Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava väestö, monien uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen, kasvavat ympäristön suojeluun liittyvät haasteet, ilmastonmuutos ja kaupan vapautuminen aiheuttavat suuria muutospaineita maatilojen toimintaan. Maatilojen rakennekehitys onkin ollut nopeaa, tilakoko ja tehokkuus ovat kasvaneet ja toisaalta tilojen määrä vähentynyt nopeasti.
Taustaa Suomessa on EU-jäsenyyden aikana lopettanut 38 000 tilaa (neljä tilaa kymmenestä). Samana aikana tilojen keskikoko on kasvanut 74 %. Lapissa samana aikana 34 % tiloista lopettanut. (Suomen maatalous- ja maaseutuelinkeinot 2014) Vuosina 2008 2012 lappilaisten tilojen määrä väheni 9 % 900 850 800 750 700 650 600 27 26,5 26 25,5 25 24,5 24 23,5 23 22,5 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: MMMTike 2008 2009 2010 2011 2012 keskipeltoala tiloja
Taustaa Lähde: MMMTike Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 4
Taustaa Euroopassa vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen erityispiirteiksi on tunnistettu mm. ekosysteemin herkkyys, haastavat luonnonolosuhteet viljelyn kannalta, pitkät etäisyydet ja infrastruktuurin heikkoudet, vaikeudet julkisten palvelujen järjestämisessä, väestön ikääntyminen ja väheneminen sekä vahva riippuvuus matkailusta. Monet näistä piirteistä kuvaavat myös Lapin maaseutua ja sen kehitystä. Norjassa ja Skotlannissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että harvaanasutuilla alueilla pienillä maatiloilla on tärkeä merkitys maaseudun kestävän kehittymisen kannalta (Shucksmith ja Rønningen 2011). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 5
Tavoite Kokoluokka 30 60 ha on suurin maataloustuotantoa harjoittava aktiivitilojen ryhmä Lapissa. Kyseisessä kokoluokassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kaikkeen Lapin maataloustuotantoon jo lähivuosina. Koska viljelijät ikääntyvät, on ennakoitavissa, että tulevina vuosina on tulossa paljon tuotannon lopettamista. Avainkysymyksenä tässä tilanteessa on, mitä tiloille ja niiden resursseille tapahtuu Esityksen tarkoituksena on kuvata keskikokoisten tilojen jatkuvuuteen liittyviä tekijöitä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 6
Aineisto Tutkimuksen perusaineisto oli vuoden Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2010 rekisteri Lapin maatiloista. Tästä aineistosta otettiin satunnaisotannalla 60 maatilaa kokoluokasta 20 50. Viljelijät olivat ikäluokkaa 40 60 vuotta. 48 viljelijää haastateltiin vuonna 2011. Lisäksi osa viljelijöistä (16) haastateltiin uudestaan 2014. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 7
Tuloksia Tulosten mukaan monet haastatellut tilat suunnittelivat sukupolven vaihdosta tai toiminnan jatkamista itse, mutta 11 tilalla aiottiin lopettaa viljely. Tilojen taustatiedoissa ei selittäviä muuttujia. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 8
Sukupolvenvaihdosta suunnittelevat tilan kehittäminen itse toiminnan lopettaminen /epävarmuus tiloja 17 20 11 Ikä, ka 55 48 54 Tilan htv 2011, ka 2,0 2,3 1,7 Tilan bruttotulot 2011, 1000 euroa, ka 177 151 129 Maatalouden bruttotulot, 1000 euroa, ka 139 118 78 Peltoa,ha 42 43 39 Omaa peltoa,ha 17 23 21 Metsää 166 183 157 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 9
Suunnittelu ja tavoitteissa onnistuminen Niillä tiloilla, jolla suunniteltiin sukupolvenvaihdosta tai tilan kehittämistä, tulevaisuuden suunnittelua tehtiin usein ainakin jollain tasolla. Toiminnan lopettamista suunnittelevista peräti kaksi kolmasosaa ei tehnyt mitään toiminnan suunnittelua. Tavoitteissa onnistuminen Henkinen tyytyväisyys viljelijänä toimimisessa oli tärkeä tai kaikkein tärkein tavoite kaikissa ryhmissä. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevat ja tilaansa aktiivisesti kehittävät olivat henkisesti tyytyväisiä viljelijänä toimimiseen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 10
