Urheiluseurojen verotuksesta Urheiluseuran verotusseminaari Turku
Esityksen rakenne Yleishyödyllisen yhteisön verotus: 1. Tuloverotus 1.1. Yhteisö 1.2. Yleishyödyllisyys 1.3. Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus 1.3.1. Elinkeinotoiminta 1.3.2. Verovapaa varainhankinta 1.3.3. Kiinteistötulo 1.4. Tuloverotuksen erityiskysymyksiä 1.5. Veronhuojennukset 2. Talkootyö 3. Urheiluseuran maksamat suoritukset 4. Arvonlisäverotus 5. Verohallinnon ennakkoratkaisut 6. Verotarkastus 7. Muutoksenhaku verotukseen 8. Muu verotus 9. Mistä lisätietoa VT Tuomo Nelimarkka 2
1. Tuloverotus Lähtökohta: 1) Yhteisö: TVL 3 2) Yleishyödyllinen yhteisö: TVL 22 3) Tuloverovelvollisuus: TVL 23 HuojennusL 1 Urheiluseuran verotuksessa yleishyödyllisyydellä ja tulolähteillä keskeinen merkitys VT Tuomo Nelimarkka 3
1.1. Yhteisö Lähtökohta tuloverotuksessa: Selvitettävä, onko urheiluseura yhteisö Asia yleensä selvä Tulkinnanvaraisia tilanteita ilmenee, kun toiminta aloitetaan tai kun toimitaan yhdessä TVL 3 4) kohta : Yhteisöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia, sijoitusrahastoa, yliopistorahastoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta. TVL 4 :ssä tarkoitettu yhtymä ei ole yhteisö VT Tuomo Nelimarkka 4
1.1. Yhteisö Rekisteröimätön yhdistys ei ole yhteisö verotuksessa yhtymä tulo verotetaan osakkailla KHO 1.2.1983/354: Yhdistyksen sääntöjen mukainen ja tosiasiallinen toiminta vastasivat yleishyödyllisen yhteisön toimintaa, eikä yhdistystä pidetty yhtymänä, vaikka rekisteriin merkitseminen viivästyi ja tapahtui verovuotta seuraavana vuonna. Yhteiseen lukuun harjoitettu toiminta esim. urheilukilpailujen järjestämiseksi KHO:1994-B-564: Yleishyödylliset yhteisöt olivat tehneet sopimuksen urheilutapahtuman järjestämisestä ja sen taloudellisesta vastuusta. Urheilutapahtuman järjestäminen sopimuksen perusteella ei tapahtunut liiketoiminnan muodossa eivätkä yhdistykset tältä osin muodostaneet elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustettua yhtymää. Sen sijaan urheilutapahtuman yhteydessä harjoitettu kulutustavaroiden myynti tapahtui liiketoiminnan muodossa. Tältä osin yhdistykset muodostivat tuloverolaissa tarkoitetun elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustetun yhtymän. Tulot verotettiin yhtymän osakkailla vrt. TVL 23.3 1) kohta VT Tuomo Nelimarkka 5
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 : Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. kaikkien yllä mainittujen edellytysten täytyttävä, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä VT Tuomo Nelimarkka 6
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 1) kohta: se toimii yksinomaan ja toiminnan tulee kohdistua yksinomaan yleisen hyvän tuottamiseen eikä se saa olla vain toiminnan sivutarkoitus laaja, itsenäinen elinkeinotoiminta saattaa johtaa yleishyödyllisyyden menetykseen, vaikka tulot käytettäisiinkin yleishyödylliseen tarkoitukseen ts. elinkeinotoiminnan tulee olla alisteisessa suhteessa verrattuna yleishyödylliseen toimintaan ei itse päätarkoitus elinkeinotoiminnan vaikutusta yleishyödyllisyyteen arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja kokonaisharkintaan perustuen VT Tuomo Nelimarkka 7
