LIEKSA-NURMEKSEN LENTOKENTÄN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ESISELVITYKSEN HANKERAPORTTI

LIEKSA-NURMEKSEN LENTOKENTÄN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ESISELVITYKSEN HANKERAPORTTI Mika Taipalus Heinäkuu 2013

ESIPUHE Viekin lentokenttä rakennettiin 90-luvun puolivälissä kahden kesän aikana. Taustalla oli 20 vuotta jatkunut kypsyttely, soveltuvan paikan etsintä, lentokenttä osakeyhtiön perustaminen ja maanhankinta ennen 940 metriä pitkän ja 15 metriä leveän kiitotien asfaltointia. Alkuvuosina lentokenttää käytettiin aktiivisesti, mutta sitten lentotoiminta hiljalleen hiipui ja harrastajien yhteydenpito toisiinsa väheni. Lentäjien kaikotessa vähäväkisyys johti vääjäämättä viihtyvyyden heikkenemiseen ja puitteiden rapistumiseen säännöllisen huollon ja valvonnan puuttuessa. Pielisen Karjalassa halutaan kuitenkin uskoa, että lentämisestä kiinnostuneita ja toimintaan ryhtyviä harrastajia on, ja että olemassa olevat ja uudet perustettavat yritykset ja matkailu voisivat lentokentästä hyötyä. Ilmailun kehittyminen seuraa tyypillisesti tarkalleen maailmantalouden ylä- ja alamäkiä. Paikallisesti uuteen nousuun pääsy tarvitsee jonkin alkusysäyksen, kiihdyttävän voiman, jonka avulla tekeminen voi jatkua päivitetyin suunnitelmin, uusin ajatuksin. Alkusysäyksiä etsitään tässä esiselvityksessä. Kenen tahtoa seudulla edustavat ne päätökset, joiden jälkeen Viekin lentokentän tulevaisuutta on lähdetty selvittämään? Pielisen koillispuolella on toimivan lentokentän tyhjiö - tämä ajatus on oikea, ja aivan samoin kuin muuallakin, on talousalueella työtä ja tehtävää, harrastuksia ja aikaansaatavaa, jossa paras apukeino on lentokone ja lentäminen. On lisäksi vastuullista aika ajoin tarkastella yhteisen omaisuuden kuntoa ja käyttöä, miettiä kuinka sitä tehokkaammin hyödynnettäisiin kaikkien iloksi ja hyödyksi. Ilmailu voi tuoda monenlaista lisäarvoa tuttuihin tapahtumiin ja lisätä elämyksellisyyttä matkailuun, olla vaihtoehto heille, jotka kaipaavat jotain erikoisempaa ja haluavat maksaa siitä. Ilmailun harrastajien ja PK-yritysten odotukset lentokentän tekniselle tasolle ja tukitoiminnoille ovat Viekin kokoluokassa olevilla lentokentillä pitkästi yhteneviä. Lentokentät ympäristöineen soveltuvat lisäksi erilaisten harrastusten alueiksi. Tässä esiselvityksessä ajatuksia matkailun ja harrastusten tai kentän käytön liiketoiminnallisista mahdollisuuksia pohditaan tarkemmin. Viekin lentokentän virallinen nimi on Lieksa-Nurmeksen lentopaikka. Lentopaikka tarkoittaa määrättyä maa- tai vesialuetta (rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen), joka on kokonaan tai osittain järjestetty ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Lentoasema on ilmailulain määritelmän mukaan lentopaikka, jossa lentotiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu on pysyvästi järjestetty 2

Olen valinnut esiselvitystyöhön laajan tarkastelukulman, jotta raporttiin tutustuneet olisivat mahdollisesti paremmin valmistautuneita käydessään keskusteluun lentoliikenteen asemasta maakunnassa ja pohtiessaan lentäen liikkumista Pielisen Karjalan lähtökohdista. Viekin kentästä ollaan kiinnostuneita ulkomailla ja sen markkinointiin tulee panostaa heti kentän kunnon kohennuttua, sillä mm. EU-alueen sisäiset lennot ovat mahdollisia myös valvomattomille lentopaikoille. Suorat lennot ovat mahdollisuus paikallisten yritysten näkökulmasta ja oikeaan saumaan osuessaan lentäminen voi lisätä juuri sen puuttuvan palan yhteistyön alkuun. Lieksan ja Nurmeksen alueen matkailualan yrityksille ja muille toimintaansa kehittäville Vieki on monien mahdollisuuksien alue, edellyttäen kuitenkin toimivaa perusinfrastruktuuria, kuten kunnollista tiestöä. Alueelle sijoittuva usean toimijan yhteinen tila olisi alku kehittämiselle ja mahdollistaisi ympärivuotisen toiminnan. Ensimmäisen vaiheen selvitysten valmistuttua toimenpiteessä tehdään tarvittavat päätökset jatkotoimenpiteistä ja kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelmien laatimisesta, jotta ratkaisut lentokenttäalueelle kohdistuvista investoinneista voidaan tehdä. Hanke on Pielisen Karjalan elinkeinostrategian ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2011 2014 mukainen ja sen toteuttajana on Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy. Yhteistyökumppaneina mukana ovat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä lentokenttää hallinnoiva Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien tasan omistama Lieksa-Nurmeksen Lentokenttä Oy. 3

TIIVISTELMÄ Viekin lentokenttä on rakennettu 90-luvulla Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien yhtäpitävin päätöksin täyttämään Pielisen Karjalan lentokenttätyhjiötä. Lentokentällä on tällä hetkellä kuitenkin vähän toimintaa ja käytön puutteessa puitteet rapistuvat. Lentokentän pitäjä on Lieksa-Nurmeksen Lentokenttä Oy, jolla on yksityisen lentopaikan pitoon oikeuttava lupa. Yksityisen lentopaikan käyttäminen ilmailuun on mahdollista lentopaikan pitäjän luvalla tai suostumuksella. Suomessa on muitakin, lähinnä yksityishenkilöiden ylläpitämiä, yksityisiä lentopaikkoja. Luvan tai suostumuksen hankkiminen osana lennonvalmistelua hidastaa tai saattaa estää yksittäisten lentojen suorittamisen Lieksa-Nurmeksen lentopaikalle. Valvomattomien lentopaikkojen rakentamista, pitämistä, palveluita ja varustusta koskevat ilmailumääräykset muuttuivat kesäkuussa 2013. Yksityisen lentopaikan varustevaatimukset eivät enää eroa yleiseen käyttöön tarkoitetuista lentopaikoista. Lieksa-Nurmeksen Lentokenttä Oy:lle ehdotetaan lentoturvallisuuden edellyttämien kunnostus- ja ylläpitotoimien käynnistämistä ja lentopaikan pitoluvan ehtojen muutoshakemuksen tekemistä. Viekin lentopaikkaa käyttävät säännöllisesti suurikokoisten radio-ohjattavien lennokkien harrastajat ja satunnaisesti seudulla vierailevat yksityislentäjät. Kesäkaudella on lennokkien SM-osakilpailu ja ajoharjoittelua moottoripyörillä. Lentopaikalta puuttuu pääkäyttäjä, ilmailukerho tai vastaava, jolle lentopaikan pitäjä voisi luovuttaa vastuun lentokentän viikoittaisesta huollosta, liikkumisen valvonnasta ja lentotoiminnan paikallisten sääntöjen laatimisesta ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta. Lieksa-Nurmeksen Lentokenttä Oy:n tulisi etäännyttää itseään lentopaikan pidosta, mutta jatkaa lentokenttäaluetta hallinnoivana yksityisoikeudellisena toimijana. Viekin lentokenttä sijaitsee seudun väestökeskittymien välissä ja etäisyys kaupunkikeskustoihin on haaste lentokentän käytön lisäämiselle, kun ajatellaan Kiteelle synnytetyn harrastekeskuksen tyyppistä, ilmeisen onnistunutta ratkaisua. Viekin tapaisten lentokenttien käyttö lisääntyy vain harrasteilmailun ensin virittyä ja tietoisuuden lentokentän käyttökelpoisuudesta ja toimivuudesta levittyä ilmailupiireissä. Paikallisen harrastajapohjan kapeuden vuoksi on aluksi tukeuduttava vierailijoiden järjestämään lentokalustoon ja koulutukseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt lentoliikennestrategian laatimisen, jonka uskotaan päätyvän ehdottamaan useiden kenttien ylläpidon siirtämistä maakuntien vastuulle. Tässä muutoksessa myös Pielisen Karjalaa palveleville lentoasemille odotetaan muutoksia. Lieksan ja Nurmeksen talousmaantieteellinen asema eroaa selvästi toisistaan reittiliikenteen saavutettavuuden suhteen. Joensuun lentoasemalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lieksassa enemmän, kun Nurmeksella on saman etäisyyden päässä lisäksi Kuopion ja Kajaanin lentoasemat. 4

