Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Samankaltaiset tiedostot
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Kalatiet ja vaelluskalat

Miten Suomen kala.estrategia vastaa kalojen suojelutarpeeseen? Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY- keskus Ympäristöakatemia

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset :

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

kalakannan kehittäminen

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Perustietoa Hiitolanjoesta

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Valtakunnallinen kalatiestrategia

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Perustietoa Hiitolanjoesta

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Tammukka kalastussäädöksissä

Sateenvarjo III

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Transkriptio:

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi Uudenmaan ELY-keskus

Sisältö Kalatiestrategian sisältö pähkinänkuoressa Tulosohjaus Lainsäädäntöön liittyviä hankkeita Rahoitus ja resurssien kohdentaminen Kärkikohteet - tilannekatsaus

Visio Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen Toiminta-ajatus Kalataloushallinnossa ja muualla toimikentässä siirretään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen Päämäärät Uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta Myönteiset sosioekonomiset vaikutukset ja parantuneet mahdollisuudet kestävään kalastukseen Toimintalinjat 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi 2. Yhteistyön lisääminen keskeisten intressiryhmien välillä hankkeiden edistämiseksi 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi 4. Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen 5. Kattavalla kalastuksensäätelyllä riittävä kalamäärä lisääntymisalueille 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen 7. Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen ja suojeleminen monipuolisilla tukitoimilla 20.11.2014 3

Tulosohjaus, ELY-keskukset (1) - TL 1 Kalatiekohteiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi - TL 2 Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen - TL 3 Velvoitehoidon arviointi ja uudelleenkohdentaminen - TL 5 Kalastuksen säätelyn kehittäminen ELY-keskukset ovat laatineet alueilleen kalatiestrategian toimeenpanoohjelman Toteutuksen valtakunnallinen koordinointi ja seuranta Uudenmaan ELYkeskuksen tehtävänä Lapin ELY-kekuksen tulostavoite: käynnistetään selvitys Kemijoen rakentamiseen liittyvien velvoitteiden muuttamiseksi. Kainuun ELY-keskuksen tulostavoite: valmistellaan Montan sopimukseen perustuvien kalatalousvelvoitteiden muutoshakemusta Pohjanmaan ELY-keskuksen erikoistuminen rakennettujen vesien kunnostuksiin

Tulosohjaus, ELY-keskukset (2) - TL 1 Kalatiekohteiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi - TL 2 Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen - TL 3 Velvoitehoidon arviointi ja uudelleenkohdentaminen - TL 5 Kalastuksen säätelyn kehittäminen Iijoella ollaan käynnistämässä monitavoitearviointia ja yhteistoiminnan edelleen kehittämistä Kalastusjärjestelyjen ja kalastuksen säätelyn kehittämiseen tähtääviä hankkeita eri vesistökohteilla (mm. Kymijoki, Kemijoki, Saimaan lohikalat hanke ym.).

Tulosohjaus, Riista- kalatalouden tutkimuslaitos (1) - TL 1 Kalatiekohteiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi - TL 2 Yhteistyön lisääminen (ja rahoituksen järjestäminen) - TL 6 Tutkimuksen ja seurannan lisääminen Rakennettujen jokien tutkimusohjelmassa selvitetään vaelluskalakantojen palauttamisen ekologisia, taloudellisia ja sosioekonomisia edellytyksiä RKTL on tuottanut lukuisia kalatiestrategian toimeenpanoa tukevia tutkimuksia ja selvityksiä mm. - kalateiden toimivuudesta - kalojen käyttäytymisestä voimalaitosten alakanavissa - poikasten alasvaelluksesta - mallinnustyökalu eri elvyttämistoimenpiteiden arviointiin

Tulosohjaus, Riista- kalatalouden tutkimuslaitos (2) -TL 3 Velvoitehoidon arviointi ja uudelleenkohdentaminen Istutustutkimusohjelma Tutkimuslaitos tuottaa tietoa rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteiden tarkoituksenmukaisuuden ja kalataloudelle aiheutuneiden vahinkojen uudelleen arvioimiseksi (Oulujoki, Kemijoki, Iijoki, Kymijoki ja Pielisjoki) - työraportti: Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet. Marttila, M. ym. 2014

