Liikunta- ja bänditilaselvitys 2015 Keran osayleiskaava 27.4.2015 Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos
Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee molemmin puolin Keran juna-asemaa. Tulevaisuudessa Keran asema on yksi Espoon kaupunkiradan asemista. Keran osayleiskaava mahdollistaa työpaikkavaltaiselle alueelle 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.11.2014, että Keran osayleiskaava-alue soveltuu suurhallin sijaintipaikaksi. 7 Alue soveltuu sijaintinsa ja väestömääränsä vuoksi erinomaisen hyvin liikuntaja muun harrastustoiminnan suurhallin sijaintipaikaksi, jonka ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä, Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti 23.4.2015 esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Keran/Kilon alueen tilatarpeet (liikuntapuisto ja liikunta-/nuorisotila) on vahvistettava kaavoituksella. Päätöksen selostuksessa todetaan seuraavaa: Keran alueelle kaavoitetaan uusi asuinalue. Alueelle tulee tehdä riittävät liikunta-aluevaraukset. Alueelle tulevat koulut vaatinevat ainakin yhden ison pallokenttäalueen. Myös sisäliikuntatilalle ja esim. sisäskeitille sijainti olisi hyvä. Nuijalan ja Kuninkaisten tilastoalueilla on vuonna 2024 ennusteiden mukaan yhteensä yli 12 000 asukasta. Sisäliikuntahallit ovat Espoossa pääsääntöisesti keskittyneet kaupunkikeskuksien urheilupuistoihin. Urheilupuistoja Espoossa on viisi (Espoonlahti, Keski-Espoo, Leppävaara, Matinkylä, Tapiola). Suurin urheilupuistoista on Leppävaaran urheilupuisto, joka on myös Keran osayleiskaavaa lähinnä oleva urheilupuisto. Leppävaaran urheilupuiston läheisyyden takia liikuntahallille on tässä selvityksessä pyritty löytämään toisenlaisia liikuntamuotoja kuin mitä perinteisissä liikuntahalleissa on tarjolla. Mahdollisen liikuntahallin sijainti kävelyetäisyydellä Keran juna-asemasta lisää erityisesti liikuntahallin saavutettavuutta pääkaupunkiseudulla julkisella liikenteellä. Sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä mahdollistaa myös nuorten itsenäisen liikkumisen halliin. Tässä selvityksessä on käyty läpi erilaisia vaihtoehtoisempia liikuntamuotoja, joilta puuttuu kokonaan sisähalli Espoosta tai nykyiset hallipalvelut ovat riittämättömät. Näiden liikuntamuotojen sisähallitilannetta on tarkastelu pääkaupunkiseututasolla. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu Keran osayleiskaava-alueen mahdollisuuksia bänditilojen kannalta. Liikuntahalli voidaan sijoittaa olemassa olevaan rakennuskantaan. Tällöin pystytään säilyttämään alueen rakennuskannan historiallista kerroksellisuutta, mikä vaikuttaa positiivisesti alueen tulevaan imagoon ja yhteisöllisyyteen. Tähän selvityksessä on tarkasteltu kolmea työpaikka-/varastorakennusta Keran osayleiskaavan alueelta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös, että liikuntahallin ylläpito hoidetaan pääasiassa urheiluseurojen ja muiden yhdistysten yhteistyönä. Vertailtaessa järjestöjen ja yksityisen toimijan ylläpitämien sisähallien sisäänpääsy-/käyttömaksuja, voidaan todeta, että järjestöjen ylläpitämissä sisähalleissa sisäänpääsy-/käyttömaksut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin yksityisen toimijan. Järjestöjen ylläpitämät sisähallit ovat myös ulkoisesti rouheampia, joka osaltaan myös kuuluu vaihtoehtoisten liikuntamuotojen kulttuuriin. Joidenkin vaihtoehtoisten liikuntamuotojen pääasiallinen toimintakenttä onkin urbaani kaupunkitila. 1
