KOMISSION KERTOMUS. Kahdestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.7.2013 COM(2013) 540 final KOMISSION KERTOMUS Kahdestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista FI FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Kahdestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista 1. JOHDANTO Sen jälkeen kun Viro otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2011, euroalueeseen on kuulunut 17 EU:n jäsenvaltiota. Jäljelle jäävistä 11 jäsenvaltiosta yhdeksän odotetaan ottavan euron käyttöön tarvittavien edellytysten täyttyessä. Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on euron käyttöönoton osalta erityinen ulkopuolelle jättäytyneen maan asema, eivätkä ne ole sitoutuneet ottamaan euroa käyttöön. Tässä kertomuksessa arvioidaan, missä vaiheessa euron käyttöönottoon liittyvät valmistelut Latviassa ovat ja miten valuutan vaihtumista koskevan tiedotuskampanjan valmistelussa on edistytty. Neuvosto teki 9. heinäkuuta 2013 päätöksen, jonka mukaan Latvia täyttää tarvittavat euron käyttöönottoedellytykset, ja Latvia ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2014 (ns. -päivä). Latvian latin ja euron väliseksi lopulliseksi vaihtokurssiksi on vahvistettu 0,702804. 2. EUROON SIIRTYMISEN VALMISTELUJEN TILANNE LATVIASSA Latvia on EU:hun vuonna 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden ryhmästä kuudes valtio, joka ottaa euron käyttöön. Latvian alkuperäinen euron käyttöönoton tavoitepäivä oli 1. tammikuuta 2008, joka asetettiin 1. marraskuuta 2005 hyväksytyssä Euroopan yhtenäisvaluutan täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Sittemmin Latvian hallitus asetti tavoitepäiväksi 1. tammikuuta 2014 hallituksen määräyksellä n:o 165, joka annettiin 24. maaliskuuta 2010. Latvian hallitus hyväksyi Latvian kansallisen siirtymäsuunnitelman 19. syyskuuta 2012, ja sitä ajantasaistettiin viimeksi 4. huhtikuuta 2013. Kansallista siirtymäsuunnitelmaa on täydennetty Euroopan yhtenäisvaluutan käyttöönottoa Latviassa koskevalla yksityiskohtaisella toimintasuunnitelmalla. Viime kuukausina Latvian viranomaiset ovat toteuttaneet perusteellisia ja järjestelmällisiä toimia varmistaakseen joustavan siirtymisen euron käyttöön. 2.1. Euron käyttöönottoon liittyvät järjestelyt, oikeusjärjestelmän muutokset ja valmistelut julkisella sektorilla Euron käyttöönottoon liittyviä käytännön valmisteluja Latviassa koordinoi kansallinen ohjauskomitea, jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Ohjauskomitean toimintaa valvoo Euroopan yhtenäisvaluutan käyttöönoton koordinointineuvosto. Eri osa-alueiden valmistelutöistä vastaa viisi työryhmää, joihin kuuluu sekä julkisen että yksityisen sektorin edustajia (valtionhallintoa, käteistä rahaa ja maksujärjestelmiä, finanssialan ulkopuolisia yrityksiä ja kuluttajia, rahoitusjärjestelmää sekä tiedotusta ja viestintää koskevia kysymyksiä käsittelevät työryhmät). Työryhmiä koordinoi europrojektipäällikkö, joka raportoi ohjauskomitealle. Naapurimaansa Viron tavoin Latvia on päättänyt olla nimittämättä erillistä Rouva/Herra Euroa, joka vastaisi ainoana tahona kaikkien euroon siirtymiseen liittyvien FI 2 FI

kansallisten valmistelujen seurannasta. Valtiovarainministeriöön on kuitenkin perustettu eurovirasto, joka on tärkein tiedotuspiste viestinnässä kansalaisten kanssa. Tammikuussa 2013 Latvian parlamentti hyväksyi euron käyttöönottomenettelyä koskevan lain. Se on ns. sateenvarjolaki, jossa vahvistetaan siirtymisen pääperiaatteet (esimerkiksi muuntamiseen sovellettavat pyöristyssäännöt, rinnakkaiskäyttöaika, menettelyt siirtymiseksi käteisrahassa euroon ja Latvian latien poistamiseksi käytöstä sekä hintojen muuntamiseen ja kaksoishinnoitteluun sovellettavat säännöt). Lisäksi kyseisessä laissa säädetään aikataulusta niiden säännösten mukauttamiseksi, joita on muutettava euron käyttöönoton vuoksi. Latvian keskuspankkia koskevaa lakia on myös muutettu, jotta voidaan varmistaa sen yhteensopivuus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja Euroopan keskuspankin (EKP) perussääntöjen kanssa. Julkisen sektorin valmistautuminen euron käyttöönottoon on hyvässä vauhdissa. Koska erillistä Rouva/Herra Euroa ei ole nimetty toimimaan euroon siirtymisen keulakuvana, on erityisen tärkeää varmistaa, että euron käyttöönotosta vastaavat koordinaattorit ovat jatkuvasti käytettävissä tammikuun 1. päivän 2014 aikoihin, jotta mahdollisiin ongelmiin löydetään ratkaisu nopeasti. 