HELSINGIN KAUPUNGIN SÄHKÖLAITOKSEN VUOSIKERTOMUS VUO DELTA 1914 HELSINGISSÄ. SANOMALEHTI JA KIRJAPAlNO.OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO

HELSINGIN KAUPUNGIN SÄHKÖLAITOKSEN VUOSIKERTOMUS VUO DELTA 1914 HELSINGISSÄ SANOMALEHTI JA KIRJAPAlNO.OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO 191 9

Selostus Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toiminnasta vuonna 1914. Helposti selitettävästä syystä ei sähkölaitoksen tulos vuodelta 1914 tullut tyydyttävä. Kun kehitys aina elokuuhun saakka näytti lupaavan, että tulos tulisi melkoista paremmaksi kuin tulo- ja menoarviossa edellytettiin, toikin silloin puhkeava sotatila mukanaan olosuhteet, jotka kokonaan muuttivat säännöllisen kehityksen. Merikulun lakkauttaminen teki mahdottomaksi saada laitokselle talvea varten tilatut hiilet ja pakoitti heti ryhtymään puilla lämmittämiseen, sekä sitä varten tarvittaviin rahaa kysyviin muutoksiin höyrykattilalaitoksessa. Samalla kun polttoainekustannukset täten tulivat melkein kaksinkertaisiksi, aleni virran kulutus eteenkin valaistusta varten, viranomaisten rajoitusten tähden, noin 25 Olo alle vastaavan ajanjakson vuonna 1913. Kun samalla aikaa katuvalaistus lakkasi ja raitiotien liikenneaikaa lyhennettiin, on selvää, että laitoksen liiketulos ei voinut täysin vastata tehtyjä laskelmia. Oli kuitenkin helppo laskea, että laitoksen käyttö, kaikesta huolimatta, ei tuottanut kaupungille suoranaista tappiota, vaan sittenkin voittoa, vaikkakin huomattavasti vähemmän. Sellaisissa olosuhteissa ja uskollisena tunnuslauseelleen:. ensi sijassa palvella ja vasta toisessa sijassa ansaita, ehdotti laitos Hallitukselle, ottamalla huomioon yleisen vaikean aj an, että vähennys lasketuissa tuloissa ja aavistamaton menolisäys eivät antaisi aihetta satunnaisiin tariffikoroituksiin. Tämä laitoksen mielipide saikin teknillisten laitosten Hallituksen kannatuksen. Varsin huomattava ilmiö v. 1914 on sellaisten suurtilaajien melkoinen lisäys, jotka käyttävät korkeajännitysvaihtovirtaa teollisuus tarkoituksiin. Neuvottelujen ja pitempiaikaisen perusteellisen

2 selvittelyn jälkeen päätti m. m. kaupungin suurin konepaja Koneja Siltarakennus O. Y. ottaa koko voimatarpeensa kaupungin sähkölaitoksesta. Uusien suurempien korkeajännityskäyttäjien joukossa mainittakoon: Hietalahden laivatelakka, Maanviljelijäin Maitokeskusliike ja Helsingin Meijeriliike O. Y., jota paitsi kaupungin vesijohtolaitos Vanhassakaupungissa on suurentanut transformaattori asemansa kaksinkertaiseksi. Alustavia neuvotteluja on sitä paitsi pidetty useiden muiden teollisuus suur käyttäjien kanssa, vaikka ne ei vielä vuonna 1914 johtaneetkaan virranhankintasopimuksen lopulliseen päättämiseen. Huomattavin suurkuluttaja, joka laitokseen liittyi vuonna 1914, on kuitenkin Raitiotie ja Omnibus O. Y. Kun tätä virran hankintaa koskeva lopullinen sopimus lopulla vuotta 1913 saatiin aikaan, suoritettiin tätä tarkoitusta varten tarvittavat laajennustyöt talvella ja keväällä vuonna 1914 niin nopeasti, että kysymyksessä oleva virranhankinta saattoi alkaa 6 p. kesäkuuta. Kuten edellisestä käy selville on vuosi 1914 sähkölaitokselle huomattava edistysaskel lopullista päämäärää kohti: kaupungin energia-alueella kulutettavari kehityksen keskittäminen yhteen paikkaan, suurimman kansantaloudellisen hyödyn saamiseksi. Tämä kehitys on myös selvä todistus siitä, että kysymys energian saamisesta Helsingin kaupunkiin voimansiirron avulla jostain sopivasta vesiputouksesta olisi välttämättömästi mahdollisimman pian ratkaistava. Tämän lisäksi nykyinen sota-aika ja siitä johtuva polttoaineiden puute, tai ainakin niiden huomattava kallistuminen, osoittaa edelleen varsin painavasti, miten suuria etuja sellainen riippumattomuus hiilensaannista tarjoo, johon voimansiirron avulla voi päästä. On nimittäin m. m. voitu täysin todentaa, että jonkun ajan kuluttua ei puu polttoaineena voi korvata hiiltä edes tilapäisestikään sähkölaitoksessa. Se, mikä nykyisen kuormituksen aikana vielä oli teknillisesti mahdollista suorittaa, tulee pian mahdottomaksi. Sitä paitsi syntyisi tulevaisuudessa voittamattomia vaikeuksia tarvittavan puumäärän hankinnassa ja sen kuljetuksessa, kun tarvis yhä suurenee, samalla vaikeuttaen erittäin tuntuvasti asuinhuoneiden lämmitykseen käytettävän puutarpeen tyydyttämistä kaupungissa.. Edellisen johdosta voi laitos ilmoittaa, että kaikki sille kuuluvat voimansiirtokysymystä koskevat alustavat työt ovat jo suoritetut. Niitä Kymijoen putouksia koskeva tutkimus, jotka tätä tarkoitusta varten. voivat tulla kysymykseeen, on myös toimitettu. Varsinaiset neuvottelut, jotka koskevat vesivoiman saannin mahdollisuutta kaupunkiin, ovat sähkölaitoksesta riippumattomista syistä, kuitenkin siirretyt tuonnemmaksi, eikä niitä voitane ottaa {'sille tämän

vuoden kuluessa. Jos aavistamattomia esteitä ei enää ilmesty, pitäisi olla mahdollista keväällä 1916 Valtuusmiehille esittää tämä tärkeä kysymys lopullista ratkaisua varten. 3 Hallinto Ja Järjestely. Kuluneen vuoden aikana on laitos menettänyt yhden vanhimmista virkamiehistään, apulaisjohtajan ja virranjako-osaston päällikön insinööri Lars W. Åberg'in erotessa astuakseen yksityispalvelukseen. Edellisen vuoden lopulla menetti laitos siihen astisen ensimäisen käyttöinsinöörinsä Mikko Heikinheimon, joka antautui opettajauralle. Nämä insinöörit olivat olleet laitoksen palveluksessa ensimäisten rakennustöiden alkamisesta saakka. On selvä, että laitos menettää paljon, kun sen täytyy luopua ei ainoastaan henkilöllisesti erittäin kelvollisista johtavista virkamiehistään vaan myös arvokkaasta yksityiskohtaisesta kokemuksesta, joka on koottu laitoksen palveluksessa niin monen tärkeän kehitysvuoden kuluessa. Samalla kun laitoksen täytyy valittaa edellä mainittua tappiota, tahtoo allekirjoittanut käyttää tilaisuutta hyväkseen lausuakseen insinööri Heikinheimolle ja Åberg'ille sähkölaitoksen kiitoksen heidän uuraasta työstään laitoksen palveluksessa. Toimeenpanevan johtajan apulaiseksi nimitti Hallitus insinööri Heikinheimon seuraajan, ensimäisen käyttöinsinöörin G. Elis Sandström'in. - Virran jako-osasto oli jo insinööri Åberg'in erotessa laajennut niin, että yksi mies voi sen hoitaa ainoastaan itsenäisten aliosastojohtajain avulla. Sellaisissa oloissa oli luonnollista, että osasto jaettiin useampiin itsenäisiin aliosastoihin, suorastaan toimeenpanevan johli..ajan alaisina, tämä vielä sitäkin suuremmalla syyllä, koska tähänastiset aliosastojohtajat olivat joka suhteessa erittäin sopivia osastojensa itsenäisiksi päälliköiksi. Tässä tarkoituksessa tehdyn ehdotuksen hyväksyivätkin sekä Hallitus, että sittemmin, tulo- ja menoarvio käsittelyssä, myöskin Valtuusto. Täten muodostui virranjako-osastosta seuraavat itsenäiset osastot:.1. Johtoverkko-osasto, johon kuuluu myös toimistoinsinöörin toimi (selvittelytyöt ja piirustuskonttori); esimiehenä insinööri G. M. Nordensvan; 2. Mittariosasto, johon kuuluu mittarikonttorin teknillinen johto, sekä laboratorio; esimiehenä insinö9ri A. von Hertzen; sekä 3. Johtotyöosasto, johon kuuluu johtoty,öt, johtojen tarkastus, varasto ja näyttely; esiwiehenä insinööri Hj. Pehrman.

