KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Siru Korkala. Raportit ja selvitykset 2018:10

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017 Siru Korkala Raportit ja selvitykset 2018:10

2 Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2018:10 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (pdf) Taitto: Grano Oy

3 SISÄLTÖ 1 LUKIJALLE 5 2 TIEDON KERUU JA MÄÄRITELMÄT 6 3 YHTEENVETO: KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA VUONNA Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Opettajien ja n n liikkuvuus Suomeen Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet LIIKKUVUUDEN KOKONAISKUVA JA KEHITYS OPISKELIJALIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA LIIKKUVUUDEN YHTEISTYÖMAAT JA -ALUEET 27 LIITTEET 31 Liite 1. Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin Liite 2. Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

4 4 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

5 1 LUKIJALLE Opetushallitus kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta on tilastoitu vuodesta 2008 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja ta ä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 181 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 161 osallistui tietojen keruuseen. Vain 20 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Nykyisin jo lähes 90 oppilaitoksista jättää tietonsa tilastointiin. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain toksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2017 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä! KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

6 2 TIEDON KERUU JA MÄÄRITELMÄT Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtava linkki toimitettiin sähköpostitse organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat Opetushallituksesta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien ja n n liikkuvuus sekä opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja n n liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien ja n n liikkuvuus maittain summatietoina. Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja n n liikkuvuudessa pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat. Lyhytkestoiseksi opettajien ja n n liikkuvuudeksi määriteltiin alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty. 6 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

7 3 YHTEENVETO: KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA VUONNA Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lahti opiskelijaa (6,9 aloittaneista), laskua edellisvuoteen 8,4 lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lahti opiskelijaa (4,8 aloittaneista), laskua edellisvuoteen 14,6 pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle lahti opettajaa ja n n edustajaa, nousua edellisvuoteen 2,2 lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle lahti opettajaa ja n n edustajaa, laskua edellisvuoteen 20,8. LIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan sekä liiketalouden perustutkinto-. TAULUKKO 1. PITKÄKESTOINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN, 10 YLEISINTÄ Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 615 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 412 Liiketalouden perustutkinto 411 Matkailualan perustutkinto 207 Autoalan perustutkinto 111 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 111 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 100 Hiusalan perustutkinto 88 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 87 Maatalousalan perustutkinto 80 Moni ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja n n edustajista työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

8 TAULUKKO 2. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN, 10 YLEISINTÄ Tutkinto Opettajia ja ta ä Suomesta Muu tehtävä (esim. hallinto) 295 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 180 Liiketalouden perustutkinto 161 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 104 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 89 Muu tutkinto, mikä? 51 Autoalan perustutkinto 44 Matkailualan perustutkinto 42 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 30 Rakennusalan perustutkinto 28 VALTAOSA LIIKKUJISTA ON NAISIA Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 67 pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 49 on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja sta stä 62 on naisia. USEIMMAT LIIKKUJAT OPISKELEVAT AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA SUORITETTAVAA PERUSTUTKINTOA Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 91 suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa ulkomaille lähteneistä opettajista ja sta stä 68 työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. LIIKKUVUUSJÄRJESTELYT JA ULKOMAANJAKSON TARKOITUS Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle ohjelman avulla (71 ) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (16 ) pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (92 ) opettajien ja n n liikkuvuudesta 56 järjestettiin Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle ohjelman avulla ja 18 oppilaitoksen omalla rahoituksella opettajien ja n n ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. LIIKKUVUUSJAKSON KESTO Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa opettajien ja n n liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin yhden viikon. 8 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

9 3.2. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen tuli opiskelijaa (5,4 aloittaneista), mikä on 6,8 vähemmän kuin vuonna LIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta. TAULUKKO 3. SUOMEEN SUUNTAUTUVA OPISKELIJALIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN, 10 YLEISINTÄ Tutkinto Opiskelijoita Suomeen Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 416 Liiketalouden perustutkinto 314 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 173 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 158 Muu tutkinto, mikä? 132 Kone- ja metallialan perustutkinto 116 Autoalan perustutkinto 115 Rakennusalan perustutkinto 97 Maatalousalan perustutkinto 88 Metsäalan perustutkinto 82 SUOMEEN TULI YHTÄ PALJON MIEHIÄ JA NAISIA Suomeen tulleista opiskelijoista 50 oli miehiä ja 46 naisia. USEIMMAT TULIJOISTA OPISKELEVAT AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN PERUSTUTKINTOA Suomeen saapuneista opiskelijoista 85 opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 7 tulijoista. LIIKKUVUUSJÄRJESTELYT JA ULKOMAANJAKSON TARKOITUS Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle ohjelman avulla (74 ) tai lla rahoituksella (12 ) 62 opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 38 vaihdon tarkoituksena oli opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin. LIIKKUVUUSJAKSON KESTO Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 3 viikkoa. KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