2.2. Valmistautuminen rahoitus- ja pankkisektorilla Latvia aikoo käyttää euroon siirtymisessä ns. big bang -skenaariota 1 rinnakkaiskäyttöaikaa. ja kahden viikon Latikolikoilla on melko suuri ostovoima, ja kansalaiset käyttävät niitä runsaasti päivittäisiin maksuihin. Latvialaiset käyttävät virolaisia naapureitaan vähemmän sähköisiä maksuvälineitä (huhtikuussa 2013 noin 15 prosentilla latvialaisista ei ollut pankkitiliä). Tällä hetkellä liikkeessä on yhteensä 51 miljoonaa latiseteliä ja 482 miljoonaa latikolikkoa (tiedot 1. kesäkuuta 2013). Liikkeestä on poistettava noin 293 miljoonaa latikolikkoa. Lati- ja eurokolikkojen toisiaan vastaavat nimellisarvot helpottavat eurokolikkojen käsittelyä Latviassa. Koska yhden latin arvo on kuitenkin suurempi kuin yhden euron, summat kasvavat muuntamisen vuoksi. Euroon siirtymiseen valmistauduttaessa on hyvin tärkeää selittää kansalaisille tämä vaikutus ja pyrkiä lieventämään inflaatiopelkoja. Koska Latvialla ei ole omaa rahapajaa, se järjesti kilpailun eurokolikoiden toimittamisesta. Lyötävien 400 miljoonan Latvian eurokolikon valmistamisesta vastaa Staatliche Münzen Baden-Württemberg (Stuttgart, Saksa). Latvian eurokolikoiden kansalliset puolet valittiin julkisen kilpailun perusteella vuonna 2004. Yhden ja kahden euron kolikoissa on kuvattuna kansallispukuinen nainen. 50, 20 ja 10 sentin kolikoissa on kuvattuna Latvian suurempi vaakuna ja 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa Latvian pienempi vaakuna. Eurosetelit lainataan eurojärjestelmästä. Latvian keskuspankki on tilannut siirtymistä varten 110 miljoonan euron arvosta nimellisarvoltaan erisuuruisia euroseteleitä. Ennakkojakelun rahoituslaitoksille on tarkoitus alkaa 1. marraskuuta 2013. Liikepankkien on määrä aloittaa edelleenjakelu pääasiakkailleen 10. joulukuuta 2013. Ensimmäisten arvioiden mukaan ennakko- ja edelleenjakelu käsittää nimellisarvoltaan erisuuruisia euroseteleitä noin 25 miljoonan euron arvosta ja eurokolikkoja noin 192 miljoonan euron arvosta. Koska keliolosuhteet voivat olla Latviassa huonot -päivän tuntumassa, ennakko- ja edelleenjakeluun otettava määrä olisi suunniteltava hyvin huolellisesti. Lisääntyneiden 1 Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön samana päivänä kun eurosta tulee Latvian valuutta. Big bang - skenaariota on käytetty kaikissa euroalueeseen vuoden 2002 jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa. FI 3 FI

turvallisuusriskien huomioon ottamiseksi on laadittu turvallisuutta koskeva toimintaohjelma. Se sisältää toimenpiteitä arvokuljetusalan suorittamien käteiskuljetusten turvallisuuden parantamiseksi siirtymäprosessin aikana. Ennakkojakeluun sisältyvistä kolikoista puolet toimitetaan kansalaisille tarkoitetuissa aloituspakkauksissa (noin 800 000 pakkausta noin 816 000 kotitaloudelle) ja vähittäiskauppiaille (noin 70 000 pakkausta). Suunnitelmien mukaan kansalaisille tarkoitettu tavallinen aloituspakkaus sisältää 14,23 euroa ja vähittäiskauppiaiden aloituspakkaus 200 euroa. Vähittäiskauppiaiden aloituspakkausten arvo vaikuttaa melko suurelta pienempien yritysten tapauksessa. On suositeltavaa joko toimittaa arvoltaan huomattavasti pienempiä aloituspakkauksia tai tarjota vähittäiskauppiaille mahdollisuus tilata pienempiä määriä kolikkoja, jotka saa käyttöönsä pankkien konttoreista -päivän iltapäivällä. Kansalaisille tarkoitettujen aloituspakkausten myynti on tarkoitus aloittaa 10. joulukuuta 2013. Aloituspakkauksia myydään Latvian keskuspankin konttoreissa, rahoituslaitoksissa ja postitoimistoissa. Lisäksi keräilijöiden saatavilla on -päivästä alkaen erillisiä kolikkopakkauksia (yhteensä 35 000 pakkausta). Fyysisesti vaihdettavien latien määrän vähentämiseksi on suunniteltu eri toimenpiteitä. Niitä ovat esimerkiksi rajoittamaton mahdollisuus vaihtaa kolikkoja Latvian keskuspankissa lokakuusta 2013 alkaen ja liikkeessä olevien nimellisarvoltaan suurten latiseteleiden määrän asteittainen vähentäminen hyvissä ajoin ennen -päivää. Lisäksi kolikkoja