Kuva. Liikuntahallit Espoossa. (Pääkaupunkiseudun palvelukartta 2015) 2
Vaihtoehtoiset urheilulajit Olympiakisojen ainoat mitalit tulevat Suomeen leppoisasti ja hymyillen urheilevien lumilautailijoiden mukana. Aikana, jolloin kuntien hyvin hoidetut urheilukentät ovat tyhjillään, nuorisoa voidaan etsiä skeittipuistoista ja kiipeilemästä kaupunkien rakenteilla. Onko kilpaurheilun järjestelmä elänyt oman aikansa ohi? (Itkonen & Tolonen 2010) Vaihtoehtoisen urheilun ilmiötä on määritelty monilla eri termeillä, joita ovat esimerkiksi extreme-, postmoderni- ja elämäntapaurheilu sekä vaihtoehtoinen ja uusi urheilu. Termit käsittävät laajalta alalta yksilöityneitä urheilullisia aktiviteetteja, joita ovat esimerkiksi rullalautailu, surffaus ja kalliokiipeily. Vaihtoehtoinen urheilu käsittää lajeja laajalta alalta. Siihen sisältyvät kaikki ne lajit, jotka poikkeavat tai eivät sovi länsimaisen suoritusurheilun kategoriaan. (Itkonen & Tolonen 2010) Urheiluseuratoiminnalla on edelleen merkittävä osa nuorten kokonaisliikunnassa. Itkosen & Tolosen tutkimus osoittaa, että nuorten omaehtoisia uusia liikuntamuotoja olisi tuettava ja kehitettävä urheiluseuratoiminnan rinnalla. Tämän avulla voitaisiin parantaa nuorten terveydellistä, liikunnallista ja yhteisöllistä hyvinvointia nuorisoryhmien itse tuottamien ruumiillisten kokemusten kautta. Vaihtoehtoisten urheilulajien kasvaessa niitä aletaan ymmärtää ja tukea, jolloin ne liitetään myös osaksi valtakulttuuria ja kilpaurheilun järjestelmää. Näin voidaan katsoa käyneen esimerkiksi lumilautailulle. Täytyy muistaa, että lajin suosio ei vaikuta sen mahdollisuuteen tarjota yksilölle liikunnallisia elämyksiä. Jokaisen oma harrastus on merkittävä osa monimuotoista liikunnallista kokonaiskulttuuria. Tutkimalla uusia lajeja voidaan tuoda esiin harrastajien näkemyksiä siitä, minkälaista heidän oma lajitoimintansa on ja miten sitä mahdollisesti voitaisiin tukea. (Itkonen & Tolonen 2010) Iivo Itkonen & Tomi Tolonen: RULLALUISTIMET, NUORISO JA KAUPUNKI Bleidaus elämäntapaurheiluna. Kasvatustieteen pro gradu tutkielma, Itä-Suomen yliopisto 2010. Seuraavaksi on käsitelty erilaisia vaihtoehtoisia urheilulajeja, jotka on pääkaupunkiseudulla tunnistettu. Osaa lajeista on mahdollista harrastaa kesäisin joko niille tarkoitetuissa harrastuspaikoissa kuten skeittipuistossa tai luovasti kaupunkiympäristössä. Näille lajeille on luotu myös mahdollisuuksia talviharrastamiseen erilaisissa sisähalleissa. Pääsääntöisesti nämä talviharrastamiseen tarkoitetut hallit sijaitsevat Helsingissä. Osa vaihtoehtoisista urheilulajeista tarjoaa jo tänä päivänä mahdollisuuksia ns. oheisliikuntatunteja perinteisille liikuntaharrastuksille kuten mm. jääkiekolle ja jalkapallolle. Espoossa on perinteisille liikuntamuodoille tarkoitettuja urheiluhalleja hyvin tarjolla. Keran sijainti rantaradan varrella ja Kehä II:n vieressä tarjoaa hyvän sijainnin vaihtoehtoisten urheilulajien liikuntahallille. Halli pystyisi myös hyödyntämään nykyisiä vanhoja teollisuus- ja varastokiinteistöjä, eikä se kilpailisi lähellä sijaitsevan Leppävaaran urheilupuiston toimijoiden kanssa. 3
Kuva. Vaihtoehtoiset urheilulajit pääkaupunkiseudulla 2015. 4