4 Paitsi edellä esitettyjä järjestelyjä on konttoriosaston töissä tehty perusteellisia uudistuksia sikäli, että mittari en lukeminen, laskujen kirjoitus ja maksujen kanto on muutettu jatkuvaksi järjestelmäksi. Aikaisemmin seurattu järjestelmä, jaksottainen mittarien lukeminen ja siitä seuraava enemmän tai vähemmän jaksottainen työ konttori osastolla, osottautui aikaa myöten monessa suhteessa vähemmän järkiperäiseksi. Sekä mittarien lukeminen että mittarikonttorin työt ja maksujenkantojärjestelmä uudistettiin perusteellisen selvittelyn perusteella. Johtolankana uudessa järjestelmässä on se, että jokainen apulainen erikseen tekee aina jatkuvasti samaa työtä, joten saavutetaan suurin taitavuus ja samalla suurin nopeus ja parhain työ. Järjestelmä edellyttää, että konetyötä käytetään niin paljon kuin nykyisillä apukeinoilla on mahdollista. - Se suhteellisesti lyhyt ajanjakso - tuskin yksi vuosi -, jonka kuluessa uutta järjestelmää on sovellettu, ei vielä salli lopullista arvostelua. Huomattava parannus lienee kuitenkin saavutettu, josta on yhtä paljon hyötyä laitokselle kuin sen virkailijoille. Uutistyöt ja laajennukset. Ne uutis- ja laajennustyöt, jotka suunniteltiin jo syksyllä 1911, vuosijaksolle 1912-14, suoritettiin loppuun pääasiallisesti kuluneena vuonna. Sitäpaitsi suoritettiin samalla ajalla laajennustöitä, jotka olivat tarpeellisia virranhankintaa varten raitioteille. Uutisrakennukset ja laajennustyöt, jotka kuuluvat edelliseen ryhmään ovat seuraavat: Sörnäisten aseman rakennuslaajennusten täydentämistyöt koskivat pääasialli::;esti uutta korkeaj ännityshuonetta ja konehallin j atkamista, joka maksoi Smk 35,844: 67. Höyrykattilalaitoksen laajennusten loppuunsuoritus ; mainittu jo vuoden 1913 vuosikertomuksessa. Tämän osan lopullinen kustannus, siihen luettuna ekonomiseri, muuraus, putkijohdot, uusi höyry turbiinin käyttämä syöttöpumppu, uudet vesimittarit y. m. teki Smk 251,493: 57. Viimeksi hankitun turbodynamon täydennystyöt, sekä vastaanottokoekustannukset, sekä Viipurin sähkölaitokselle myydyn turbodynamon purkaminen ja paikoilleenasetuskustannus Smk 7,391: 80. Hiilennostolaite (conveyor), jonka hankki Kone ja Siltarakennus O. Y. yhdessä Babcock & Wilcox Ltd. kanssa tuli valmiiksi ja pantiin käyntiin vuoden 1914 alussa. Sen kustannukset nousivat Smk 45,553: 81.

SÖRNAISTEN ASEivlA VIIMEISTEN LAAJE NNUSTEN JALI\EEN PUILLALAMMIT YS paaasemalla

RA ITlOTIEi\ONEISTO I\ASARMITORINASEMALLA RA ITIOTIEI\ONEISTO I\AI.L IONASEMALLA

5 Johtoverkon laajennukset Korkeajännitys-kaapeliverkko laajennettiin yhdellä 3X25 mm 2 korkeajännitys kaapelilla pitkin Sörnäisten Rantatietä yhdessä raitioteitä varten tarvittavien kaapeleitten kanssa: Tämän kaapelin tarkoituksena on jakaa korkeaj ännitysvirtaa tämän tien varrella oleviin teollisuuslaitoksiin ; kustannus 10,494: 26. Töölön asemalta Munkkiniemenyhtiön uudelle raitiotiemuuttaja-asemalle, Snellmankadun varrelle vedetty korkeajännitys kaapeli maksoi Smk 32,098: 43. Se on tarkoitettu samalla Huopalahden ja Munkkiniemen huvila-asutuksille menevien korkeajännitys linjojen lähtökohd.aksi. Kustannus oli laskettu Smk 60,000: -, mutta tuli paljon halvemmaksi, pääasiallisesti siitä syystä, että suuri osa linjasta täytyi tehdä ilmajohdoksi kaapelin asemesta, koska Länsi Viertotie ei ole vielä lopullisesti järjestetty. jjfatalajännitys kaapeliverkossa tehtiin seuraavat Jaajennukset: Uusia syöttöjohtoja Kasarmintorin asemalta: Kasarmin- ja Vuorimiehenkadun kulmaan; Etelä Esplanaadin- ja Unioninkadun kulmaan sekä Aleksanterin- ja Hakaniemen kadun kulmaan. Syöttöpiste Hallitus- ja Unioninkadun kulmasta muutettiin Nikolain- ja Vironkadun kulmaan, samoin syöttöpiste Neitsytpolun ja Tehtaankadun kulmasta Neitsytpolun ja Pietarinkadun kulmaan; Kustannus Smk 71,758: 69. Syöttöjohdot Kallion asemalta tehtiin aluksi pääasiallisesti ilmajohdoiksi. Koska kuormitus muutamilla suunnilla Kalliossa on jo lisääntynyt niin, että syntyy vaikeuksia ilmajohdoilla syötettäessä, muutettiin viime kesänä syöttöjohdot Siltasaareen, Itä Viertotien ja Vaasanka.dun kulmaan, sekä Vaasan- ja Fleminginkadun kulmaan, maakaapeleiksi; kustannus Smk 42,693:37. Ilmajohtoverkkoa kaupungin eri osissa laajennettiin; kustannus Smk 5,623: 18. Tehtailia Nordberg'in tehtaalle, Sörnäisten niemellä, rakennettiin uusi transformaattoriasema; kustannus Smk. 4,713: 80. Laajennukset raitioteitä varten. Laajennukset, jotka johtuivat virranhankinnasta raitioteille, oli laskettu maksavan Smk 450,000: -. Todellinen meno kirjanpäätöksen mukaan oli Smk 444,071: 87, joka ja,kaantuu seuraaviin menoeriin:

6 Kasarmintnrin aseman uuden kylkirakennuksen rakennustyöt raitiotiemuuttajia varten; Smk 15,554: 69. 2 yksiankkurimuuttajaa Kasarmintorin asmalle,kumpikin 500 kw (750 hv.), sekä transformaattorit, Smk 55,641: 30. Muuttajat on hankkinut Siemens-Schuckertwerke. 2:sam'anlaatuista muuttajaa Kallion asemalle, 250 kw (375 hv.); Smk 40,108: 96. Muuttajat on hankkinut kotimainen liike, A. B. Gottfrid Strömberg O. Y. ja ovat ne kotimaassa tehdyistä ensimäiset lajiaan. Sörnäisten aseman mittakoneistolaite 3:11e uudelle kaapelille sekä osa tarpeellisia muutostöitä; kustannus Smk 19,811: 08. Kasarmintorin aseman mittakoneistolaite tuleville korkeajännitys kaapeleille, muuttajille ja lähteville syöttöjohdoille; kustannus Smk 49,695: 49. Kallion aseman mittakoneistolaite, samanlainen kuin edelliset; kustannus Smk 20,540: 51. Korkeajännitys kaapeleja; Sörnäisten asemalta 2 kpl. a 3 X 95 mm 2 Kasarmintorin asemalle ja 1 kaapeli 3X50 mm 2 Kallion asemalle; kustannus Smk 188,096: 28. Matalajännitys syöttökaapelit Kasarmintorin- ja Kallion asemilta raitiotieverkon eri syöttöpisteisiin ; kustannus Smk 97,425: 02. Voittovaroilla tehdyt laajennukset Paitsi yllämainittuja lainavaroilla tehtyjä uutislaitoksia on vahvistetun menosäännön mukaan voittovaroilla tehty seuraavat uutistyöt. Petroolilamppukatuvalaistus on suurimmaksi osaksi muutettu sähkövalaistukseksi. Muutos on toimitettu seuraavilla paikoilla: 1. Tähtitornimäki. 2. Kaivopuisto. 3. Meri- ja Ruoholahden satamat. 4. Tie Sörnäisten niemelle ja Sörnäisten satama-alue. 5. Istutukset Salomonin- ja Simonkatujen varrella sekä Annankadun pitennys. 6. Seurasaaren tien pitennys, Huuhteluhuoneen tie, Choraeusja Kammiokadut. 7. Itä Viertotie Vanhaankaupunkiin, sekä sen kaikki tähän saakka valaistut syrjätiet. 8. Nordenskiöld'in-, Hietaniemen- ja Ilmarisen kadut. 9. Hakaniemen tori. 10. Päijänteentie.