voi tallettaa suurimpiin pankkeihin rajoituksetta ja ilmaiseksi lokakuusta 2013 alkaen. Liikepankit ja postitoimistot lisäävät käteisen rahan varastointivalmiuksiaan, jotta ne pystyvät käsittelemään siirtymäkaudella poikkeuksellisen suuria määriä käteistä. Käteisen rahan vaihto rajoituksetta on mahdollista liikepankeissa kuuden kuukauden ajan - päivästä ja 302 postitoimistossa kolmen kuukauden ajan -päivästä (aikaa voidaan jatkaa enintään kolmella kuukaudella). Jotta uutta muuntokurssia koskevalle tiedotukselle ei aiheutuisi haittaa, pankeille ja valuutanvaihtotoimistoille olisi asetettava velvoite käyttää virallista muuntokurssia siitä alkaen, kun se määritetään -päivänä, ja ilmoittaa mahdolliset palvelumaksut erikseen. Latvian keskuspankki vaihtaa rajoittamattoman määrän lateja euroiksi. Vaihtamiselle ei ole määräaikaa, eikä siitä peritä maksua. Latviassa on 1 105 pankkiautomaattia, joista 987 jakelee euroseteleitä ensimmäisestä tunnista alkaen 1. tammikuuta 2014. Vielä ei ole varmistettu, että lopuista 118 pankkiautomaatista voi nostaa euroja ennen 2. tammikuuta 2014. Koska pankkiautomaattien toiminta on ratkaisevan tärkeää käteisen rahan joustavalle käyttöönotolle, olisi varmistettava, että kaikki pankkiautomaatit jakelevat euroja 1. tammikuuta 2014. Sellaiset pankkiautomaatit, joita ei pystytä mukauttamaan siihen mennessä eurojen käyttöön, olisi suljettava. Koska vähittäiskauppiaiden on annettava vaihtorahat yksinomaan euroina -päivästä alkaen, olisi harkittava, että pankkiautomaateista ei tilapäisesti saisi nostettua nimellisarvoltaan 50 euroa suurempia seteleitä. Pankkien olisi myös vältettävä nimellismäärältään suurten seteleiden käyttöä siirtymistä edeltävinä ja sitä seuraavina viikkoina, oli kyse sitten lateista tai euroista, sillä nimellisarvoltaan suuret setelit tekevät vaihtorahan antamisesta euroina vaikeaa vähittäiskauppasektorilla. Asiasta vastaavat liikepankit ja First Data Latvia ovat jo aloittaneet kassapäätteiden mukautukset, jotta ne voivat siirtyä euroon välittömästi 1. tammikuuta 2014. Kuluttajia olisi rohkaistava käyttämään tavanomaista enemmän sähköisiä maksuja ensimmäisinä päivinä -päivän jälkeen. Kassapäätteistä 99,3 prosenttia soveltuu jo käytettäviksi yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA). FI 4 FI

Latvian pankkialalla toimii 406 pankkikonttoria, joista 339 tarjoaa käteispalveluja. Liikepankit aikovat lisätä käteisoperaatioita hoitavien konttoreidensa henkilöstöä. Konttorien laskenta- ja varastointivalmiuksia mukautetaan. Vähittäis- ja yksityisasiakkaille tarjotaan erillisiä palveluja, ja vähittäiskauppiaille sekä muille yritysasiakkaille tarjotaan käteisen rahan keräyspalveluja. Eräät liikepankit pidentävät aukioloaikojaan vuoden lopussa. Latvian keskuspankki aikoo tarjota kansalaisille käteisen rahan vaihtopalveluja 1. tammikuuta 2014, mutta pankit ja postitoimistot eivät aio pitää konttoreitaan yleisesti auki -päivänä. Tätä olisi vielä harkittava uudelleen, jotta voidaan helpottaa käteisen rahan käyttöönoton alkua ja antaa pienille vähittäiskauppiaille, jotka eivät ole osallistuneet edelleenjakeluun, mahdollisuus saada tarvitsemansa käteinen. Pankkien ja postitoimistojen pitäisi olla avoinna ainakin iltapäivällä 1. tammikuuta 2014. Pankkien henkilöstölle annetaan euron käyttöönottoon liittyvää erityiskoulutusta vuoden 2013 puolivälistä alkaen. Pankkien tietoteknisiä järjestelmiä mukautetaan parhaillaan. Lopputestaus on tarkoitus toteuttaa marraskuun lopussa / joulukuun alussa 2013. Jotta latikolikkojen käytöstä poistamiseen liittyvää logistiikkaa voidaan helpottaa, arvokuljetusyhtiöille ja liikepankeille toimitetaan liikuteltavia säiliöitä käytettäväksi kolikkojen keräämisessä, varastoinnissa ja kuljettamisessa. Hyvitykset kirjataan liikepankkien tileille Latvian keskuspankissa, kun kolikot talletetaan samana päivänä. Tarvittaessa kolikkojen laskemisen jälkeen tehdään korjauksia. Jotta varmistetaan joustava euroon siirtyminen, pienempien vähittäiskauppiaiden eurokäteisen tarjonta olisi varmistettava joko ylimääräisten pienten kolikkopakkausten tai erityisten tilausjärjestelyjen avulla. Heinäkuun 2013 ja 1. tammikuuta 2014 välisenä aikana pankkien ja valuutanvaihtotoimistojen