NURMIOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA OULU (HAUKIPUDAS)
LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Sijaintikartta 3. Valuma-aluekartta 4. Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 6.1 Uoma 1, poikkileikkauksia 6.2 Uoma 1, poikkileikkauksia LISÄLIITTEET Putousportaan periaatekuva Happamuusnäytteenottopisteiden sijaintikartta Happamuusmittaustulokset Settipadon piirros Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY
SISÄLLYSLUETTELO 1. Hakemus ja asiankäsittely... 1 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus... 1 3. Varhaisemmat vaiheet... 1 4. Nykyinen kuivatustilanne... 2 5. Hankkeen tarkoitus... 2 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely... 2 7. Suunnitelman pääperusteet... 2 8. Hyötyalue... 2 9. Maastotutkimukset... 3 10. Uomat ja vedenkorkeudet... 3 11. Valuma-alueet ja virtaamat... 3 12. Suunnitellut avouomien perkaukset... 3 13. Raivaukset... 4 14. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely... 4 15. Ympäristövaikutusten arviointi... 5 15.1 Arvio Natura-arvioinnin tarpeesta... 5 15.2 Arvio Nurmiojan luonnontilankaltaisuudesta... 5 15.3 Laskelma ja selvitys perkauksen happamuusvaikutuksista Kiiminkijokeen... 5 15.4 Selvitys perkauksen kiintoainemääristä Kiiminkijokeen... 6 15.5 Miten happamuusvaikutuksia Kiiminkijokeen vähennetään... 6 15.6 Nurmiojan kunnostusosuudella vallitsevat pohjavesipinnat... 6 16. Ympäristötoimenpiteet... 6 17. Vesiensuojelu... 7 18. Sillat ja rummut... 7 18.1 Settipato... 8 19. Vahingot ja haitat... 8 20. Ojituskustannukset... 8 21. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus... 9 22. Uomien ja rakennelmien kunnossapito... 9 23. Työn toteuttaminen... 9
1 NURMIOJAN PERUSKUIVATUS OULU OJITUSSUUNNITELMA 1. Hakemus ja asiankäsittely Maveplan Oy on sopinut Jokikylän uusjakoon liittyvästä Nurmiojan kunnostamissuunnitelman laatimisesta. Maveplan Oy on suorittanut uoman maastotutkimukset ja laatinut suunnitelman. Hankkeen maastotutkimukset on suoritettu syyskuussa 2014. Tämä suunnitelma sisältää Nurmioja-nimisen uoman suunnittelun. Kuivatushyötyalueen kokonaispinta-ala on 26,37 ha. Suunnitelmassa on otettu huomioon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät asiat. 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Oulun kaupungin alueella, Haukiputaan Jokikylällä. Peruskartalla hanke sijoittuu TM35-karttalehdelle R4423B. Nurmiojan valuma-alueen tunnus on 60.014. Kunnostettavan uomaosuuden pituus on noin 1,9 km. Nurmioja laskee Kiiminkijokeen. Kiiminkijoki laskee mereen n. 10 km päässä Nurmiojan ja Kiiminkijoen yhtymäkohdasta. Hankealueen pellot sijaitsevat Nurmiojan varrella. Hyötyalue koostuu pelto- ja metsäalueista. Päävaluma-alueesta on järviä 3,37 %, peltoa noin 5 % ja metsä- ja tonttialueita n. 90 %. Pohjavesialueita ei ole hankealueen läheisyydessä. Hankealueeseen rajoittuu Kiiminkijoki, joka kuuluu Natura 2000-suojelualueeseen. Hankkeeseen kuuluva uoma on osittain tukkoinen. Alavimmat peltoalueet kärsivät vajaasta kuivatuksesta etenkin ylivirtaamien aikoina. Nykyiset uomien ylityspaikat ovat pääosin nykyisille maatalouskoneille liian kapeita ja virtaamille aukkokooltaan liian pieniä. Kiiminkijoen suurilla virtaamilla tulvat nousevat hyötyalueen pelloille. Nurmiojan kunnostuksella saadaan kuitenkin kasvukauden kuivavaraa parannettua, jolloin Kiiminkijoen virtaamat ovat pieniä. 3. Varhaisemmat vaiheet Nurmioja on kaivettu Kiiminkijoesta ylävirtaan 5 km matkalta nykyiseen syvyyteen 1980- luvun puolivälissä metsäojitusyhtiön toimesta. 1950-luvun lopulla Nurmiojan yläosalla
