Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi
Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset Kunnan ja valtion työjako tulevaisuudessa Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kohderyhmä: miten kunnissa pystytään vastaamaan kasvavaan haasteeseen? Siirtyykö myös päätäntävalta ja resurssit kunnille? 2
Suomen väkiluku 5 460 000, josta työvoimaa 4 095 000 Työlliset 1 344 000 2 550 000 Työttömät Piilotyöttömät 1 227 000 Työvoiman ulkopuolella (ei työttömät) Alle 15- tai yli 74-vuotiaat (ei työvoimaa) 125 000 193 000 - Koulutuspolitiikka (koulutuksesta työhön) - Sosiaalipolitiikka (vaikeasti työllistyvät) - Työvoimapolitiikka (työstä työhön) - Elinkeinopolitiikka (yritysten toimintaedellytykset) 3
Kuntien velvoitteet Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet:» Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 1 & 2 )» Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)» Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki)» Työttömien terveyden edistäminen Uutta» Laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) Poistunut» Aluevelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 3 & 4. Kunta voi tuottaa myös muita, täydentäviä palveluita. Ne määrittyvät poliittisen tahdon mukaan. 4
Työllisyyden edistäminen kunnissa Elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen stimulointi mm. yritysten toimintaympäristöä kehittämällä ja turvaamalla paikallisesti riittävän monipuolinen elinkeinorakenne Vapaaehtoiset toimet työllisyydenhoidossa:» Projektit» Säätiöt» Sosiaaliset yritykset» Muu kolmas sektori» Palkkatuen kuntalisä» Työ- ja harjoittelumahdollisuudet» Maahanmuuttajien tuki» (Nuorten) työpajat Kunnat merkittäviä työnantajia -> työnantajarooli» Palkkatuettu työ, työkokeilut, oppilaitosharjoittelut, kuntouttava työtoiminta kunnan organisaatiossa» Haasteita ja uhkakuvia 5
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - TYP Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään www.kunnat.net/typ 6
Vaikeasti työllistyvien määrä kasvaa jatkuvasti 7
Muutokset heikentävät tilannetta Työmarkkinatukiuudistus lisää kuntien rahoitusvastuuta työttömien perusturvasta Aikuiskoulutuksen resurssit vähenevät Palkkatuen muutokset lisäävät kuntien työllistämiskustannuksia Työsopimuslaki vaikeuttaa myös pitkäaikaistyöttömien työllistämistä Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut keskittyvät ja ylikuormittuvat 8
Työmarkkinatukiuudistus Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta lisääntyi uudistuksen myötä 300-999 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työttömien työttömyysaikaisesta tuesta kunnat rahoittavat 50 % 1000 päivää ja yli työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta kunnat rahoittavat 70 % Aikaisemmin rahoitusvastuu oli 500 päivän jälkeen 50 % Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työmarkkinatuen maksaa kokonaisuudessa valtio 9
Uudistuksen kohderyhmä 9/2014 Työmarkkinatukikertymä 300-499 pv 18 520 Yli 500 pv 57 553 Yhteensä 76 037 Kohderyhmän koko Lähde: Kelan Kelasto-tilastotietokanta 10
Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta 500 000 000 450 000 000 400 000 000 Kompensaatio 75 miljoonaa 350 000 000 300 000 000 250 000 000 Kuntien maksuosuus ( ) työmarkkinatuesta 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 11
Kuntien työmarkkinatuen rahoitusosuus 2014 2015 Kompensaatio 248 miljoonaa 463 miljoonaa *** 75 miljoonaa *** 2015 kokonaan uutta rahoitusvastuuta 168 miljoonaa euroa 12
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa Kunnat voivat järjestää työllisyyden edistämiseen liittyviä palveluita itsenäisesti omana toimintanaan, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai ostopalveluina Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan tarpeisiin 13
Paikallistasolla Kunnat kohtaavat taantuman nurjat puolet paikallistasolla; inhimillinen ja taloudellinen ulottuvuus Työttömyyden pitkittyessä odotukset kuntien väliintulolle kasvavat, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden on rahoituksesta edelleen valtiolla Kuntien toimintamahdollisuudet ovat rajallisia ja uhkaavat edelleen kaventua (keinovalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus ) Kuinka vastuu, valta ja resurssit tulevaisuudessa jakautuvat? Voiko ratkaisuna olla yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tiivis yhteistyö paikallistasolla? 14
Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja erikseen sovittavalla tavalla myös työllistymistä edistävistä palveluista Resurssit varsinaisten julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen ovat TE-toimistoilla TYP-uudistus vuoden 2015 alusta lukien Työmarkkinatukiuudistus Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan yhdessä muiden työelämäosallisuutta lisäävien palvelujen kanssa muutoksia jo kesällä 2015 Osallistavan sosiaaliturvan rooli on kokonaisuudessa vielä epäselvä 15
Kehityskulkuja Monissa kunnissa on parhaillaan käynnissä YTneuvottelut ja jopa irtisanomisia. Kunta ei voi siinä tilanteessa itse työllistää palkkatuella rajoitusten takia ja palveluihin tehtävät muutokset saattavat aiheuttaa sen, ettei kuntouttavan työtoiminnan paikkojakaan ole enää yhtä paljon tarjolla Kunnat eivät nykyisessä suhdannetilanteessa pysty omilla toimillaan vaikuttamaan maksuosuuden kehityssuuntaan Korkea ja pitkittyvä työttömyys aiheuttaa merkittävän taloudellisen taakan kunnille Aktiivitoimien lisäys ja kuntien säästö passiiviajan maksuissa lisäisi valtion rahoittaman aktiiviajan kustannuksia 16
Kunnissa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö eli heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen kehittäminen ja aktiivinen polutus työelämään on hautautumassa työttömien perusturvan rahoitusvastuun siirtelyyn Rahoitusvastuun siirto ei ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta eikä ole linjassa hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten kanssa Passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee rakennemuutoskuntia epäreilusti ja heikentää kaikkien kuntien resursseja panostaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon, sillä myös aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia 17
Uudet mahdollisuudet Kansainvälisiä kokemuksia taustalla Julkiset hankinnat Vaikuttavuusinvestoinnit ja sosiaaliset bondit Järjestöjen uusi rooli Työpankkitoiminnan tulevaisuus Avustavat työtehtävät ja työelämän monimuotoisuus Yritysyhteistyö ja muu työnantajayhteistyö Henkilöstöpalveluyritykset ja muut yksityiset palvelun tuottajat TYP-toiminnan hyödyntäminen Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava» Uusi hallitusohjelma 18
Kuntaliiton tavoitteet Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa. Turvata kuntien taloudelliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle. Vahvistaa kuntien mahdollisuuksia järjestää työmarkkinatuen saajille työllistymistä edistäviä palveluja Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien palvelujen järjestämisessä. Edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheitä työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta. 19
Kuntaliiton esitykset 1. Työllisyyden kuntakokeilun toinen vaihe» Työllisyyden kuntakokeilua syvennetään ja laajennetaan sisällöllisesti kattamaan kaikki työmarkkinatuen saajien tarvitsemat työvoimapalvelut. 2. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen vahvistaminen» Selvitetään mahdollisuudet koota ammatillinen aikuiskoulutus yhdeksi kokonaisuudeksi. 20
Kiitos mielenkiinnosta tommi.eskonen@kuntaliitto.fi 21