SISÄLLYS Esipuhe...... 2 Tiivistelmä...... 4 Sisällys..... 5 Viekin lentokentän perustaminen.... 6 Viekin lentokenttä 2000-luvulla... 6 Viekin lentokentän sijainti ja saavutettavuus... 7 Viekin lentokentän ja kiitotien perustiedot..... 8 Lentopaikan lentoesterajoitusalueet... 8 Viekin lentokentän ilmatila... 10 Viekin lentopaikkanaapurit... 11 Pielisen Karjalan seutua palvelevat lentoasemat. 13 Mittarilähestymiskiitotien esterajoituspinnat.. 13 Kiitotien suunnittelun lähtökohtia. 14 Kiitotien pituus ja leveys... 15 Alueellisen lentokentän mitoituksen lentokonetyyppejä.. 15 Kiitotien pituuden määrittelyn periaatteiden tarkastelu 18 Viekin lentokentän alue 19 Suorat kansainväliset lennot... 21 Suorat kansainväliset lennot Venäjälle.. 21 Lentoliikenteen kehittymisen vaihtoehtoja. 21 Lentokentän kehittämisen taloudelliset näkökohdat 23 Viekin lentokentän asema yksityisenä lentopaikkana.. 24 Viekin tulevaisuuden organisaatiomalli ja rahoitus... 25 Vaiheiden kautta kehittäminen 26 Lisäarvojen synnyttäminen viekin lentokenttäalueen avulla... 26 Harrasteilmailun lisäarvojen alue.... 27 Pielisen ilmailun illat.. 29 Ansiolentämisen mahdollisuudet.... 30 Lentokenttäalueen yhteiskäyttö... 31 Yritykset ja teollinen tuotanto... 33 Tavanomaisia lentokenttäalueiden käyttöideoita.. 34 Matkailu- ja ohjelmapalvelut. 35 Lentokentän sulkeminen ilmailulta..... 35 Ympäristöasiat... 36 Selvitystyön kulku.... 37 Kannen kuva: Marko Tolvanen. 5

VIEKIN LENTOKENTÄN PERUSTAMINEN Lieksa-Nurmeksen lentopaikan rakentamisen ensimmäiset ajatukset ja suunnitelmat sijoittuvat 1970-luvun alkuun. Noihin aikoihin liikkeellä oli ympäri Suomen muitakin pyrkimyksiä rakentaa ensin kiitotie, aloittaa paikallisin voimin ilmailukerhotoiminta ja laajentaa sitten lähialueen liike-elämän, joskus vain yhden suuryrityksen, tarpeista asteittain kevytreittiliikenteeseen. Pielisen itäpuolellakin nähtiin olevan lentokenttätyhjiön. Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien periaatteellinen yhteistyöratkaisu Viekijärven Kärkelänkankaalle sijoittuvasta lentokentästä syntyi 1986 ja yhteinen lentokenttäosakeyhtiö perustettiin 1988. Maa-aluetta lentokenttää varten hankittiin määrätietoisesti noin 160 hehtaaria mahdollistamaan 2000 m pitkä kiitotie. Viekin lentokentän rakentaminen sijoittuu 1990-luvun puoleen väliin, jolloin seutukunnan ilmailukerhojen puuhamiehet ja etenkin 1988 perustettu Ylä-Karjalan lento ry. ottivat rakentamisen vastuulleen vuokraamalla lentokenttäyhtiön maa-alueen. Varsinaisiin rakennustöihin päästiin 1993 ja seuraavana vuonna mukaan talkootyönä tehtyyn rakentamiseen liittyivät lieksalaiset ilmailun harrastajat. Ensin valmistui sorapintainen kiitotie, jonka ilmailulaitos hyväksyi käyttöön 22.9.1994 myöntämällä Ylä- Karjalan lento ry:lle yksityisen lentopaikan pitoluvan. Talven 1994 aikana lentokenttäyhtiötä ja myös valtiorahoittajaa innostettiin kiitotien pidennykseen ja päällystämiseen. Mainittujen tahojen avustusten turvin kiitotie päällystettiin ja lentokenttä rakennettiin valmiiksi kesällä ja avajaisia juhlittiin 1.7.1995 suurella lentonäytöksellä. Viekin yksityisen lentopaikan pitolupa siirrettiin 1997 Ylä-Karjalan lento ry:ltä Lieksa- Nurmeksen Lentokenttä Oy:lle. Kolme vuotta myöhemmin kesällä 1998 oli ilmassa taas lentonäytöskoneita, mutta myös pohdintoja, etteivät paikalliset matkailupalveluiden tarjoajat ja yritykset sittenkään olleet tietään Viekin lentokentälle löytäneet. Suuret lentonäytökset ovat pienille lentokerhoille avainhenkilöitä ja jäsenistöä kuormittavia tapahtumia. Lentopaikalla on järjestetty lentonäytökset ainakin 1995 ja 1998. Hyvä yleisömenestys, näyttävä toiminta ilmassa ja maassa saattaa antaa vaikutelman helposti ja vaivattomasti jatkuvasta, yhtä vilkkaasta ilmailukerhotoiminnasta. Viekin puitteiden kehittäminen ei lentonäytösten jälkeen edennyt hyviä aikomuksia vastaavasti. VIEKIN LENTOKENTTÄ 2000-LUVULLA Lentokenttä oli valmistuttuaan sopiva harrasteilmailuun ja taksilento-toimintaan yksimoottorisilla ja pienimmillä kaksimoottorisilla lentokoneilla. Kehitys pysähtyi, kun 6

riittävän laajaa harrastajien joukkoa ja säännöllistä harrastelento- ja koulutustoimintaa ei seutukunnan voimin onnistuttu ylläpitämään. Lähiseudun ilmailijat onnistuivat parhaina aikoina hankkimaan käyttöönsä useita lentokoneita. Uusien harrastajien liittyminen joukkoon, jäsenten säännöllinen kouluttautuminen ja osallistuminen mahdollisesti myös kilpailutoimintaan on edellytys, että ilmailukerhon toiminta jaksaa ylläpitää myös lentokenttiään ja niiden palveluvarustusta. Tällä hetkellä omakohtaista omistajuutta Viekin lentokenttään kokee vain muutama henkilö. Lentokentästä tuli paikkakunnalla satunnaisesti vierailevien lentokoneiden laskeutumispaikka ja kesäajan kotikenttä ultrakevytkoneille. Hienoa kiitotietä ovat käyttäneet yksittäisiin laskeutumisiin myös rajavartiolaitoksen lentokoneet. Helikoptereita lentokentällä on vieraillut lentotyössä, kuten metsän kartoituksessa ja henkilökuljetuksissa. Muutamat yritysten tilaamat liikelennot ovat myös Viekiin laskeutuneet. Kesällä 2004 Viekissä vieraili kaksimoottorinen, 7 paikkainen Beechcraft BE200 -liikekone. Tämä lento liittyi Nurmeksen Bombassa vierailleen ison brittiläisen seurueen matkajärjestelyihin. Tämän kaltaiset lennot ovat jääneet harvinaisiksi merkkitapauksiksi Viekin lentokentän, sittenkin vasta lyhyen, historian aikana. VIEKIN LENTOKENTÄN SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS Lieksa-Nurmeksen lentokenttä sijaitsee noin 3,5 kilometriä Viekin kylästä pohjoiseen. Viekin kylä on samalla 27 km etäisyydellä Lieksasta ja Nurmeksesta kaupungit yhdistävän kantatien 73 varressa. Viekin kylästä lentokentän suuntaan vie Kannelkosken paikallistie, joka alkaa päällystettynä, mutta noin kilometrin jälkeen tie muuttuu sorapintaiseksi. Ennen Viekijokea ylittävää siltaa erkaantuu yksityinen ja viitoittamaton Uramokoskentie, jota n. 500 metriä ajaen päästään lentokentälle, kun käännytään vielä oikealle suoraan hiekkakankaalle auratulle pikkutielle. Lentokentälle ei ole viitoitusta, eikä sillä ole määrättyä osoitetta. Viekistä Viekijärven Riistamiesten majalle on viitoitus, jota seuraamalla löytää myös lentokentän kiitotien pohjoispuolelta ohittavalle yksityistielle. Joukkoliikenteen bussit ajavat kantatietä 73 pitkin Lieksan ja Nurmeksen suuntiin. Viekin alue ja lentokenttä kuuluvat arkiaamuisin Lieksan kaupungin järjestämän kutsujoukkoliikenteen piiriin. Lentokenttä on käytännöllisesti saavutettavissa henkilöautolla ja taksilla. Lentokentälle valtion tieltä johtava tieosuus on huonokuntoinen ja kaipaa kunnostusta, jotta kulkeminen tieliikenteeseen tarkoitetuilla ajoneuvoilla ja mm. hälytysajossa voi sujua kohtuudella lentokentälle. Viitoitus tulisi saattaa ajan tasalle turvallisuuden vuoksi ja satunnaisia kävijöitä opastamaan. 7