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 1) kohta: ja välittömästi yleiseksi hyväksi Välittömyys: Yleishyödyllisen urheiluseuran tulee itse toimia yleiseksi hyväksi eikä tehdä sitä muiden kautta KHO 25.1.1997/227: Yhdistystä, jonka tarkoituksena sen sääntöjen mukaan oli aatteellisesti ja aineellisesti tukea erään toisen yhdistyksen toimintaa, ei pidetty yleishyödyllisenä yhteisönä. KHO:n ratkaisukäytäntö ei välttämättä johdonmukaista välittömyyttä ei aina ole vaadittu, kun toiminta on koskenut esim. liikuntaa, sosiaalista toimintaa tms. Yleinen hyvä toiminnan laadulla saattanut olla arvioinnissa merkitystä Hyödyllistä toimintaa, joka pääasiallisesti edistää muita kuin yksityisiä tai taloudellisia intressejä VT Tuomo Nelimarkka 8
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 1) kohta : ja välittömästi yleiseksi hyväksi Tulojen rahastointi: Urheiluseura ei saisi laajasti rahastoida tulojaan, vaan niitä on yleensä vuosittain käytettävä yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen ellei yhteisön säännöt edellytä rahastointia tapauskohtainen harkinta laajemmalle tulojen rahastoinnille oltava perusteltu syy esim. laajat hankkeet VT Tuomo Nelimarkka 9
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 2) kohta : rajoitettuihin henkilöpiireihin Urheiluseuran toiminta ei saa kohdistua vain rajoitettuun henkilöpiiriin esim. tietty perhe, suku, ystäväpiiri, yrityksen henkilökunta jne. Pieni jäsenmäärä ei estä urheiluseuraa olemasta yleishyödyllinen, jos seuran yleishyödyllinen toiminta on tosiasiallisesti avointa kaikille ja ulospäin suuntautuvaa eikä jäsenyyttä pyritä aktiivisesti rajoittamaan. Huom. Urheiluseura ei ole yleishyödyllinen yhteisö, jos rajoittamattomaan henkilöpiiriin kohdistuu vain seuran myymä verollinen palvelu VT Tuomo Nelimarkka 10
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 3) kohta: se ei tuota taloudellista etua Urheiluseura: ei voi maksaa kohtuullista suurempaa palkkaa ei voi olla perustettu tiettyjen henkilöiden toimeentulon turvaamiseksi saa tuottaa voittoa, mutta voittoa ei saa jakaa jäsenille seuran intressipiiriin kuuluvalle maksetun suorituksen vastattava käypää hintaa Urheiluseuran lakkauttaminen: Urheiluseuraa ei pidetä yleishyödyllisenä, jos seuraa lakkautettaessa sen varat on sääntöjen tms. mukaan määrätty menevän perustajille tai muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoitukseen VT Tuomo Nelimarkka 11
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.1 3) kohta: se ei tuota taloudellista etua Jäsenten kustannusten minimointi: urheiluseura ei voi olla perustettu jäsenten kustannusten minimoimiseksi jäsenet voivat kuitenkin saada jäsenalennuksia, mutta niiden 1) on oltava tavanomaisia ja kohtuullisia ja 2) liityttävä yhteisön toimintaan VT Tuomo Nelimarkka 12
1.2. Yleishyödyllisyys TVL 22.2 : Esimerkkiluettelo yleishyödyllisistä yhteisöistä: Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaaajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta. Esimerkkiluettelolla ei suurta merkitystä TVL 22.1 :ssä säädetyt edellytykset yleishyödyllisyydelle tulee aina täyttyä VT Tuomo Nelimarkka 13
1.3. Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus TVL 23.1 : Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen elinkeinotulosta ja muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta. elinkeinotulosta veroa 24,5 % kiinteistötulosta veroa 6,1740 % (vuonna 2011 8,9804 %; vuonna 2012 7,5068 %) kaikki muut tulot yleishyödylliselle yhteisölle verovapaata tuloa merkittävä verovapaan tulon erä on myös TVL 23.3 :ssä mainittu varainhankinta VT Tuomo Nelimarkka 14
1.3.1. Elinkeinotoiminta EVL 1 : Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liikeja ammattitoimintaa. ratkaisu tehdään aina tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella punnittava sekä lieventäviä että raskauttavia seikkoja kokonaisuutena mitä useampi elinkeinotoiminnan tunnusmerkeistä täyttyy, sitä herkemmin toiminta katsotaan elinkeinotoiminnaksi lainsäätäjä ei ole taannut yleishyödyllisille yhteisöille kilpailuetua kilpailunäkökohdilla nykyisin entistä suurempi merkitys VT Tuomo Nelimarkka 15
