Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen LAAKEA-osahanke 2008
Alkusanat Tämä suositus on syntynyt Suomen eri yliopistojen suomenkielisten kypsyysnäytteiden kielentarkastajien yhteistyönä. Yliopistojen kypsyysnäytteiden kielentarkastuskriteerien yhtenäistämiselle on ollut tarvetta jo kauan, ja nyt LAAKEAn osahankkeena työ on vihdoin toteutettu vuonna 2008. Mukana projektissa ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto sekä Vaasan yliopisto. Lisäksi kehitystyössä on auttanut Teknillinen korkeakoulu. Suosituksessa annetaan ohjeita ja suosituksia itse kielentarkastukseen, mutta samalla siinä otetaan kantaa myös eräisiin kielentarkastusta ja kielentarkastajia koskeviin kypsyysnäytekäytäntöihin. Teksti keskittyy antamaan ohjeita ja suosituksia esiin tulleisiin tavallisiin ongelmiin, kun taas esimerkiksi konkreettinen kielentarkastuksen muistilista on tekstin liitteenä, samoin kuin esimerkki kypsyysnäytteiden ohjeistuksesta. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti avuksi kypsyysnäytteiden kielentarkastajille, ja siitä on toivottavasti apua myös vasta uraansa kielentarkastajana aloitteleville. Ajatus on, että samaa kriteeristöä voidaan käyttää kaikissa Suomen yliopistoissa ja sen avulla eri yliopistojen kypsyysnäytteiden kielentarkastukset noudattavat yhtenäistä linjaa. Samaa kriteeristöä voidaan soveltaa myös erilaisten harjoitusaineiden kielentarkastukseen. Toivomme, että tästä suosituksesta on apua kypsyysnäytteiden kielentarkastajien arjessa! Tekijät Heli Harrikari, Tampereen teknillinen yliopisto Jutta Helenius, Tampereen yliopisto Pirkko-Heleena Immonen, Jyväskylän yliopisto Katriina Kaakkolammi, Tampereen yliopisto Heli Katajamäki, Vaasan yliopisto Esa Laihanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Arja Lampinen, Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu Outi Mikkola, Oulun yliopisto 20.1.2009 II
Sisällys 1 Kypsyysnäytteiden käytännöistä... 1 1.1 Kypsyysnäytteen luonne... 1 1.1.1 Mikä on kypsyysnäyte?... 1 1.1.2 Kypsyysnäytteen asema ja kielentarkastajan rooli... 1 1.2 Kypsyysnäytteen ohjeistus opiskelijalle ja ohjaajalle... 2 1.3 Arviointi, palaute ja kypsyysnäyteprosessi... 2 1.4 Tarkastusaika... 4 1.5 Kielentarkastuksesta maksettava korvaus... 4 1.5.1 Kielentarkastukseen kuluva aika ja korvaus... 4 1.5.2 Kielentarkastukseen velvoittaminen ja työsuhde... 5 1.6 Kielentarkastajan pätevyysvaatimukset... 5 2 Kielentarkastukseen liittyviä ongelmia... 6 2.1 Sisällön tarkastus... 6 2.2 Pituus... 6 2.3 Kirjasinlaji ja käsiala... 6 2.4 Tekstilaji... 7 2.5 Rakenne... 7 2.6 Otsikointi... 8 2.7 Tyyli... 8 2.8 Laadun ja määrän suhde... 8 2.8.1 Virheiden määrä suhteessa sanamäärään... 8 2.8.2 Virheiden vakavuus... 8 2.9 Koulutusalojen ominaispiirteet... 9 2.10 Luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet... 9 3 Lopuksi... 9 Lähteet... 10 Liite 1: Kypsyysnäytteen esimerkkitehtävänanto... 11 Liite 2: Kypsyysnäytteen teksti- ja kielivaatimukset... 12 Liite 3: Korjauslukumerkintöjä... 13 III
1 Kypsyysnäytteiden käytännöistä Suosituksen ensimmäisessä luvussa otetaan kantaa muutamiin kypsyysnäytekäytäntöihin, jotka koskevat kielentarkastajia jollakin tavalla ja joita kielentarkastajat ovat pitäneet ongelmallisina siitä huolimatta, että ne kaikki eivät välttämättä liity suoranaisesti itse kielentarkastukseen. 1.1 Kypsyysnäytteen luonne 1.1.1 Mikä on kypsyysnäyte? Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan korkeakoulututkinnon suorittavan on osoitettava opinnoissaan vaadittavaa koulusivistyskielen taitoa. Käytännössä tätä taitoa kontrolloidaan kypsyysnäytteen avulla. Laajemmin ajatellen kypsyysnäytteessä on siis perimmiltään kysymys korkeakoulututkinnon laadunvarmistuksesta. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneensä tutkielmansa alaan ja hallitsevansa koulusivistyskielensä. Kypsyysnäytteen tulisi osoittaa sellaista tieteellis-ammatillista kypsyyttä, jota tarvitaan tietyn tieteenalan asiantuntijatehtävissä. Tämä tarkoittaa mm. ajattelun itsenäisyyttä, argumentoinnin, päätelmien ja havaintojen teon pätevyyttä, asian esittämisen loogisuutta sekä taitoa valita sisällön ainekset ja tyyli tavoitteen ja aiheen kannalta pätevästi (Tolkki-Tammi & Vuolteenaho 2008). Kypsyysnäytteessä on siis kysymys ennen kaikkea korkeakoulutasoisten tieteellis-ammatillisten kirjoitustaitojen osoittamisesta. Kirjoittaja voi hyväksyttävän kypsyysnäytteen laatimalla osoittaa hallitsevansa valtion ja kuntien virkamiehiltä vaadittavan suomen kielen taidon. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön yhteydessä tai vaadittaessa molemmissa vaiheissa. Kypsyysnäytteen kieli kuitenkin tarkastetaan yleensä vain kerran. Tutkintoasetuksen mukaan kypsyysnäytteen tulee myös osoittaa, ei ainoastaan kielen hallintaa, vaan erinomaista kielitaitoa. Erinomaiseen kielitaitoon katsotaan kuuluviksi esimerkiksi oman tieteenalan konventioiden hallinta, tekstin oikeaoppinen rakenne, käsitteiden oikeaoppinen käyttö, pohtivan ja yhtenäisen tekstin kirjoittamistaito sekä kielenhuollon normien hallinta. Siihen, mitä vaadittu kielitaito konkreettisesti tarkoittaa kielentarkastuksen kannalta, palataan myöhemmin kriteeristössä. 1.1.2 Kypsyysnäytteen asema ja kielentarkastajan rooli Kypsyysnäyte on asetuksen vaatima opintosuoritus, ja tämän tulisi näkyä myös kypsyysnäytteen roolissa ja statuksessa. Kypsyysnäyte ei siis ole kielentarkastuksesta useimmiten vastaavan kielikeskuksen eikä etenkään yksittäisen kielentarkastajan asia, kuten käytännössä usein ajatellaan, vaan kielentarkastaja on ainoastaan yksi asiantuntija koko prosessissa, kuten kuva 1 (s. 3) osoittaa. Myös sisällöntarkastajan tehtävät näkyvät kuvasta 1. Yliopiston tehtävä on huolehtia siitä, että kypsyysnäytteeseen liittyvät järjestelyt ja eri asiantuntijoiden ohjeistukset ovat asianmukaisessa kunnossa. Kielikeskukset ja kielentarkastajat luonnollisesti avustavat ohjeistuksen valmistelussa tarvittaessa, mutta kielentarkastajan velvollisuus ei ole ottaa vastuita, jotka eivät kuulu hänelle. 1
1.2 Kypsyysnäytteen ohjeistus opiskelijalle ja ohjaajalle Kypsyysnäytteen ohjeistuksen tulee antaa opiskelijalle riittävästi tietoa kypsyysnäytteen kirjoittamiseen. Ohjeistus jaetaan tavallisesti kahteen osaan: yliopiston yleiseen kypsyysnäyteohjeistukseen (yleensä intranetissä tai laitosten internetsivuilla) ja ohjeistukseen kypsyysnäytteen tehtävänannossa kirjoitustilanteessa. Lisäksi yliopiston on huolehdittava siitä, että myös opinnäytetöiden ohjaajilla on riittävästi tietoa kypsyysnäytteestä ja sen tarkoituksesta asianmukaisen tehtävänannon laatimiseksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että sekä opiskelijoiden että ohjaajien tiedoissa on puutteita, mikä näkyy niin tehtävänantojen laadussa kuin kypsyysnäytteissäkin. Kypsyysnäytteisiin liittyvä yliopistojen sisäinen koulutus ei ole ensisijaisesti kielentarkastajan vastuulla. On kuitenkin suositeltavaa, että mikäli yleistä, selkeää ohjeistusta esimerkkitehtävänantoineen ei yliopistossa ole vielä saatavilla, kielentarkastaja pyrkii kohtuullisella vaivalla varmistamaan, että ohjeistus kehitetään ja tuodaan kaikkien saataville. Esimerkkitehtävänanto on liitteessä 1. Lisäksi kypsyysnäytekäytännöistä vastaavien tulisi muistaa varmistaa, että kielentarkastajalle toimitetaan myös tehtävänanto kypsyysnäytetekstin yhteydessä kielentarkastuksen oikeellisuuden varmistamiseksi. Opiskelijoita tulisi myös muistuttaa siitä, että kypsyysnäytteeseen tulee valmistautua etukäteen, sillä sen tulee täyttää tietyt erityisvaatimukset. Samalla voidaan korjata se käsitys, että ylioppilasaine tai perinteinen tenttivastaus itsestään selvästi täyttäisi kypsyysnäytteen tehtävän. 