Viekin lentokentän sijainti seudun kahden tärkeimmän väestökeskittymän puolessavälissä tarkoittaa samaa, yhtä pitkää, lentokenttämatkaa suurimmalle osalle seudun asukkaista ja lyhyttä matkaa vain hyvin harvoille. Viekiltä puuttuu taajaman läheisyyden hyöty ja siten suurtapahtumien järjestäminen vaatii erityisiä kohderyhmiä. Aikamme ekologinen herääminen ei tue keksittyjen tarpeiden keinotekoista vientiä kauas ihmisistä. 30 kilometriä ei ole Suomessa kuitenkaan pitkä matka, jos ajatellaan lentokenttää keskimäärin melko harvoin käytettävänä palveluna tai Viekiä tulevaisuuden tuotannollisten yritystoimintojen ja harrastusten alueena, jolle sijoituttaessa on paikalle jouduttu asettamaan erityisiä vaatimuksia. VIEKIN LENTOPAIKAN JA KIITOTIEN PERUSTIEDOT Kiitotie on suurin piirtein luode-kaakkoissuuntainen sijaiten lentokenttä- ja harrastetoimintojen rakentamiseen soveltuvalla hiekkakankaalla. Lentopaikan mittapiste (ARP): 633043N 0293745E Kiitotie (RWY): 11/29, 940 x 18 m, asfalttia, soraa. Lentopaikan korkeustaso (ELEV): FT (M) 374 (114) ICAO tunnus: EFLN Lentokenttä on toukokuussa 2013 mitattu osana esiselvityshanketta tarkkojen kynnyskoordinaattien vahvistamiseksi, kiitotien mittojen ja julkaistujen korkeustasojen tarkistamiseksi. Mittaustyön suorituksesta vastasi Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto. PIKES Oy:n hankekansioon arkistoidut mittaustiedot ovat ETRS GK30 koordinaatti- ja N2000 korkeusjärjestelmissä. Mittaustietoja myöhemmin käytettäessä ja julkaistaessa tulee aina varmistua koordinaatti- ja korkeusjärjestelmistä. Lentokenttäalue lähiympäristöineen tulisi lisäksi laserkeilata paikkatiedon hankkimiseksi kaikkea alueen suunnittelua varten tarvittavien mallien laatimiseksi. Kaikki lentokentän suunnittelu, lentoesteiden rajoittaminen, ilmatilasuunnittelu ja edellisten perusteella laadittavien karttojen ja tietokantojen laatiminen tulee sitoa yhteen tietovarastoon. Lentopaikalla kiitotien päällysteen leveydeksi todettiin 15 metriä. Kiitotien leveyteen ilmoitettuja päällystämättömiä reunakaistoja ei enää ole olemassa. Asematason kiitotiehen yhdistävän rullaustien leveydeksi todettiin 5 metriä. Asematason etureunan etäisyys kiitotien keskilinjasta on 90 metriä. LENTOPAIKAN LENTOESTERAJOITUSALUEET Kiitotien ympärillä olevaan, mitoiltaan määrättyyn, kiitoalueeseen liittyy saumattomasti esterajoituspinnat, joiden mitat ja kaltevuudet määräytyvät ao. kiitotieluokan mukaan. Kiitotien luokka ilmoitetaan lentopaikan pitoluvassa. 8

Kesäkuussa 2013 voimaan astunut AGA M1-1 määräys jakaa valvomattomien lentopaikkojen kiitotiet kahteen luokkaan. Lieksa-Nurmeksen lentopaikka kuuluu kiitotieluokkaan I kiitotien pituuden (1200 m tai alle) ja leveyden (15-30 m) perusteella. Yhdystien leveys 5 metriä alittaa kahdella metrillä rullausteille määrätyn minimileveyden. Nykyisen kiitotien mitoista määräytyvän kiitoalueen ja kiitoalueeseen liittyvien esteistä vapaana pidettävien pintojen valvonta perustuu silmämääräiseen tarkkailuun ja ilmailuviranomaisen lentopaikkatarkastuksissaan esittämiin vaatimuksiin. Lentopaikalle olisi hyvä määrittää mitattuihin arvoihin perustuvat esterajoituspinnat suunnittelua ja lentopaikan esteettömyyden valvontaa varten, jotta myös rakennusvalvonta voisi hoitaa lentopaikan esteettömyyteen liittyviä tehtäviä. Pysyviä ja tilapäisiä rakenteita kiitotien läheisyyteen sijoitettaessa ja mm. tapahtumia järjestettäessä on jollain perusteella voitava määrittää esteiden korkeutta rajoittavat minimietäisyydet ja suurimmat korkeudet, etenkin jos samaan aikaan halutaan pitää kiitotien lentotoiminnan käytössä. Lentopaikan esterajoituspintojen mitat on annettu määräyksessä AGA M1-1. Kuva: Trafi. 9

VIEKIN LENTOKENTÄN ILMATILA Viekin lentokentän yllä on valvomatonta ilmatilaa lentopinnalle 2900 metriä (FL 95, 9500 jalkaa) asti. Idässä vapaasti lennettävä ilmatila jatkuu lentopinnan 2900 metriä alapuolella Suomen itärajaa 3 km:n etäisyydellä seuraavalle rajoitusalueelle R28 saakka. Rajoitusalueelle R28 lentämiseen tarvitaan erityinen lupa. Tunnistusvyöhykkeellä (Air Defence Identification Zone, ADIZ) lentävän ilma-aluksen, joka ei ole yhteydessä johonkin muuhun ilmaliikennepalveluelimeen (ATS) tulee ylläpitää jatkuvaa kuuntelua aluelennonjohdon radiotaajuudella sekä ilmoittaa paikka pyydetyllä tavalla. 10

Lännessä valvottu ilmatila alkaa 450 metrin (1500 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta mitatusta korkeudesta, noin 15 km (8 NM) etäisyydellä lentopaikasta Kuopion sotilaslennonjohtoalueena (MIL CTA). MIL CTA on voimassa MA-TO 08.00-16.00 ja PE 08.00-14.00, pois lukien arkipyhä- ja juhlapäivät. MIL CTA -ilmatila voidaan aktivoida koska tahansa 4 tunnin ennakkovaroituksella. Sotilaslennonjohtoalue on ilmatilanvarausjärjestelyllä käytettävissä siviili-ilmailuun puolustusvoimien käytön mahdollistaessa myös voimassaoloaikanaan. Yksittäisen ilmaaluksen lentäminen MIL CTA:lla edellyttää lennonjohtoselvitystä. MIL CTA:n voimassaoloaikojen ulkopuolella on Lieksa-Nurmeksen ympärillä runsaasti vapaata ilmatilaa. Karttaotteet: Suomen ilmailukäsikirja, Finavia. VIEKIN LENTOPAIKKANAAPURIT Viekin naapurilentokenttiä ovat Kiteen, Kuhmon ja Rautavaaran lentopaikat. Jokaisella mainituista on oma erityinen asemansa Suomen harrasteilmailussa, perinteitä, vakiintuneet toimintamuodot ja kerho-organisaatiot sekä rakennetut puitteet, jotka soveltuvat hyvin jäsenistöjen ensisijaisesti harjoittamille harrastelajeille. 11