10 3.3. Opettajien ja n n liikkuvuus Suomeen Suomeen saapui opettajaa tai n n edustajaa, mikä on 7,4 enemmän kuin edellisvuonna Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Suomalaisopiskelijoiden lyhyt- ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Britannia, Alankomaat ja Viro Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Espanja, Britannia ja Alankomaat Suomalaisten opettajien ja n n yleisimmät kohdemaat olivat Ruotsi, Saksa, Viro, Britannia ja Espanja Suomeen tuli opettajia ja ta ä eniten Kiinasta, Espanjasta, Saksasta, Alankomaista ja Etelä-Koreasta. sekä opiskelijoiden että opettajien ja n n liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. TAULUKKO 4. LIIKKUVUUS MAANOSITTAIN () opettajat ja opettajat ja Aasia 5,2 5,2 7,3 29,1 Afrikka 0,6 0,5 1,0 0,8 Eurooppa 93,0 93,4 89,8 64,1 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,2 0,1 2,0 Pohjois-Amerikka 1,0 0,7 1,9 3,6 Oseania 0,1 0,0 0,1 0,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 10 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

11 4 LIIKKUVUUDEN KOKONAISKUVA JA KEHITYS Vuonna 2017 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä opiskelijaa, mikä on 11,1 vähemmän kuin edellisvuonna. Pitkäkestoinen liikkuvuus väheni 8,4 ja lyhytkestoinen jopa 14,6. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Ammatillista koulutusta kohdanneet leikkaukset näkyvät myös liikkuvuuslukujen laskuna. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 11,9 aloittaneista. Vuonna 2017 Suomeen tuli ulkomaista opiskelijaa, eli 6,8 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 6 :a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2016 aloittaneista opiskelijoista. Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina Lähtijöiden määrät vaihtelivat runsaasti vuoteen 2011 saakka, mutta sen jälkeen määrät ovat pysyneet tasaisempana vuoteen 2017 saakka. Suomeen saapuneiden määrissä vaihtelu on ollut pienempää. Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty Suomesta Suomeen KUVIO 1. OPISKELIJALIIKKUVUUDEN KEHITYS Vuonna 2017 Suomeen saapui ja Suomesta lähti opettajaa ja n n edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi vuosien 2010 ja 2012 välillä jopa 61 ja nyt kasvua on 7,4 verrattuna edellisvuoteen. Lähtevien osuus nousi 2,2 edellisvuodesta ja trendi on ollut hyvin tasainen vuodesta 2012 lähtien. 1 Vuonna 2017 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa. KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

12 Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja n n lukumäärällinen kehitys vuosina Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Vuodesta 2010 lähtien Suomeen on tullut huomattavasti enemmän opettajia ja ta ä kuin täältä on lähtenyt Suomeen Suomesta KUVIO 2. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN PITKÄKESTOISEN SEKÄ SUOMEEN SAAPUVAN LIIKKUVUUDEN KEHITYS Tilastoja opettajien ja n n lyhytkestoisista eli alle 5 vuorokautta kestäneistä matkoista on kerätty vasta vuodesta Lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähtijöiden määrät on esitetty kuviossa 3. Lähtijöitä oli vuonna 2017 eli jopa 20,8 vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen tekevät enemmän lyhyt- kuin pitkäkestoisia ulkomaanmatkoja. Ammatillista koulutusta kohdanneet leikkaukset näyttäisivät heijastuvan erityisesti lyhytkestoiseen opettajien ja n n liikkuvuuteen KUVIO 3. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LYHYTKESTOISEN LIIKKUVUUDEN KEHITYS SUOMESTA ULKOMAILLE KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

13 5 OPISKELIJALIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti pitkäkestoista liikkuvuutta, koska lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Vuonna 2017 Suomesta lähti opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen tuli opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia eli 67 ja miehiä eli 33. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat jälleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä vuonna 2015 opintonsa aloittaneista 49 oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli eli 46 ja miehiä eli 50. Neljä prosenttia Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. TAULUKKO 5. SUOMESTA LÄHTEVÄ PITKÄKESTOINEN JA SUOMEEN SAAPUVA OPISKELIJALIIKKUVUUS SUKUPUOLEN MUKAAN 2017 Sukupuoli Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen mies , ,7 nainen , ,0 Tuntematon 0 0, ,3 Yhteensä Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 6,5 lähteneistä ja prosentti saapuneista opiskelijoista. Suomeen tulleista opiskelijoista 7 prosenttia suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa, mikä on reilusti enemmän kuin Suomesta lähtevien kohdalla. Muut opiskelumuodot ovat harvinaisia sekä ulkomaille lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden keskuudessa. KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