olisi käytettävä virallista muuntokurssia euromääräisissä valuuttakaupoissa. Mahdolliset palvelumaksut olisi laskutettava erikseen. On ratkaisevan tärkeää, että euroja voi nostaa kaikista pankkiautomaateista 1. tammikuuta 2014 alkaen. Pankkiautomaatit, joita ei voida teknisistä syistä mukauttaa ajoissa, olisi suljettava. Jotta vähittäiskauppiailta ei lopu vaihtorahat, kun asiakkaat maksavat nimellisarvoltaan suurilla seteleillä, olisi vältettävä nimellisarvoltaan suurempien kuin 50 euron seteleiden lataamista pankkiautomaatteihin siirtymäkaudella. Pankkien pitäisi välttää nimellisarvoltaan suurten seteleiden jakamista asiakaspalvelutiskeillä. Kuluttajia olisi rohkaistava käyttämään tavallista enemmän sähköisiä maksuja ensimmäisinä päivinä -päivän jälkeen. 2.3. Väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäiseminen latvialaisten keskuudessa Euron käyttöönottomenettelyä koskevan lain mukaan lati- ja euromääräinen kaksoishinnoittelu alkaa kolme kuukautta ennen -päivää eli 1. lokakuuta 2013 (ellei Euroopan unionin neuvosto määritä virallista muuntokurssia vasta kyseisen päivän jälkeen) ja jatkuu kuusi kuukautta -päivän jälkeen. Aikaisemmista siirtymistä saatujen kokemusten perusteella on suositeltavaa varmistaa sääntelyn avulla, että kaksoishinnoittelu päättyy 1. tammikuuta 2015 mennessä. Lisäksi on varmistettava, että päättymispäivästä on tiedotettu selkeästi kansalaisille, jotta he voivat hyödyntää kaksoishinnoittelujaksoa uuden arvon oppimisessa. Näin kansalaisten on helpompi totuttautua uuteen valuuttaan. FI 5 FI

Kaksoishinnoittelun yksityiskohdista säädetään tavaroiden ja palveluiden hinnoitteluun sovellettavasta menettelystä 18. toukokuuta 1999 annetulla asetuksella n:o 178, sellaisena kuin se on muutettuna 9. toukokuuta 2013. Lisäksi Latvian kuluttajansuojakeskus on laatinut ohjeet siitä, miten hinnat olisi ilmoitettava kaksoishinnoittelukaudella. Ohjeet hyväksyttiin 30. toukokuuta 2013. Aptauju centrs -yhtiö on seurannut tammikuusta 2013 alkaen 120 yleisimmin ostetun tavaran ja palvelun hintoja Latvian seitsemän suurimman kaupungin suosituimmissa myyntipisteissä. Seurannan kohteena on monenlaisia palveluja, jotka aikaisemmista siirtymistä saatujen kokemusten perusteella ovat todennäköisimmin euron käyttöönottoon liittyvien hinnankorotusten kohteina, kuten kampaamojen, ravintoloiden ja kahviloiden sekä autokorjaamojen hinnat. Seurannan tulokset julkaistaan säännöllisesti Latvian talousministeriön verkkosivuilla ja euron käyttöönottoa koskevilla verkkosivuilla. Latvian talousministeriö on laatinut euron reilua käyttöönottoa koskevan tiedotuskampanjan. Aikaisemmissa siirtymissä menestyksellisesti käytettyjen vapaaehtoisten aloitteiden tapaan kampanjassa kannustetaan yrityksiä (esimerkiksi vähittäiskauppiaat, rahoituslaitokset ja verkkokaupat) sitoutumaan siihen, etteivät ne käytä siirtymää omaksi edukseen, noudattavat sääntöjä ja antavat asiakkailleen tarvittavaa apua. Osallistuvat yritykset saavat reilu euron käyttöönottaja -logon merkiksi kampanjaan osallistumisesta. Yritykset luetellaan myös europrojekti-verkkosivuilla julkaistavassa luotettavien yritysten luettelossa. Kampanjaan on voinut ilmoittautua 12. kesäkuuta 2013 alkaen. Sen on tarkoitus alkaa heinäkuussa 2013 eli yli kaksi kuukautta ennen pakollisen kaksoishinnoittelun alkamista. Latvian viranomaisten tavoitteena on, että vähintään 70 prosenttia markkinoilla toimivista yrityksistä osallistuisi kampanjaan. On suositeltavaa tavoitella suurempaa osallistumisprosenttia. Kuluttajansuojakeskus valvoo kuluttajaoikeuksien suojelusta vastaavien kansalaisjärjestöjen kanssa hintojen ilmoittamista ja muuntamista (kuten pyöristyssäännöt) koskevien vaatimusten noudattamista kaksoishinnoittelujaksolla sekä reilu euron käyttöönottaja -sopimuksen soveltamista. Noin 38 tarkastajaa toteuttaa tehostettuja tarkastuksia myyntipisteissä. On erittäin suositeltavaa lisätä tarkastuksiin käytettävissä olevan henkilöstön tai vapaaehtoisten määrää, jotta voidaan varmistaa hintojen uskottava ja tehokas seuranta muuntokurssin vahvistamista seuraavien viikkojen aikana ja kaksoishinnoittelujakson loppuun asti. Paikallisviranomaisten olisi osoitettava vapaaehtoisia jokaiseen kaupunkiin