Kiteen lentokenttä, EFIT, sijaitsee 10 km:n etäisyydellä Kiteen keskustasta pohjoiseen valtatien 6 rinnalla. Lentokentän pitäjä on Kiteen kaupunki ja pääkäyttäjä Keski-Karjalan ilmailukerho ry. Joensuun ilmailukerho käyttää lentokenttää purjelentotoimintaan. Kitee on viime vuosina tullut tunnetuksi Suomen taitolennon harjoittelu- ja kilpailukeskuksena sekä useiden ilmailuyhdistysten muodostaman Itä-Suomen Urheiluilmailukeskuksen kotipaikkana. Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus perustettiin Leader-rahoitteisen Itä-Suomen Lentokeskus -esiselvityshankkeen jälkeen. Esiselvityksen aikana tultiin tulokseen, että alueella on tarvetta voimien yhdistämiseen, erityisesti koulutuksen ja tapahtumien järjestämisen onnistumiseksi tulevaisuudessa. Keskuksen perustamisen jälkeen toiminta käynnistettiin niin ikään Leader-rahoitetulla kehittämishankkeella. Kiteen asfaltoitu kiitotie on kooltaan 1500 x 30 metriä ja varustettu yölentotoiminnan vaatimalla valaistuksella. Lieksasta on Kiteen lentokentälle 152 kilometriä maanteitä pitkin. Viekistä on suoraan lentämällä Kiteelle 152 km. Kuhmon lentokenttä, EFKH, on Kuhmon kaupungissa sijaitseva 60-luvulla rakennettu kivituhkalla pinnoitettu kenttä, joka sijaitsee noin 5 km etäisyydellä keskustasta. Lentopaikan pitäjä on Kuhmon kaupunki. Toiminta lentokentällä on viime vuosina aktivoitunut ilmailukerholaisten toimesta ja lentokoulutus on nykyään vilkasta. Lentokenttä on kunnostettu 2010 ja vuonna 2011 kerho on rakentanut hallin. Kesällä 2012 Kuhmossa järjestettiin Fly in tapahtuma, joka keräsi 69 lentokonetta ja arviolta 2000 katsojaa. Talvella 2013 Kuhmon kaupunki on aloittanut kentän palveluiden kehittämisen suunnittelun. Kuhmon lentokentän kunnostukseen on nyt myönnetty Elävä Kainuu LEADER ry:n rahoitusta. Kuhmon lentokentän kivituhkapintainen kiitotie on mitoiltaan 850 x 15 metriä. Viekistä Kuhmon lentokentälle on lentäen 68 km. Nurmeksesta Kuhmon lentokentälle on 81 kilometrin ajomatka. Rautavaaran lentokenttä, EFRA, sijaitsee 15 kilometriä Rautavaaran kuntakeskuksesta lounaaseen. Lentokenttä on raivattu 60-luvulla vanhasta sotilaskentästä savolaisten ja kainuulaisten uuden ajan ilmailupioneerien toimesta. Lentotoiminnasta Rautavaaralla vastaa pääasiassa Kuopion ilmailuyhdistys ja lentokenttää pitää Rautavaara-säätiö. Säätiön tarkoituksena on siviili-ilmailun edistäminen ensisijassa Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun alueella. Lentokaudella toiminta Rautavaaralla on vilkasta ja harrastajille on tarjolla kattavat palvelut leiriytymiseen ja ruokailuun. Rautavaara on tunnettu aktiivisesta purjelentokoulutuksestaan ja joustavasti käytettävissä olevasta ilmatilastaan, vaikka Kuopion lentoasemalle Rissalaan ja Karjalan lennoston tukikohtaan on linnuntietä vain 49 km. 12

Rautavaaran öljysorapintainen pääkiitotie on 1230 x 23 metriä ja hiekkapintainen sivukiitotie 500 x 15 m. Lentokenttäalue on nurmetettu. Niittyalueet pysyvät lyhyinä säännöllisesti suoritettavan nurmirehun korjuun avulla. Nurmeksesta on Rautavaaran lentokeskukseen 65 kilometriä maantietä pitkin. Viekistä lentäen on matkaa Rautavaaralle 75 km. PIELISEN KARJALAN SEUTUA PALVELEVAT LENTOASEMAT Joensuussa, Kajaanissa ja Kuopiossa ovat lähimmät seudulle säännöllistä reittiliikennettä ja lähtöjä tilauslentoliikenteessä tarjoavat lentoasemat. Lieksasta on Joensuun lentoasemalle 100 km (n. 1h:20min), Kajaanin lentoasemalle 178 km (n. 2h:10min) ja Kuopion lentoasemalle 172 km (n. 2h:10min). Nurmeksesta on Kuopion lentoasemalle 117 km (n. 1h:30min), Joensuun lentoasemalle 132 km (n. 1h:35min) ja Kajaanin lentoasemalle 122 km (n. 1h:30min). Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään lentoliikennestrategiatyö, jossa lentoasemaverkostoa arvioidaan mm. kolmen tunnin joukkoliikennesaavutettavuuden perusteella ja niiden EU-vaatimusten kautta, jotka kieltävät tappiollisien lentoasemien tukemisen. Maakuntien lentoasemien pitoon on odotettavissa vielä tarkemmin määrittelemättömiä muutoksia, jotka Joensuuhun kohdistuessaan vaikuttavat enemmän Lieksassa kuin Nurmeksessa. MITTARILÄHESTYMISKIITOTIEN ESTERAJOITUSPINNAT Lieksa-Nurmeksen lentopaikan kiitotien pidentäminen ja leventäminen lisäisi lentokentän käyttömahdollisuuksia. Kiitotien mahdollistaessa suurempien ilma-alusten laskeutumiset kasvaa samalla tarkasteltavien käytettävyystekijöiden määrä. Kiitotien pituuden tarkimmin hyödyntävän ilma-aluksen lentoonlähdössä sallittua suurinta painoa eli matkustajien ja rahdin määrää rajoittaa yleensä jokin kiitotien noususektorissa, usein lähellä kiitotien jättöpäätä, oleva lentoeste. Kaavailut lentokentän laajentamiseksi edellyttävät muutamien ajatusten uhraamista myös alueiden käytölle useiden kilometrien etäisyydellä lentokentästä ja vielä pidemmälle kiitotien lähestymis- ja noususektoreissa. Esimerkiksi mittarilennossa käytettäväksi tarkoitetun kiitotien noususektorin esteitä valvotaan ja rajoitetaan 2 % nousukulmalla 15 000 metrin etäisyydelle kiitotiestä ja lentomenetelmien suunnittelussa lähestymisen alimpaan laskeutumiskorkeuteen vaikuttavat mastot ja muut esteet n. 1000 m etäisyydelle lentolinjan molemmin puolin. Etäisyyden kiitotiestä kasvaessa, suoja-alueen leveys kasvaa vastaavasti. 13

Kuvan lähde ICAO ANNEX 14. Kuvaa on muokattu Lähestymismenetelmissä suora lento-osuus ennen laskeutumista on n. 14 km. Korkeuden vähentämiseen ja nopeuden hidastamiseen tarkoitettujen lentomenetelmien suunnittelussa yksityiskohtaisesti tarkasteltavaa aluetta ulottuu 46 kilometrin etäisyydelle lentoasemalta. Korkean yksittäisen tuulivoimalan rakentaminen sopimattomaan paikkaan haittaa tai voi jopa estää kiitotien kehittämisen mittarilentämistä ja isompia koneita varten. Pohjois-Karjalan maakuntakaavoituksen liitemateriaalissa Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys & Pohjois-Karjalan potentiaaliset tuulipuistoalueet on lähinnä Viekiin vaikuttavalla alueella kolme tuulivoimarakentamiseen sopivaksi katsottua paikkaa: Katajavaara, Tetrivaara ja Konnanvaara. Mainittujen alueiden tuulivoimarakentaminen ei näyttäisi estävän Viekin kehittämistä, vaikka lähestymismenetelmien vähemmän kriittisiin osiin ne tulisivat minimiarvoja korottavasti vaikuttamaan. KIITOTIEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Suunnittelutavoitteeksi tulisi valita kiitotien soveltuvuus niille konetyypeille, joiden istuinpaikkojen määrä, lentorahdin ottokyky ja toimintamatka sopii kysyntään. Yleisesti suunnitteluperusteena käytetään lentoaseman 95 %:in käytettävyystekijää vakituisesti lentävien lentokonetyyppien suoritusarvo-ominaisuuksilla ja mitoilla. Kiitotien käytettävyyteen vaikuttaa myös mittarilähestymismenetelmät ja minimikorkeudet, joihin ko. menetelmillä on sallittua laskeutua ilman näköyhteyttä kiitotiehen. Talvelle auraus ja kitkan parantamisessa onnistuminen määrittävät kiitotielle minimileveyden, jonka etenkin sivutuulessa on oltava käytettävissä. 14