Näiden katuvalaistustöiden kustannuksetnousivat Smk75,705: 16; laskettu oli Smk 85,510: -. Määrärahasta Hallituksen määräyksen mukaan tehtäviin kaapeli- ia iohtotöihin (Smk 50,000:--) käytettiin Smk 18,819:30, j olla summalla suoritettiin: 1. Kaapelihaara Jätkäsaareen. 2. Tasavirtaiakokaapeli Itä Viertotielle Humalist.onkadun kulmasta Nimrodin kadun kulmaan. Kaapelijohto vedettiin aikaisemman ilmajohdori sijaan, jonka pylväät täytyi muuttaa Viertotien järjestelyn tähden eikä uusille saatu tilaa raitiotielinj an tähden. ' 3. Suoranainen kaapelihaara Sörnäisten vankilaan, johon tuli oma transformaattori-asema. Taloiohtotöitä tehtiin vuoden kuluessa Smk 16,339: 31 arvosta; tulo- ja menoarviossa oli varattu Smk 40,000:-. 7 Lainavaroilla tehtyjen uutistöiden kustannusten summa teki Smk 969,118: 76 ja voitto varoilla tehtyjen Smk 112,401: 25. Viimeksi mainittuun luokkaan oli tulo- ja menoarviossa luettu myös maksu Helsingin Sähkövalaistus O. Y:lle Smk 160,000: - sekä laitoksen ennakkolainan lyhennys kaupungin kassaan Smk 29,338: 71. Määräraha lauhdutusvesijohdon perustustöitä varten siirrettiin vuodelle 1915. Käyttö. On selvää, että käyttötilastossa esiintyy koko joukko numeroita, jotka ymmärretään ainoastaan syksyn tavallisuudesta poikkeavia käyttö- ja kuormitussuhteita lähemmin tutkiessa. A. Pääasema. Kattilalaitoksessa oli 7 Babcock & Wilcox mallista höyrykattilaa 2,600 m2 yhteisellä tulipinnalla. Hiilenpuutteen takia täytyi ketjuarinat kahdessa 500 m 2 kattilassa muuttaa tasoarinoiksi puulämmitystä varten, joka alkoi 15 p. syyskuuta.

8 Ekonomiserlaitos oli suurennettu siten, että entiseen 360 putkiseen Oalvert-ekonomeiseriin lisättiin 160 putkea. Kattilakäyttötuntien luku teki 13,750, jakautuen eri kattiloille seuraavasti: Kattila I (200 m2)... 1,137 käyttötuntia II (200 )... 1,540 III (400 )... 1,935 IV (400 )... 2,381 V (400 )... 2,770 VI (500 ) VII... 1,971 (500 )... 2,016 Hiilenkulutus oli 7,878,987 tonnia, josta 407.6 tonnia eli 5.16 olo kului kattiloiden esilämmitykseen. Halkojimkulutus oli 23,924 m3 Vuoden kuluessa höyrytettiin 80,504,020 kg vettä. Jokaista tulipinnan m 2 kohti tuli siis 15.0 kg höyryä tunnissa. Hyödyllisesti annettua kwt. kohti kulutettiin 8.38 kg höyryä. Koska puulämmitys on ollut käytännössä ainoastaan osan vuotta ei luotettavaa keskiarvoa puilla höyryttämisestä voi vielä antaa. Niinä kuukausina, jolloin ainoastaan hiiliä käytettiin, oli hiilenkulutus 1.27 kg hyödyllisesti annettua kwt. kohti ja keskimääräinen höyrytys oli 7.2 kg vettä yhtä hiili-kg kohti. Polttokaasujen tarkastus osoitti että 00 2 määrä oli 11.55 Olo ja 00 2 + 0= 19.20 Olo keskimäärin vuodessa. Syöttöveden keskimääräinen lämpiäminen oli Green'in ekonomeiserissä 54.7 0; se vaihteli 32.8 0-87.5 0. Oalvert'in ekonomeiserissä olivat vastaavat numerot 50.5 0, 39.8 0-90.3 0. Koneiden yhteinen teho oli vuoden alussa 8,300 kw (12,400 hv.), jaettuna 5:11e yksikölle. Huhtikuussa myytiin yksi 750 kw turbodynamo toimi nimelle : Elektricitätswerk & Strassenbahn Wiborg, joten koneteho oli vuoden lopussa 7,550 kw. Turbodynamoiden yhteinen käyttötuntien luku oli 9,542 joka jakaantui eri koneille seraavasti: Kone I (2,400 kw)... 3,759 tuntia II (2,400 )...... 2,820, III (2,000.)... 1,461 IV ( 750 ) V... 1,439 ( 750 )... 63

Koneiston käyttö aika oli 8,760 t., Kehitettyjen kwturitien luku oli 10,045,840, ollen lisäys 13.7 olo edelliseen vuoteen verraten. Lauhdutukseen kulutettiin 428,640 kwt. tai 4.26 olo kehitystä kwt. määrästä. Hyödyllisesti annettiin 9,617,200 kwt. tai 13.6 10 enempi kuin edellisenä vuonna. Tästä jaettiin: ala-asemille.................. vesijohtolaitokselle.... kiertovirtatilaajille...,.... omaan käyttöön.... 7,722,460 kwt.=80.30 0lo 678,490 = 7.05 967,010 =10.05 249,240 = 2.60 Pää aseman suurin kuormitus, 3,700 kw, oli 9 p. tammikuuta. Suurin vuorokautinen kulutus, 49,700 kwt, oli 23 p. joulukuuta. Vuoden hyödyllinen keskikuormitus oli 1,097 kw. B. Kasarmintorinasema. Koneteho valaistusta ja voimaa varten ei ole lisääntynyt vuoden kuluessa, vaan on sama kuin edellisenä vuonna, s. o. 5,100 kw, johon kuuluu myös patterit. Raitioteitä varten on vuoden kuluessa tullut kaksi yksiankkurimuuttajaa a 500 kw, tarpeellisine transformaattoreineen ja mittakoneistoineen; as~man koko koneteho ja patterit on siis 6,100 kw. Valaistuskoneiden yhteinen käyttöaika oli 10,682 tuntia, jakaantuen seuraavasti: Muuttaja I (1,000 kw) 2,202 t. = 1,231,980 kwt. II (1,000,,) 481 304,900 111 ( 500,,) 3,097,,= 916,420 IV ( 500,,) 3,013,,= 986,750 V (1,000,,) 1,889 = 1,268,630 Koneiston käyttöaika oli 8,760 t. Muuttajien kehittämä tasavirta kwt. luku oli 4,708,680 eli 9.060/0 pienempi kuin edellisenä vuonna. Patte'rin lataukseen kului 3,203,390 amp.t. = 490,690 kwt. ja purkaus antoi 2,650,910 amp.t. = 339,750 kwt. Johtoverkkoon jaettiin 4,498,510 kwt. ja ottivat patterit virran antoon osaa 7.2 0/0:lla. Suurin vuorokautinen kulutus, 25,420 kwt., oli 26 p. tammikuuta. Vuoden suurin kuormitus, 2,688 kw., oli 12 p. tammikuuta. Vuotuinen keskikuormitus oli 513 kw. 2

10 Raitiotiemuuttajien yhteinen käyttö aika oli 3,671 t., jakaantuen seuraa vasti: Muuttaja 1 (500 kw)-1,848 t. II (500 )-1,823 Koneiston käyttöaika oli 3,625 t. Virraniako alkoi 6 p. kesäkuuta ja vuoden kuluessa jaettiin 663,480 kwt. Suurin vuorokautinen kulutus, 4,410 kwt, oli 13 p. joulukuuta. Suurin kuormitus, 495 kw, oli 13 p. joulukuuta lumimyrskyn vallitessa. Keskikuormitus oli 183 kw. c. Kallion asema. Koneteho valaistusta ia voimaa varten ei ole lisääntynyt vuoden kuluessa. Raitioteitä varten on tullut vuoden kuluessa kaksi yksiankkurimuuttajaa a 250 kw, sejrä tarpeelliset transformaattorit ja mittakoneisto. Aseman koko koneteho on siis 1,200 kw. Valaistusmuuttaiien käyttöaika oli 5,612 t. ja muuttajien yhteinen käyttöaika 6,108 t., jakaantuen seuraavasti: Muuttaja III (350 kw)-4,641 t.=626,780 kwt. IV (350 )-1,467 =235,780 Koneiston käyttöaika oli 5,612 t. Koneet kehittivät 862,560 kwt. tai 11.6 olo vähemmän kuin edellisenä vuonna. Patterilataukseen käytettiin 1,377,990 amp.t. = 200,110 kwt. ja purkaus antoi 1,189,650 amp;t. = 149,140 kwt. Johto'verkkoon jaettiin 811,440 kwt. Patteri otti siis osaa 18.4 0/0:11a koko virran antoon ja työskenteli yksin 3,148 t. eli 36 olo vuodesta. Suurin Vuorokautinen kuormitus, 395 kw, oli 15 p. tammikuuta ja suurin vuorokautinen kulutus, 3,850 kwt., oli 22 p. joulukuuta; vuoden keskikuormitus oli 92.5 kw.