1.3 Arviointi, palaute ja kypsyysnäyteprosessi Kypsyysnäyte arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi, minkä lisäksi kypsyysnäytteestä voidaan antaa lisäpalautetta. Palaute ja sen määrä vaihtelevat yliopistoittain. Eniten siihen vaikuttavat kypsyysnäytteiden määrä ja ajankäyttö; kypsyysnäytteiden suuri määrä yhtä tarkastajaa kohti joissain yliopistoissa ei anna mahdollisuutta yksityiskohtaiseen palautteeseen. Mikäli kypsyysnäyte ajatellaan kuitenkin oppimisprosessina eikä ainoastaan näyttökokeena, palautetta tekstistä tulisi antaa kaikille, sekä hyväksytyille että hylätyille. Mikäli resurssit eivät tähän riitä, palautetta tulisi antaa ainakin hylätyille. Se voi olla kirjallista palautetta (esim. merkintöjä tekstiin tai lausunto) tai tarvittaessa erillinen palautekeskustelu. Mikäli yksityiskohtainen palaute ei ole mahdollista, tarkastuksessa voidaan käyttää esimerkiksi yleisiä korjauslukumerkintöjä ja jakaa lista merkinnöistä palautteen mukana tai esimerkiksi yliopiston intranetissä. Esimerkki korjauslukumerkinnöistä on liitteessä 3. Nykykäytäntöjen valossa kypsyysnäytteen voidaan siis ajatella olevan joko näyttökoe tai oppimisprosessi. Perinteisesti näyttökokeen tyylinen kypsyysnäyte tenttitilaisuuksineen ja vähäisine palautteineen on ollut tavallisempi, usein resurssipulan vuoksi. Nykyään joskus pyritään kuitenkin tilanteeseen, jossa opiskelijan näkökulmasta kypsyysnäyte voisi olla todellinen oppimisprosessi, kuten kuvassa 1 on esitetty. 2
<Kypsyysnäyteprosessi: perustapaus> Valmistatuminen Kirjoittaminen Arviointi Oppimistilanne Uusinta Uusi arviointi ja palaute Käy tieteellisen kirjoittamisen kurssin Kirjoittaa kypsyysnäytteen valvotussa tilanteessa Tutustuu arviointiin ja palautteeseen Tarvittaessa kirjoittaa uuden kypsyysnäytteen tai muokkaa aiempaa versiota Tutustuu kypsyysnäyteohjeistukseen Laatii tehtävänannon ohjeistuksen mukaisesti Arvioi kypsyysnäytteen Antaa riittävän palautteen Tarvittaessa uusi arviointi ja palaute Arvioi kypsyysnäytteen Antaa riittävän palautteen Tarvittaessa uusi arviointi ja palaute Tarjoaa ohjeistuksen sekä ohjaajalle että opiskelijalle Kuva 1. Kypsyysnäyteprosessi Ihannetilanteessa opiskelija on siis ennen kypsyysnäytettä osallistunut tieteellisen kirjoittamisen opetukseen ja tutustunut yliopiston tarjoamaan kypsyysnäyteohjeistukseen. Sen jälkeen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen, jonka sekä tutkielman ohjaaja että kielentarkastaja arvioivat. Tarvittaessa he keskustelevat arvioinnista keskenään. Siinä tapauksessa, että kypsyysnäytettä ei pidetä näyttökokeena vaan siitä halutaan luoda oppimiskokemus ja katsotaan se osaksi oppimisprosessia, sekä ohjaaja että kielentarkastaja antavat tekstistä palautetta, ja ainelaitos tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua palautteeseen. Mikäli kypsyysnäyte hylätään kielen kannalta, se voidaan joko uusia kokonaan tai sitä voidaan muokata. Kielentarkastajan tehtäväksi jää tapauskohtaisesti päättää, kumpi vaihtoehdoista valitaan. Kypsyysnäytteen uusimismahdollisuuksien määrä on yleensä sidoksissa kunkin yliopiston yleisiin tenttiasetuksiin. Tavallisesti sallitaan 2 3 yritystä. Mitä useammin opiskelija uusii kypsyysnäytteen, sitä ohjaavammaksi ja yksityiskohtaisemmaksi kielentarkastajan palautteen tulisi muuttua. Mikäli kypsyysnäyte hylätään, opiskelija voidaan myös ohjata vapaaehtoiseen lisäopiskeluun tarpeen mukaan (esimerkiksi erilaiset lisämateriaalit verkossa). Usein esimerkiksi kielenhuollon lyhyt kertaus auttaa valmistautumaan kypsyysnäytteen uusintaan. 3