Tarkoituksenmukaisen riittävän kiitotiepituuden määrittäminen on monimutkainen toimitus, mutta suoraviivaisella ja käyttökokemuksia hyödyntävällä päättelyllä päästään hyvään esiselvitystason lopputulokseen. Lento-operaatioiden näkökulman lisäksi on tietenkin huomioitava maanrakentamisen lähtökohdat. Kiitotietä rakennettaessa on tarkasteluun otettava myös etäällä, näkymättömissä, olevat alueet, joiden yli lentokoneet valitulla kiitotien suunnalla tulisivat lentämään. KIITOTIEN PITUUS JA LEVEYS Lentoasemilla on niiden kiito- ja rullausteiden ja muiden ilma-alusten käyttöön tarkoitettujen alueiden mittoja ja ominaisuuksia vastaava viitekoodi. Ilma-aluksen luokittelun on pääsääntöisesti vastattava lentoaseman viitekoodia. Muussa tapauksessa lento-operaattorin on tehtävä lentotoimintakäsikirjaansa ja turvallisuuden hallintajärjestelmäänsä muutoksia ja hyväksytettävä nämä ilmailuviranomaisella. Normaalitoiminnasta poikkeavien toimintamenetelmien kehittäminen ja hyväksyttäminen on vain harvoin kannattavaa yksittäisiä lentoja varten. Suomessa on lennetty menestyksellistä reittiliikennettä 1540 m pitkälle ja 30 m leveälle kiitotielle. Kansainvälinen esimerkki on London City Airport, jonka kiitotie on 1508 m pitkä ja 30 m leveä, ja jolle lennetään 3 miljoonaa matkustajaa vuodessa. 30 metrin levyinen kiitotie voidaan hyväksyä myös tarkkuuslähestymisiä varten. Erään operaattorin asiantuntijan mielestä 1500 m x 40 m on pienin kiitotie, jolle he käyttämillään, yleisesti Euroopassa operoiduilla, potkuriturbiinilentokoneilla voivat lentää hyvällä säännöllisyydellä. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet 30 metrin leveyden haasteelliseksi kaikkein vaativimmissa talviolosuhteissa. Tyypillisten ilma-aluksien ominaisuuksiin perustuvat kiitoteiden normileveydet ovat 18, 23, 30, 45 ja 60 metriä. ALUEELLISEN LENTOKENTÄN MITOITUKSEN LENTOKONETYYPPEJÄ Lentokentän suunnittelun perustaksi valitaan ne lentokonetyypit, joiden todetaan parhaiten sopivan siihen kysyntään, joka alueella lentomatkustukseen kohdistuu. Seuraavaksi master plan -vaiheessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti valittujen konetyyppien kriittisiä suoritusarvo-ominaisuuksia kiito- ja rullaustievaatimusten, mutta myös asematason koon ja kantavuuden suhteen. Seuraavat kuvat esittelevät Suomessa yleisesti käytössä olevia lentokonetyyppejä, jotka palvelevat alueellisilla lentoasemilla matkustajia reitti- ja tilauslentoliikenteessä sekä liikelennoilla. 15

ATR72-500: 68 74 istuinta, kiitotievaatimus 1500 m. Cessna Sovereign: 8 istuinta, kiitotievaatimus 1500 m. 16

Bae Jetstream J31: 19 istuinta, kiitotievaatimus 1450 m. Kun kiitotie ja lentokenttä kokonaisuudessaan täyttää kriittisen lentokoneen vaatimukset, voivat sitä käyttää myös monet muut samaan luokkaan kuuluvat harvemmin vierailevat lentokoneet. Vaativille alueille ja reiteille on kehitetty erityisiä suoritusarvoja tarvitsevia lentoliikenteen toimintamalleja. Lähin tällainen on Norjan vuonorannikoille rakennettu alueellisten lentokenttien järjestelmä, joka palvelee vuosittain miljoonia matkustajia hyvin lyhyillä kiitoteillä ja perustuu yhden lentokonetyypin käyttöön, joka on nyt muutamassa vuodessa poistumassa vanhentuneena käytöstä. Pieneen kysyntään perustavaa lentokenttää rakennettaessa on pyrittävä standardi ratkaisuihin ja lähelle optimaalisia mittoja. 17

ATR 42-500: 44-50 istuinta, kiitotievaatimus 1200 m. Pilatus PC-12: 6-8 istuinta, kiitotievaatimus 810 m. KIITOTIEN PITUUDEN MÄÄRITTELYN PERIAATTEIDEN TARKASTELU ATR 72 lentokonetyypin luokittelukoodi on 3C, joka tarkoittaa vähintään 30 metriä leveää ja 1200 1800 metriä pitkää kiitotietä. ATR 42 tyypin koodi on 2C, joka tarkoittaa 30 m leveää ja 800 1200 m pitkää kiitotietä. British Aerospace Jetstream J31 on laajalti 18

käytetty 19 paikkainen syöttöliikennelentokone. J31:n koodi on 3C, sama kuin 78 paikkaisen ATR 72 lentokoneen. Lentokonetyypistä on yleensä samaan aikaan käytössä useita erilaisia versioita, joiden rahtitilan ja/tai istuinten määrää on soviteltu, moottoreiden tyyppi on toinen ja seurauksena suoritusarvo-ominaisuudet vaihtelevat. Jokaista lentoonlähtöä varten tarvittava kiitotien pituus lasketaan erikseen. Jos vallitsevat olosuhteet antavat tulokseksi kiitotien pituuden, joka ylittää käytettävissä olevan kiitotien mitan on koneen painoa vähennettävä, kunnes kiitotien pituus riittää ja noususektorissa olevat esteet voidaan ylittää turvamarginaalien yläpuolella. Alla on viitekehyksen laajentamiseksi ATR 72 -lentokoneen kiitotievaatimuksia muutamilla lämpötila-, ilmanpaine-, tuuli- ja kitka-arvoilla suurimmalla lentoonlähtöpainolla laskettuna yhdelle Helsinki-Vantaan kiitoteistä (lähde FlyBe): Lämpötila Ilmanpaine Tuuli Kitka Ratkaisunop. Kiitotie Rajoitus 15C 1000 Myötä 5 Hyvä 112 KTS 1591 m Este 30C 1000 - Hyvä 113 KTS 1562 m Este -20C 1000 Myötä 10 Keskink. 98 KTS 1688 m Este 0C 980 - Keskink. 97 KTS 1463 m Este 0C 980 - Huono 97 KTS 1610 m Este Erään toisen yhtiön lyhyelle kiitotielle tekemien laskelmien mukaan ATR 72 -koneen lentoonlähtö 1200 metrin kiitotieltätarkoittaisii esimerkiksi 15 asteen lämpötilassa noin 6 matkustajan ja 25 asteen lämpötilassa n. 11 matkustajan vähennystä kuormauskyvyssä. Viekissä me voimme olettaa, että lentoonlähtö suoritetaan aina vastatuuleen, kitka on hyvä ja kone ei tankkausmahdollisuuden puuttuessa koskaan ole suurimmassa lentoonlähtöpainossa. Kokemustiedon avustamana 1500 metrin kiitotien voidaan päätellä riittävän riittävän usein. Esimerkiksi Jet Stream J31 -koneen kiitotievaatimus lentoonlähdössä on 1 450 metriä konetyypin suurimman lentoonlähtöpainon ollessa 6 900 kiloa. ATR 72-500:n suurin lentoonlähtöpaino on 22 500 kiloa, mutta kiitotie vaatimus useissa tilanteissa pienempi kuin J31:n. Suomessa ja Euroopassa on normaalioperointia harjoittavien lentoyhtiöiden laivastoissa runsaasti lentokoneita, joilla voidaan lentää 1500 metriä ja lyhyemmille kiitoteille. VIEKIN LENTOKENTÄN ALUE Kärkelänkankaalle suunniteltiin vuonna 1975 1500 m pitkä ja 30 m leveä kiitotie, joka yhä tänään, vuonna 2013 toteutettuna olisi sopiva ja riittävä siihen lentoliikenteen kysyntään, jota Pielisen Karjalassa voi parhaimmillaan ajatella olevan. 19