14 TAULUKKO 6. SUOMESTA LÄHTEVÄ PITKÄKESTOINEN JA SUOMEEN SAAPUVA OPISKELIJALIIKKUVUUS OPISKELUMUODON MUKAAN 2017 Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto , ,4 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 213 6,5 26 1,0 Ammattitutkinto 56 1,7 22 0,9 Erikoisammattitutkinto 10 0,3 15 0,6 Perustutkinto, oppisopimuskoulutus 9 0, ,0 Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, oppisopimuskoulutus 10 0,3 36 1,4 Tuntematon 0 0,0 98 3,8 Yhteensä Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään vuotiaita eli syntynyt 1990-luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 79 liikkujista. Suomeen saapuneista 1990-luvulla syntyneitä on 68. Tätä vanhempia eli 1980-luvulla syntyneitä oli 9 lähteneistä ja 3 saapuneista. Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli 1950-, tai luvulla syntyneitä oli 7 lähteneistä, mutta vain vajaa 2 Suomeen saapuneista opiskelijoista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle sekä lähdettiin 20-vuotiaana ja Suomeen tultiin 19-vuotiaana. 2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 7 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita; lähtijöitä oli 615 henkilöä. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotellija ravintola- ja catering-alan perustutkinto-opiskelijoiden (412) ja kolmanneksi eniten liiketalou den perustutkinto-opiskelijoiden (411) joukossa. Nämä kolme tutkintoa ovat pitäneet kärkeä opiskelijaliikkuvuudessa jo monen vuoden ajan. Suomeen tuli eniten sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (416) ja toiseksi eniten liiketalouden opiskelijoita (314). Kolmanneksi eniten Suomeen saapui hotelli- ja ravintola ja catering-alan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (173). Luokkaan tutkinto tilastoidaan sekä ne, jotka suorittavat jotakin ta kuin taulukossa 7 listattua tutkintoa, että ne joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Muuta tutkintoa opiskelevien osuus on ollut laskusuunnassa jo taman vuoden ajan. Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu n muassa yrittäjän ammattitutkinto ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Saapuvien osalta oli mainittu n muassa mekatroniikkaan ja viinin tuotantoon liittyvä koulutus. 2 Mediaani tilastoidusta syntymävuosista. 14 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

15 TAULUKKO 7. SUOMESTA LÄHTEVÄ PITKÄKESTOINEN JA SUOMEEN SAAPUVA OPISKELIJALIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN 2017 Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Bioenergia-alan perustutkinto 0 6 Elintarvikealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto 0 3 Hevostalouden perustutkinto 66 0 Hiusalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kaivosalan perustutkinto 1 0 Kalatalouden perustutkinto 1 0 Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 13 0 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 7 1 Kone- ja metallialan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 24 9 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 39 1 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lennonjohdon perustutkinto 0 2 Lentokoneasennuksen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto 3 5 Maanmittausalan perustutkinto 0 0 Maatalousalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto 0 39 Metsäalan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 0 3 Musiikkialan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 44 5 Painoviestinnän perustutkinto 9 44 Pintakäsittelyn perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto 2 3 Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto 0 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Teknisen suunnittelun perustutkinto 3 1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto 1 2 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 8 6 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 8 0 Yhteensä KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

16 Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2017 sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (25,4 ), tekniikan ja liikenteen alalla (21,3 ) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (19,6 ). Suomeen tulleista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (36,1 ). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta Suomeen tuli 21,2 ja liiketalouden ja hallinnon alalta 12,2 kaikista Suomeen tulleista opiskelijoista. Taulukossa 8 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain sekä suhteutettuna alalla aloittaneisiin vuonna Matkailu-, ravitsemis- ja talous ala sekä humanistinen ja kasvatusala lähettävät aktiivisesti opiskelijoita ulkomaille suhteessa alalla aloittaneisiin. Luonnonvara- ja ympäristöala vastaanotti eniten ulkomaisia opiskelijoita suhteessa samana vuonna aloittaneisiin. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka koulutus erottuu vuodesta toiseen erityisen aktiivisena. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. TAULUKKO 8. SUOMESTA LÄHTEVÄN PITKÄKESTOISEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN SEKÄ SUOMEEN SAAPUNEIDEN MÄÄRÄ SUHTEESSA KOULUTUKSESSA ALOITTANEISIIN KOULUTUSALOITTAIN Suomesta opiskelijoita aloittaneista 2017 Suomeen opiskelijoita aloittaneista 2017 Humanistinen ja kasvatusala 78 2,4 10,6 16 0,6 2,2 Kulttuuriala 282 8,6 9, ,2 5,6 Liiketalouden ja hallinnon ala ,5 7, ,2 5,4 Luonnontieteiden ala 60 1,8 3,8 29 1,1 1,8 Tekniikan ja liikenteen ala ,3 3, ,1 4,8 Luonnonvara- ja ympäristöala 225 6,8 10, ,4 9,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,4 9, ,2 5,9 Matkailu,- ravitsemis- ja talousala ,6 13, ,1 5,0 Muu koulutus 54 1,6 24, ,1 60,3 Yhteensä , ,0 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle , jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 2320 opiskelijaa eli 71 kaikista lähteneistä. Oppilaitoksen omalla rahoituksella ulkomaanjaksolle lähti 531 opiskelijaa eli 16 kaikista lähtijöistä. Suomeen tulevista 74 liikkui Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle ohjelman tuella ja 13 lla rahoituksella. Opetushallituksen rahoituksella liikkui 7 ulkomaille lähtijöistä ja runsas prosentti Suomeen tulleita. Erasmus+ -ohjelman osuus rahoittajana on noussut edellisvuodesta sekä lähtevien että tulevien osalta yli 5 prosenttiyksikköä. 16 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