auttamaan perusteellisen hintaseurannan toteuttamisessa. Jos kuluttajansuojakeskuksen henkilöstön antamia ohjeita ei noudateta, voidaan määrätä jopa 500 latin sakko. Kuluttajansuojakeskus valvoo myös reilu euron käyttöönottaja -sopimuksen soveltamista. Jos yritykset eivät lopeta kuluttajansuojakeskuksen toteamia väärinkäytöksiä, toimivat toistuvasti vastoin lainsäädäntöä tai sopimusta ja/tai käyttävät sopimattomia liiketoimintatapoja, ne kirjataan yleisesti saatavilla olevaan, epäluotettavien yritysten luetteloon. Epäluotettavien yritysten luetteloon kirjattu yritys ei voi enää päästä luotettavien yritysten luetteloon ja menettää oikeuden käyttää reilu euron käyttöönottaja -kampanjan logoa. Kuluttajat voivat valittaa hinnan ilmoittamista koskevien sääntöjen rikkomisesta kuluttajansuojakeskukselle soittamalla erilliseen valitusnumeroon tai yleiseen eurotietonumeroon tai sähköpostitse ja kirjeitse. Jotta kansalaiset eivät saisi väärää käsitystä hintakehityksestä, todettuihin sääntöjenvastaisuuksiin olisi puututtava nopeasti. Tarkastajien toteamat ja kuluttajien kuluttajansuojakeskuksen vihjepuhelimeen ilmoittamat epäilyttävät hinnankorotukset olisi tutkittava kunnolla. Korjaaviin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, mieluiten 48 tunnin kuluessa. FI 6 FI

Suunniteltuja toimenpiteitä, jotka tähtäävät väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäisemiseen latvialaisten keskuudessa, olisi vahvistettava tuntuvasti. Reilu euron käyttöönottaja -kampanjaan osallistumista koskevat tavoitteet olisi asetettava mahdollisimman korkealle. Kaksoishinnoittelun ja reilu euron käyttöönottaja -sopimuksen soveltamisen seurantaan käytettävissä olevan henkilöstön määrää olisi vielä lisättävä vapaaehtoisilla kaikissa Latvian kaupungeissa. Korjaavat toimenpiteet olisi toteutettava välittömästi niiden yritysten osalta, jotka eivät noudata hintojen ilmoittamista ja muuntamista (kuten pyöristyssäännöt) koskevia vaatimuksia tai eivät sovella reilu euron käyttöönottaja" -sopimusta asianmukaisesti. Tavoitteena olisi tehdä toimenpiteistä lopullinen päätös 48 tunnin kuluessa. 2.4. Siirtymisen valmistelut maaseudulla ja yrityksissä Naapurimaansa Viron tavoin Latvia on hyvin harvaan asuttu maa EU:n keskiarvoon verrattuna 2. Latvia on jakautunut 119 paikallishallintoalueeseen. Koska latvialaiset suosivat käteismaksuja, siirtymisen perusteellinen suunnittelu ja valmistelu maaseudulla on ratkaisevan tärkeää euron joustavan käyttöönoton kannalta. Kaikkialla on oltava mahdollista vaihtaa lateja euroiksi ja nostaa käypää valuuttaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Latvian viranomaiset ovat laatineet kunnille käytännön ohjeita. Lisäksi on laadittu euron käyttöönottoon liittyviä toimia koskeva tarkistusluettelo, jotta voidaan helpottaa edistymisen seurantaa kuntatasolla. Tarkistusluettelossa mainittujen toimien toteuttamista olisi seurattava säännöllisesti ja järjestelmällisesti, jotta voidaan varmistaa, että kaikki paikallisviranomaiset todella ovat valmiita. Paikalliset siirtymäkoordinaattorit voisivat kokoontua säännöllisesti vaihtamaan kokemuksia euron käyttöönottoon liittyvistä valmisteluista. Tiedotusvälineiden ja internetin lisäksi paikallisviranomaiset ovat usein ainoa tietolähde syrjäisillä alueilla. Tämän vuoksi paikallisviranomaisten on saatava kunnollinen perehdytys ja koulutus. Käteisen rahan vaihtopalveluja tarjotaan liikepankkien (339 konttoria) lisäksi myös Latvian postin 302 postitoimistossa 1. tammikuuta 31. maaliskuuta 2014 (aikaa voidaan jatkaa kolmella kuukaudella). Pankkien konttorien, konttorien ulkopuolella sijaitsevien (liikutettavien) pankkiautomaattien ja postitoimistojen toiminnan laajuutta maaseudulla on seurattu tarkasti vuoden 2013 alusta. Liikepankkien olisi harkittava liikkuvien valuutanvaihtopisteiden käyttöä olemassa olevien pankkiautomaattien lisäksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Latvian postin henkilöstölle, etenkin suoraan asiakastyössä toimiville virkailijoille, olisi annettava riittävä koulutus kahden valuutan samanaikaisesta käsittelystä ja kansalaisille tiedottamisesta. Lisäksi tarvitaan erityiskoulutusta eurokäteisen turvaominaisuuksien tunnistamisesta ja väärennösten