Seudun lentokenttätyhjiötä täyttämään rakennettiin vuonna 1985 lopulta 940 m pitkä ja 15 (18) metriä leveä kiitotie. Lentokenttäsuunnitelma 4.11.1975, jossa on 1500 x 30 ja 500 x 30 jatkosuuntaan. Kuva: Lieksan kaupungin teknisen viraston kunnallistekninen suunnitteluosasto. Kuva: Viekin lentokentän maa-alue. Rakennettu kiitotie on merkitty punaisella. Lentokentälle varattua aluetta on 160 hehtaaria, jolle mahtuu jopa 2000 metrin kiitotie, joka toteutettuna kuitenkin edellyttäisi alueen kasvattamista palveluita ja esterajoitusalueita varten. 20

SUORAT KANSAINVÄLISET LENNOT Ilma-alukset, jotka laskeutuvat Suomen alueelle tai lähtevät Suomen alueelta käyttävät pääsääntöisesti ensimmäisinä laskeutumispaikkoinaan ja viimeisinä lähtöpaikkoinaan ensisijaisia kansainvälisiä lentoasemia. Muita lentoasemia ja lentopaikkoja Suomessa voi käyttää yksinkertaisella lupamenettelyllä Schengen-alueen ja EU:n tullialueen sisältä tapahtuviin suoriin kansainvälisiin lentoihin. Esimerkiksi Viekistä tapahtuvan kansainvälisen lennon järjestäminen on liikelentoihin erikoistuneelle yritykselle rutiinitoimenpide. Yksityiskohtaiset ohjeet ilma-alusten tulosta, kauttakulusta ja lähdöstä kerrotaan Finavian eaip-julkaisun GEN 1.2 kohdassa. Pienlentopaikkojen ja näkölentosääntöjen mukaan tapahtuvan yksityisilmailun tarpeisiin kohdennetut Suomeen tuloa ja Suomesta lähtöä koskevat ohjeet annetaan operatiiviseen käyttöön tarkoitetussa VFR SUOMIoppaassa. SUORAT KANSAINVÄLISET LENNOT VENÄJÄLLE Suomen ja Venäjän välisen maarajan yli lentäminen tulee tapahtua julkaistujen ilmaliikennepalvelureittien kautta. Viekiä lähimmät ilmaliikennepalvelureitit itään kulkevat Joensuun kautta. Venäjä edellyttää 3000 metrissä olevan reittien alarajan noudattamista kaikessa ilmailussa ja alaraja käytännössä estää näkölentosääntöjen mukaiset yksityisilmailun lennot pienkoneilla Suomen ja Venäjän välillä. Kuhmon ja Kostamuksen välille ovat suomalaiset ilmailuharrastajat yrittäneet järjestää pienkonevierailuja, mutta perusteellisista valmisteluista ja ministeriötason tuesta huolimatta ovat lennot jääneet toistaiseksi toteutumatta. ATS-reittejä pitkin tapahtuvat liikelennot Suomesta eri puolille Venäjää ovat päivittäisiä. Viime vuosina ovat lisääntyneet mm. ambulanssilennot ja yritysten toimintaan liittyvät erilaiset lentokuljetukset Suomen ja Venäjän välillä. LENTOLIIKENTEEN KEHITTYMISEN VAIHTOEHTOJA Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan lentoliikennestrategiaa. Strategiassa arvioidaan Suomen lentoasemaverkostoa alueiden saavutettavuuden näkökulmasta ja tarkastellaan valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa. Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Verne on laatinut Suomen ilmailuviranomaisen Trafin toimeksiannosta selvityksen: Suomen lentoliikenne vuoteen 2025 neljä skenaariota. Lähtökohta selvityksessä on Suomen nykyiseen lentoliikennepalvelurakenteeseen kohdistuvat paineet globaalin toimintaympäristön muutoksissa. 21

Valvomattomilla lentopaikoilla ei ole perinteisesti nähty merkityksellistä osaa alueiden palveluiden järjestämisessä vaan niitä on tarkasteltu paikallisista tarpeista lähtien liikuntapaikkoina, ehkä osana poikkeustilanteisiin varautumista tai yritysten omistamien lentokoneiden lähtöpaikkana. Valtio on jossain määrin tukenut pienkenttien kiitoteiden rakentamista ja ylläpitoa. Nykyinen lentoasemaverkosto palveluineen on räätälöitynyt valtion enemmistö omisteisen, yksinoikeudella reittejään hallinneen, lentoyhtiön aikakautena ja kokenut viimeisen 20 vuoden aikana vain pieniä muutoksia. Kilpailua kotimaan liikenteessä on lentoyhtiöiden välillä vain yksittäisillä lentoasemilla ja suurimmassa osassa maakuntakaupunkeja ollaan samassa tilanteessa kuin aina: on yksi lentoyhtiö, joka lentää Helsinki-Vantaalle, ja joka on riippuvainen yhden lentoyhtiön jatkoyhteyksistä. Valtion lentoasema- ja ilmaliikennepalveluyhtiö Finavia todennäköisesti luopuu osasta hoidossaan olevista lentoasemista. Rakennemuutoksen lähdettyä liikkeelle päädyttäneen tilanteeseen, jossa jotkut reittiliikennekentistä saavat maakunnallisen, mutta yksityisoikeudellisen, uuden isännän. Osa kentistä menettää lentoasema statuksensa ja siirtyy harrasteilmailun palvelukseen. Muutama kentistä päätyy yksityisen omistajan kehitettäviksi. Nämä ovat rohkeita arvauksia. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uusien lentoliikennepalvelukonseptien tulon markkinoille. Lisäksi tarvitaan säädös- ja sopimusmuutoksia ja palveluiden kehittämistä teknologista edistymistä hyödyntämään. Lieksa-Nurmeksen lentopaikan kehittämisvaihtoehdon valinnan vauhdittajina voivat olla odotukset ainakin seuraavien teknologioiden ja palvelukonseptien käyttöönotosta, jotka toteutuessaan helpottavat nykyisten maakuntalentoasemien asemaa ja pitävät käynnissä välttämättömiä muutoksia lentoliikenteen säilymiseksi ja edelleen kehittymiseksi. - kauko-ohjattu lennonjohto - satelliitteihin perustuvat lähestymismenetelmät - maahan sijoitettujen suunnistuslaitteiden ja tutkien muuttuminen tarpeettomiksi - lentoasemien erikoistuminen ja muutokset maakuntalentoasemien ylläpidossa - aluelentoasemien ja intermodaalisen päälentoaseman syntyminen - alueelliselle lentoliikenteelle sopivan lentoasemakonseptin kehittäminen - lentomatkustajaan ja matkatavaraan kohdistuvien tarkastusten helpottaminen - kotimaan syöttöliikenteen irrottaminen allianssisopimuksista - lentoyhtiöiden halu maksaa tarkalleen vain niistä ilmaliikenne- ja lentoasema palveluista, jotka ovat heille tarpeellisia. Lieksa-Nurmeksen paikallislentokenttään kohdentuva kaupallisen lentoliikenteen kysyntä voisi muodostua ambulanssilennoista, joiden tilaaminen ja järjestäminen olisivat osana valtakunnan laajuista erityisen vaativan sairaanhoidon järjestämisen vastuuta. Pielisen Karjalaan on mahdollista järjestää myös tilauslentojen sarja osaksi kesän ja talven matkailukautta. Lennoilla tulee olla matkustajia molempiin suuntiin ja siksi 22