1.3.1. Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä toimiminen kilpailuolosuhteissa vieraan pääoman käyttö, toiminnan riskialttius sitoutuneen pääoman suuri määrä toimintaan palkattu (ammattitaitoinen) henkilökunta ansiotarkoitus, voiton tavoittelu toiminnan laajuus, liikevaihdon suuruus toiminnan jatkuvuus, säännöllinen toistuvuus käyvän markkinahinnan veloittaminen suoritteista toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin tai palveluihin toiminnan kohdistuminen rajoittamattomaan henkilöpiiriin toiminta etäällä yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamisesta VT Tuomo Nelimarkka 16
1.3.2. Verovapaa varainhankinta Verovapaata varainhankintaa on (TVL 23.3. ): 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. VT Tuomo Nelimarkka 17
1.3.2. Verovapaa varainhankinta Arpajaiset, myyjäiset, urheilukilpailut, tanssi- ja muut huvitilaisuudet ja muu niihin verrattava toiminta: TVL 23.3 :n 1) kohdassa mainitut tilaisuudet on järjestettävä yhteisön toiminnan rahoittamiseksi, jotta toiminnan tuotot olisivat verovapaata tuloa Myös tilaisuuden yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatu tulo pääsääntöisesti verovapaata esim. tilaisuuden yhteydessä voidaan myydä lippuja kyseiseen tapahtumaan ja sen aikana virvokkeita ilman, että tuloa pidettäisiin yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona Toistuvat, suuret tapahtumat katsotaan yleensä elinkeinotoiminnaksi, ellei tapahtuma välittömästi edistä yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamista esim. messut, konsertit, tms. tapahtumat VT Tuomo Nelimarkka 18
1.3.2. Verovapaa varainhankinta Jäsenlehti ja muu yhteisön toimintaa välittömästi palveleva julkaisu: jäsenlehti: tulot lähinnä tilausmaksuista ja ilmoitustuloista tehdään pääasiassa asiasisällön takia, ei ilmoitustulojen hankkimiseksi käsitellään yhteisön kannalta jäseniä koskettavia tärkeitä asioita lehti lähetetään pääasiallisesti jäsenyyden eikä tilausten perusteella muutoin jäsenlehdestä saadut tulot elinkeinotuloa VT Tuomo Nelimarkka 19
1.3.2. Verovapaa varainhankinta Adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynti: Kannatustuotteita, joita myydään varainhankintana Ei tavanomaisia kulutushyödykkeitä Ei hankita itse tuotteen takia, vaan yhteisön toiminnan tukemiseksi Verovapaus ei aiheuta yleishyödylliselle yhteisölle kilpailuetua, koska tuotteen hinta ei ole markkinaehtoinen Verovapauteen vaikuttaa muun ohella myyntiaika, myyntipaikka, kohderyhmä ja tavaran luonne Tavanomaisesta myyntipaikasta tapahtuva jatkuva myynti rajoittamattomalle henkilöjoukolle katsotaan helpommin elinkeinotoiminnaksi VT Tuomo Nelimarkka 20
1.3.2. Verovapaa varainhankinta Bingopelin pitämisestä saatu tulo: Selkeä tilanne Bingoluvan saa vain yleishyödyllinen yhteisö Myös urheiluseurojen tukiyhdistysten bingot katsottu Verohallinnon ohjeen mukaisesti verovapaaksi varainhankinnaksi, jos kertyneet varat jaettu huomattavalta osin yleishyödylliselle perustajaseuralle poikkeus TVL 22.1 :n 1) kohdan pääsäännöstä arpajaisvero toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi.. VT Tuomo Nelimarkka 21