2 ojitusyhtiö suorittanut uomien perkausta peltojen kuivatuksen parantamiseksi. Viimeisten vuosien aikana ojia ei ole kunnostettu, lukuun ottamatta yksittäisiä pienimuotoisia toimenpiteitä. 4. Nykyinen kuivatustilanne Uoma on aikaisempien kaivutöiden jälkeen jonkin verran mataloitunut ja uoman luiskiin on kasvanut virtausta haittaavaa puustoa ja pensaikkoa. Tukkopaikat aiheuttavat uomassa padotusta. Em. syistä johtuen alavimmat peltoalueet kärsivät etenkin ylivirtaama-aikoina kuivatushaittaa. Nurmiojan alaosalla esiintyy tulva-aikaista haittaa Kiiminkijoen tulvimisen seurauksena, jolloin vesi on noussut peltoalueille. 5. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on saada alueen peltolohkoille salaojituksen vaatima kuivavara ja parantaa uomien vedenjohtokykyä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueiden viljeltävyyttä rumpu- ja ojajärjestelyillä. Hankkeen toimenpiteillä varmistetaan hyvät kuivatusedellytykset alueen maataloudelle. 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Suunnitelma vahvistetaan uusjaon yhteydessä. 7. Suunnitelman pääperusteet Alueen maanomistajien ja suunnittelijan kesken on sovittu tutkittavasta ja perattavasta uomasta. Uoma on suunniteltu salaojitussyvyyttä vastaaviksi ottaen huomioon tulvamitoituksen vaatimukset. Uomia, joihin on suunniteltu kunnostuksia, on 1 kpl. Putkituksia ei tehdä. Avouoman kunnostusta suoritetaan n. 1,9 km. Uoman kaivutoimenpiteet suoritetaan entisen uoman linjaukselle. Nykyiset rummut ovat pääosin vanhoja rumpuja, joiden pituus on usein nykyiselle konekalustolle liian lyhyt, lisäksi rummut ovat teräsrumpuja, joiden kunto on heikentynyt. Rummut uusitaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. 8. Hyötyalue Hyötyalueeksi on rajattu se alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja jolle hankkeesta koituu hyötyä. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritelty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20 cm/100 m sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Metsäalueilla alavimmat uomaan rajoittuvat alueet on rajattu hyötyalueeseen.
3 Jos yläpuolisten peltoalueiden viljelyedellytykset paranevat kuivatuksen johdosta, rajataan hyötyraja peltokuvion reunaan saakka. Hyötyalueeseen on rajattu uomiin rajoittuvat yhtenäiset peltoalueet sekä kuivatushyötyä saavat metsäalueet. Hyötyalueen kokonaispinta-ala on 26,37 ha. Alue, joka voidaan toteuttaa erillisenä muista alueista riippumatta, muodostaa kuivatusalueen. Hyötyalue käsittää yhden kuivatusalueen (K= Kuivatusalue ). Kuivatusalue Hyötyalue (ha) K1 26,37 Kuivatusalueilla maalaji on pääasiassa silttiä, lukuun ottamatta yksittäisiä moreenikohtia. Kuivatuskartta on liitteenä 4. 9. Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Lisäksi on hyödynnetty maanmittauslaitoksen tekemää korkeusmallia. Maastotutkimuksissa kartoitettiin uoma. Mittaukset suoritettiin GPS-mittauksena. Rummut mitattiin ja kartoitettiin. Tutkimustiedot on esitetty N2000 korkeusjärjestelmässä. 10. Uomat ja vedenkorkeudet Uomien tutkimuksissa suoritettiin myös uomien vedenkorkeuden mittauksia. Uomien tutkimukset suoritettiin 4.9.2014. Uoman pituus- ja poikkileikkaukset on esitetty liitteissä. 11. Valuma-alueet ja virtaamat Päävaluma-alue on noin 26,98 km 2, jonka järvisyys on 3,37 % Peltoa on noin n. 5 % ja metsäja tonttialueita n. 90 %. Avouomat ja putkiojat: Uoma, pl valuma-alue (km 2 ) mitoitusvaluma (l/s*km 2 ) mitoitusvirtaama (m 3 /s) 1 0+00 26,98 240 6,48 12. Suunnitellut avouomien perkaukset Avouoma on suunniteltu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman (HQ 1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu myös alueen salaojituksen asettamat vaatimukset sekä työn toteuttamiseen vaikuttavat seikat.