myynnin pitäisi perustua sekä lomamatkapaketteihin että ainoastaan lennon tai lentoja sisältäviin tuotteisiin. Kohtuullinen lennon hinta istuinta kohden on saavutettavissa vain riittävän suurilla lentokoneilla operoitaessa. Lieksa-Nurmeksen lentokenttä tarvitsee suuria muutoksia voidakseen palvella 19-70 paikkaisia lentokoneita. Suomessa ei ole toimintamallia kausittain lentoasemiksi muuttuville lentokentille. Aluelentoasemille tuloaan tekevät teknologiat soveltuvat myös valvomattomille lentokentille ja mahdollistavat operaatiot vaativammissa olosuhteissa. Toimintamalleissa edistyminen edellyttää toimijoiden turvallisuudenhallintajärjestelmien kehittämistä, lentotoimintakäsikirjojen uudistamista, koulutusta ja muutoksia viranomaisten vaatimuksiin. Alueellisten lentoasemien ja lentoliikennepalvelujen tulevaisuudesta 2.4.2012 EU:ssa annetussa mietinnössä (2011/2196(INI) todetaan Euroopan parlamentin pitävän suotavana: uusien alueellisten lentoasemien rakentamisen välttämistä ja, että alueellisten lentoasemien kehittämisen pitäisi keskittyä, jotta ei luotaisi käyttöä vaille jääviä tai tehottomasti käytettyjä lentoasemainfrastruktuureja, jotka aiheuttaisivat vastaaville viranomaisille taloudellista taakkaa. LENTOKENTÄN KEHITTÄMISEN TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT Lentokentälle tehtävissä investoinneissa on oltava yhteys käytettyjen varojen määrän ja infrastruktuuria käyttävien määrän välillä. Seinäjoen lentoasema on Suomen ainoa yksityinen reittiliikennelentoasema. Seinäjoella reittiliikennettä on lennetty pienin poikkeuksin vuodesta 1983 saakka. Reittiliikenne on ollut viime vuosina vaikeuksissa ja tällä hetkellä liikennettä ei ole ostoliikennesopimuksen päätyttyä ruotsalaisen lentoyhtiön kanssa. Seinäjoen lentoasemaa pitää Rengonharju-säätiö, jonka omistavat viisi kuntaa. Lentoaseman budjettilaskelma vuodelle 2013 näyttää toimintakuluiksi, jos reittiliikenne saadaan jatkumaan, 1 135 000 euroa, Valtionosuuksien jälkeen kuntien katettavaksi jää 225 000 euron toimintakulut. Reittiliikenteen pysyvästi loppuessa valtionosuus romahtaa ja kuntien katettavaksi jäävät 686 000 euron vuotuiset toimintakulut siksi, kunnes lentoaseman toiminta ajetaan hallitusti alas, ja paikalle jää vain lentokenttä ilman henkilökuntaa ja palveluita. Toimintakulujen lisäksi 19-paikkaisella lentokoneella lennetystä reitistä Seinäjoki - Helsinki on jäänyt sopimuksen mukaista tappiotakuuta maksettavaksi tilaajaosapuolelle kymmeniätuhansia euroja kuukaudessa. 23

Lieksa-Nurmeksen lentokentän tulevaisuuden vaihtoehtoja pohdittaessa voi vertailukohtana pitää myös Enontekiön lentoasemaa, jolle harjoitetaan reittiliikennettä julkisen palvelun velvoitteella kunnan ja valtion tuella. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennettä on hoidettu erilaisin tukijärjestelyin 2000- luvun alkupuolelta lähtien. Savonlinnan seutu panostaa vuosittain jopa 700 000 euroa lentoliikenteen ylläpitämiseen. Pielisen Karjalan asema nykyiseen lentoasemaverkostoon selkiytyy, kun liikenneministeriön valmistelema lentoliikennestrategia valmistuu 2014 ja toimenpiteitä aletaan toteuttaa. VIEKIN LENTOKENTÄN ASEMA YKSITYISENÄ LENTOPAIKKANA Lieksa-Nurmeksen lentopaikka on hyväksytty 22.9.1994 käyttöön yksityisenä lentopaikkana Ylä-Karjalan Lento ry. hakemuksesta. Lentopaikan pitolupa on siirretty 1997 Lieksa-Nurmeksen Lentokenttä Oy:lle. Lieksa-Nurmeksen lentopaikan pitolupa vuonna 2013 on yksityisen lentopaikan pitolupa. Maalentopaikan ylläpitäjää velvoittavat ilmailulaki ja -asetus sekä ilmailumääräykset, joista tärkeimmät Viekin avauduttua liikenteelle 1994 ovat olleet AGA M1-1: lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen rakentaminen ja pitäminen, ja AGA M1-2: lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen ylläpito, palvelut ja varustus. Suomen ilmailuviranomainen, Trafi, on kesäkuun alussa 2013 julkaissut valvomattomia lentopaikkoja koskevat ilmailumääräykset uudistettuna AGA M1-1 määräyksenä, jonka 3. kesäkuuta tultua voimaan samalla kumoutui vanha AGA M1-1 vuodelta 1985. Uuteen AGA M1-1:een on yhdistetty AGA M1-2 määräys ja aihealueen ilmailutiedotukset T1-3,4 ja 5, jotka eivät enää ole voimassa. Lentopaikolle asetut vaatimukset muuttuvat harjoitettavan lentotoiminnan laadun ja laajuuden mukaan. Lentopaikan pitäjällä on vastuuta ja harkintavaltaa kuinka parhaiten nämä vaatimukset täyttää. Yksityisessä ja yleisessä VFR-lentotoiminnassa lentopaikalle asetetut vaatimukset eivät käytännössä eroa mitenkään ilmailumääräysten uudistuttua. Vähimmäisvarustus on ilmailumääräyksessä AGA M1-1 jaoteltu kuuteen eri varusteryhmään, joilla kullakin on oma tarkoituksensa lentopaikan lentoturvallisuuden toteuttamisessa. Varusteryhmät ovat: Päivämerkinnät, valaistus, viesti- ja suunnistuslaitteet, säähavaintolaitteet, pelastuslaitteet ja ilmoitustaulu. Viekin lentokentällä on puutteita kaikissa varusteissa, joita vaaditaan päivätoimintaan tarkoitetulta lentopaikalta. On huomattava, että lentokoulutuksessa käytettävät lentopaikat on erikseen hyväksyttävä asianomaisten koulutusorganisaatioiden koulutuslupiin ja tässä tarkastelussa yksityisen lentopaikan oli aikaisemminkin käytännössä täytettävä kaikki yleisille lentopaikoille annetut vaatimukset sekä vaatimukset lennonvalmistelutilasta ja radiovarustuksesta maa-aseman ja ilma-aluksen välisen radioliikenteen hoitamiseen. 24