17 TAULUKKO 9. LIIKKUVUUSJÄRJESTELYT SUOMESTA LÄHTEVÄSSÄ PITKÄKESTOISESSA JA SUOMEEN SAAPUVASSA OPISKELIJALIIKKUVUUDESSA 2017 Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle , ,1 Erasmus+ yleissivistävälle tai aikuiskoulutukselle ,2 60 2,3 Nordplus 25 0,8 43 1,7 Opetushallituksen rahoittama 218 6,6 34 1,3 Oppilaitoksen itse rahoittama , ,0 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 110 3,3 46 1,8 Muu rahoitus 77 2, ,7 Yhteensä , ,0 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (92 ). Suomeen saapuneista 62 tuli työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen osuus ulkomaanjakson tarkoituksena on noussut tasaisesti jo vuodesta 2011 asti erityisesti Suomeen saapuneiden kohdalla. TAULUKKO 10. ULKOMAANJAKSON TARKOITUS 2017 Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen työssäoppiminen , ,9 opiskelu 257 7, ,1 Yhteensä Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 viikkoa ja pisimmät vuoden. Suomeen saapuneet viipyivät maassa keskimäärin 3 viikkoa. Lyhimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät noin 26 viikkoa. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 11 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta lähti paljon opiskelijoita ulkomaille ja Pirkanmaalle myös tuli toiseksi eniten ulkomaisia opiskelijoita heti Uudenmaan jälkeen. KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

18 TAULUKKO 11. SUOMESTA LÄHTEVÄ PITKÄ- JA LYHYTKESTOINEN SEKÄ SUOMEEN SUUNTAUTUVA OPISKELIJALIIKKUVUUS MAAKUNNITTAIN 2017 Maakunta Suomesta Suomeen Etelä-Karjala 44 0,8 61 2,4 Etelä-Pohjanmaa 194 3, ,0 Etelä-Savo 225 4,1 60 2,3 Kainuu 104 1,9 32 1,2 Kanta-Häme 229 4,1 68 2,6 Keski-Pohjanmaa 132 2,4 61 2,4 Keski-Suomi 333 6, ,7 Kymenlaakso 140 2, ,0 Lappi 238 4,3 66 2,6 Pirkanmaa 492 8, ,5 Pohjanmaa 434 7,8 79 3,1 Pohjois-Karjala 198 3, ,3 Pohjois-Pohjanmaa 442 8, ,6 Pohjois-Savo 154 2, ,3 Päijät-Häme 162 2,9 95 3,7 Satakunta 131 2, ,1 Uusimaa , ,2 Varsinais-Suomi 424 7, ,1 Yhteensä Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa tosta. Taulukossa 12 erotellaan pitkä- ja lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut tos vuosien 2017 ja 2016 välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrän tosta maakunnittain. Eniten nousua pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden määrässä on tapahtunut Etelä-Savos sa ja Pohjois-Karjalassa. Merkittävin lasku pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähtijöissä on tapahtunut Etelä-Karjalassa. Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa kasvattivat lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle lähetettyjen määrää huomattavasti. Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa lyhytkestoiselle ulkomaanjaksolle lähtijöiden määrät puolestaan laskivat eniten. Vuonna 2017 Etelä-Karjala vastaanotti ulkomaisia opiskelijoita runsaasti verrattuna edellisvuoteen. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen maakuntatasolla liittyy. 18 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

19 TAULUKKO 12. OPISKELIJALIIKKUVUUDEN MUUTOS MAAKUNNITTAIN 2017 JA 2016 Maakunta Suomesta pitkäkestoinen 2017 Suomesta pitkäkestoinen 2016 Muutos Suomesta lyhytkestoinen 2017 Suomesta lyhytkestoinen 2016 Muutos Suomeen 2017 Suomeen 2016 Muutos Etelä-Karjala , , ,9 Etelä-Pohjanmaa , , ,8 Etelä-Savo , , ,5 Kainuu , , ,6 Kanta-Häme , , ,3 Keski-Pohjanmaa , , ,4 Keski-Suomi , , ,5 Kymenlaakso , , ,0 Lappi , , ,5 Pirkanmaa , , ,9 Pohjanmaa , , ,4 Pohjois-Karjala , , ,9 Pohjois-Pohjanmaa , , ,5 Pohjois-Savo , , ,6 Päijät-häme , , ,5 Satakunta , , ,9 Uusimaa , , ,0 Varsinais-Suomi , , ,6 Yhteensä , , ,8 Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on noussut ainoastaan Länsi-Suomen läänissä vuosina Suomeen saapuvien osalta pientä nousua on tapahtunut Etelä-Suomen läänissä. Yleisesti trendi oli enimmäkseen laskeva tilastointivuosien välillä. TAULUKKO 13. PITKÄ- JA LYHYTKESTOINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS 2017 JA 2016 LÄÄNEITTÄIN SUHTEESSA VUONNA ALOITTANEISIIN () Suomesta 2017 Suomesta 2016 Suomeen 2017 Suomeen 2016 Etelä-Suomen lääni 11,1 13,7 5,6 5,5 Länsi-Suomen lääni 12,9 12,7 5,7 6,3 Itä-Suomen lääni 10,6 10,7 6,1 6,7 Oulun lääni 12,6 18,4 4,7 6,7 Lapin lääni 13,1 15,1 3,6 3,7 Yhteensä 11,9 13,5 5,5 6,0 3 Vuonna 2017 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