4 Uoman mitoituksessa on huomioitu lisäksi maalajien asettamat vaatimukset uomien pituusja luiskankaltevuudelle sekä pohjanleveydelle. Avouomien kaivumassat jakaantuvat seuraavasti: Kuivatusalue Uoma Pituus(m) Massat (m 3 ktr) H/Mr massat K1 1 (0+00-18+89) 1889 5 500 Keskimääräinen massapoistuma avouomalla on noin 2,91 m 3 ktr/jm. Perattavan uoman varrella sijaitsevien viljelysteiden kohdalla uoma perataan siten, että tien paikka ei muutu. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana. Ylivirtaamaaikoina ei kaivutöitä saa suorittaa. Kaivuja suoritetaan vain toiselta puolen uomaa paaluvälillä 7+00-16+00. Uoman loppusiivouskaivu suoritetaan noin 1-2 vuoden päästä varsinaisesta kaivusta. Uomaan rakennetaan suunnitelman mukainen kiveys (putousporras). Putousportaaseen asennetaan kiveys 15 m matkalle. 5 m putouskohdan yläpuolelle ja n. 10 m putouksen alapuolelle. Luiskissa kiveys ulotetaan 0,5 m ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle. 13. Raivaukset Ennen uoman kaivutyötä suoritaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus käsittää puuston ja pensaikon poistoa noin 1,2 ha alueella. Yksittäisiä puita voidaan jättää maisemapuiksi kaivumaiden levityspuolelle. Raivattu ja työalueen läheisyyteen kasattu puusto jää maanomistajalle. 14. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely Uomaa kaivettaessa eloperäiset ja hienojakoiset kivennäismassat levitetään peltoalueilla enintään 30 cm kerrokseen peltoalueilla. Halkaisijaltaan yli 30 cm suuruiset kivet, kannot, louhintamassat sekä karkeat kivennäismassat ajetaan läjitysalueille tai vähäisemmät määrät metsäalueille tasattavien kaivumassojen yhteyteen. Levitetyt kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 30 000 kg/ha. Kaivumassoja ei saa sijoittaa ennen levitystä 3 m lähemmäs luiskan reunaa (sortumavaara). Metsien kohdalla kaivumassat tasataan ja noin 50 m välein jätetään taustavesien laskuaukot. Sivulta tulevien ojien päät aukaistaan. Kaivumassojen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä.