Kypsyysnäyteprosessiin voidaan ajatella kuuluviksi myös kypsyysnäytteiden tarkastuksista ajoittain tehdyt valitukset, joihin kielentarkastajat joutuvat reagoimaan. Yliopistojen tenttiasetukset määrittävät yleiset toimintaperiaatteet tällaisissa tilanteissa, mutta lisäksi yleisenä lisäsuosituksena on, että kielentarkastaja pyytää välittömästi toisen kielentarkastajan arvion tekstistä. 1.4 Tarkastusaika Kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen varattu aika vaihtelee yliopistoittain, sillä sen määräävät kunkin yliopiston yleiset tenttikäytännöt. Siksi tarkastusaikoihin ei tässä anneta yleisiä suosituksia, vaan jokainen yliopisto määrittää ne itsenäisesti. Kielentarkastukseen varatun ajan tulee kuitenkin olla kohtuullinen työmäärään ja kypsyysnäytteiden määrään nähden. Tavallisesti noudatetaan 14 vuorokauden vähimmäisaikaa. Ajan laskeminen aloitetaan siitä, kun kypsyysnäyte tulee kielentarkastajalle. Lisäksi on hyvä muistuttaa sekä opiskelijoita että ohjaajia jo yleisessä kypsyysnäyteohjeistuksessa, että kypsyysnäytteen suorittaminen on monivaiheinen prosessi (ks. kuva 1) ja että kypsyysnäyte voidaan myös hylätä. Mikäli kypsyysnäyte hylätään, sen suorittaminen uusintoineen ja uusine tarkastuksineen voi viedä runsaasti aikaa. Tämä on esimerkiksi kaikkien valmistumassa olevien hyvä muistaa. 1.5 Kielentarkastuksesta maksettava korvaus 1.5.1 Kielentarkastukseen kuluva aika ja korvaus Kielentarkastus on asiantuntijatyötä, ja siitä tulee saada asianmukainen korvaus, joka voi joko olla erillinen rahallinen korvaus tai vaihtoehtoisesti tarkastustyö voidaan laskea kokonaistyöaikaan. Lähtökohta on, että kielentarkastajan tulisi voida neuvotella siitä, kumman tavan mieluummin valitsee. Kielentarkastukseen kuluva keskimääräinen aika on määritelty seuraavasti: Kielentarkastus: 20 minuuttia Kielentarkastus ja palaute 1 : 40 minuuttia Aikoihin on laskettu mukaan tekstin lukemisen lisäksi myös kaikki yhden tekstin tarkastukseen liittyvä käytännön työ. Kielentarkastajalle tulee siis joko myöntää riittävästi huojennusta kokonaistyöajassa tai vaihtoehtoisesti maksaa erillinen rahallinen korvaus jokaisesta kypsyysnäytteestä. Huojennuksen määrä on luonnollisesti täysin riippuvainen kypsyysnäytteiden määrästä. 1 Palautteeksi määritellään ongelmien tarkempi luonnehdinta, esimerkiksi virheiden luokittelu ja parannusehdotukset. Korjauslukumerkintöjen käyttö puolestaan ei vielä ole palautetta. Kielentarkastus ja palaute ei myöskään sisällä mahdollista palautekeskustelua. 4
Mikäli päädytään rahalliseen korvaukseen, suositus on yleisesti kielentarkastustyössä käytössä oleva n. 40 :n tuntiveloitus. Lisäksi mikäli kielentarkastaja toimii myös kypsyysnäytekouluttajana yliopiston sisällä, koulutuksesta on maksettava asianmukainen korvaus. 1.5.2 Kielentarkastukseen velvoittaminen ja työsuhde Kypsyysnäytteitä tarkastavat tällä hetkellä sekä vakituisissa työsuhteissa olevat että pääja sivutoimiset tuntiopettajat. On huomattava, että tuntiopettajilta ei voida vaatia tekstin tarkastamisen yhteydessä muuta palautetta kuin hyväksytty/hylätty, niin kauan kuin lisäpalautteen antamista ei korvata erikseen. Sama koskee palkkioperustaisia kielentarkastajia, joilla ei ole muuta työsuhdetta kyseiseen yliopistoon. 1.6 Kielentarkastajan pätevyysvaatimukset Kielentarkastajan tulee olla suomen kielen ammattilainen. Kielen voi tarkastaa siis vain henkilö, joka on äidinkieleltään suomenkielinen ja joka on suorittanut yliopistotasoiset syventävät opinnot suomen kielessä. Lisäksi suositellaan, että tarkastajan tulee olla myös yliopiston hyväksymä, joten laitosten ei tulisi valita tarkastajia itsenäisesti. 5