20 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 96 opiskelijoista. TAULUKKO 14. PITKÄ- JA LYHYTKESTOINEN OPISKELIJALIIKKUVUUS OPPILAITOSTYYPEITTÄIN 2017 Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta pitkät vaihdot Opiskelijoita Suomesta lyhyet vaihdot Opiskelijoita Suomeen Ammatillinen oppilaitos , , ,8 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 0 0,0 2 0,1 Ammatillinen erityisoppilaitos 72 2,2 57 2,5 38 1,5 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 35 1,1 1 0,0 6 0,2 Oppisopimustoimisto/-keskus 9 0,3 0 0,0 11 0,4 Yhteensä , , ,0 20 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

21 6 OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti opettajien ja n n pitkäkestoista liikkuvuutta koska lyhytkestoinen liikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opettajien ja n n liikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Lyhytkestoista liikkuvuutta on tilastoitu vuodesta 2011 lähtien. Opettajien ja n n pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2017 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä opettajaa ja ta n edustajaa, joista 63 oli naisia. Lähtevien miesten osuus laskee hiukan joka vuosi. TAULUKKO 15. ULKOMAILLE LÄHTENEIDEN OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA 2017 Opettajat ja Mies ,9 Nainen ,0 Tuntematon 2 0,1 Yhteensä ,0 Ulkomaille lähteistä opettajista ja sta stä 68 työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Näyttötutkintojen ja ammattitutkintojen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen parissa työskentelevistä opettajista ja sta stä harva tekee ulkomaanmatkoja. Lähtijöiden osuus vaihtelee vuosittain 1 ja 4 prosentin välillä. Hallintoä ja työpaikkaohjaajia lähti ulkomaanjaksolle 23 kaikista lähtijöistä vuonna TAULUKKO 16. ULKOMAILLE LÄHTENEET OPETTAJAT JA MUU HENKILÖSTÖ OPISKELUMUODOITTAIN 2017 Opiskelumuoto Opettajat ja Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto ,2 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 60 4,1 Ammattitutkinto 37 2,5 Erikoisammattitutkinto 28 1,9 Perustutkinto, oppisopimuskoulutus 0 0,0 Ammatti- ja erikoisammattitutkinto, oppisopimuskoulutus 0 0,0 Muu esim. hallinto ja työpaikkaohjaajat ,2 Yhteensä KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

22 Opettajien ja n n pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 17 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja n n liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Suurin yksittäinen ryhmä lähtijöitä eli 315 henkilöä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä, esimerkiksi oppilaitoksen hallinnossa tai työpaikkaohjaajina. Toiseksi suurin lähtijöiden ryhmä työskenteli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (180 henkilöä) parissa. Kolmanneksi suurin lähtijöiden ryhmä työskentelee liiketalouden perustutkinnon parissa (161 henkilöä). Kieltenopettajia lähti 89 ulkomaille. TAULUKKO 17. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS TUTKINNOITTAIN 2017 Tutkinto Opettajia ja ta ä Suomesta Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 22 Autoalan perustutkinto 44 Bioenergia-alan perustutkinto 2 Elintarvikealan perustutkinto 20 Hevostalouden perustutkinto 9 Hiusalan perustutkinto 23 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 104 Kalatalouden perustutkinto 1 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 14 Kiinteistöalan perustutkinto 2 Kone- ja metallialan perustutkinto 26 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 11 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 15 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 23 Laboratorioalan perustutkinto 2 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 3 Lennonjohdon perustutkinto 2 Lentokoneasennuksen perustutkinto 6 Liiketalouden perustutkinto 161 Liikunnanohjauksen perustutkinto 10 Logistiikan perustutkinto 16 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 4 Lääkealan perustutkinto 3 Maatalousalan perustutkinto 19 Matkailualan perustutkinto 42 Merenkulkualan perustutkinto 7 Metsäalan perustutkinto 21 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 1 Musiikkialan perustutkinto 24 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 89 Muu tehtävä (esim. hallinto) 295 Muu tehtävä (työpaikaaohjaajat) 20 Muu tutkinto, mikä? 51 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 13 Painoviestinnän perustutkinto 3 Pintakäsittelyn perustutkinto 8 Prosessiteollisuuden perustutkinto 3 Puualan perustutkinto 7 22 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