5 15. Ympäristövaikutusten arviointi 15.1 Arvio Natura-arvioinnin tarpeesta Vaikutukset Nurmiojan kunnostushankkeen läheisyydessä sijaitsevaan Natura-alueeseen ovat vähäisiä. Nurmioja purkaa vetensä Kiiminkijoen alaosalle, missä Kiiminkijoen virtaama on suuri verrattuna Nurmiojasta tulevaan virtaamaan. Lisäksi Kiiminkijoki laskee mereen n. 10 km päässä Nurmiojan purkupisteestä mitattuna. Kiiminkijoen vesipinta säätelee merkittävästi vesipintaa Nurmiojan alaosalla, joka mahdollisesti lieventää happamuushaittoja. Nurmiojan kunnostuksen vaikutus, joka koskee n. 2 km pituista uomaosuutta, on arviolta vähäinen Kiiminkijokeen Nurmiojan liittymäkohdassa ja siitä alavirtaan. Perusteluina on, että Nurmiojassa uomaa syvennetään n. 1 km uomaosuudella ja alaosalla kaivu on puhdistuskaivua. Alla olevissa kohdissa on esitelty tarkemmin edellä mainittuja seikkoja. 15.2 Arvio Nurmiojan luonnontilankaltaisuudesta Nurmioja on perattu 1980-luvun puolivälissä metsäojitusyhtiölle tehdyn suunnitelman mukaisesti Kiiminkijoesta alkaen n. 5 km matkalta. Aikaisemman perkauksen yhteydessä uomaa on oikaistu n. 500 m, paaluvälillä n. 2+00-7+00. 1980-luvun puolivälissä toteutetusta kaivusta ovat vielä näkyvillä metsäalueille läjitetyt kaivumaapenkat. Myöhempinä vuosina on Nurmiojan alaosalla tehty puhdistuskaivuja arviolta n. 900 m matkalla Kiiminkijoen ja Nurmiojan liittymäkohdasta ylävirtaan. Uoman pohja on leveydeltään n. 3-4 m, joka on metsäojitussuunnitelmassa suunniteltu pohjanleveydeksi. Luiskakaltevuus on suurimmaksi osaksi säilynyt suunnitellussa 1:1 kaltevuudessa. Nurmioja ei ole yllä esitettyjen kohtien perusteella luonnontilaisen kaltaista nykyisellä kunnostettavaksi esitetyllä uomaosuudella. 15.3 Laskelma ja selvitys perkauksen happamuusvaikutuksista Kiiminkijokeen Nurmiojan alaosalla Kiiminkijoen padotusvaikutus Nurmiojaan on merkittävä. Sen vuoksi Nurmiojan alaosalla uomaa ei syvennetä n. 900 m vaan tehdään siivouskaivua osuudella (plv. 0+00-9+50), muutama kynnyskohta poistetaan, jolloin kasvukauden aikana vesipintaa saadaan hieman laskettua. Uomaa syvennetään n. 1 km matkalla (plv. 9+50-18+90) 30-50 cm peltoviljelylle riittävän kuivavaran saamiseksi. Nurmiojan varrella sijaitsevat maat ovat happamia sulfaattimaita. Kaivu toteutetaan vähäisen virtaaman aikana, jolloin arvio valumasta on n. 1 l/s/km 2. Nurmiojasta tulevan virtaaman suuruus olisi tällöin n. 27 l/s, jos Nurmiojan perkausosuudelta tulevia vesiä on 4 l/s. Nurmioja yhtyy Kiiminkijokeen perkausosuuden jälkeen. Kiiminkijoessa yhtymäkohdassa keskialivirtaama on Kiiminkijoen havaintopisteen 600310 perusteella arviolta n. 6 m3/s. Kiiminkijokeen tulee Nurmiojan perkausosuuden valuma-alueelta n. 0,4 % osuus kaikesta Kiiminkijoen vesimäärästä tässä kohden. Tämän perusteella voidaan olettaa, että Nurmiojan perkauksen johdosta hapettuneen sulfaattimaan vaikutus Kiiminkijokeen jää vähäiseksi. Myös
6 alavirtaan vaikutus jää vähäiseksi, kun Kiiminkijoki laskee mereen Nurmiojan yhtymäkohdan jälkeen n. 5 km päässä linnuntietä mitattuna. 15.4 Selvitys perkauksen kiintoainemääristä Kiiminkijokeen Kaivu suoritetaan vähäisen virtaaman aikana, jolloin kaivusta syntyvä kiintoaineskuormitus on vähäisintä. Luiskat muotoillaan pääosin 1:2, jolloin myöhemmin suoritettavissa puhdistuskaivuissa ei tarvitse koskea luiskiin vaan pohjasta kaivu riittää, jolloin luiskasortumat ja kiintoaineskulkeumat vähenevät. Kaivun seurauksena liikkeelle lähtevän kiintoainemäärän arviointi on vaikeaa. 