2 Kielentarkastukseen liittyviä ongelmia Tässä luvussa käsitellään kielentarkastukseen liittyviä tavallisia ongelmia. Kielentarkastuksen muistilista on liitteessä 2. 2.1 Sisällön tarkastus Sisällön tarkastaa ensisijaisesti opinnäytetyön ohjaaja. Kielentarkastajan tulee puuttua sisältöön, jos ongelmat nivoutuvat kielellisiin kriteereihin. Tällaisia mahdollisia rajapintoja ovat esimerkiksi tekstilajivaatimukset ja käsitteiden käyttö. Toisaalta esimerkiksi argumentaation hallinnan varmistaminen jää sisällön tarkastajan tehtäväksi. Sisältöön nivoutuu läheisesti myös tekstin rakenne, josta kielentarkastajan tulee ilmaista arvionsa. Samoin kielentarkastajan tulee varmistaa, että kirjoittaja on noudattanut tehtävänantoa. Yllä mainitut näkökulmat osoittavat, että kielentarkastajan työ ei ole ainoastaan kielentarkastusta vaan myös tekstintarkastusta laajemmin. 2.2 Pituus Kypsyysnäytteen pituutta tulisi mitata mieluummin sanamäärällä kuin sivumäärällä. Näin tulisi toimia, koska tapauksissa, joissa kypsyysnäyte kirjoitetaan käsin, kirjoittajien käsialojen erilaisuuden vuoksi esimerkiksi yhden konseptin mittainen kypsyysnäyte voi todelliselta pituudeltaan vaihdella erittäin paljon. Perinteisen, esseemäisen kypsyysnäytteen suositeltava pituus on 450 600 sanaa. Jos teksti on huomattavasti vaadittua sanamäärää lyhempi, se hylätään, vaikka teksti olisi muuten lähes moitteeton. Pituusvaatimus on kuitenkin kytköksissä myös tekstilajiin. Joissain yliopistoissa on valittu kypsyysnäytteen tekstilajiksi perinteisen esseen sijaan tiivistelmä, jolloin sanamäärä on huomattavasti suositeltua pienempi. Tekstilajikohtaiset erot tulee siis ottaa huomioon. 2.3 Kirjasinlaji ja käsiala Kypsyysnäytteet voidaan kirjoittaa joko tekstinkäsittelyohjelmaa käyttäen tai käsin. Suositeltavaa on kuitenkin vähitellen siirtyä koneella kirjoittamiseen. Useissa yliopistoissa on olemassa tenttiakvaario, jota tässä suositellaan myös kypsyysnäytteiden kirjoittamiseen. Mikäli kypsyysnäytettä ajatellaan oppimisprosessina, johon kuuluu myös tekstin muokkaaminen palautteen perusteella, koneella kirjoitettaessa muokkaaminen on käytännössä helpompaa. Jos kypsyysnäyte kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla, opiskelijalla ei saa olla käytössään kieliasuntarkistustoimintoa. Mikäli kypsyysnäyte kirjoitetaan käsin, käsialan tulee olla luettavaa. Myös isojen ja pienten kirjainten täytyy erottua toisistaan. Tikkukirjaimilla kirjoittamista ei sallita. 6
2.4 Tekstilaji Perinteisesti kypsyysnäyte on ollut tekstilajiltaan asiatyylinen essee, ja tämä on edelleen yleisin käytäntö. Eräissä yliopistoissa on kuitenkin alettu etsiä myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä käytössä esseen rinnalla ovat esimerkiksi opinnäytetyön tiivistelmä, yleistajuinen lehtiartikkeli ja lehdistötiedote. Luonteeltaan kouluainemaisia tekstejä ei hyväksytä kypsyysnäytteeksi, eikä teksti voi olla myöskään pelkkä selostus tehdystä tutkimuksesta. Kypsyysnäyte on aina läheisessä yhteydessä opinnäytetyöhön: se kirjoitetaan sen tiedon pohjalta, joka on hankittu tekemällä opinnäyte. Kypsyysnäyte on kuitenkin itsenäinen teksti, jossa ei tarvitse olla suoria viittauksia opinnäytetyöhön. Jos opiskelija kuitenkin itse haluaa esitellä tutkimuksensa, se täytyy tehdä siten, että lukija ymmärtää, mistä tutkimuksesta on kysymys. Tällöin tutkimuksen tekijä, tutkimuksen nimi ja yliopisto on mainittava. Tehtävänannossa tulisi aina mainita tekstilaji. Erityisesti tilanteissa, joissa tekstilaji on jokin muu kuin asiatyylinen essee, maininta tekstilajista on oleellinen. Näin kielentarkastaja osaa ottaa kyseessä olevan tekstilajin ominaispiirteet huomioon tarkastuksessa. Mikäli erillistä mainintaa ei ole, kielentarkastajan tulee kohdella tekstiä asiatyylisenä esseenä ja perustaa arvionsa siihen. Lisäksi tehtävänannossa tulisi olla riittävät ohjeet opiskelijalle siitä, mitä kyseiseltä tekstilajilta vaaditaan, jotta opiskelija osaa kirjoittaa oikeanlaisen tekstin. On myös varmistettava, ettei opiskelijalla tai ohjaajalla ole sitä yleistä virheellistä käsitystä, että ylioppilasaine tai perinteinen tenttivastaus itsestään selvästi täyttäisi kypsyysnäytteen tehtävän. Tämä tulisi kertoa jo yliopiston yleisessä kypsyysnäyteohjeistuksessa. 