23 Tutkinto Opettajia ja ta ä Suomesta Puutarhatalouden perustutkinto 13 Rakennusalan perustutkinto 28 Sirkusalan perustutkinto 2 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 180 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 30 Talotekniikan perustutkinto 7 Tanssialan perustutkinto 2 Teknisen suunnittelun perustutkinto 0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 7 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 15 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 24 Turvallisuusalan perustutkinto 21 Verhoilualan perustutkinto 3 Yhteensä 1458 Muu tutkinto -luokkaan kuului mm. valmentavan koulutuksen parissa työskentelevää ä. Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallinto, työpaikkaohjaajat sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät. Varsinaisista koulutusaloista tekniikan ja liikenteen ala lähetti eniten opettajia ja ta ä ulkomaille vuonna TAULUKKO 18. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS KOULUTUSALOITTAIN 2017 Opettajat ja Humanistinen ja kasvatusala 16 1,1 Kulttuuriala 88 6,0 Liiketalouden ja hallinnon ala ,0 Luonnontieteiden ala 24 1,6 Tekniikan ja liikenteen ala ,8 Luonnonvara- ja ympäristöala 67 4,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,8 Muu koulutus ,2 Yhteensä ,0 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2017 opettajien ja n n liikkuvuudesta 17,6 tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 11 Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Erasmus+ -ohjelman rahoituksella ulkomaille lähti reilusti yli puolet oppilaitosten opettajista ja sta stä. Erasmus+ ohjelman rahoitusosuus on noussut lähes 15 edellisvuodesta. KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

24 TAULUKKO 19. LIIKKUVUUSJÄRJESTELYT OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUDESSA 2017 Liikkuvuusohjelma Opettajat ja Muutos Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle ,9 14,5 Erasmus+ yleissivistävälle tai aikuiskoulutukselle ,3-8,8 Nordplus 17 1,2-60,5 Opetushallituksen rahoittama ,9-7,0 Oppilaitoksen itse rahoittama ,6-14,3 Muu rahoitus ,2 11,3 Yhteensä ,0 Opettajat ja lähtivät vuonna 2017 ulkomaille useimmiten n kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. TAULUKKO 20. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN ULKOMAANJAKSON TARKOITUS 2017 Vaihdon tarkoitus Opettajat ja työelämäjakso 143 9,8 opettajavaihto ,9 Muu ,3 Yhteensä ,0 Opettajien ja n n pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin yhden viikon. Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 34 viikkoa. Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus Suomeen tuli opettajaa tai ta n edustajaa. Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja n n pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja ta ä. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Eniten ulkomaalaisia opettajia ja ta ä saapui Uudenmaan ja Pirkanmaan oppilaitoksiin. Taulukossa 21 on esitetty opettajien ja n n liikkuvuus maakunnittain ja siinä tapahtuneet tokset vuosien 2017 ja 2016 välillä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle 24 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

25 lähteneiden opettajien ja n n määrä on noussut erityisesti Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Laskua lähtijöiden määrässä on tapahtunut eniten Etelä-Savossa ja Lapissa. Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrässä huomattavinta kasvua tarkasteluvuosien välillä on ollut Varsinais-Suomessa. Eniten nousua Suomeen saapuneiden opettajien ja n n määrissä oli Lapissa ja Kanta-Hämeessä. TAULUKKO 21. SUOMESTA LÄHTEVÄN JA SUOMEEN SUUNTAUTUVAN OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS MAAKUNNITTAIN 2017 JA MUUTOS EDELLISVUOTEEN Maakunta Suomesta (> 5 vrk) 2017 Muutos Suomesta (< 5 vrk) 2017 Muutos Opettajia ja ta ä Suomeen 2017 Etelä-Karjala 13 0,9 62,5 12 0,8-66,7 33 0,9-13,2 Etelä-Pohjanmaa 58 4,0 5,5 26 1,7-38,1 92 2,5-64,2 Etelä-Savo 23 1,6-51,1 70 4,6 40,0 37 1,0-68,1 Kainuu 24 1,6-27,3 15 1,0-37,5 32 0,9-3,0 Kanta-Häme 54 3,7 86,2 87 5,7-20, ,6 137,5 Keski-Pohjanmaa 26 1,8-39,5 53 3,5 47,2 21 0,6-64,4 Keski-Suomi 134 9,2 14,5 77 5,1-45, ,8-24,6 Kymenlaakso 54 3,7 8,0 73 4,8-18,9 79 2,1-16,8 Lappi 24 1,6-44,2 54 3,6-8, ,9 253,7 Pirkanmaa ,2 35, ,6 13, ,4 38,4 Pohjanmaa 67 4,6 6, ,3 16, ,9 79,7 Pohjois-Karjala 37 2,5-21,3 27 1,8-50, ,8 74,1 Pohjois-Pohjanmaa 142 9,7-16,5 72 4,7-31, ,7-17,2 Pohjois-Savo 61 4,2 190,5 30 2,0-53,8 62 1,7 40,9 Päijät-häme 33 2,3 13,8 39 2,6 2, ,8 19,5 Satakunta 64 4,4 18,5 59 3,9 7, ,8 45,1 Uusimaa ,4-11, ,8-37, ,7 4,1 Varsinais-Suomi 111 7,6 46, ,7 85, ,9 39,5 Yhteensä ,0 2, ,0-20, ,0 7,4 Muutos Lääneittäin tarkasteluna Etelä-Suomen lääni lähettää eniten opettajia ja ta ä ulkomaille. Etelä-Suomen lääni myös vastaanotti eniten ulkomaisia opettajia ja ta ä. TAULUKKO 22. SUOMESTA LÄHTEVÄ JA SUOMEEN SUUNTAUTUVA OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS LÄÄNEITTÄIN 2017 () Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni 40,4 46,2 Länsi-Suomen lääni 40,2 34,8 Itä-Suomen lääni 8,3 6,5 Oulun lääni 8,5 8,6 Lapin lääni 2,6 3,9 Yhteensä 100,0 100,0 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