Finavian AIS-ilmailutiedotusyksikkö julkaisee ja ylläpitää Suomea koskevat ilmailun pysyvät perustiedot ja tiedottaa tilapäiset muutokset niihin. Suomen ilmailukäsikirjassa on julkaistu luettelo hyväksytyistä lentopaikoista. Finavian AIS-yksikön ylläpitämässä, pääasiassa harrasteilmailijoille suunnatussa lentopaikkojen näkölento-oppaassa on 56 lentopaikan tiedot. Yksityisiksi ilmoitettuja lentopaikkoja on oppaassa muutamia. Lieksa-Nurmeksen lentopaikan lisäksi yksityisiä lentopaikkoja ovat mm. Savikko, Sulkaharju, Vampula ja Wredeby. Edellisistä Sulkaharju on Perhonjokilaakson Ilmailukerhon pitämä ja muut yksityishenkilöiden pitämiä. Wredeby on Wredebyn kartanon mailla sijaitseva yksityinen lentopaikka, jonka päällikkö on alueen omistaja. Lieksa-Nurmeksen lentopaikan pitäjä on Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien tasan omistama osakeyhtiö eli kahden julkisyhteisön omistama osakeyhtiö, Lieksa-Nurmeksen Lentokenttä Oy. Lentoonlähtö- ja laskupaikkoina saadaan siviili-ilmailussa käyttää yksityisiä lentopaikkoja vain lentopaikan pitäjän luvalla tai suostumuksella. Lentopaikkojen käyttämisestä ilmailuun määrätään Suomen ilmailumääräyskokoelman OPS M1-6 määräyksessä. Lentopaikan pitäjän tulisi hakea ilmailuviranomaiselta lentopaikan vanhan pitoluvan lupaehtojen muutosta ja ilmoitettava sitten hyväksytyistä muutoksista ao. tavalla ilmailutiedotuspalvelulle lentäjille annettavien tietojen päivittämistä varten. VIEKIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIOMALLI JA RAHOITUS Kuten aikaisemmin on todettu, Vieki näyttäytyy lentoa valmistelevalle ilmailijalle yksityisenä lentokenttänä, vaikka onkin kahden julkisyhteisön omistaman osakeyhtiön ylläpitämä. Yksityisoikeudellisen osakeyhtiön tarkoituksena on kuitenkin tarjota kaikille seudun asukkaille ja yrityksille paikka ilmailuharrastukselle ja lentämiselle. Viekin lentokenttää ylläpitävällä osakeyhtiöllä on hallitus, jonka työskentelyyn osallistuvat Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien valtuustojen päätöksillään määräämät hallituksen jäsenet. Lentokenttäosakeyhtiölle ovat omistajakaupungit myöntäneet vuosittain pientä toiminta-avustusta. Viekin lentokentältä puuttuu tällä hetkellä pääkäyttäjä, joka kentällä viikoittain, jopa päivittäin toimiessaan, ottaisi valvonta ja huoltovastuuta. Viekin infrastruktuurin yksinkertaisuudesta johtuen pääkäyttäjältä edellytettävät taloudelliset ja muut resurssit; osaaminen, mahdollisuudet ja toiminnan laajuus eivät ole suuria tai muodosta monimutkaista kokonaisuutta. Suuri osa lentokentän toistuvista töistä on sopivia harrastusyhdistyksen toimesta suoritettaviksi ja tarvittavia koneita laitteineen on saatavissa käyttöön läheisiltä kyliltä ja maatiloilta. Kone- ja talkooyhteistyön kautta syntyy myös omistajuutta ja turvallinen 25

toimintaympäristö, jossa toimijat vaistomaisesti tietävät kuinka liikutaan ja ollaan, mikä on sopivaa ja yhdessä sovittua. Lentokentällä suoritettavat työt voivat tarjota sivuelinkeinoa ja pientä tuloa yhdelle tai kahdelle maatilayrittäjälle, kun lentokentän toiminta ensin liikkeelle lähdettyään laajenee ansiolentoihin, tapahtumiin ja koko aluetta, mukaan lukien kiitotie, käyttäviin toimintaviikkoihin ja harjoituksiin ympärivuotisesti. Uusin rahoituksen vaihtoehto on LEADER-toimintaryhmien jakama eurooppalainen pienimuotoisten hankkeiden tukimuoto, jota on tänä vuonna jaettu esimerkiksi Kuhmon lentokentälle ja aikaisemmin mm. Euran lentokentän kehittämiseen. Eurooppalaisen LEADER-ohjelman rahoitusta on mahdollista saada hankkeille, joissa on maaseudun kehittämisen näkökulma. Seinäjoen lentoasemalla rakennettiin paikalliselle ilmailukerholle lämmin ja kylmä halli sekä kerhotilat LEADER-rahoituksen vauhdittamana. LEADER-rahoituksesta päätettäessä paikallinen kehittämisyhdistys tutkii ehdotetun hankkeen ohjelmallisuuden, paikallislähtöisyyden, sitoutumisen, tuloksellisuuden, vaikuttavuuden, taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden, innovatiivisuuden ja yhteistoiminnan. Viekin lentokentän pitäjäksi ja pääkäyttäjäksi tarvitaan mahdollisimman pian jonkin ilmailulajin harrastukseen sitoutunut ja aktiivisen jäsenistön omaava rekisteröity yhdistys, joka osoittaa avoimuutta ja kykyä yhteistyöhön lentokenttäalueeseen jatkossa tukeutuvien yhdistysten ja ympäristön kyläyhdistysten kanssa. Jos yllä olevaan päädytään, tulee uudeksi pitäjäksi tulevan tahon kanssa tehdä lentopaikan pitosopimus. VAIHEIDEN KAUTTA KEHITTÄMINEN Viekissä on hyvän kokoiselle lentokentälle varattu maa-alue ja sillä on pieni, kohtuullisen kuntoinen kiitotie, joka hoidon puutteessa kiihtyvää tahtia rapistuu. Nykyinen kiitotie ja ympäristö ovat kunnostettuina, kapea rullaustie levennettynä ja pieni asemataso laajennettuna sopivia alle 10 paikkaisilla lentokoneilla tapahtuviin liikelentoihin ja ilmailuharrastamiseen moottorikoneilla sekä lennokeilla. Tyypillisellä suomalaisella lentokentällä on tuhat, ehkä vähän yli, harrasteilmailun lentoa ja muutama kymmenen, ehkä 20 liike-elämään liittyvää liikelentoa tyypillisen vuoden aikana. Viekissä pitää syntyä samalla tavoin lentokentän mahdollisuuksia vastaavaa toimintaa. Tässä Lieksa-Nurmeksen lentokentän käytön tehostamisen esiselvityksessä tutkitaan paikallista lentokenttätoimintaan seudun mahdollisuuksien kautta. 26

LISÄARVOJEN SYNNYTTÄMINEN VIEKIN LENTOKENTTÄALUEEN AVULLA Olen jakanut kehittämisen ideat kuuteen lisäarvoalueeseen, jotka ovat: - harrasteilmailun kaikki lajit - ansiolentäminen ja kaupallinen ilmailu - lentokenttäalueen yhteiskäyttö - yritykset ja teollinen tuotanto - matkailu ja ohjelmapalvelut - lentokentän sulkeminen ilmailulta Seuraavaksi tarkastelen lisäarvopotentiaaleja yksityiskohtaisemmin ja niiden kautta saavutettavissa olevia onnistumisten kanavoitumisia sekä verkostomaisen kysynnän ja tarjonnan syntymisen mahdollisuuksia. HARRASTEILMAILUN LISÄARVOJEN ALUE Ilma-alusrekisteristä löytyi neljä Lieksan, Nurmeksen tai Valtimon postinumeroille rekisteröityä ilma-alusta, joista vain yhden ultrakevyen lentokelpoisuustodistus oli voimassa. Yhdistysrekisterissä on seudun ilmailukerhoja monta, mutta niiden toiminta on yhtä lukuun ottamatta hiipunut. Historiallisina yksityiskohtina voi mainita kuinka Nurmeksen purjelentokerho välirauhansopimuksen nojalla lopetettiin 5.7.1945 ja Nurmeksen ilmailukerho perustettiin 7.1.1949. Lieksan ilmailukerho on perustettu 29.4.1992. Suomen ilmailuliiton jäsenyhdistyksiä on seudulla yksi. Karjalan liitäjät ry on Pielisen ympärillä, Kolilla ja järvien jäällä olevilla riippuliitoon soveltuvilla paikoilla toimiva aktiivinen ilmailukerho. Karjalan liitäjät on toiminut aikaisemmin jonkin verran myös Viekissä, mutta toiminta siellä on sittemmin loppunut ja lentämiseen käytetään paremmin lajin luonteelle sopivia paikkoja. Viekiä pitää toimintansa yhtenä pääpaikkana Pyhäselän RC-harrastajat ry, joka järjestää lentokentällä jälleen kesäkuun lopulla mallilennokkien SM-osakilpailun. Heidän toimintansa on aktiivista ja innokasta, lennätystä tapahtuu säännöllisesti ja aina useamman osallistujan toimesta. Osa lennättäjistä toisinaan myös yöpyy lentokentällä. Viitoituksen ja kunnollisen tuulipussin puuttuminen, ajoittain miltei ajokelvoton tie ja epäsiisteyttä aiheuttavan tavaran kertyminen lentokentän reunoille aiheuttaa haittaa harrastuksille. Vieki on lentokenttänä isojen radio-ohjattavien lennokkien lennätykseen yksi maan parhaista paikoista. Ilmailun ja varsinkin lennokkien kilpailutoiminnassa on paljon alalajeja, joiden kilpailutoiminta ja harrastaminen eivät vaadi puitteilta paljoa ja tapahtumien osallistujamäärä on melko pieni. Tärkeää on lentokentän ja ympäristön soveltuvuus lajiin ja helppous liikkumisen, majoituksen ja ruokailun järjestämisessä. 27