1.3.2. Varainhankinnan erityistilanteita Palvelukarttojen julkaisutoiminta: KHO 4.3.2010/411 Paikallinen Lions Club ry oli vuonna 2005 julkaissut palvelukartan, johon se oli myynyt mainostilaa. Julkaisutoiminnan tuotot olivat olleet 5 410 euroa ja kulut 3 330 euroa, joten nettotulo oli ollut 2 080 euroa. Tuotot olivat kertyneet paikallisilta yrityksiltä mainostilasta perityistä korvauksista, joiden oli esitetty olevan osaksi myös tukea yhdistyksen toimintaan. Mainosten hankinta oli tapahtunut talkootyönä. Palvelukartat oli jaettu ilmaiseksi kunnan asukkaille ja kesävieraille. Asukkaita kunnassa oli noin 12 000. Julkaisutoiminnasta saatu tulo oli käytetty erilaiseen avustustoimintaan. Yhdistys oli julkaissut palvelukarttoja vuosina 2001, 2003 ja 2005. Kun otettiin huomioon palvelukarttatoiminnan laatu ja laajuus sekä siitä saadun tulon vähäinen määrä, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei palvelukarttojen julkaisutoiminnasta saatua tuloa ollut pidettävä yhdistyksen veronalaisena elinkeinotulona vaan tuloverolain 23 :n 3 momentissa lueteltuihin tuloihin verrattavana verovapaana varainhankinnan tulona. VT Tuomo Nelimarkka 22
1.3.2. Varainhankinnan erityistilanteita KHO: Kun otettiin huomioon palvelukarttatoiminnan laatu ja laajuus sekä siitä saadun tulon vähäinen määrä, korkein hallintooikeus katsoi, ettei palvelukarttojen julkaisutoiminnasta saatua tuloa ollut pidettävä yhdistyksen veronalaisena elinkeinotulona KHO:n ratkaisussa vähäinen varainhankinta rinnastettu TVL 23.3 :ssä tarkoitettuun verovapaaseen varainhankintaan Mitä voidaan pitää vähäisenä tulon määränä? KHO:n ratkaisun mukainen tilanne tuskin edustaa vähäisen, verovapaan varainhankinnan ylärajaa Verotuskäytäntö ollut melko joustava KHO:n ratkaisu ei tarkoita sitä, että TVL 23.3 :n 1-5 kohdassa nimenomaisesti verovapaaksi varainhankinnaksi säädetyn toiminnan tulisi olla vähäistä, jotta se olisi verovapaata VT Tuomo Nelimarkka 23
1.3.2. Varainhankinnan erityistilanteita Kalentereiden myynti Urheiluseurojen kalenterimyyntiä on yleensä arvioitu KHO:n ratkaisun 4.3.2010/411 näkökulmasta Kalenterimyynnin tuloja ei ole katsottu elinkeinotuloiksi ainakaan silloin, kun: kalenterista maksettu selvää ylihintaa kalenterissa mahdollisesti olevista mainoksista maksettu ylihintaa kalentereiden sisältö ei verrattavissa yleisesti myynnissä oleviin kalentereihin kalenteritoimintaa harjoitettu pääosin vapaaehtoisvoimin kalenteritoiminnan tuotot käytetty yhteisön yleishyödylliseen tarkoitukseen toiminta laajuudeltaan samankaltaista kuin em. KHO:n ratkaisussa Voitaisiinko kalenterimyyntiä pitää TVL 23.3 :n 3) kohdan mukaisena toimintana? Vrt. KHO 7.2.1983/405 VT Tuomo Nelimarkka 24
1.3.2. Varainhankinnan erityistilanteita Kulutushyödykkeiden myynti: Yleishyödylliset yhteisöt harjoittavat toisinaan varainhankintatarkoituksessa myös tavanomaisten kulutushyödykkeiden myyntiä Esim. elintarvikkeet, pesuaineet, vaatteet, teatteriliput jne. Kulutushyödykkeiden myynti lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa, jos niitä myydään: jatkuvasti, laajalle asiakaskunnalle, ansiotarkoituksessa, käypään hintaan, kilpailuolosuhteissa jne. Esim. KHO 1994 T 40, KHO 1995 T 4016 ja KHO 1996 T 2648 HUOM. Kulutushyödykkeitä voidaan myydä verovapaasti TVL 23.3 1) kohdan tarkoittamissa tilanteissa VT Tuomo Nelimarkka 25
1.3.3. Kiinteistötulot Kiinteistötulot kiinteistön tuottamaa tuloa esim. vuokratulo kiinteistön käyttö joudutaan usein jakamaan yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön ja muuhun käyttöön käyttöä arvioidaan kiinteistön käyttäjän kiinteistössä harjoittaman toiminnan perusteella Kiinteistön käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) yleinen tai yleishyödyllinen käyttö verovapaata tuloa 2) muu kuin yleinen tai yleishyödyllinen käyttö veronalaista kiinteistötuloa a) maatalouden tulolähteen tuloa (MVL) tai b) henkilökohtaisen tulolähteen tuloa (TVL) 3) kiinteistö yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnan käytössä EVL 53 elinkeinotoiminnan tuloa VT Tuomo Nelimarkka 26
