MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Pilipinon kielen ja opetuksen ominaispiirteitä Pilipino, joka on Filippiinien virallinen yleiskieli, on luotu pääasiassa tagalogin pohjalta. Pilipino kuuluu malaijilais-polynesialaisten eli austronesialaisten kielten ryhmään. Pilipinoa alettiin kehittää yleiskieleksi 1930-luvulla, mutta siitä tuli maan virallinen kieli vasta 1987. Kielen ääntäminen ja painotus ovat suomalaiselle kohtalaisen helppoja. Suurin ero suomen kieleen on se, että paino tulee harvoin sanan ensimmäiselle tavulle. Yleensä paino on toisella tai kolmannella tavulla. Paino lasketaan sanan lopusta alkaen. Pilipinossa sanat taipuvat, mutta liitteitä Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 2
lisätään sekä kantasanan alkuun, keskelle että loppuun. Lainasanoja on mm. espanjasta ja englannista. Pilipinon kielessä on viisi vokaalia ja 23 konsonanttia. Kielessä ei ole pitkää vokaalia. Intonaatiolla on kielessä merkittävä osuus. Sanan merkitys voi muuttua intonaation mukaan. Kielessä voi olla kahdentyyppisiä lauseita, SVO ja VSO. Sijamuotoja eri ole, ne korvataan lyhyillä tukisanoilla. Opetuksen suunnitelmassa kuvataan oppimista tasoittain tai luokka-asteittain. Käytännössä jokaiselle oppilaalle pyritään laatimaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti. TASO I (VUOSILUOKAT 1-2) TAVOITTEET oppii - ääntämään pilipinon kieltä ymmärrettävästi - selviytymään ikätason vaatimissa puhetilanteissa - kertomaan itsestään, lähipiiristään ja ympäristöstään - kohteliasta ja asiallista ilmaisua, jota oman kulttuurin arvot edellyttävät - lukemaan lukutaitoaan ja ikätasoaan vastaavaa kirjallisuutta - tuntemaan pilipinon kielen perusrakenteet - lukemisen ja kirjoittamisen perusteet - arvostamaan sekä omaansa että muiden kulttuureita KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - sanavaraston kartuttaminen - puheviestinnän perusasioiden harjoitteleminen; tervehtiminen, toivotukset, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen - kuullun ymmärtämisen harjoitteleminen - toisen mielipiteen kuunteleminen ja arvostaminen Lukeminen ja kirjallisuus Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 3
- peruslukutaito ja sen harjaannuttaminen, ymmärtävän lukutaidon alkeet - pilipinonkielisiin satuihin ja lastenkirjallisuuteen tutustuminen Kirjoittaminen - kirjoittamisen perusteiden opetteleminen - toisto- ja sanelukirjoittaminen - yksinkertaisen lauserakenteen harjoitteleminen Kielentuntemus - kielen perusrakenteiden tunteminen (välimerkkien käyttö, tavutus, lause, erisnimet/yleisnimet, johdatusta sanaluokkiin, sanojen taivutus) Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen tutustuminen - omaan kulttuuriin kuuluvaan sanattomaan viestintään tutustuminen (ilmeet, eleet jne.) - suomalaiseen ja muiden maiden tapakulttuuriin tutustuminen TASO 2 (VUOSILUOKAT 3-5) TAVOITTEET oppii - ilmaisemaan ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti - lukemaan ja ymmärtämään erilaisia tekstejä - pilipinon kielen kieliopin perusteita - tuntemaan ikäkaudelleen soveltuvaa kirjallisuutta - tuntemaan omaan kulttuuriaan ja vertailemaan eri kulttuureiden vastaavia ilmiöitä toisiinsa KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - vuorovaikutustaitojen syventäminen (keskustelutaidot, erilaiset sosiaaliset tilanteet jne.) Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 4
- suullisten esitysten harjoitteleminen - sanavaraston syventäminen lähtökohtana eri oppiaineet - rakentavan ja muut huomioonottavan keskustelun harjoittaminen Lukeminen ja kirjallisuus - ymmärtävään lukemiseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan ohjaaminen - omakieliseen kirjallisuuteen tutustuminen (lasten- ja nuortenkirjat, kansansadut jne.) - viestintävälineisiin tutustuminen (lehdet, nettisivut, TV-kanavat jne.) Kirjoittaminen - erityyppisten tekstien kirjoittaminen (kirjoitusprosessiin ohjaaminen, oikeinkirjoitus, esitelmien suunnittelu ja valmistaminen) Kielentuntemus - ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen (sanaluokat, sanojen taivutus, lausetyypit) Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - omaan kulttuuriin, maantietoon, historiaan ja filippiiniläiseen arvomaailmaan tutustuminen - filippiiniläisen tapakulttuurin tuntemuksen syventäminen - muiden maiden kulttuureihin tutustuminen TASO 3 (VUOSILUOKAT 6-9) TAVOITTEET oppii - kirjoittamaan ymmärrettävää ja lähes virheetöntä kieltä - tuntemaan pilipinon kielen rakenteet, sanojen väliset suhteet, fraaseja ja idiomeja - suunnittelemaan ja tuottamaan yhtenäisen, jäsennellyn kirjoituksen - ymmärtämään erilaisia tekstejä Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 5
- pitämään esitelmiä ja alustuksia sekä koulussa että sen ulkopuolella - tuntemaan pilipinonkielistä, ikätasoaan vastaavaa kirjallisuutta - oppii vertailemaan omaansa ja muiden kansojen kulttuureita KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - vuorovaikutustaitojen syventäminen - ryhmätyötaitojen kehittäminen - erilaisten tilanteeseen sopivien puhemuotojen harjoitteleminen - esitelmän suunnittelu ja pitäminen Lukeminen ja kirjallisuus - tekstien tulkintataidon syventäminen - omakieliseen ikätasoa vastaavaan kirjallisuuteen tutustuminen Kirjoittaminen - kirjoitustaidon vahvistaminen erityyppisten tekstien avulla - oikeinkirjoituksen ja kielen keskeisten rakenteiden hallitseminen - yleiskielisten kirjoitelmien laatiminen Kielentuntemus - ikäkautta vastaavan kielitiedon syventäminen - oman tuotoksen realistinen arvioiminen Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti - omakielisen kirjallisuuden tarkasteleminen suhteessa kulttuuriin - Filippiinien maantiedon ja historian tuntemisen syventäminen Arviointi Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 6
Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen osallistumisesta maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Muuta arviointipalautetta voidaan antaa opetuksen aikana. Arviointipalaute tarkoittaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaan edistymisestä, jota voidaan antaa esim. tiedotteella tai arviointikeskustelussa. Päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen ja sen tulisi olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai siirtyä numeroarviointiin, jota voidaan täydentää sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 7
tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 8
ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. Pilipinon kielen opetuksen suunnitelma 2006 9