Tulosohjaus, kalatalousalan järjestöt - TL 2 Yhteistyön lisääminen - TL 5 Kalastuksen säätelyn kehittäminen - TL 7 Muiden vaelluskalakantoja elvyttävien toimenpiteiden toteuttaminen Kalatalouden Keskusliitto Osakaskuntia ja kalastusalueita avustetaan ja kannustetaan omilla päätöksillään - edistämään kalatiestrategian, - vesienhoitosuunnitelmien, ja - heikentyneiden kalakantojen elvyttämiseksi laadittujen suunnitelmien toimeenpanoa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Järjestö edistää kestävää kalastusta ja vapaa-ajankalastajien omaehtoista kalastuksen säätelyä - vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi - heikentyneiden kalakantojen vahvistamiseksi

Lainsäädäntöön liittyviä hankkeita (1) - TL 5 Kalastuksen säätelyn kehittäminen - TL 2 Yhteistyön lisääminen - TL 6 Tutkimuksen ja seurannan lisääminen Kalastuslain uudistus Kalastuslakiehdotukseen sisältyy uudistetut säännökset kalavarojen käytöstä ja hoidosta sekä säätelymekanismeista, joilla turvataan mm. vaelluskalakantojen elinkierto nykyistä paremmin => Kalastuksen suunnitellusta ja tietoon perustuvasta säätelystä keskeisin kalavesien hoidon väline ELY-keskusten toimivaltaa kalavarojen hoitokysymyksissä ja kalastuksen säätelyssä vahvistetaan

Lainsäädäntöön liittyviä hankkeita (2) - TL 5 Kalastuksen säätelyn kehittäminen Kalastusasetuksen muutos kalojen alamittojen suurentamiseksi ja saimaannieriän rauhoittamiseksi (voimaan 2014 alusta) - meritaimenen ja järvilohen alamitaksi 60 cm - järvitaimenen alamitaksi 60 cm leveyspiirin 67 eteläpuolella, 50 cm pohjoispuolella - harjuksen alamitaksi 35 cm leveyspiirin 67 eteläpuolella, 50 cm pohjoispuolella - saimaannieriä rauhoitetaan kokonaan Vuoksen vesistöalueella Kalastusjärjestelyjen ja kalastuksen säätelyn kehittämiseen tähtääviä erillishankkeita eri jokikohteilla ja sisävesillä

Lainsäädäntöön liittyviä hankkeita (3) - TL 4 Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen Selvitys ympäristövirtaamasta käynnistetty - ensimmäinen raportti valmistunut: Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu (2/2014) - työtä jatketaan YM:n (SYKE) ja MMM:n (RKTL) yhteistyönä

Toimeenpanoa tukevat kehittämishankkeet (1) - TL 5 Kalastuksen säätelyn kehittäminen Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Linjaa Itämeren lohen ja meritaimenen kalastukseen ja kalastuksen ohjaukseen meressä ja joessa sekä kyseisten kalojen hoitoon ja luontaiseen elinkiertoon liittyviä kysymyksiä - Tornionjoelle ja Simojoelle minimitavoite lohen vaelluspoikasten tuotantoon (ja samalla nousevien lohien määrälle) - kalastajakohtaiset lohikiintiöt sekä koko kauden kestävä lohenpyynti - sekakantakalastuksen vähentäminen - istutettavien lohien ja meritaimenten eväleikkaus ja leikkaamattomien vapauttamisvelvollisuus - jokikalastukseen lupakiintiöt - meritaimenen kohdennettu pyynti halutaan kieltää kokonaan ja viehekalastus sallittaisiin ainoastaan alueilla, joille on istutettu rasvaeväleikattuja poikasia

Toimeenpanoa tukevat kehittämishankkeet (2) - TL 7 Muiden vaelluskalakantoja elvyttävien toimenpiteiden toteuttaminen Valtion vesiviljelyn uudelleenorganisointi Valtion vesiviljelytoiminnalla on kaksi päätehtävää, jotka ovat uhanalaisten kalalajien säilyttäminen ja elinkeinoa tukeva viljelytoiminta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa valtion vesiviljelytoimintaan kohdistuvat tulevaisuuden tarpeet ja keskeiset muutostekijät sekä turvata välttämättömät toiminnot

Rahoitus - TL 2 Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen MMM:n luonnonvaraosaston kunnostus- ja vesistötoimenpiderahoituksen kohdentaminen kalatiestrategian toteuttamista tukeviin hankkeisiin Muita rahoituslähteitä selvitetään ja pyritään saamaan toimeenpanon avuksi. Näitä ovat lähinnä - EMKR, rahoitusta ympäristötoimenpiteisiin - EAKR-ohjelma - voimayhtiöiden rahoitus - tutkimusrahoitus: MMM, voimayhtiöt