1.4. Tuloverotuksen erityiskysymyksiä Luottamuksensuoja VML 26.2 : Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaisesti, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, jos ei erityisistä syistä muuta johdu. Edellytykset tiukat Annetaan harvoin, mikä ilmenee myös KHO:n viime aikaisesta ratkaisukäytännöstä Luottamuksensuojan esteenä on useimmiten se, että asiasta ei ole viranomaisen noudattamaa käytäntöä tai ohjetta Viranomaisen noudattamalla käytännöllä tarkoitetaan nimenomaista kannanottoa juuri sellaiseen asiaan, josta on kysymys Käytäntö muodostuu verotuksen yhteydessä tehdyistä päätöksistä ja annetuista ennakkoratkaisuista Luottamuksensuojaa koskevat tulkintaongelmat usein esillä yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa VT Tuomo Nelimarkka 27
1.5. Veronhuojennukset Veronhuojennukset: Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veronalainen tulo voidaan yhteisön hakemuksesta huojentaa osittain tai kokonaan Huojennus merkittävä osa yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotuksen kokonaisuutta Kysymys ns. superyleishyödyllisistä yhteisöistä: mm. poliittisia puolueita, hyväntekeväisyys-, vammais- ja opiskelijajärjestöjä, urheiluliittoja, uskonnollisia yhdistyksiä ja nuorisoyhdistyksiä Huojennus voidaan myöntää vain silloin, kun 1) sitä pidetään peruteltuna yhteisön yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden ja 2) huojennus ei aiheuta huomattavaa kilpailuhaittaa VT Tuomo Nelimarkka 28
Yleishyödyllisen yhteisön tuloverotus Yleishyödyllinen yhteisö EVL MVL TVL Kiinteistötulo Kiinteistötulo = veronalaista tuloa = verovapaata tuloa VT Tuomo Nelimarkka 29
2. Talkootyö Ei määritelty verolainsäädännössä Tarkoitetaan yleensä toisen lukuun vastikkeetta tehtyä työtä, joka ei vaadi ammattitaitoa Talkootyösuoritukset voidaan jakaa neljään ryhmään: 1) perinteinen talkootyö 2) yhdistyksen lukuun tehtävä vastikkeeton työ 3) rekisteröidyn yleishyödyllisen yhdistyksen nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehty vastikkeellinen työ, joka voi olla A. yhdistyksen veronalaista elinkeinotoimintaa B. työtä, josta maksettu palkkio on työn suorittajan palkkaa tai työkorvausta C. verotonta talkootyötä 4) kolmannen osapuolen lukuun tehty työ, josta saatu palkkio lahjoitetaan edelleen VT Tuomo Nelimarkka 30
2. Talkootyö 1) Perinteinen talkootyö vastikkeetonta työtä, joka perustuu esim. ystävyys- tai sukulaissuhteeseen ns. vaihtotyö ei ole vastikkeetonta työtä! vapaaehtoista eikä siihen liity kolmansia osapuolia ei muodosta työsuhdetta vastikkeettomasta suorituksesta saatua hyötyä ei katsota veronalaiseksi tuloksi yleensä vailla verotuksellista mielenkiintoa VT Tuomo Nelimarkka 31
2. Talkootyö 2) Urheiluseuran lukuun tehtävä vastikkeeton talkootyö suoraan urheiluseuran hyväksi tehtävää vastikkeetonta työtä urheiluseuran toimintaan välittömästi liittyvää työtä, jossa ei ole mukana ulkopuolisia toimeksiantajia esim. urheiluseuran oman urheilukentän kunnostustyö ja lipunmyynti seuran järjestämässä tilaisuudessa vastikkeettomasta työstä saatu etu ei ole urheiluseuran veronalaista tuloa vastikkeettoman työn suorittajalle tai hänen läheisille ei saa tuon työsuorituksen perusteella antaa rahanarvoisia etuja esim. alhaisemmat leiri- tai jäsenmaksut tms. jos etuja kuitenkin annetaan, kysymys on työnsuorittajan palkasta, josta seuralla on ennakonpidätysvelvollisuus VT Tuomo Nelimarkka 32