26 Suomesta lähtevien opettajien ja n n pitkäja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja n n liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. TAULUKKO 23. OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS OPPILAITOSTYYPEITTÄIN 2017 Oppilaitostyyppi Opettajia ja ta ä Suomesta (> 5 vrk) Opettajia ja ta ä Suomesta (< 5 vrk) Opettajia ja ta ä Suomeen Ammatillinen oppilaitos , , ,5 Ammatillinen erikoisoppilaitos 4 0,3 30 2,0 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 91 6,2 41 2, ,4 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 58 4,0 60 3, ,1 Oppisopimustoimisto/-keskus 2 0,1 0 0,0 0 0,0 Yhteensä KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

27 7 LIIKKUVUUDEN YHTEISTYÖMAAT JA -ALUEET Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-painotteista koko sen ajan, mitä liikkuvuutta on tilastoitu. Sekä Suomesta lähteneiden, että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden suosituimmat kohde- ja lähtömaat sijaitsevat lähes kaikki Euroopassa. Jo toista vuotta on Kiina 10 suosituimman lähtömaan joukossa. Opettajien ja n n matkat ovat myös suuntautuneet Eurooppaan. Ulkomaanjaksoille lähtevät suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski-Euroopasta. TAULUKKO 24. PITKÄ- JA LYHYTKESTOISILLE ULKOMAANJAKSOILLE LÄHTENEIDEN JA SUOMEEN SAAPUNEIDEN OPISKELIJOIDEN 10 YLEISINTÄ KOHDE- JA LÄHTÖMAATA Kohdemaa pitkäkestoiset Kohdemaa lyhytkestoiset Lähtömaa Espanja 739 Ruotsi 533 Saksa 542 Saksa 355 Viro 432 Ranska 305 Britannia 286 Venäjä 180 Espanja 230 Alankomaat 178 Espanja 142 Britannia 160 Ranska 162 Saksa 142 Alankomaat 153 Ruotsi 143 Norja 106 Viro 140 Malta 135 Britannia 90 Slovenia 115 Viro 132 Tanska 75 Venäjä 113 Italia 112 Ranska 59 Kiina 96 Unkari 103 Italia 52 Unkari 88 Espanja on noussut kärkisijalle opettajien ja n n pitkäkestoisen liikkuvuuden kohdemaana. Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa Ruotsi ja Viro ovat suosituimpia kohdemaita. Suomeen tulevien opettajien ja n n lähtömaiden listalla ykköspaikalla on noussut Kiina ja 10 kärkimaan joukkoon myös Korean tasavalta. TAULUKKO 25. PITKÄ- JA LYHYTKESTOISELLE ULKOMAANJAKSOILLE LÄHTENEIDEN JA SUOMEEN SAAPUNEIDEN OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN 10 YLEISINTÄ KOHDE- JA LÄHTÖMAATA. Kohdemaa ( 5 vrk) Kohdemaa (< 5 vrk) Lähtömaa Espanja 152 Ruotsi 264 Kiina 348 Britannia 144 Viro 237 Espanja 323 Saksa 121 Saksa 149 Saksa 303 Alankomaat 78 Venäjä 142 Alankomaat 249 Ranska 71 Alankomaat 109 Korean tasavalta 182 Italia 68 Britannia 83 Japani 176 Kiina 63 Espanja 71 Ranska 151 Unkari 48 Tanska 68 Venäjä 128 Arabiemiirikunnat 43 Latvia 62 Viro 113 Irlanti 43 Norja 41 Israel 112 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

28 Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa-keskeistä, mutta Aasian osuus kasvaa jatkuvasti erityisesti Suomeen tulevien opettajien ja n n keskuudessa. TAULUKKO 26. OPISKELIJALIIKKUVUUS SEKÄ OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS MAANOSITTAIN 2017 opettajat ja opettajat ja Aasia 5,2 5,2 7,3 29,1 Afrikka 0,6 0,5 1,0 0,8 Eurooppa 93,0 93,4 89,8 64,1 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,2 0,1 2,0 Pohjois-Amerikka 1,0 0,7 1,9 3,6 Oseania 0,1 0,0 0,1 0,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukossa 27 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. TAULUKKO 27. OPISKELIJALIIKKUVUUS SEKÄ OPETTAJIEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LIIKKUVUUS MAITTAIN 2017 pitkät vaihdot lyhyet vaihdot opettajat ( 5 vrk) opettajat (< 5 vrk) opettajat Aasia Arabiemiirikunnat Filippiinit Hong Kong Georgia Indonesia Intia Irak Iran Israel Japani Jordania Kazakstan Kiina Korean tasavalta Kypros Libanon Libya Malediivit Malesia Myanmar Nepal Pakistan Palestiinan itsehallintoalue Qatar Saudi-Arabia KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