estämisestä. Kuluttajajärjestöjen, virastojen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen paikallisosastot olisi saatava aktiivisesti mukaan valmisteluihin, jotta paikallistahot tuntisivat euroon siirtymisen omaksi asiakseen. Yrityksillä, joihin kuuluvat myös valintamyymäläketjut, on siirtymisessä merkittävä rooli käytännön valuutanvaihtotoimistoina. Useimmat yritykset ovat kuitenkin lykänneet käytännön valmisteluja, jotka edellyttävät infrastruktuuri- ja henkilöstöinvestointeja, siihen asti kunnes Euroopan unionin neuvosto hyväksyy Latviaa koskevan poikkeuksen kumoamisen. On ratkaisevan tärkeää varmistaa -päivään mennessä, että valmistelut ovat riittäviä kaikissa yrityksissä eikä vain aktiivisesti tietoa etsivissä yrityksissä. Erityisesti olisi 2 Vuonna 2011 Latviassa oli 33,1 asukasta/km 2, kun EU:n keskiarvo on 116,92 asukasta (Lähde: Eurostat). FI 7 FI

otettava käyttöön jokin seurantaväline (esimerkiksi mielipidemittaukset), joka auttaa mittaamaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) valmiutta. Paikallisviranomaisten valmistautumista euron käyttöönottoon on ohjattava ja seurattava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että kaikki tarvittavat mukautukset varmasti tehdään. Latvian postin henkilöstölle olisi annettava asianmukainen koulutus euron käyttöönottoon liittyviä uusia tehtäviä varten. Kuluttajajärjestöjen, virastojen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen paikallisosastojen osallistuminen auttaisi paikallistahoja tuntemaan euroon siirtymisen omaksi asiakseen. Yritysten valmistautuminen olisi käynnistettävä täydessä laajuudessaan toimivaltaisten viranomaisten tuella ja niiden seurannassa. Pk-yrityksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. 2.5. Euroa koskeva tiedotus Euron käyttöönottoa koskevan tiedotusstrategian yleisenä tavoitteena on varmistaa, että vähintään 90 prosenttia Latvian väestöstä 3 on tietoinen latista euroon siirtymisen vaikutuksista ja käytännön muutoksista. Tarkoituksena on myös lisätä euron käyttöönoton yleistä kannatusta, jotta voidaan varmistaa, että pääosa Latvian asukkaista kannattaa euron käyttöönottoa varsinaisena siirtymispäivänä. Tuloksia arvioidaan joulukuussa 2013. Latvian on erityisen tärkeää huomioida tiedotusvälineiden kautta vaikeammin tavoitettavat asukkaat, kuten syrjäisten alueiden asukkaat ja heikoimmassa asemassa olevat henkilöryhmät, kun otetaan huomioon maan kielellinen monimuotoisuus. Euroopan komissio toteaa, että vuoden 2013 alkupuolella tiedotusasioissa on edistytty merkittävästi. Komissio on ilahtunut siitä, että Latvia aikoo kiinnittää erityishuomiota heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tiedon tarpeeseen. Koska pääosa tiedotuskampanjoista ei ole vielä saavuttanut kohderyhmiään, toistaiseksi ei voida arvioida niiden vaikutusta. Yleisen mielipidetutkimuksen tulokset, myös äskettäisen Eurobarometrin (Flash EB 377), osoittavat kuitenkin, että euron kannatus on edelleen suhteellisen vähäistä ja pelkoja väärinkäytöksistä ja ostovoiman menetyksestä selvästi esiintyy. Yleiset mielipidekyselyt auttavat mittaamaan euron käyttöönottoa koskevien tiedotuskampanjoiden menestystä ja osoittamaan viestintäkanavien tai -toimien mukauttamisen tarpeen. Latvian viranomaisten olisi tehostettava toimiaan, jotta jokainen Latvian asukas saa kaikki tarvittavat tiedot ja euron käyttöönotolle saadaan mahdollisimman laaja kannatus. Kaikkien viestintätoimien osalta valtiovarainministeriön on keskeistä varmistaa, että täysin läpinäkyvät ja syrjimättömät julkiset hankintamenettelyt saadaan päätökseen hyvissä ajoin Latvian tasavallan julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Komissio aikoo tukea kumppanuussopimuksen avulla tiedotussuunnitelmien toteuttamista sekä luontoissuorituksin että myöntämällä enintään 50 prosenttia tukea yhdessä sovittujen toimien/ryhmien tukikelpoisiin kustannuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedotusasiantuntijoiden palkat, tiedotusvälinekampanjat, mielipidemittaukset, seminaarit, koulutustapahtumat ja kotitalouksille jaettava tiedotusmateriaali. 3 Kuten Euroopan komission ja Latvian valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta 2013 tekemässä avustussopimuksessa N:o ECFIN 105-2013 Communication activities related to euro adoption in Latvia todetaan. FI 8 FI