Henkinen tyytyväisyys viljelijänä toiminiseen toiminnan lopettaminen/alasajo tilan kehittäminen spv 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei lainkaan jossain määrin kohtalaisesti melko hyvin erittäin hyvin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 11
Toiminnan lopettamista suunnittelevilla tiloilla oli parhaat mahdollisuudet saada ulkopuolista rahoitusta sekä maatalouteen, että muuhun yritystoimintaan. Niillä oli myös keskimäärin vähemmän yritystoiminnan lainoja. Tämä kertoo osaltaan siitä, että toiminnan lopettamiseen oli pikkuhiljaa alettu valmistautua. Toiminnan lopettamista suunnittelevilla tiloilla tuotantorakennukset ja koneet olivat keskimäärin hieman huonommassa kunnossa kuin muissa ryhmissä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 12
Kehittämistoimenpiteet Sukupolven vaihdokseen valmistautuvat yrittäjät: Tilaansa itse kehittävät yrittäjät: elintarvikkeiden jatkojalostus ja tuotantomenetelmä (esim. poronliha), johtaminen, ammattipätevyys, täydennyskoulutus, navetan laajennus, rehun omavaraisuus, oman tilan ravinteiden hyödyntäminen, spv opastus, yrittäjyyteen liittyviä ATK, talousosaaminen, eläinten hoito, jalostus, kirjanpito,j ohtaminen, liiketalouden ja johtamistaidon koulutusta, aloittaessa ja tulevaisuuden suunnittelussa, maatilan yhtiöittämisen tarpeet, markkinointi, tuotekehitys, toiminnan jalostus, talous ja tuotanto, tietojen päivittäminen, maatalouden tukiviidakko, peltoviljely uudet kokeilut, uudet tuulet,yritystoimintaan tieto ja koulutus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 13
Tilojen jatkuvuudesta 2. kierroksen haastattelujen perusteella muille paikkakunnille opiskelemaan lähteneet nuoret olisivat valmiita tulemaan takaisin kotiseudulleen ja jatkamaan maataloutta kotitilallaan. Edellytys tähän olisi kuitenkin, että tilan tuotanto olisi taloudellisesti mahdollista kehittää kannattavammaksi ja työmäärältään järkeväksi. Perinteisesti maatilat vaihtavat omistajaa saman suvun sisällä tai jatkaja on ainakin tuttu. Haastattelujen perusteella näyttäisi siltä, että melko moni yrittäjä olisi valmis hyväksymään jatkajaksi myös henkilön, jota ei entuudestaan tunne. Erityisesti toiminnan lopettamista tai sukupolvenvaihdosta suunnittelevat yrittäjät suhtautuivat myönteisesti asiaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 14
Yhteenvetoa 1 Koska keskikokoisten maatilojen luokka on isossa roolissa lappilaisessa maataloudessa, muutokset siinä vaikuttavat paitsi maatalouden tuotantorakenteeseen, myös maaseudun elinvoimaisuuteen yleensä. Kyse on siis riittävästä kriittisestä massasta. Lopettavilta yrittäjiltä löytyy valmiutta ottaa myös perheen ulkopuolisia jatkajia. Lopettavat tilat eivät olleet useinkaan lopettamassa taloudellisten tekijöiden vuoksi, vaan taustalla oli muita tekijöitä. Jatkuvuutta tukevat tilakohtaiset kehittämistoimenpiteet joilla työmäärä saadaan kohtuulliseksi, tuotantovaihtoehdot esille, sekä toimeentulomahdollisuudet näkyviin. Tällöin nuori kasvava sukupolvi kokee houkuttelevammaksi maatalousyrittäjän ammatin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 15
Yhteenvetoa 2 Tilakoon kasvattaminen on haaste, erityisesti lisäpellon saaminen on vaikeaa. Pienissä ja keskisuurissa tiloissa on runsaasti kannattavan toiminnan kriteerit täyttäviä tiloja. Tarvitaan toimintamalleja erilaisten tilojen toiminnan tukemiseen. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tilojen erilaisuus on suuri mahdollisuus, kun se osataan hyödyntää oikein. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.10.2014 16