Raitiotie-muu,ttajien yhteinen käyttöaika oli 3,346 t., jakaantuen kahdelle koneelle seuraavasti: Muuttaja 1 L- (250 kw) 1,664 t. II - (250,,) 1,682 Koneiston käyttöaika oli 3,058 t. Virranjako alkoi 12 p. heinäkuuta, ollen vuoden lopussa 275,350 kwt. Suurin v1torokautinen kulutus, 3,120 kwt., oli 13 p. joulukuuta. Suurin kuormitus, 450 kw, oli 13 p. joulukuuta lumimyrskyn vallitessa. Keskikuormitus oli 90 kw. D. Töölön asema. Koneistoon kuuluu edelleen 2 kpl. muuttajakonetta a 250 kw. Muuttajakoneiden yhteinen käyttöaika oli 4,828 t., jakaantuen seuraavasti: Muuttajakone 1 (250 kw) - 2,378 = 185,890 kwt. II (250,,) - 2,450 = 172,300 Kehitetty energia 358,190 kwt. Patterilataukseen kulutettiin 829,840 amp.t. = 115,910 kwt. Purkaus antoi 752,350' amp.t. = 89,180 kwt. Johtoverkkoon jaettiin 322,560 kwt; patteri otti osaa virran jakoon 27.7 0/0:11a. Yksinään antoi patteri virtaa 3,940 tunnin aj alla eli 45 Olo vuodesta. Suurin vuorokautinen kulutus, 1,875 kwt., oli 22 p. joulukuuta. Suurin kuormitus, 175 kw, oli 17 p. joulukuuta; V1.wden keskikuormitus oli 36.8 kw.'

12 Yhteensä ovat aht-asemat jakaneet 5,632,510 kwt. valaistusta ja voimaa (ilman raitioteitä) varten, josta patteri en osalle tulee 578,070 kwt. = 10.27 olo. Koska käyttäjien luona on luettu 5,113,232 kwt., ovat johtoverkko häviöt 519,278 kwt. eli 9.23 Olo. Pääasemalla hyödyllisesti kehitetystä 9,617,200 kwt:sta ovat käyttäjät kuluttaneet 7,844,480 kwt. Virran muuttamis- ja johtoverkon häviöt ovat siis yhteensä 1,772,720 kwt. (= 18.6 Olo) Yhteenveto asemilta jakoverkkoon annetusta virrasta vuonna 1914. Kuukausi, Tasavirtaa Kiertovirtaa valaistusta Tasavirtaa valaistusta Yhteensä ja voimaa raitioteille ja voimaa kwt varten varten,tammikuu... 786,470-176,410 962,880 Helmikuu... 649,290-70,730 720,020 Maaliskuu... 567,780-123,290 691,070 Huhtikuu... 436,460-73,840 510,300 Toukokuu... 340,270-58,940 399,210 Kesäkuu...... 231,680 112,800 108,900 453,380 Heinäkuu... 250,270 137,810 198,530 586,610 Elokuu... 235,550 119,010 230,940 585,500 Syyskuu... 327,140 124,400 234,950 686,490 Lokakuu... 472,500 140,180 204,520 817,200 Marraskuu... 603,320 142,920 220,310 966,550 Joulukuu... 731,780 161,710 193,380 1,086,870 I 5,632,510 I 938,830 h 1,894,740 h8,466,080 Johtoverkko. Kaapelihautojen pituus on vuoden kuluessa lisääntynyt 10,014 metrillä ollen vuoden lopussa 84,795 m. 70-100 cm. syvien eri leveiden kaapelihautojen pituus. Haudan leveys 30 ii40 40 ii 45 50 ii 55 60 ii 65 70 ii 75 80 ii 85 90 ii 95 t::r'~>< 100 ii 115 ii t::r' s::p:>c+ ö'g ~ cm 105 120... ~= ~ jooooi-r.n I ~: 1 p. jouluk. 1914112,631144,8641 8,940114,915 24011,1001 29011,5151 300184,795 *) Tähän sisältyy oma kulutus pääasemalla = 249,240 kwt.

13 Korkeajännitys- ja telefoonikaapelit, metriä.... 01 I >< 't:'l~ El t:t e. = o o't:'l 3X95 3X50 3X35 3X25 3X16 3Xl0 3X6 ~~ ~r; 1:I't:'l mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 ::1. ~ o = C; 1t =: rn 10;' ::1- 't:'l- (J1;/ q> =: 1:1 Asetettu 1909 6,721.4,160 - - - - - 6,700 17,581 23,233 1910 - - - - - - - - - - 1911 2,100 3,690 4,390 1,490 750 265-4,040 16,725 16,123 1912 300 - - 300 - - - - 600 963 1913 1,270 3,100 -- 80 - - 50-4,500 7,430 1914 6,750 4,178-1,647-12 816-13,403 23,966 17,141115,1281 4,3901 3,5171 7501 2771 866110,740152,809171,715 Korkeajännitysilmajohtoja, metriä.. Asetettu 1911 - - - - 2,700 - - - 2,700 1,160 1912 - - - - - - - - - - 1913 - - - - - - - - - - 1914 - - - 310 - - - - 310 207 Yhteensä 1-1 - -1 3101 2,7001-1 -1-1 3,0101 1,367 Matalajänn,ityskiertovirtailmajohdot, metriä. 95 50 25 16 6 Yhteensä Kuparin mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 metriä paino kg Asetettu 1909... - 3,900 1,300 - - 5,200 2,025 1910... - 2,840 2,430-320 5,590 1,824 1911...... - 5,200-1,050-6,250 2,470 1912... - 4,200-1,600-5,800 2,096 1913... - 5,200-1,600 480 7,280 2,571 1914... 897-1325 3,200-5,422 1,510 897121,3401 5,055 7,450 800 35,542 12,496 Poistettu 1914... - 720 - - - 720 1 321 Yhteensä 1 897 120,6201 5,0551 7,4501 800 1 34,822 1 12,175 Johtoverkon yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa 544,094 kg, ollen lisäys 1914 vuoden kuluessa 69,595 kg. Talojohtojen lukumäärä oli vuoden lopussa noin 1,700.

Tasavirtakaapelit, metriä, talojohdot siihen luettuna.,... ti>o Asetettu vuonna 1909 eristetty.. eristämät. 1910 eristetty.. eristämät. 1911 eristetty.. eristämät.. 1912 eristetty.. eristämät. 1913 eristetty.. eristämät. 1914 eristetty.. eristämät. Yhteensä >< O~ 500 400 310 240 185 150 120 95 70 50 35. El t:r e. r:: 25 16 10 6 ~i =0 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 ::!. = ~ ;. 2,878 17,695 17,258 3,810 5,785 11,871 36,900 31,354 1,972 10,256 2,000 - - - - 141,779 229,586-1,850 2,520-2,710 3,620-4,050 4,840 30,000-11,000 - - - 60,590 45,135-3,970 1,150 - - - ~ 1,722 7,460-3,030 - - - - 17,332 26,838 - - - - - - - 1,360 3,710 4,580-1,520 - - - 11,170. 5,847 - - 3,270 2,920 - - - 2,480 2,300 - - - - - - 10,970 18,816 - - - - - - - 830-2,520 - - - - - 3,350 1,825-1,200 3,100 - - - - 3,050-9,650 - - - - - 17,000 19,725 - - - - - - - 1,600-1,500-4,800 - - - 7,900 ~,092 - - - - - 240 870 1,850-2,750 - - - - - 5,710 4,042 - - - - - - - - - 1,345-1,375 - - - 2,720 905 - - 7,957 9,700 - - - 1,503-1,478 - - - - - 20,638 44,665 - - - - - - - 2,380-361 - 739 - - - 3,480 2,341 2,878124,715135,255116,4301 8,495115,731139,492157,917112,822167,4701 2,000119,4341-1 -1-1 302,6391402,817 ~: <1l ~: ~ = Asetettu 1911.. 1912.. 1913.. 1914.. Poistettu 19141 Yhteensäl Tasavirtailmajohdot, metriä, ilman talojohtoja. - - - - - 4,050-23,650 20,080 23,340 6,400 1,375 22,630 8,500 100 110,125 54,658 - - - - - - - - - 3,420 180-780 - 1,300 5,680 1,761 - - - - - - - - - 4,450 240-1,750 220 860 7,520 2,374 - - - - - - - - - 3,120-359 1,676 741 786 6,682 1,817 - - 4, 050 1-123,650120,080134,3301 6,82011,734126,8361 9,4611 3,0461130,0071 60,610 =1 =1 =1 - - 447-3,490 1,360-353 - 561 - - 6,211 4,590-1 -1-1 -1-1 3,6031-120,160118,720134,3301 6,4671 1,734126,2751 9,4611 3,0461 123,7961 56,020