Euroopan keskuspankki osallistuu kansallisiin eurotiedotuskampanjoihin järjestämällä näyttelyn ja muita PR-tapahtumia, toimittamalla julkaisuja ja tukemalla joukkoviestinkampanjaa. Euron käyttöönottoa koskevat verkkosivut (www.eiro.lv) avattiin jo joulukuussa 2008. Jo vakiintunut sivusto on tärkein kansalaisille suunnattu tietolähde. Ajantasaista tietoa euroon siirtymisen valmisteluista on saatavilla myös valtiovarainministeriön verkkosivuilla (http:// http://www.fm.gov.lv/en/) ja Latvian keskuspankin verkkosivuilla (http://www.bank.lv/eng/main/euro/). 3. YLEINEN MIELIPIDE HILJATTAIN LIITTYNEISSÄ JÄSENVALTIOISSA Euroopan komissio on teettänyt vuodesta 2004 alkaen Eurobarometri-tutkimuksia EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneissä maissa, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään euron käyttöönottoa koskevia kansalaisten asenteita ja tietoja. Kevään 2013 NMS-7 -tutkimus 4 (Flash EB 377) on 16. tällainen tutkimus. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin huhtikuussa 2013. Tätä kertomusta varten viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen tuloksia verrattiin edellisen tutkimuksen tuloksiin (Flash EB 349, kenttätyö huhtikuulta 2012). 3.1. Euron käyttöönoton kannatus ja koetut vaikutukset Viimeisin tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tulokset. Euron käyttöönoton kannatus on laskenut asteittain äskettäin EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön (NMS-7). Enemmistö NMS-7 tutkimukseen vastanneista vastustaa euron käyttöönottoa omassa maassaan: euron käyttöönottoa vastustaa 51 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) vastanneista ja kannattaa 45 prosenttia ( 2 prosenttiyksikköä). Latviaa koskevat tulokset ovat tämän yleisen suuntauksen mukaisia. Euron käyttöönottoa vastustaa 55 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) vastanneista ja kannattaa 42 prosenttia ( 4 prosenttiyksikköä). Kun tarkastellaan vaikutuksia, joita euron käyttöönoton koetaan aiheuttaneen, 45 prosenttia vastaajista ( 4 prosenttiyksikköä) katsoo, että käyttöönotosta on hyötyä nykyisille euroalueen jäsenvaltiolle, mutta 54 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) pitää vaikutuksia omaan maahansa kielteisempinä. Kuitenkin 40 prosenttia vastaajista ( 3 prosenttiyksikköä) pitää vaikutuksia myönteisinä. NMS-7-kyselyyn vastanneista 50 prosenttia ( 1 prosenttiyksikkö) odottaa euron käyttöönoton aiheuttavan myönteisiä vaikutuksia henkilökohtaisella tasolla. Latviassa suuntaus on kielteisempi, sillä 42 prosenttia ( 3 prosenttiyksikköä) vastaajista odottaa vaikutusten olevan myönteisiä, kun 48 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä) uskoo niiden olevan kielteisiä. Tutkimus sisälsi kaksi kysymystä mahdollista vaikutuksista hintoihin. Mahdollisista yleisistä vaikutuksista kysyttäessä 67 prosenttia ( 5 prosenttiyksikköä) vastaajista odotti hintojen 4 Erityinen Eurobarometri-tutkimus kohdistuu uusiin jäsenvaltioihin, jotka eivät vielä ole ottaneet euroa käyttöön. Viimeisen tutkimuksen kohteita olivat Puola, Tšekki, Unkari, Bulgaria, Romania, Latvia ja Liettua. Kypros, Malta, Slovenia, Slovakia ja Viro eivät enää kuulu kohteisiin, koska ne ovat liittyneet euroalueeseen. Tutkimuksiin on haastateltu yhteensä noin 7 014:ää sattumanvaraisesti valittua kansalaista. FI 9 FI

nousevan. Selvästi kasvava määrä vastaajia eli 22 prosenttia (+13 prosenttiyksikköä) uskoi kuitenkin, että euro pitäisi hinnat vakaina. Latviassa 75 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) vastaajista odotti hintojen nousevan jyrkästi, mutta niiden vastaajien määrä, jotka odottavat euron pitävän hinnat vakaina, on myös kasvanut 17 prosenttiin (+8 prosenttiyksikköä). Kansalaisilta kysyttiin erikseen mielipidettä väärinkäytöksistä hinnoittelussa. NMS-7 tutkimukseen vastanneista 74 prosenttia (ei muutosta) on huolissaan väärinkäytöksistä, mutta 24 prosenttia (ei muutosta) ei näe syytä huoleen. Latvialaiset ovat kaikkein huolestuneimpia asiasta, sillä 81 prosenttia vastanneista ( 2 prosenttiyksikköä) pelkäsi väärinkäytöksiä hinnoittelussa. NMS-7 tutkimuksessa kysyttiin, merkitseekö euron käyttöönotto talouspoliittisen määräysvallan menettämistä. Vastanneista 45 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) katsoi tämän pitävän paikkansa ja 49 prosenttia ( 2 prosenttiyksikköä) oli eri mieltä. Tässä suhteessa pääosa eli 63 prosenttia latvialaisista (+6 prosenttiyksikköä) pitää talouspoliittisen määräysvallan menettämistä euron käyttöönoton seurauksena. 