään ulkomaille. Humanistisella alalla liikutaan yhtä paljon ja Suomeen. Ammattikorkeakoulusektorilla lyhytkestoinen liikkuvuus painottuu yliopistojakin selvemmin ulkomaille. Eniten liikkuvuutta ulkomaille on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Ammattikorkeakouluissa ainoastaan humanistinen ja kasvatusala vastaanottaa enemmän liikkujia 39