2.5 Rakenne Kypsyysnäytteen tulee noudattaa sen tekstilajin rakennetta ja ominaisuuksia, joka tehtävänannossa on määritelty kirjoitettavaksi, tai teksti voidaan hylätä. Tekstin ei pidä koskaan olla rakenteeltaan perinteinen tenttivastaus, eikä sellaisia tulisi myöskään hyväksyä. Asiatyylinen essee noudattaa esseen perusrakennetta, jossa johdanto, varsinainen käsittelyosuus ja lopetus voidaan selvästi erottaa toistaan. Arvioinnissa lähtökohta on, että kaikkien näiden kolmen osan tulee olla tekstissä. Yhden osan puuttuminen ei kuitenkaan johda välttämättä hylkäykseen. Jos tekstistä puuttuu joko selkeä johdanto tai loppu mutta teksti on kielellisesti erittäin hyvä, joko johdannon tai lopetuksen puute voidaan ohittaa. Mikäli sekä johdanto että lopetus puuttuvat, teksti yleensä hylätään. Tekstin kappalejakojen tulee olla tarkoituksenmukaisia, ja ne tulee osoittaa joko tyhjällä rivillä tai sisennyksellä. Liian lyhyet kappaleet vaikuttavat suoraan tekstin rakenteeseen ja ymmärrettävyyteen, joten kappalejaoltaan rikkonaista tekstiä ei tule hyväksyä. On toisaalta myös tilanteita, joissa kappalejako on toimiva, mutta teksti on muuten luonteeltaan listamaista ilman asianmukaisia sidoksia. Listamaisuus yksin johtaa kuitenkin harvoin hylkäämiseen. 7
Yleensä väliotsikoita ei tule sallia kypsyysnäytteissä, vaan tekstin on edettävä kielen keinoin osasta toiseen. Väliotsikoiden käyttö sinänsä voi siis jo johtaa hylkäämiseen, etenkin jos niiden käyttö on selvästi kielletty yliopiston kypsyysnäyteohjeistuksessa. Myös tässä on kuitenkin muistettava eri tekstilajien ominaispiirteet. 2.6 Otsikointi Kypsyysnäytteellä tulee olla täsmällinen otsikko 2, jotta kielentarkastaja voi arvioida aiheen käsittelyä ja aiheessa pysymistä. Mikäli otsikko puuttuu, kypsyysnäyte tulisi hylätä. Mikäli teksti on kuitenkin muilla tavoin erittäin hyvä, otsikon puuttuminen voidaan poikkeustapauksissa hyväksyä. 2.7 Tyyli Tekstin tulee olla tyyliltään asiatyyliä. Tyylipoikkeamat kuitenkin sallitaan, mikäli tekstilaji sitä vaatii ja tekstilaji on mainittu tehtävänannossa. Joskus siis myös kaunokirjallisten keinojen käyttö kypsyysnäytetekstissä on mahdollista. 2.8 Laadun ja määrän suhde Kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen on vaikea antaa ehdottomia ohjeita siitä, kuinka paljon ja minkälaisia virheitä tekstissä voi olla, ilman että se hylätään. Useimmiten kokonaisuus ratkaisee. Kypsyysnäytteen hylkäämiseen johtavatkin yleensä useat eri syyt yhdessä. 2.8.1 Virheiden määrä suhteessa sanamäärään Yleisenä ohjenuorana on, että kun kypsyysnäytteen sanamäärä on 450 600, puhtaita kielivirheitä voi olla 20 30 3, ja kypsyysnäyte voidaan vielä hyväksyä. Tällaisessa tapauksessa kielentarkastajan kannattaa kuitenkin erityisesti kiinnittää huomiota tekstin kokonaisuuteen ja varmistaa sen toimivuus. Jos tekstissä on ymmärrettävyys-, rakennetai tyyliongelmia, pienempikin kielivirheiden määrä (10 15 virhettä) riittää perusteeksi hylkäämiselle. Ymmärrettävyys-, rakenne-, tyyliongelmien yms. tarkkaa hylkäämiseen johtavaa määrää on hankala määrittää, koska yhteen tällaiseen virheeseen voi todellisuudessa sisältyä monta virhettä tai monta pientä virhettä voivat yhdessä luoda esimerkiksi suuremman ymmärrettävyysongelman. Tällaisessa tilanteessa kokonaisuus ratkaisee. 2.8.2 Virheiden vakavuus 2 Mikäli kypsyysnäytteen tekstilaji on tiivistelmä, otsikkoa ei tavallisesti käytetä. 3 Lukuun on laskettu mukaan paitsi erilaiset virheet, myös saman virheen toistuminen. 8