2. Talkootyö 3) A. Urheiluseuran nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ, joka on veronalaista elinkeinotoimintaa Kun elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyvät (ks. dia 15 ja 16) KHO 2008:84: Harrastus- ja kilpaurheilua harjoittava yhdistys, joka oli yleishyödyllinen yhteisö, oli toimintansa tukemiseksi tehnyt vuonna 2006 kaupungin kanssa sopimuksen kaupunginteatterin naulakkopalvelujen hoitamisesta vuosina 2006-2009. Yhdistys oli hoitanut noita tehtäviä vuodesta 2003 lähtien. Kun otettiin huomioon tuottojen määrä, toiminnan jatkuvuus, ulospäin suuntautuminen, ansiotarkoitus ja kilpailuneutraalisuuden vaatimukset, yhdistyksen katsottiin harjoittavan naulakkotoimintaa arvonlisäverolain 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. Toiminta ei välittömästi edistänyt yhdistyksen yleishyödyllisen tarkoituksen toteutumista, joten naulakkopalvelu oli arvonlisäverolaissa tarkoitettu verollinen palvelu. Yhdistys oli verovelvollinen siitä saamastaan elinkeinotulosta. Yleensä pitkään kestävää, itsenäistä toimintaa, jota tehdään kilpailuolosuhteissa VT Tuomo Nelimarkka 33
2. Talkootyö 3) B. Urheiluseuran nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ, joka on työn suorittajan palkkaa Työ pitkäkestoista ja työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät: työtä tehdään vastiketta vastaan työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena työnantajan toimitettava ennakonpidätys ja maksettava palkan sivukulut käytännössä kysymys siitä, että talkootyöntekijä luovuttaa nettopalkkansa yhdistykselle VT Tuomo Nelimarkka 34
2. Talkootyö 3) C. Urheiluseuran nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ, joka on verotonta talkootyötä talkootyöstä saatu korvaus verovapaata, jos elinkeinotoiminnan tunnusmerkit eivät täyty eikä työstä saatu korvaus ole palkkaa Elinkeinotoiminta: ks. dia 15 ja 16 Palkalla tarkoitetaan (EPL13 ): Kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa Talkootyöstä saatua korvausta pidetään palkkana erityisesti silloin kun: työn tekee nimetty tai muutoin tehtävään ammattitaidon tai pätevyyden perusteella valikoitu henkilö; korvaus perustuu käytettyyn aikaan; työ ei liity toimeksisaaneen urheiluseuran omaan toimintaan; työ on pitkäkestoista. Veroton talkootyö on yleensä tilapäistä työtä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa ja jota ei tehdä kilpailuolosuhteissa esim. tilapäinen mainosten jakelu tai postitustyö VT Tuomo Nelimarkka 35
2. Talkootyö 4) Työn suorittajan omissa nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ, josta saatu korvaus lahjoitetaan urheiluseuralle Vastikkeellinen työ ei muutu verottomaksi talkootyöksi sillä, että työn suorittaja lahjoittaa tekemästään työstä saamansa palkkion yleishyödylliselle urheiluseuralle Korvaus yleensä työn suorittajan palkkaa, josta työnantajalla ennakonpidätysvelvollisuus Vain nettopalkan voi lahjoittaa edelleen Lahjasta ei veroseuraamuksia yleishyödylliselle urheiluseuralle VT Tuomo Nelimarkka 36
2. Talkootyö Esimerkki 1. Veroton talkootyö tavanomainen urheiluseura, jolla laajaa urheilutoimintaa yleishyödyllinen yhdistys tekee satunnaisia talkootöitä yksityisten ja yritysten pyynnöstä työtä ei mainosteta tai markkinoida työt eivät ammattitaitoa vaativia yhdistyksen toiminnasta saama tulo verovapaata korvausta talkootyöstä VT Tuomo Nelimarkka 37