15.5 Miten happamuusvaikutuksia Kiiminkijokeen vähennetään Kaivumaat kalkitaan 30 tn/ha. Nurmiojaa ei syvennetä paaluvälillä 0+00-9+50 ja Kiiminkijoen kesäaikainen vesipinnan vaihtelu ulottuu vielä uoman tälle osalle. Tällöin potentiaalisesti happamista maista ei tule happamia maita. Kaikki kaivumaat kalkitaan, joka vähentää happamuusvaikutuksia pintavalunnan osalta. 15.6 Nurmiojan kunnostusosuudella vallitsevat pohjavesipinnat Happamuusnäytteet otettiin kolmesta pisteestä, joissa tehtiin myös vesipinnan korkeushavaintoja. Vedellä kyllästyneen maavesikerroksen pinta oli tutkimusajankohtajana n. 1 metrin syvyydessä. Paaluvälillä 0+00-9+50 maavesipinnan korkeus ei todennäköisesti suuresti laske, koska uomaa ei syvennetä ja Kiiminkijoen vesipinnan kesäaikaisen vaihtelun vaikutus ulottuu sinne asti. Nurmiojan yläosalla plv. 9+50-18+90 vallitseva vesipinta todennäköisesti hieman alenee. Vesipinnan laskun vaikutus ulottuu uoman läheisyyteen, koska maalaji alueella on pääasiassa hiesua. Kaivutyön aikana voi tapahtua veden samentumista. Toimenpidealue rajoittuu Kiiminkijokeen, joka kuuluu Natura 2000-suojelualueeseen. 16. Ympäristötoimenpiteet Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uoman reunoja pitkin. Peltoalueilla kaivumassat levitetään ja metsäalueilla tasataan maastoon soveltuvaksi. Läjitysalueille siirrettävät kaivumassat muotoillaan ja tasataan. Hankealueella työkalustolla liikkuminen ja töiden suorittaminen on pyrittävä tekemään tarpeetonta haittaa aiheuttamatta. Mikäli haittoja aiheutuu, on ne korjattava tai korvattava haitan kärsijälle.
7 17. Vesiensuojelu Uoman luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus eri kaivusyvyyksillä. Uoman pituussuuntaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, jolloin veden virtausnopeudet on pyritty pitämään sallittujen arvojen suuruisina. Perattavan uoman molemmin puolin tulee perustaa vähintään 1 m levyinen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Kaivutyöt tulee suorittaa mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeumat ovat mahdollisimman vähäiset. Olosuhteiden salliessa uomat perataan ensisijaisesti ylhäältä alaspäin. Uomaan tehdään kaivujen ajaksi uoman reunoilta kaadetuista risuista virtaushidasteita (risupatoja) soveltuviin kohtiin n. 200 m välein, joilla vähennetään kiintoaineksen etenemistä uomassa. Uoma kaivetaan vain toiselta puolen paaluvälillä 7+00-16+00, jolloin kiintoaineskulkeumat vähenevät. Muualla uoman varrella ei toteuteta toispuoleista kaivua maanomistussuhteiden vuoksi (raja kulkee uomassa). 18. Sillat ja rummut A. Yleiset tiet Vesilain 5 luvun 13 :n mukaan yleisen tien silta tai rumpu perustuksineen on tienpitäjän tehtävä ja kunnossapidettävä. B. Yksityiset tiet Yksityistien sillat ja rummut on vesilain mukaan ojitushankkeen toimesta uusittava vähintään entisen veroiseksi. Sillan ja rummun kunnossapitäminen on tienpitäjän asia. Yksityisteiden sillat ja rummut uusitaan / kunnostetaan hankkeen toimesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Uoma Paalu Rumpu/Silta Tietyyppi Nykyinen tilanne Suunnitelma tyyppi Yleinen/ yksityinen (aukko/pituus) (aukko/pituus) 1 0+65 Silta Yleinen (tie 848) Ei toimenpiteitä 1 7+00 Rumpu Yksityinen 2x1600mm/8m Poistetaan 1 15+93 Rumpu Yhteinen 2x1600mm/8m Uusitaan 2x1800mm/10m Suunnitelmassa esitetyt rummut ovat PEH T4 muovirumpuputkia. Rumpuina voidaan käyttää myös teräsputkia, joissa on riittävä suojaus happamuutta vastaan.