Liittymismäärän suuruus. Kun rakennustyöt vuoden 1914 alussa lamaantuivat, voitiin otaksua, että uusien tilaajien liittyminen tulisi olemaan melkoista pienempi kuin edellisenä vuonna. Tämä on myös käynytkin toteen ja näkyy selvästi johtotarkastustoimiston töistä. Kun toimisto niinä 9:nä kuukautena, jotka se oli toiminnut v. 1913 teki 6,760 tarkastusta, joiden tuloksena oli 5,250 uuden mittarin asettaminen, oli tarkastusten luku koko vuonna 1914 ainoastaan 5,081 ja uusia mittareja asetettiin vain 3,561. Taulu L Uusien liittymisten yhdistelmä vuonna 1914. Kal- Aparaat- Töö- Kierto- S1-3 Lamppuja Moottoreja Kasarlion Yhteen- 1:111 '1 teja Kuu- minto- lön virran -10;' ase- jako =11' 10;'00 sä kausi lu~~-\ lu~~-1 luku-1 rin ase- asekw =g maa- kw maa- kw m~ä- kw ma. rä ma kw kw' kw 800 rä ra kw I Tammik. 3,797 93.21 59 130.30 23 18.88 162.46 12.54 24.28 43.11 242.39 39~ Helmik.. 1,352 36.95 28 102.29 6 4.09 90.30 19.93 19.82 13.28 143.33 275 Maalisk.. 1,988 43.28 32 82.27 6 4.92 85.01 14.02 15.66 15.78 130.47 276 Huhtik.. 1,106 21.71 27 144.30 3 8.94 105.27 31.60 23.00 15.08 174.95 226 Toukok.. 2,527 47.20 45 143.31 1 0.54 123.24 27.01 31.58 9.22 191.05 286 Kesäk... 3,611 94.58 85 369.53 11 4.35 198.83 209.38 45.00 15.25 468.46 517 Heinäk.. 2,166 72.25 59 256.50 4 4.08 143.76 34.57 64.26 90.24 332.83 424 Elokuu. 2,812 58.90 42 272.60 2 0.78 131.33 22.35 14.23 164.37 332.28 393 Syyskuu 6,262 125:33 134 1,048.70 12 9.12 160.15 23.81 29.61 969.58 1,183.15 752 Lokakuu 2,844 54.15 14 50.15 7 5.17 62.11 26.96 19.06 1.34 109.47 578 Marrask. 1,887 38.65 39 94.25 2 6.00 91.63 28.50 15.51 3.26 138.90 477 Jouluk.. 2,076 42.22 21 47.75 8 8.93 64.22 27.67 2.80 4.21 98.90 478 15 c::1 g:.... = P:I iilll' 'ii)'s ~ YhteensäI32,4281728.431 58512,741.951 85 175.8011,418.3 d478.341304.8 d 1,344.721 3,546.1815,08113,561 Taulusta 1, jossa on rinnastettu uusien liittymisten jakautuminen eri kuukausille, käy sen lisäksi selville kuinka sodan puhjetessa uusien tilaajien liittyminen lamaantui. Vielä nähdään että kiertovirtajakoverkkoon liittyminen on verrattain suuri tilaajien lukumäärään nähden. Tämä johtuu siitä, että muutamia suurempia korkeajämiitys kiertovirran käyttäjiä on tullut lisää, m. m. Koneja Siltarakennus O. Y., Maanviljelijäin Maitokeskus O. Y. ja Helsingin Meijeriliike' O. Y., joiden yhteinen liittyminen nousee yli 1,000 kw. Vuoden kuluessa on luonnollisesti suuri joukko vanhoja tilaajia eronnut. Kun vastaavat liittymisarvot vähennetään, saadaan liittymisten lisäys vuotta kohti. Tämä esitetään taulussa N:o II. 291 201 198 162 215 368 284 270 539 378 323 332

16 Taulu IL Liittymismäärän lisäys v. 1914. 31112 1914.. 270,26516,282,27 2,63517,349,44 5141672,5019,814,1911,491.161801.2612,197,60 14,304.21 111 1914.. 243,9145,922.16 2,2765,770.88 444 486.299,190.05 1,414.65 702.05 872.08 12,178.78 Lisäys... 26,3511 360.11 35911,579.111 70 1186.211 624.141 76.511 99.21\1,325.57\ 2,125.43 0/0.. 10.8 Olo 6.1 Olo 15.8 Olo 27.4 Olo 15.8 Olo 38.3 % 6.8 Olo 5.4 Olo 18.4 % 152 Olo 17.5 Olo Kun liittymismäärä 31/12 1914 otettiin selville, tehtiin 'pieniä korjauksia vastaavissa luvuissa vuodelle 1913, eikä siis tiedonannot, jotka koskevat lisäystä vuonna 1914, ole ehdottomasti oikeita, vaan poikkeavat jonkun verran todellisuudesta. = Taulu IIL Liittymismäärä joulukuun 31 p. 1914. Lamppuja Moottoreja Aparaatteja >< t:r jien 1>;'... :l!l ~ rn 1»' Lamppuja Moottoreja Aparaatteja 1» ~.~ 1» ~ 1» ~ Kiertorn 1» rn rn 01 ~ Yh- (1)... rn (1) (1) g: virran 1~.u: 1 kw 1~~u: 1 kw IUkU-1 801» 8 o' 8 01 määrä kw jako teensä maara maara 1>' ::l.' 1» 1:' 1» 1:' Tilaa- lukumäärä maara kw maara kw kw 1~~.u: 1 1~~u: 1 ~~~~~I Kasarmintorin asema 16,614 211,262 4,978.05 1,928 4,214.24 459 621.90 9,814.19 Kallion... 2,930 22,651 545.74 288 920.58 17 24.84 1,491.16 Töölön... 2,366 23,092. 460.41 120 331.72 18 9.13 801.26 Kiertovirran jako... 422 13,260 298.07 299 1,882.90 20 16.68 2,197.60 Yhteensä/ 22,3321270,265/6,282.271 2,635/7,349.441 = 514 /672.50!t4,304.21 Taulu IV. Mittarien lukumäärä. Tariffi I 1ft 14 I 3111214 I Lisäys I 0/0 Yksityis valaistus... 18,077 19,625 1,548 8.6 Porras... 944 991 47 5.0 Voima... 1,095 1,189 94. 8.6 Pauschal... 189 279 90 47.6 Erikois... 209 248 39 18.6 Yhteensä/ 20,514 / 22,332 / 1,818 8.9

Laskettu liittymismäärä 31 p. 'joulukuuta 1914 esitetään taulussa N:o 111, taulusta IV nähdään muutos mittarien lukumäärässä. Nämä arvot sisältävät sekä' sähkölaitoksen oman liittymisen että katuvalaistuksen.. ',Laitoksen öman tarpeen liittymisarvon suuruudessa ei ole tehty sanottavia muutoksia, vaan on se sama kuin edellisenä vuonna. Katuvalaistusta on sitävastoin laajennettu melkoisesti. Sähkövalaistus on laite.ttu -Kaivopuistoon, Tähtitornimäelle, Simon- ja Salomonkadulle, Merisatamaan, Ruoholahteen, Hakaniemen :torille, Sörnäisten satamaan sekä Vanhaankaupunkiin menevälie tielle. Lamppujen. luku on '.lisääntynyt 473:11a kappaleella ja liittymismäärä 71.38 kw:lla Taulu V. Katuvala~stu8\ 31 p. joulukuuta 1914.,.., 1 w hehku- 1/2 w hehku- Kaari- t<. lamppuja lamppuja lamppuja ~- ~~ =l'l ~ ::1.- kw kw 1~~.u:.I- kw ' 11)' maara,.!~:~i ~U:än;ä I Kasarmintorin 'asema, : '134 12.80 154 36.00 100 36.00 84.80 Kallion., 473 47;80 - - 34 12.24 59.54 Töölön.. 191 22.20 - - - - 22.20 Kiertovirtaverkko... 283 28.80 45 9.00 - - 37.80 Yhteensä I 1,081 I 110.60 199 I 45.00 134 I 48. 24 1 203.84 Taulussa N:o 5 on yhdistelmä lamppujen lukumäärästä ja vastaavista liittymismääris~ä 31 p. joulukuuta 1914. Virrankulutus. Hyödyllisesti annettu' s. o. tilaajien luona luettu ja maksettavaksi kirjoitettu kwt. määrä oli vuoden kuluessa 7,844,480, joka näyttää 19.5 olo lisäy'ksen 'edelliseen vuoteen verraten. Tavallisissa oloissa olisi- lisäännys olhit vähintään kaksi kertaa suurempi. Käytetty' virta Jakaantui seuraavasti: sisävalaistukseen... '.,... ~.... katuvalaistukseen.... moottoreille...,.. valoon ja voimaan (yhteisen taraiffin muk.) valoon erikoistariffin muk..... raitioteille.... laitoksen omaan tarpeeseen i1 2,992,311 kwt-38.15 olo 170,248,,- 2.17 2,030,156,,-25.9 1,389,195,,-17.7 11,640,,- 0.15 938,830-11.95,, 312,100 3.98 3