2. Talkootyö Esimerkki 2. Varojen korvamerkintä yhdistys tekee satunnaisia talkootöitä vapaaehtoistyövoimalla työstä maksettava korvaus menee yhdistykselle, mutta vain työtä tehneiden henkilöiden lasten leirimaksujen kattamiseksi saatava korvaus työtä tehneiden henkilöiden palkkaa tai palkkiota seura maksajana toimitettava ennakonpidätys VT Tuomo Nelimarkka 38
2. Talkootyö Esimerkki 3. Talkootyö yhdistyksen hyväksi Yleishyödyllinen yhdistys järjestää urheilukilpailuja yhtenä osana yleishyödyllistä toimintaansa Urheilukilpailuissa toimii useita seuran jäseniä toimitsijoina vastikkeetta Toimitsijoina toimivat jäsenet eivätkä heidän läheisensä saa minkäänlaista rahanarvoista etuutta jäsenen vastikkeettoman työsuorituksen johdosta Vastikkeettomasta suorituksesta saatua hyötyä ei katsota urheiluseuran veronalaiseksi tuloksi VT Tuomo Nelimarkka 39
2. Talkootyö Esimerkki 4. Vastikkeeton työ urheiluseuran elinkeinotoiminnassa Yleishyödyllinen urheiluseura ylläpitää elinkeinotoiminnaksi katsottavaa kioskitoimintaa Työntekijät ovat 70 % vapaaehtoisia yhdistyksen jäseniä ja jäsenten vanhempia Vapaaehtoistyön käyttö ei muuta kioskin toimintaa muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi Kioskitoiminnan tulosta ei voi vähentää minkäänlaista laskennallista vapaaehtoistyön osuutta Kioskitoiminnan tuottoja ei voi kohdistaa vain työn suorittajien tai heidän läheisten hyväksi Jos näin kuitenkin tehdään, edun määrä on työn suorittajan palkkaa, josta urheiluseuran on toimitettava ennakonpidätys VT Tuomo Nelimarkka 40
2. Talkootyö KHO:n ratkaisukäytäntöä talkootyöstä: KHO 2008:84: Kaupunginteatterin naulakoiden hoito veronalaista elinkeinotoimintaa KHO 1988/5982: Järjestysmiestehtävien hoitaminen johdon ja valvonnan alaisena palkkaa KHO 1996/3792: Ääntenlasku vaaleissa palkkaa KHO 1983 II 602: Yötyövuorojen tekeminen työntekijöiden puolesta palkkaa KHO 1991 B 557: Urheiluseuran urheilupaikkojen hoitaminen ei palkkaa elinkeinotoimintaluonnetta ei ratkaistu, lipunmyynti ja mainosten jako - palkkaa VT Tuomo Nelimarkka 41
3. Urheiluseuran maksamat suoritukset Palkka ja luontoisedut Työsuhteessa Tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut, ellei erityisiä säännöksiä Urheiluseuralle vähennyskelpoista menoa, mikäli liittyy veronalaisen tulon hankintaan Työkorvaus Muusa kuin työsuhteessa esim. yrittäjälle maksettava korvaus Ei sivukuluja Ennakonpidätys, jos korvauksen saaja ei ennakkoperintärekisterissä Urheiluseuralle vähennyskelpoista menoa, mikäli liittyy veronalaisen tulon hankintaan VT Tuomo Nelimarkka 42
3. Urheiluseuran maksamat suoritukset Urheilijan palkkio tai palkka Urheilijalle veronalaista tuloa Urheiluseuralle vähennyskelpoista menoa, mikäli palkkio tai palkka liittyy seuran veronalaisen tulon hankintaa Palkatut urheilijat liittyvät usein ns. ammattiurheiluun, jota ei yleensä pidetä yleishyödyllisenä toimintana TVL 71 - matkakustannusten korvaukset 71.1 palkansaajille (työnantaja + työmatka) 71.3 vapaaehtoistyöntekijöille (matka yhdistyksen toimeksiannosta, ei työsuhdetta eikä palkanmaksua) Urheiluseuralle vähennyskelpoista menoa, mikäli liittyy seuran veronalaisen tulon hankintaan VT Tuomo Nelimarkka 43
3. Urheiluseuran maksamat suoritukset Tuloverolaki 71.1 : Kysymys urheiluseuran palkatuille työntekijöille maksettavista verovapaista matkakustannusten korvauksista Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työmatkasta saatu: matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, edellytyksenä, että työmatka kestää yli 10 h tai osapäivärahan osalta yli 6 h (ateriakorvaus) ja majoittumiskorvaus Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka työntekijä tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle. VT Tuomo Nelimarkka 44