Kypsyysnäytteiden virheiden vakavuuksissa on eroja. Yleisesti voidaan sanoa, että tekstin ymmärrettävyyteen, rakenteeseen ja tyyliin liittyvät ongelmat ovat vakavampia kuin puhtaat kielivirheet. Kielivirheitä pitää olla erittäin runsaasti ja niiden pitää erityisesti häiritä lukemista ennen kuin kypsyysnäyte hylätään pelkästään niiden perusteella. Yleensä hylkäämiseen tarvitaan siis muutakin. Kielivirheissä puolestaan useiden erilaisten virheiden esiintyminen on vakavampi ongelma kuin yhden saman virheen toistuminen. 2.9 Koulutusalojen ominaispiirteet Koulutusalojen kirjoittamiskäytännöissä on alakohtaisia eroja esimerkiksi tekstin rakenteissa, sananvalintakysymyksissä ym. Perusperiaate kuitenkin on, ettei tällaisia eroja oteta huomioon kielentarkastuksessa, vaan kaikkiin teksteihin sovelletaan samoja kriteerejä koulutusalasta riippumatta. Kielentarkastaja voi kuitenkin käyttää harkintaansa myös tässä tilanteen mukaan. 2.10 Luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet Mikäli opiskelija haluaa, että hänen kypsyysnäytteeseensä sovelletaan luki-vaikeuksisten erityismenettelyjä, hänen tulee toimittaa lausunto luki-vaikeudestaan kielentarkastajalle. Tämän perusteella tarkastaja voi lieventää kielentarkastuskriteeristöä tarpeen mukaan. Lausunto voi olla hankittu erityisopettajalta ylioppilaskirjoituksia varten. 3 Lopuksi Tämän suosituksen tavoitteena on ollut antaa suuntaviivat kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen ja siten sekä helpottaa kielentarkastajien arkea että yhtenäistää eri yliopistoissa käytössä olevat kriteerit. Osa kriteereistä on yksityiskohtaisia, osa luonteeltaan yleisempiä ja osa on lähinnä suosituksia. Tämä kuvastaa sitä, että kaikista kriteereistä huolimatta kielentarkastajalle on haluttu jättää tekstikohtaista tulkinnanvaraa, sillä useimmiten tekstin kokonaisuus ratkaisee. Työ kypsyysnäytteiden yhtenäisen kielentarkastuskriteeristön parissa jatkuu myös tämän hankkeen jälkeen. Hanke osoitti, että kypsyysnäytteessä on kysymys varsin monimutkaisesta prosessista sekä käytäntöjen että kielentarkastuskriteerien näkökulmasta, joten lisätyötä ja keskustelua vaaditaan. Yksi näkökulma lähitulevaisuuden projekteihin on yleiseurooppalaisten kielitaitotasokuvausten soveltaminen myös kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen soveltuvilta osin. Lisäksi oman huomionsa vaativat sekä suomea toisena kielenä kirjoittavien että luki-vaikeuksisten kypsyysnäytteet. Molempiin sovelletaan tätä nykyä lievennettyjä kriteereitä, mutta niiden tarkka määrittely on vielä kesken. 9
Lähteet Tolkki-Tammi, L. & Vuolteenaho, T. 2008. Sensorien haastattelu. Etälukion äidinkieli ja kirjallisuus, kurssi 5: Kohti ylioppilasainetta. [WWW] [Luettu: 19.6.2008.] Saatavilla: http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli5/sensorie.html 10
Liite 1: Kypsyysnäytteen esimerkkitehtävänanto Alla on esimerkki kypsyysnäytteen tehtävänannosta. Lähteenä on käytetty Tampereen teknillisen yliopiston kypsyysnäyteohjeistusta (2008) muokattuna tarpeellisilta osin. Ville Insinöörinen Diplomityön aihe: Radioverkko-ohjaimen toiminnallisuuden testaus kahta eri testeriä käyttäen KYPSYYSNÄYTTEEN TEHTÄVÄT Kirjoita kypsyysnäyte (450 600 sanaa) yhdestä seuraavasta tehtävästä. Merkitse kypsyysnäytteen otsikkoa ennen tehtävän numero. 1. Kirjoita essee, jossa on selkeä johdanto, joka rajaa ja kysyy, runko, joka vastaa kysymyksiin, ja lopetusosa, jossa kytket tekstin kokonaisuuden johdantoon ja tulevaisuuteen. Esseesi lukijakunta on Suomen teknillisten yliopistojen tietotekniikan opiskelijat. Käytä otsikkona: Millaiset menetelmät soveltuvat 3G-radioverkko-ohjaimen ohjelmistojen testaukseen? 2. Laajojen sulautettujen järjestelmien ohjelmistotestaus on monivaiheinen prosessi. Kirjoita essee, jossa pohdit ja perustelet testauskäytäntöjä tuotekehityksen näkökulmasta. Lukijakuntana ovat ohjelmistosuunnittelijat. Voit käyttää otsikkona joko seuraavaa: Sulautettujen järjestelmien ohjelmistojen testauskäytännöt tai kirjoittaa oman otsikkosi kysymysmuotoon. 