,18 Edellä olevasta virrasta on jaettu: korkeaj ännitys kiertovirtana...'.... matalajännitys...,... tasavirtana....... raitioteille... '.... 1,418,346 kwt-18.08 olo 374,072!- 4.76, 5,113,232-65.21 938,830-11.95 Valaistuksen ja voiman osalle jakaantuu vuotuinen kulutus seuraavasti : vallj.istukseen voimatarpeisiin,.... valaistukseen ja voimaan yhteisen tariffin mukaan siihen luettuna raitiotiet... 3,263,626 kwt-41.6 olo 2,252,829-28.75 ~ 2,328,025-29.65 Kun melkein koko virranj ako yhteisen tariffin mukaan (suurkäyttäjille) on voimavirtaa, huomataan ylläolevasta selvästi, että voimavirran jako on tullut johtavaan asemaan. Vaikka tämä tulikin mahdolliseksi senkautta, että pakollinen vähennys syksyn kulutuksessa, koski pääasiassa valo virtaa, pitäi!;li voimavirtajaon tämän jälkeen pysyä suurimpana ja voima- ja valo virran välisen suhteen yhäti muuttua edelliselle edullisemmaksi, joka tämän yhteydessä ansaitsee mainita. Mainitusta virranj aosta oli: 2,875,779 kwt (=36.7 Olo) valaistukseen.. 1,957,939 ( = 25 ) voimatarpeisiin yksityis kulutus...... 667,257 (= 8.5 ) valoon ja voimaan 938,830 (=11.95) raitioteille 1 298,420 kwt (=.3.8 Olo) valaistukseen kaupungin kulutus.. 1 72,217 4= 0.87 ) voimatarpeisiin 721,938 (= 9.2 ) voimaan ja valoon 89,427 kwt (= 1.14 Olo) valais1iukseen laitoksen oma kulutus { 222,673 (= 2.84 ) voimaan

19 Tulot jaetusta virrasta olivat: mittarien mukaan velotettu... :... Smk 2,108,375: 12 mittarivuokria.... 4,027: 27 perusmaksuja y. m...... 4,385: 90 laitoksen oma kulutus......_._._.._._._._...::.. 20,514: ;...:.;..._.-..;;. 75 Yhteensä Smk 2,137,303: 'p4 Keskimääräinen tulo virrasta mittarilukemain mukaan oli 28 penniä kwt:lta ja kehitettyä korkeajäiinitys kiertovirta kwt:a kohti 21.3 penniä.

20 Taloudellinen tulos sähkölaitoksen toiminnasta vuonna 1914 selviää seuraavasta: Vertaileva yhdistelmä. Menot: Hallinto: Määrärahat Kustannukset menoarvion kirjo päät. mukaan mukaan Hallituksen palkkio 4,634:- 4,734: 27 Johtaja... 17,900: - 17,900: - Apulaisjohtaja... 9,120: - 9,120: - Kamreeri... 8,250: - 8,250: - Kirjanpitäjä... 4,200: - 4,200: - Kassanhoitaj atar... 2,700: - 2,700: - Konttoriapulaiset... 9,000: - 7,774: 45 Konttorikulut... 11,416: - 11,014: 01 Yli määrärahan 100:27 Alle määrärahan 1,225: 55 401:99 Käyttö: Käyttöinsinööri... 7,800: - 7,800:- Apulaiskäyttöinsinööri... 4,800: - 4,800: - Tilastonlaatija................ 3,000: - 3,000: - _ Konemestari... 4,200: - 4,200: - 2:nen s:n................ 3,000: - 1,500: - 3 koneenkäyttäjää............ 7,200: - 7,035: 01 3 mittakoneistovahtia........ 7,200: - 7,175:- Ylikattilanhoitaja... 2,700: - 2,400:- 4 lämmittäjää... 6,300: - 5,400: - 1 koneenkäyttäjä... 2,700: - 2,700:- 3 koneenkäyttäjää............. 8,100: - 7,313: 35 4 apulais s:n............ 7,680: - 6,161: 50 2 koneenkäyttäjää............ 4,800: - 4,800: - 2 s:n................ 4,800: - 4,800: - 2 apulaiskoneenkäyttäjää... 3,600: - 1,800: - Ylimonttööri uutistöitä varten 4,200: - 4,200: - S:n akkumulaattoreita 4,200: - 3,686: 53 Vuokrarahoja... 3,300: - 2,871: 66 Lämmityspalkkiot.... 500: - 454:- Ylimääräisiä apulaisia... 4,000: - 3,602: 30 Vuokria.................... 6,000: - 5,124: - Lämmitys... 1,500: - 2,043: 58 Valaistus... 500: - 848: 80 1,500: - 164:99 25:- 300:- 900:- 786:65 1,518: 50 1,800: - 513:47 428:34 46:- 397:70 876:- 543:58 348:80 Puhtaanapito y. m.... 2,320: - 2,009: 57 310: 43 Polttoaineet.................. 376,000: - 356,272: 06 19,727: 94 Hiilenkuljetus ja l;.;;u;.;;o.;;;n.;;;ti...;..;..;......;..;....;.9l.;;,0..;.00;;...;:...;.7.l:.,7..;.1;;...;0:;..;3;.::2:...-..:1.z.:;,2;.::8.:;.;9:;..;68;.::: Siirto 556,620: - 525,400: 41 992: 65 32,212: 24

21 Siirto Li8ävesi.... Voitelu- ja puhdistusaineet.. Sekalaiset tarpeet..., Akkum.happo ja tislattu vesi Piirustustarpeet.... Koneiston kunnossa pito ja korjaus.... Asemarak. kunnossa pito.... lämmitys.... valaistus... :.. puhtaanapito.... 556,620: - 7,000: - 6,000:- 3,000: - 4,000:- 1,000: - 50,000: - 10,500:- 2,000: - 6,500: - 5,500:- 525,400: 41 3,449: 27 2,876: 41 3,823: 74 3,104: 27 210: 58 39,543: 08 8,081: 92 2175:, - 5,847: 72 3,783: 06 992: 65 32,212: 24 3,550: 73 3;123: 59 823: 74 895:73 789:42 175:- 10,456: 92 2,468:08 652:28 1,716: 94 VirranJako: Mittarikonttorin esimies.... 2 tarkastajaa.... Konttoriapulaiset.... Mittarien lukeminen.... Rahanperijät.... Konttorikulut.... 2 mittaritoimitsijaa.... Konttoriapulaiset.... Mittarien paikoilleen asettaminen....... Mittarityöpajan johtaja.... Korjaajia ja mekanikkoja.... Työkalut ja aineet..... Laboratorioinsinööri.... Laboratorio:lpulainen.... Uusia kojeita y. m.... 4,200: - 7,200: -:- 30,000:- 12,000:- 32,000: - 10,000: - 4,200: - 3,600:- 14,000: - 3,300: - 8,000: - 2,500:- 4,800:- 1,800: - 3,000: - 4,200: -'- 7,200: - 29,751:56 12,636: 80 31,060: 71 10,000:- 2,400: -, 2,867: 06 14,273: 78 3,300: - 8,459: 74 1,578: 61 4,800: - 1,950: - 3,841: 87 636:80 273: 78 459:74 150:- 841:87 248:44 939:29 1,800: - 1,232: 94 921:39 Joktojen tarkastus: Johtotarkastus insinööri.... Tarkastusapulaiset.... Kulut y. m...... Akvisitiooni- ja reklaamikulut y. m... Kulut näyttelyä varten 4,800: - 7,200: - 1,800: - 6,000: - 8,000: - 4,800: - 7,124: 90 1,041: 50 4,202: 67 8,978: 08 978: 08 75:10 758:50 1,797: 33 Joktove:rkko: Kaapelimestari.... Piirustajat.... Johtoverkon kunnossapito.. Piirustustarpeet ja sekalaista Kaapeli- ja tarkastus vaunujen 4,200: - 4,000: - 15,000:- 1,400: - 4,200: - 3,854: 40 14,947: 77 1,841: 37 441:37 145: 60 52:23 kunnossapito... 2,000: -. 1,683: 27 316: 73 ----------------------------------------------- Siirto 847,120: - 788,739: 55 5,773: 03 64,153: 48