29 pitkät vaihdot lyhyet vaihdot opettajat ( 5 vrk) opettajat (< 5 vrk) opettajat Singapore Sri Lanka Taiwan Thaimaa Turkki Vietnam Afrikka Eritrea Etelä-Afrikka Etiopia Ghana Kambodza Kenia Keski-Afrikan tasavalta Mauritius Mosambik Nigeria Reunion Sierra Leone Tansania Tunisia Uganda Eurooppa Alankomaat Albania Belgia Bosnia-Hertsegovina Britannia Bulgaria Espanja Färsaaret Gibraltar Irlanti Islanti Italia Itävalta Kosovo Kreikka Kroatia Latvia Liettua Luxemburg Makedonia Malta Monaco KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

30 pitkät vaihdot lyhyet vaihdot opettajat ( 5 vrk) opettajat (< 5 vrk) opettajat Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi/Ahvenanmaa Sveitsi Tanska Tsekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Venäjä Viro Latinalainen Amerikka ja Karibia Argentiina Brasilia Chile Costa Rica Ecuadoor Meksiko Nicaragua Peru Uruguay Pohjois-Amerikka Grönlanti Kanada Yhdysvallat USA Oseania Australia Uusi-Seelanti Kaikki yhteensä KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

31 LIITTEET Liite 1. Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin pitkät vaihdot lyhyet vaihdot ( 5 vrk) (< 5 vrk) Ahlmanin koulun säätiö Aitoon emäntäkoulu Oy Ami-säätiö Ammattien edistämislaitos säätiö AVA-instituutin kannatus yhdistys ry Axxell Utbildning Ab Espoon seudun Omnia Etelä-Karjalan Etelä-Savon Koulutus Oy Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA X X X X X X Finavia Oyj Finnair Oyj X X X X X X Folkhälsan Utbildning AB Fria kristliga folkhögskolföreningen r.f. Haapaveden opiston kannatusyhdistys ry. X X X X X X Harjun Oppimiskeskus Oy HAUS Kehittämiskeskus Oy Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin kaupunki Helsingin Konservatorion Säätiö Helsinki Business College Oy Hengitysliitto Heli ry Hevosopisto Oy Hyria koulutus Oy Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Invalidiliitto ry Invalidisäätiö Itä-Savon Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

32 Itä-Uudenmaan pitkät vaihdot lyhyet vaihdot ( 5 vrk) (< 5 vrk) Joensuun kaupunki Jokilaaksojen Jollas-Opisto Oy Jyväskylän Jyväskylän kristillisen opiston säätiö Jyväskylän talouskouluyhdistys ry. Järviseudun Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kalajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys ry Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Kaustisen evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Kellosepäntaidon Edistämissäätiö Kemi-Tornionlaakson Lappia Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Uudenmaan Kiinteistöalan koulutussäätiö X X X X X X Kiipulasäätiö K-instituutti Oy X X X X X X Kirkkopalvelut ry Kisakalliosäätiö Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy Korpisaaren Säätiö Kotkan-Haminan seudun Koulutuskuntayhtymä Tavastia Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö X X X X X X Kouvolan kaupunki Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017

33 Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry Kuortaneen urheiluopistosäätiö pitkät vaihdot lyhyet vaihdot ( 5 vrk) (< 5 vrk) Lahden musiikkiopisto Oy Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Lounais-Suomen Luksia, Länsi- Uudenmaan ammattikoulutus kunta yhtymä Länsirannikon Koulutus Oy Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry Markkinointi-Instituutin kannatusyhdistys r.y. Marttayhdistyksen liitto ry Nanso Group Oy X X X X X X Optima samkommun Oulun aikuiskoulutuskeskus Oy Oulun kaupunki Oulun seudun Oy Porvoo International College Ab Paasikiviopistoyhdistys ry Palloilu Säätiö Peimarin Perho liiketalousopisto Peräpohjolan kansanopiston kannatusyhdistys ry Pohjois-Karjalan Pohjois-Satakunnan kansanopiston kannatusyhdistys ry Pohjois-Savon kansanopistoseura ry Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö Pohto Oy X X X X X X Pop & Jazz Konservatorion Säätiö Päijät-Hämeen koulutuskonserni Raahen KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

34 Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto Raision seudun Rakennusteollisuus RT ry. pitkät vaihdot lyhyet vaihdot ( 5 vrk) (< 5 vrk) Rastor Oy Rautaruukki Oyj Rovalan Setlementti ry Rovaniemen S. ja A. Bovalliuksen säätiö Saamelaisalueen koulutuskeskus Salon seudun Sastamalan Satakunnan Savon Seinäjoen Suomen Ilmailuopisto Oy X X X X X X Suomen Kansallisoopperan Säätiö Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistys r.y. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Suupohjan Svenska framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Taidekoulu Maa:n kannatusyhdistys ry Tampereen Aikuiskoulutussäätiö X X X X X X X X X X X X Tampereen kaupunki Tampereen Musiikkiopiston Säätiö Tanhuvaaran Säätiö Teak Oy Toyota Auto Finland Oy KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017