3. Pohdi 3G-palvelujen ja 3G-verkon suhdetta oheisten lähteiden (liitteet 1 ja 2) perusteella. Vertaa lähteiden tietoja omiin kokemuksiisi ja diplomityössä käsittelemiisi lähteisiin. Tärkeintä on perustella vakuuttavasti. Kirjoita asiasta tekstilajiltaan joko mielipideteksti tai artikkeli ilman väliotsikoita. Teksti voidaan ajatella julkaistavaksi Tietokone-lehdessä. Kirjoita pääotsikko ja nimeä tekstilajisi otsikon yläpuolelle. LIITTEET 1. Haakana, Kari 2002: Geetä kerrakseen. Tietokone. Mobiili-IT. Lokakuu 2002, s. 4. 2. Virtanen, Kalle 2002: Uudet 3g-palvelut. Tietokone. Mobiili-IT. Lokakuu 2002, s. 64. 11
Liite 2: Kypsyysnäytteen teksti- ja kielivaatimukset Alla olevassa listassa on esitetty ne näkökulmat, joita kielentarkastuksessa tulee ottaa huomioon ja jotka siis ymmärretään kuuluviksi vaadittuun erinomaiseen kielitaitoon. Sama muistilista palvelee myös sekä opiskelijaa että ohjaajaa. Kukin kielentarkastaja voi soveltaa listaa omien tarpeidensa mukaan. Alussa on listattu sisällöntarkastuksen näkökulmat, jotka kuuluvat siis opinnäytetyön ohjaajan tehtäviin, ei kielentarkastajan. Perehtyneisyys (opinnäytetyön ohjaajan tarkastettavaksi) Teksti on punnittua, pohdittua, päättelevää ja arvioivaa. Teksti osoittaa syvällistä oppimista ja asioiden analyysia. Kirjoittaja hallitsee alan keskeiset perustiedot ja lainalaisuudet. Esitystapa Viestintätarkoitus ja lukijakunta on otettu huomioon tekstissä. Teksti sisältää riittävästi taustatietoa. Se voidaan ymmärtää ilman opinnäytetyöhön tutustumista. Teksti tarkastelee tehtävänannon keskeisiä asioita. Tekstilaji ja -tyyppi ovat tehtävänannon mukaisia. Teksti ei ole tenttivastaus, vaan pohdiskeleva kirjoitus. Tekstin rakenne on selkeä (johdanto, käsittelyosuus, lopetus). Tekstillä tulee olla täsmällinen otsikko. Tehtävänanto ei voi olla otsikko. Teksti on yhtenäinen kokonaisuus, ei luettelomainen. Kappalejako on tarkoituksenmukainen ja kappalejaot on osoitettu yksiselitteisesti. Käsitteet ja niiden väliset suhteet ovat yksiselitteisiä. Kielenkäytön säännöt Teksti on asiatyyliä ja kirjakieltä. Teksti koostuu vain tekstistä (ei väliotsikoita, kuvia tms.) Virke- ja lauserakenteet ovat yksiselitteisiä, sääntöjen mukaisia ja vaihtelevia. Kieliasu noudattaa seuraavista osa-alueista annettuja normeja ja suosituksia o Välimerkit o Yhdyssanat o Iso ja pieni alkukirjain o Numerot, lyhenteet ja muut merkit o Viittaussuhteet (esim. pronominit) o Kongruenssi o Lauseenvastikkeiden käyttö o Vierassanat o Muotisanat, substantiivityyli ja muu kapulakielisyys o Sanajärjestys o Oikeinkirjoitus 12
Liite 3: Korjauslukumerkintöjä Alla on lista korjauslukumerkinnöistä, joita voidaan käyttää tilanteissa, joissa opiskelijoille ei ole resursseja tarjota yksityiskohtaisempaa ja kattavampaa palautetta. O ympyröinti = välimerkkivirhe ~~~~ aaltoviiva = kieliasussa on huomautettavaa Lisäksi tekstin marginaalissa voi olla kirjain tai merkki: K = kongruenssivirhe (subjekti ja predikaatti eri luvussa) LV = lauseenvastikkeen virheellinen käyttö LR = lauserakenne-epäselvyys P = pronominivirhe M = väärä muoto R = rektiovirhe (rektio = osa suomen sanoista edellyttää toiselta sanalta tiettyä sijamuotoa) + = sidoskeino puuttuu tai väärä sidos SJ = väärä tai epäselvä sanajärjestys T = tyyli (arkinen ilmaus, turha komparatiivi, väärä sana ym.) V = verbirakenne (esim. turha futuuri) S = symmetria horjuu Ø = poista Ψ = sana puuttuu I /, pystyviiva tai pilkku = pilkku puuttuu === kaksoisalleviivaus = virheellinen lähdeviite tavallinen alleviivaus = oikeinkirjoitusvirhe, kuten yhdyssanavirhe, välilyöntivirhe, lyöntivirheet 13