8 18.1 Settipato Noin paalulle 7+00 rakennetaan vedenpinnan korkeuden säätämiseen settipato. Happamuuden torjumiseksi vedenpinta tulee settipadon avulla pyrkiä pitämään mahdollisimman korkealla kuitenkin peltojen käyttö huomioiden. Pääsääntöisesti vedenpinnan ei tulisi laskea salaojitustason alapuolelle. Peltotöiden ajaksi voidaan vedenpintaa laskea tilapäisesti, sen verran kuin on peltojen kantavuuden varmistamisen takia tarpeen. Tulva-aikoina settien laskemisella vältetään tulvahaittoja. Tulvan kääntyessä laskuun settejä lisätään pinnan laskun ja kuormituksen jaksottamiseksi pidemmälle ajalle. Muutoin kasvukaudella settipadon ja säätösalaojituksien avulla padottamalla voidaan peltojen maaveden korkeutta säilyttää myös kasvun kannalta paremmin soveltuvana. 19. Vahingot ja haitat Hankkeen alueella suoritettavat työt on pyrittävä suorittamaan kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Hankkeen alueella työkoneilla liikkuminen pyritään suorittamaan ensisijaisesti uoman varsia pitkin. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollisen korjaamaan tien entisen veroiseksi tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 20. Ojituskustannukset Rakennustyön aikaiset ojituskustannukset muodostuvat pääosin perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys-/tasaus töistä, loppusiivouskaivusta ja rumpujen uusintatöistä. Kustannukset kuivatusalueittain: Kuivatusalue Kokonaiskustannus, alv 0 % ( ) Kokonaiskustannus, sis. alv ( ) K1 68 300 84 692 Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on esitetty liitteessä 1.
9 21. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus Hyötyalue muodostuu niistä maa-alueista, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. Kustannusten osittelun perusteena oleva hyöty arvioidaan kaksijyvämenetelmällä. Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Kuivatusjyvä puolestaan ilmaisee maankäytön parantumista kuivatuksen ansiosta. Näiden jyväarvojen tulo, hyötyluku ilmaisee tiluskuvioin suhteellisen hyödyn. Hyötyluvun ja tiluskuvion pinta-alan tulo ilmaisee kuviolle koituvan hyödyn parhaana pidettävänä kuivatettuna peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Tarkastelussa on kuivatusjyvänä käytetty keskimäärin 0,10-0,20 ja maanarvojyvänä peltoalueilla 0,95 ja metsäalueilla 0,30. Peltohehtaarin hintana on käytetty 3 000. Hyötyalue muodostuu yhdestä kuivatusalueesta. Kuivatusalue Pinta-ala (ha) Muunn.heht. (mha) hyöty (e) kustannukset (alv 0 %) hyötyluku K1 26,37 4,90 14 700 68 300 4,65 Hyötyluku yhteensä koko alueelta 4,65. 22. Uomien ja rakennelmien kunnossapito Perustetun ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja tehdyt rakenteet pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Yksityis-, tilus-ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. 23. Työn toteuttaminen Hanke tulisi toteuttaa roudattomana ja vähävetisenä aikana. Työn toteuttamisessa tulee huomioida vesiensuojelulliset toimenpiteet. Työt tulee toteuttaa kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Ennen kaivutyön aloittamista tulee työn toteuttajan selvittää ja merkkauttaa alueella olevat maakaapelit sekä vesijohto- ja viemärilinjat. MAVEPLAN OY Oulu 16.01.2015 Suunnittelija Tarkastanut Ins.(AMK) Marko Ojamaa Rkm Tarmo Kämä