3.2. Tiedot eurosta Latvialaiset ovat hyvin perillä siitä, että maa on mahdollisesti ottamassa euron käyttöön (80 prosenttia odottaa tämän tapahtuvan vuoteen 2014 mennessä). NMS-7 tutkimuksessa ilmeni, että hieman useampi eli 41 prosenttia vastaajista (+2 prosenttiyksikköä) kokee saaneensa tietoa eurosta. Latvia on tässä suhteessa parhaassa asemassa, sillä 50 prosenttia kansalaisista (+11 prosenttiyksikköä) kokee saaneensa tietoa. Kuitenkin 48 prosenttia ( 12 prosenttiyksikköä) kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa. NMS-7 tutkimuksessa kansalaisia pyydettiin nimeämään maansa luotettavimmat instituutiot. Latvian tulokset vastaavat yleistä suuntausta, jonka mukaan maan keskuspankkiin luotetaan eniten (66 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö), ja lähes yhtä luotettavana pidetään verohallintoa (62 prosenttia, +9 prosenttiyksikköä). Luottamus EU:n toimielimiin edelleen suuri, vaikka se on laskenut 60 prosenttiin ( 7 prosenttiyksikköä). Kun vastaajilta kysyttiin euroon siirtymistä koskevan tiedotuskampanjan tärkeimpiä asioita, latvialaiset pitivät kaksoishinnoittelua kaupoissa kaikkein tärkeimpänä asiana (90 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä). Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin kahden hinnan ilmoittamista laskuissa (86 prosenttia, +5 prosenttiyksikköä) ja kahden summan ilmoittamista palkkakuiteissa (77 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä) Latvialaisista vastaajista 69 prosenttia ( 1 prosenttiyksikkö) piti 1 euron arvoa (vaihtokurssia) merkittävänä asiana. Nämä tulokset osoittavat selvästi, että tiedotuskampanjaa on tarpeen keskittää euroon siirtymisen käytännön järjestelyistä tiedottamiseen. Näin voidaan varmistaa kaksoishinnoittelu ja seurata hinnoittelua siirtymäjaksolla, sillä kansalaiset ovat huolestuneimpia näistä kysymyksistä. Euroa ja euron käyttöönottoa koskevassa asianmukaisessa tiedotuksessa olisi puututtava kansalaisten pelkoihin ja epäilevään suhtautumiseen euroon. Latvian viranomaisten olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota säännöllisiin yleisiin FI 10 FI

mielipidetutkimuksiin, jotta tiedotuskampanjan aihealueita ja pääsisältöä voidaan sopeuttaa tarpeen mukaan. Jotta pk-yritysten tiedonsaantitarvetta voidaan kartoittaa ja yritysten omaa arviota valmiusasteestaan määrittää, Latvian viranomaisten olisi toteutettava erillinen pk-yrityksille suunnattu tutkimus, joka käsittelee euroon siirtymisen käytännön valmisteluja. Tutkimus olisi toteutettava hyvissä ajoin, jotta tulokset voidaan ottaa huomioon yleisessä tiedotuskampanjassa. 4. YLEISET PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET Käytännön valmistelut etenevät Latviassa yleisesti tyydyttävästi. Komissio on kuitenkin havainnut tiettyjä osa-alueita, joilla lisätoimet ovat tarpeen. Latvian viranomaisia kehotetaan erityisesti osoittamaan enemmän henkilöresursseja kaksoishinnoittelumerkintöjen seurantaa ja reilu euron käyttöönottaja -sopimuksen täytäntöönpanoa varten. Niitä yrityksiä koskevat korjaavat toimenpiteet, jotka eivät noudata hintamerkintöjä ja muuntamista koskevia edellytyksiä (esimerkiksi pyöristämissääntöjä) tai eivät sovella reilu euron käyttöönottaja -sopimusta oikein, olisi toteutettava hyvin nopeasti, jotta niitä koskeva lopullinen päätös voitaisiin tehdä 48 tunnin kuluessa. Kaikista pankkiautomaateista olisi voitava nostaa euroja 1. tammikuuta 2014. Euroopan komissio tarkastelee uudelleen euron käyttöönottoon liittyviä käytännön valmisteluja Latviassa sekä Latvian vastausta tässä kertomuksessa esitettyihin suosituksiin ja meneillään olevan tiedotuskampanjan vaikutusta. Komission havainnot julkaistaan uudessa kertomuksessa (Kolmastoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista) ennen vuoden loppua. FI 11 FI