3. Urheiluseuran maksamat suoritukset Tuloverolaki 71.3 : Kysymys vapaaehtoistyöntekijöille maksettavista, seuran toimeksiannosta tehdyistä matkoista maksettavista korvauksista Eivät muuten olisi verovapaita Edellytyksenä, että korvauksen maksajana oleva urheiluseura on yleishyödyllinen yhteisö Näistä matkakustannusten korvauksista verovapaata tuloa on: 1. Päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa; esim. 10 puolipäivärahaa ja 10 kokopäivärahaa 2. Majoittumiskorvaus; 3. Matkakustannusten korvaus muulla kuin julkisella enintään 2000 / kalenterivuosi myös asunnon ja työpaikan väliltä Rajat saajakohtaisia! VT Tuomo Nelimarkka 45
3. Urheiluseuran maksamat suoritukset Stipendit: Tuloverolaki 82 : Veronalaista tuloa ei ole 1) stipendi tai muu apuraha, joka saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten 2) tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto yksityisiltä yhteisöiltä saatuina verovapaita siihen määrään saakka, joka ylittää vuotuisen valtion taiteilija-apurahan määrän tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen jälkeen Tulkittu verotus- ja oikeuskäytännössä tiukasti Urheiluseuran antama stipendi esim. ansiokkaan toiminnan johdosta on saajan veronalaista tuloa Kysymys on yleensä seuran hyväksi tehdystä työstä maksetusta vastikkeesta VT Tuomo Nelimarkka 46
4. Arvonlisäverotus Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverovelvollisuus: ALV 3 : vähäinen toiminta (liikevaihto alle 8500 ) ei verollista ALV 4 : yleishyödyllinen yhteisö verovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona Poikkeus: tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun ottaminen omaan käyttöön Huom: AVL:n 4 luvussa on säädetty poikkeukset myynnin verollisuudesta esim. terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, koulutus jne. säädetyin edellytyksin verovapaata liiketoiminnasta (ALV 12 ) ja kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (ALV 30.1 ) voi kuitenkin hakeutua verovelvolliseksi VT Tuomo Nelimarkka 47
5. Verohallinnon ennakkoratkaisut Lähtökohdat Oikeusvarmuudella ja ennustettavuudella verotuksessa korostettu merkitys Verotuksella huomattava vaikutus verovelvollisen taloudelliseen asemaan, valintoihin, hinnoitteluun jne. Verotuksessa riskit suuremmat kuin monilla muilla oikeudenaloilla lainsäädäntö tulkinnanvaraista ja muuttuvaa verotuskäytäntö epäyhtenäistä veroviranomaisella poikkeuksellisen laaja harkintavalta Arvostuskysymysten vaikeus Ennakkoratkaisumenettely on merkittävä osa verooikeudellisten riskien hallintaa Ennakkoratkaisulla saa etukäteen Verohallintoa sitovan tiedon siitä, miten verotuksessa menetellään hakemuksessa kuvatussa asiassa VT Tuomo Nelimarkka 48
5. Verohallinnon ennakkoratkaisut Tuloverotus (1.1.2013 alkaen): VML 85 : Verohallinto voi verovelvollisen tai yhtymän kirjallisesta hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun tuloverotuksesta. Arvonlisäverotus: AVL 190 : Jos asia on hakijalle tärkeä, Verohallinto antaa kirjallisesta hakemuksesta ennakkoratkaisun siitä, miten lakia sovelletaan hakijan liiketoimeen. Myös keskusverolautakunta (KVL) voi antaa ennakkoratkaisun tuloverotuksesta ja arvonlisäverotuksesta lähinnä yleiseltä kannalta merkittävät asiat ennakkopäätösperuste tai intressiperuste Ennakkoperintä: EPL 45 : Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko ennakonpidätys toimitettava, tai mitä ennakonpidätystä toimitettaessa muutoin on noudatettava, Verohallinto ratkaisee asian suorituksen maksajan tai saajan kirjallisesta hakemuksesta (ennakkoratkaisu). VT Tuomo Nelimarkka 49