Henkilöresurssit ja muut toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaan ELY:n erikoistuminen rakennettujen vesien kunnostuksiin - vahvistetaan kalatiekysymysten asiantuntijuutta - siirrytään hankekohtaisesta toiminnasta verkostomaiseen toimintaan Valtion vesiviljelyn velvoitehoitoa tukevia sopimuskasvatusmäärärahoja ohjataan elvytyshankkeita tukeviin toimenpiteisiin

Kalatiestrategian kärkikohteet - strategiassa on esitetty yhteensä 55 kalatiekohdetta (patoa) 20 joella tai vesireitillä - kohteet valittiin pääosin alueellisten kalatalousviranomaisten näkemysten pohjalta - listaan valikoitui yksi tai useampi kohde kutakin ELY-keskusta kohden

Kalatiestrategian kärkikohteet ja uhanalaiset vaelluskalalajit Lohi (vaarantunut): - Kemijoki, Iijoki, Kymijoki, Mustionjoki Meritaimen (äärimmäisen uhanalainen): - Lestijoki, Lapväärtin-Isojoki, Eteläjoki- Noormarkunjoki, Kiskonjoki, Siuntionjoki, Virojoki Järvilohi (äärimmäisen uhanalainen): - Lieksanjoki, Pielisjoki, Hiitolanjoki Järvitaimen (erittäin uhanalainen) : - Tainionvirta, Mäntyharjun reitti, Saarijärven reitti, Hyrynsalmen reitti, Nilsiän reitti, Juojärven reitti, Joroisvirran reitti Muita vaellusesteiden poistoista hyötyviä lajeja: ankerias, merialueen vaellussiika, sisävesien planktonsiika, vimpa, toutain, nahkiainen

Kalatiehankkeen vaiheita: - pato tms. rakenne, joka on vaelluskalakannan elvyttämisen fyysisenä esteenä - tahtotila kalatien rakentamiseksi; aloite hankkeen edistämiseksi - neuvotteluja asianosaisten kesken; kalatievelvoite? - rahoitus esiselvityksiä varten - kalatien yleissuunnitelma (eri vaihtoehtojen kartoitus, kustannusarvio yms.) - lupahakemuskelpoisen suunnitelman laatiminen - vesilain mukainen lupahakemus aluehallintovirastoon - aluehallintoviraston lupa (valituksia?) - tarkempi rakennesuunnittelu - rahoituksen hankkiminen rakentamiseen - kalatien rakentaminen - kalatie rakennettu - ylläpito ja seuranta TÄHÄN KULUU AIKAA

KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 8/2014 Kalatie rakennettu: - Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 2, Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Sandgrundfors ja Peruskoski Kalatie rakenteilla v. 2014: - Siuntionjoen Munksinkoski, Kymijoen Korkeakoski Kalatiesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus): - Ala-Kemijoki, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin säännöstelypato, Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen voimalat 5 kpl, Saarijärven reitin Leuhunkoski ja Hietama. Suunnittelu tekeillä: - Mäntyharjun reitin Voikoski, Lapväärtin-Isojoki, Hiitolanjoen voimalat Yleissuunnittelua, erimielisyyksiä eri oikeusasteissa tms. vireillä: - Juojärven reitin Palokki, Kymijoen Ahvenkoski ja Loosari, Sysmäen reitti Tainionvirta, Virojoen Kantturankoski, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kuurna ja Kaltimo, Hyrynsalmen reitti, Joroisvirran reitin Liunankoski, Mustionjoen Åminnefors, Billnäs, Peltokoski ja Mustio Ei toimenpiteitä toistaiseksi Sysmän reitin Nuoramoisen pato

Lohi- ja meritaimenstrategian ja kalatiestrategian seurantaryhmä - Jäsenten nimeämispyyntö lähdössä lähiaikoina Seurantaryhmän tarkoituksena on: - avustaa maa- ja metsätalousministeriötä kyseisten strategioiden toteutumisen seurannassa sekä esitettyjen toimenpiteiden aikatauluttamisessa ja koordinoinnissa - seurantaryhmä ylläpitää hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välistä keskustelua lohipolitiikasta - seurantaryhmän toimiaika on vuoden 2020 loppuun

Kiitos mielenkiinnosta!