22 Silito.: 847,120:----: 788,739: 55 5,773: 03 64,153: 48 Ku~~ossapito jå' kulut 21,800: - 14,973: 66 6,826: 34 Sisäjohtotyöosasto, varasto ja _korjausverstas: Johtotöiden mestari.... AIl1ilhlsmestari.... Varastonhoitaja... :.... Varastonkirjanpitäjä.... Konttoriapulaiset.... Varastokustannukset ja konttorikulut.... Korjausverstas.... Päivystys ja pikkutarpeet.... 4,200: - 2,400: - 3,000:- 2,400:- 7,500:- 5,500:- 1,000:- 7,000: - 4,200:- 3,000: - 2,400:- 7,500:- 5,417: 54 168:47 6,971: 02 2,400:~ 82:46 831:53 28:98 Sekalaiset menot: Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut :. Lääkärlnpalkkiot.... Sairashoito ja työmiesten kesäloma.... Konttokuranttitilin korot kau-. pungin rahastoon.... Tonttivuokrat.... Laajennusten suunnittelu.... Opinto matkat,. edustuskustannukset y. m.... Kaluston hankkimiseen ja kunnossapitoon.... Hallintorakennuksen kunnossapito... '. HaIUntorak.lämmitys.... valaistus..... puhtaanapito y. m. Helsingin vastaista voimatarvetta koskevan kysymyksen selvittely.... 2,500:- 3,500: - 1,000:- 1,000: - 13,566: - 11,434:- 3,000: - 3,000:- 10,000:- 3,500: - 5,000: - 3,500:- 3,000: -:- 10,000:- 2,499: 93 1,718: 21 467:8~ 1,452: 71 4,687: 68 11,519:- 2,029: 40 2,000: - 12,836: 77 4,494: 02 5,196: 80 3,546: 84 3,269: 39 10,000: - 452:71 85:- 2,836: 77 994:02 196:80 46:84 269:39 -:07 1,781: 79 532:19 8,878: 32 970:60 1,000: - Uutistyöt voittovaroilla: Helsingin Sähkövalaistus o. Y:lle ;. :..... ;. 160,000: - 160,000: - Ennakkomäärän lyhennys kaupungin kassaan... 29,338: 71 29,338: n Siirto 1,165,258: 71 1,088,427: 51 10,654: 56 87,485: 76

Siirto 1,165,258: 71 1,088,427: 51 Sähkökatuvalaistuksen laitto, 85,510: -:.. 75,705: 16. Kaapeli- ja johtotöihin 50,000: -. 18,819: 30- Talojohtotöihin.... S:n Hallituksen määräyksen mukaan'.... Sähkölaitoksen lauhdutusvesi-. johdon perustus.... 30,000: - 10,000: - 52,500: - 10,660: 49 5,678:82 52,500: - 10,654: 56 23: 87,485: 76 9,804: ~4 31,180: 1,0 W~339: 51 Uutistyöt lainavaroilla: Sähkölaitoksen laajennus.... Mittarien osto.... 902,000: - 100,000: - 914,816: 34 54,302: 42 12,816: 34, 45,697: 58 Rahas4ännö88ä huomioon~. ottamattomat menot: Kirjoista poistetut maksamattomat virtalaskut.... Ylimääräinen kuoletus Kaupunginvaltuusmiesten 5;228: 28 5,228: 28. pää- töksen mukaan 24/11 1914.. 40,440: 52 40,440: 52 Kurssitappio...;....;....;...;...;...;....;....;...;...;...;....;...;..;...;......;9;,;:8;.;..:.;;.57.;... 9;;.;8:;.;:...;;5;.;..7 2,395,268: 71 2,266,677: 41 69,238: 27 Bruttotulo... 1,534,880: -1,282,576: 64. Yhteensä Smk 3,930,148: 71 3,549,254: 05 69,238: 27 197,829: 57 Lasketut Tulot kirjo. Tulot: tulot mukaan Vajaus Ylijäämä Korvausta kaiu valaistuksesta 81,800: - 25,991: 11 55,808: 89 Tulot yksityis kulutuksesta.. 2,234,000: - 2,010~665: 75 223,334: 25 raitiotie 120,000:- 100,646: 18 19,353: 82 Voitto johtotöistä. _... 57,000:-. 53,~31: 6J 3,368: 33 Vuokratuloja...... 18,000:.-.18,800: -:- 800:- Lainavaroja uutistöihin... _ 1,002,000: - 969,118: 76 32,881: 24 Ei lainavaroja... 417,348: 71 352,702: 48 64,646: 23 Rahasäännö88ä huomioonottamattomat tulot: Korkoja...,... 17,628: 29 17,628: 29. Aikaisemmista poistoista saatu 69:81 69:81 Yhteensä Smk 3 z 930,148: 71 3,549 z 254: 05 399 z 392: 76. 18 z 498: 10

24 Tulojaa Kli-janpäätöksen 'supistelma. ' Tuloarvion mukaan,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,.,.,........ 2,510,800: - Tuloja yli arvioidun määrän.,...,...,..:... :...,,,,:: 800:'- Säästöä menoarvion määrärahoista.,,..,,,,.,,,,,...,,... '.,.... 197,829: 57 Lainavaroja uutistöihin.,... ~',,...,,,,, :,... ',',,. :, :., 1,002,000:- Ei lainavrroja uutistöihin......,..',....,., 417,348: 71 1,419,348: 71 Tuloarviossa huomioonottamattomia,,..,...,,,,.,.,,,,,,,,. '_'_.._._. 1_7...,6_9_8:_1_0 Smk 4,146,476: 38 Menojaa Menoarvion mukaan.,.,...,...,...,...,...,...,. 2,395,268: 71 Menoja yli määrärahojen...,,,,...,.,,...,,,,,,,.,,,...,,,...... 23,470: 90 Tuloja alle arvioidun määrän.,,...,,...,,...,...,,,,,..... 399,392: 76 Menoarviossa huomioonottam~ttomia......... '. 45,767: 37 Brutto ylijäämä:,..,...,,.,,,,,...,,..,...,...,...,'.. '.;..' ;,.;'...;..;... _',;;,1,:;;.28;;.;2;1.:,5;.;.7.;.6:;,.;6;.;4 Smk 4,146,476: 38. ' I MeQ.ot jakaantuva,t ra'hasäännön' pääkohdille seuraavasti:,kustan- P:niä hyö- Penniä Arvioitu nukset kir- d1llisesti kehit. määrä janpäät. Jaettua kwt. mukaan kwt. kohti kohti 1. Ha:llinto...,,......:'... : : 67,220:,..- 65,692: 73 0.84 0.65 2~ Käyttö... 584,900: - 532,552: 73 6.79 5.29 3. Virranjako... 140,600: - 137,820: 13 1.76 1.37 4. Johtojen tarkastus 0, 27,800: - 26,147: 15 ' 0.38 ' 0.26 5. Johtoverkko... 26,600: - 26,526: 81 0.84 0.26 6. Seka:Iaiset menot... 74,000: - 67,591: 90 0.86 0.67 7. Rakennuspääoman korko... 417,734: 33 5.32 4.15 8. Kuoletus suunnitelman mukaan 283,905: 53 3.62 2.82 9. Ylimääräinen- kuoletus.... 40,440: 52 ' 0.52 0.4 Yhteenlasketut menot, korot j a kuole~us niihin luettuna, ovat kehitettyä kwt:ia kohti 15.51 penniä ja hyödyllisesti jaettua kwt:ia kohti 21.6 penniä. Jos korot ja kuoletus jätetään huomioon ottamatta, ovat menot 8.14 penniä kehitettyä ja 10.92 penniä hyödyllisesti.jaettua kwt:ia kohti. Verrattaessa,,vastaaviin,numeroihin edellisenä vuonna tulee huomata, että menot katuvalaistusta varten' (0.19 ja 0.15)' sek~ johtotöitä, varten (0.38 ja 0.29) ovat jätetyt pois, koska katuvalaistusvirta annetaan itsekustannuksien hintaan ja johtotöillä ei ole suoranaista tekemistä virran jaon ja kehityksen kanssa.

- Bruttoylijäämä on Smk 1,282,576: 64 eli siis 15.3 % laitoksen rakentamisarvosta 1/1 1914, joka oli Smk 8,354,686: 58. Nettovoitto on Smk 580,936: 78 eli 6.94 % rakentamisarvosta. 25 Sähkölaitoksen pääoma-arvo ja pääoman käyttö. Sähkölaitoksen kirjojen mukaan oli laitoksen arvo 1913 vuoden lopussa...,... Lisäys vuonna 1914.... Yhteensä Smk Poistoja ohjeiden mukaisen kuoletuksen kautta... 283,905: 53 Ylimääräisiä, Valtuuston päätöksen mukaan 105,440: 52 8,354,686: 58 1,081,520: 01 9,436,206: 59 389,346: 05 Saldo 311t2 1914 Smk 9,046,860: 54 Alla olevasta taulusta käy selville laitoksen paaoman käyttö, sen jakaantuminen laina- ja voittovaroihin, maksettuihin korkoihin, kuoletukseen, sekä säännönmukaiseen että ylimääräiseen. Taulusta II nähdään eri vuosien bruttotulo, bruttojäännös ja nettovoitto, sekä sitäpaitsi kuinka se osa laitoksen nettovoitosta on käytetty, joka ei ole mennyt uutistöihin, laitoksen ennakkomäärärahan lyhennykseen, hyvityksiin yksityisille sähkölaitoksille, sekä jäännös, jonka rahatoimikamari käyttää kaupungin yleisiin tarpeisiin. Taulu 1. Vuosi Perustus- Kuoletus ja arvon- Uutistyöt ja laajenpääoma vähennys. llllkset Perustuspääoman tammikuun korko suunnitel-i Ylimääräi- Laina- Voitto- 1 p. man muk. siä varoilla I varoilla I 1909 - - SisältYI perus- - - - - 4,479,606 25 - -- tue päaomaan. 1910 4,479,606 25 204,738 37 104,224 09 47,978 87 816,146 41 47,978 87 1911 5,191,528 57 259,576 43 153,794 05 - - 329,030 56 143,879 54 1912 5,510,644 62 329,313 93 176,599 07 7,928-1,787,031 76 263,872 08 1913 7,377,021 39 368,851 07 229,637 75 3,100-930,569 77 279,833 17 40,440 52 1914 8,354,686 58 417,734 34 283,905 53 65,000-969,118 76 112,401 25 1915 9,046,860 54 Yht. Smk 1 948,160149 164,447139 9,311,5031511 847,964191 4

26 Vuosi Taulu II. Kaupungin. Maksetut rahaston hyvitykset Ennakko- Brutto- Brutto- Nettokäytettävä- yksit. la- määräraha tulo säästö voitto kanneille nä oleva lainan- sähkövoitto liikkeille maksut 1909 223,099 53 156,961 63 156,961 63 156,961 63 - - - - 1910 787,968 07 448,962 46 - -.- - 100,000 - - - 1911 1,141,350 95 741,163 03 477,368 98 223,489 44 110,000 - - - 1912 1,613,905 56 1,029,157 32 523,244 32 9,372 24 150,000-100,000-1913 2,254,604 46 1,429,535 67 827,946 85 288,113 68 160,000-100,000-1914 2,222,274 13 1,282,576 64 580,936 78 279,196 82 160,000-29,338 71 Yht. Smk 1 2,566,4581561 957 z 1331811 680,0001-1 229,338/71 Ylläolevat taulukot voivat antaa aihetta vertailuihin ja mietteihin m. m. seuraaviin: 1. Korko on joka vuodelle laskettu 5 % mukaan paitsi vuodelle 1910 (4 1/2 0/0). Koska rahatoimikamarin aikaisemman lausunnon mukaan, sähkölaitoksen korko niille lainavaroille, joihin laitos on osallinen on 4.7 0/0, on laitos tähän saakka maksanut ylikorkoa noin Smk 89,000: - 2. Kuoletuksina ja arvovähennyksinä on sähkölaitos tähän saak~a maksanut kaupungin kassaan Smk 1,11~,607: 88, joka on laskettu keskimääräisen kuoletusajan 15-20 v. mukaan. Samana aikana on uutistöihiu käytetty voittovaroista Smk 839,986: 04. Ero näiden' välillä, Smk 272,621: 84, pitäisi ylikoron, Smk 89,000:-, kanssa hyvin vastata kaupungin rahaston tähänastisia kuoletuksia sähkölaitoksen lainavaroista. Näinollen voitanee sanoa, että sitä periaatetta on pääasiallisesti seurattu, jonka Hallitus aikaisemmin ehdotti, että ne laitoksen kuoletuksen ylijäämät, jotka syntyvät verratessa laitoksen vuotuista kuoletusta ja kaupungin kassan kuoletusta samoista lainavaroista, olisi sopivimmin sijoitettava korkoa tuottaviksi laitoksen uutistöihin. Niinkauan kuin on mahdotonta teknillisten laitosten tarpeeksi ottaa lainoja lyhemrnällä ja laitoksen omaa kuoletusta paremmin vastaavalla takaisiilmaksuajalla kuin tähän saakka, voitanee sanottua periaatetta pitää verrattain oikeana ratkaisuna. Jos rahatoimikamari ottaisi kirjanpidossaan huomioon laitoksen kuoletuksen, kävisi edellä mainittu seikka vuosittain ilmi kamarinkin kirjanpidossa. 3. Taulusta II nähdään ennen kaikkia, että. nettovoitto tähän

saakka on 2.5 milj; markkaa. Se voitto, joka on välittömästi kaupungin kassan käytettävänä, on laskettu siten, että netto voitosta on poistettu kaikki muut mäarät, s. 0., voitto varoilla tehdyt uutisrakennukset, yksityis yhtiöille maksetut hyvitykset ja ennakkomäärärahan maksuerät. Jos ylimääräisellä kuoletuksella peitettäisiin voittovaroilla rakennettujen uutisrakennusten maksuerä, olisi kaupungin kassan välittömästi käytettävä voitto noin 1.8 milj. 4. Tähän saakka on hyvityksinä yksityis-yhtiöille maksettu Smk 680,000: - ja loppuu tällainen suoritus tänä vuonna, kun jäännös Smk 180,000: - maksetaan. 5.' Ennakkolainoista on vielä maksamatta Smk 300,000: - (maksettu määrä Smk 229,338: 71). Jos jäännös maksetaan esim. v. 1916, jolloin laitoksen nettovoitto, säännöllisiä oloj a edellyttäen, pitäisi kohota yli 1 milj. markan, eikä muita tilapäisiä maksuja esiinny, saavutetaan pian aika, jolloin kaupungin kassa, suuremmass~ määrässä kuin tähän saakka, voi odottaa melkoisia välittömästi liikeneviä tuloj a sähkölaitoksesta. 27 Voitto- ja Tappio tili. 1914 Jouluk. 31 p. Debet. An Poistettu Hallituksen päätöksen mukaan 19. 1. 15. maksamattomista työ- ja virtalaskuista.... Hallinnon tili........................ 65,69~: 73 Käyttökustannusten tili.............. 532,552: 73 Virralljaon tili... 137,820: 13 Johtojen tarkastuksen tili............ 26,147: 15 Johtoverkon tili...... 26,526: 81 Katuvalaistuksen tili... 14,973: 66 Johtotyöosaston tili.................. 29,657: 03 Sekalaisten menojen tili.............. 48,194: 11 Kaluston tili.... Agio tili, kurssitappiota.... Korko tili, 5 % korko Smk:n 8,354,686: 58 rakennuspääomlille 111 1914... 417,734: 33 Turbodynamoiden tili, Valtuuston pää-. töksen mtikaaan 24/11 1914, ylimääräinen ktioletus myydyille turbodynamoille........................ 40,440: 52 5,228: 28 881,564: 35 12,836:77 98:57 Kuoletus tili, kuoletus... 283,905: 53 742,080: 38 Balanssi tili, 1914-vuoden nettovoitto...;...;...;...;...;..;'...;...;...;..;'. 5.;.;8...;.0~,9...;.36.;..:_7...;.8 Smk 2,222,745: 13

28 1914 Jouluk. 31 p. Kredit. Per Korko tili; korkoja.... Varasto tih, varasto voittoa.......... 22,823: 28 Kaapelivarasto tili s:jl... 8,060: 93 Näyttelyn tili, tavaravoittoa... 22,747: 46 Virrankulutus tili, virtamaksuja... :.... Vuokrien tili, vuokria.... SekalaisteI} maksujen 'tili, kaupungin kassan konto kuranttitilin korot.... Kassatili, aikaisempia poistoja... 341:84 53,631: 67 2,137,303: 04 18,800: - 12,598: 77 69:81 Smk 2,222,745: 13 Tiliasema joulukuun 31 p. 1914. Vastaavaa. Tontit Hallintorakennus Asemarakennukset... '. Höyrykattilalaitos... '...,'...,.. Turbogeneraattorit.,...,...,,...,,... '. Muuttajat ja muut sähkökoneet.. ',...,.,'..., Pääaseman mittakoneisto '...,...,.... Ala-asemien.,...,.... Akkumulaattorit.... Hiilennostolaitteet '.... Sekalaiset apukoneet.... Kaapeliverkko.... Ilmaverkko.... Trallsformaattorit.... Talojohdot... ;.... Katuvalaistus.... Mittarit.... Kalustoa...,.... Köysirata hiilenkuljetusta varten... '.... Tarveaineita... '... :... :.... Varasto.... Kaapelivarasto.... Telinevarasto...'.... Näyttely.... Talojohtojen kustannukset.... Kustannukset Hels. SähkövaI. O. Y:n tilåajien siirtymisestä.... 563,580: 32 406,790: 73 1,542,075: 95 653,308: 29 651,853: 78 404,624: 28 81,894:42 318,564: 96 485,016: 52 66,621: 48 24,572: 75 2,325,553: 81 413,182: 66 32,291: 30 214,649: 52 191,755: 33 528,661: 83 95,609:96 46,252: 65 9,046,860: 54 2,058: 15 157,686: 69 73,188: 33 13,067: 90 86,173: 34 332,174: 41 13,443: 27 286,556: 73 300,000:- Perimättömiä virtalaskuja... 299,662: 02 Kassatili........................ 3,992: 12 --------------~---- Siirto 9,982,689: 09