Skeittaus Skeittauksen eli rullalautailun perusideana on tehdä rullalaudalla erilaisia temppuja. Lajia voi harrastaa hyvin monella eri tavalla: erilaisia vaihtoehtoja on äärettömän teknisistä tasamaan tempuista aina huimapäisiin stunt-tyylisiin hyppyihin ja lisäksi mahdollisia erityylisiä skeittipaikkoja on lukematon määrä. Espoon kaupungin vastuulla olevia ulkoskeittipaikkojen nykytila ja kehittämistarpeet on määritelty Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024 ja palveluverkkotarkastelussa. Espoossa on kaupungin yleisten alueiden skeittipaikkoja seitsemän kappaletta. Ohjelmassa on määritelty 14 uutta ulkoskeittipaikkaa. Pääkaupunkiseudulla on viisi sisähallia, joissa skeittaaminen on mahdollista. Yksi sisähalleista sijaitsee Espoon Tapiolassa, Tuulimäen väestönsuojassa. Tuulimäen sisäskeittihallin lisäksi halleja on Helsingin Kontulassa (Luupin skeittihalli), Vallilassa (Valli Indoor Park) ja Vantaalla Korsossa (Sokevahalli) ja Tammistossa (SuperPark). Espoossa on todettu tarve myös uudelle skeittihallille, joka parantaisi lajin harrastusmahdollisuuksia talvikaudella. Espoossa toimii Espoon rullalautailijat ry, joka ylläpitää Espoon skeittihallia. Espoon skeittihallissa ainoastaan skeittaaminen on sallittua (scoottaminen ja bmx kielletty). Helsingin Kontulassa on skeittauksen lisäksi sallittu bmx-pyöräily kerran viikossa, Vallilassa on sallittu skeittauksen lisäksi scuuttaus ja rullaluistelu. Vantaan Korsossa skeittauksen lisäksi on sallittu scoottaus, rullaluistelu ja bmx-pyöräily. Vantaan Tammistossa on sekittaus, scoottaaminen ja bmx-pyöräily sallittuja. Sisähallit ovat maksullisia. Taulukko. Pääkaupunkiseudun sisäskeittihalleja käyttävien lajien vertailu. Tuulimäen väestönsuoja Luupin skeittihalli Valli Indoor Park Sokevahalli SuperPark skeittaus X X X X X scoottaus X X X rullaluistelu X X bmx-pyöräily X* X X *) yksi harjoitusvuoro viikossa www.rullalauta.fi/espoo www.rullalauta.fi Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024 ja palveluverkkotarkastelu sokevahalli.fi/ luuppi.munstadi.fi/skeittihalli/ www.facebook.com/valliindoorpark www.superpark.fi/vantaa 5
Kera Kuva. Nykyiset, tulevat ja tarpeelliset skeittipaikat Espoossa. (Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024 ja palveluverkkotarkastelu) 6
Scoottaus Scoottaus eli temppupotkulautailu on samantapainen laji kuin skeittaus ja BMX-pyöräily. Laji lainailee temppuja sekä BMX-pyöräilystä että skeittauksesta, lajilla on myös omia vain scoottausta varten kehitettyjä temppuja. Lajin aloittaminen on helpompaa kuin esim. skeittauksen, koska tasapainossa on helpompi pysyä potkulaudan tangon avulla. Scoottaus on varsin nuori laji ja suosittu erityisesti 10-15 -vuotiaiden keskuudessa. Lajin talviharrastusta hankaloittaa sisähallivuorojen puuttuminen skeittihalleista. Kesäisin scoottausta voi harrastaa samoissa paikoissa kuin skeittausta ja BMX-pyöräilyä. Talvisin scoottaus on mahdollista ainoastaan Sokevahallissa, SuperParkissa ja Valli Indoor Parkissa, joka onkin ensisijaisesti scoottaushalli. www.finscooter.com Helsingin Uutiset 8.11.2011 Vuosien vääntö toi scoottausvuoron. Helsingin Uutiset 26.11.2012 Vallilaan tulee scoottaushalli. BMX BMX eli Bicycle Motocross on nimensä mukaan motocrossia polkupyörällä. BMX:n alkuperäisessä muodossa, racingissa, kisataan motocrossrataa muistuttavalla radalla siitä, kuka on ensimmäisenä maalissa. Kisassa radalla ajaa yhtä aikaa parhaimmillaan kahdeksan pyöräilijää. BMX-pyörä on yleisesti tunnettu myös temppupyöränä. Temppuja tehdään BMX freestylen alalajeissa, joita ovat dirtti, ramppi, street ja flätti. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat Suomen pyöräilyunionin pump track -ratahanketta. Radalla on mahdollista ajaa pyörien lisäksi skeitillä, rullaluistimilla ja scootilla. Pump trackin juuret juontavat BMX-pyöräilyyn. Radalla on tarkoitus säilyttää pyörän vauhti pumppaamalla ohjaustangosta, eikä käyttää polkimia. http://www.odetobmx.com/bmx-racing.html http://www.hs.fi/kotimaa/a1394181533575 (Uudenlainen pyöräilyrata luo vauhdin hurmaa Messukeskuksessa. Pyöräilyn lajiliitto toivoo ratojen leviävän lähiliikuntapaikoille ja koulujen läheisyyteen) http://en.wikipedia.org/wiki/pump_track BMX Racing BMX Racing eli pyöräkrossi on alun perin Kaliforniasta 60-luvun lopussa alkanut laji, jonka motocrossista innostuneet lapset ja nuoret kehittivät halvaksi ja tehokkaaksi harjoittelumuodoksi. BMX Racing tuli olympialajiksi 2008 Pekingissä. Vuonna 2014 Suomessa on käytössä viisi ajokelpoista bmx-racing rataa (Helsinki, Lahti, Mikkeli, Tampere ja Turku). Muita harjoituskäyttöön soveltuvia ratoja on myös muutama (Siuntio, Porvoo, Hattula). Helsingin Kivikon pyöräkrossiparkki on Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä BMX Racing - eli Pyöräkrossirata. Rata valmistui 4.5.2013. Radan rakensi Lemminkäinen Oyj ja se on Helsingin kaupungin Liikuntaviraston omistuksessa. Toiminnasta vastaa Pyöräkrossiparkki Oy sekä seura BMX Helsinki Ry. 7
BMX-pyöräilyn tavoitteena on kasvattaa harrastajamääriä ja kehittää lajia kokonaisvaltaisesti. Huipulle tähtääville urheilijoille halutaan luoda kunnon edellytykset maailman huippujen tavoittelemiseen. http://www.pyorakrossiparkki.fi/ http://bmxracing.fi/ http://www.sport.fi/olympiakomitea/sport-finland/ajankohtaista/bmx-pyoraily-tavoitteleemaltillista-kasvua-ja-kansainvalistymista BMX Freestyle BMX Freestyle-lajeja voi harrastaa sisähalleista Luupin skeittihallissa, SuperParkissa ja Sokevahallissa. Freestyle-lajeja ovat dirtti, ramppi, street ja flätti. Bmx-pyöräilijöiden hyppytemppujen harjoitteluun tarkoitetut foampitit eli vaahtomuovialtaat löytyvät Helsingin Herttoniemestä Boulderkeskus Isatiksesta ja Vantaan Tammiston SuperParkista. Rullaluistelu Freestylerullaluistelu Freestylerullaluistelu eli bleidaus on extreme-urheilulaji jota harrastetaan lajia varten suunnitelluilla inline-rullaluistimilla. Lajissa keskitytään erilaisten temppujen tekemiseen. Harrastepaikkoja ovat rullalautapuistot, vertit sekä erilaiset kaupunkiympäristössä sijaitsevat temppujen tekemiseen soveltuvat paikat. Freestylerullaluistelua voi harrastaa Valli Indoor Parkissa ja Sokevahallissa. www.bleidaus.fi Roller derby Roller derby on urheilulaji, jossa kilpailijat rullaluistelevat. Tämä kontaktilaji syntyi Yhdysvalloissa jo 1920-luvulla. Lajista on kaksi versiota: kaltevalla radalla pelattava banked track sekä tunnetumpi pelimuoto flat track, jota pelataan tasaisella alustalla. Roller Derby on nopeatempoinen joukkuepeli, joka vaatii nopeutta, strategiaa ja urheilullisuutta. Lajin suosio on suurta, uusia seuroja syntyy viikoittain ympäri maailmaa. Roller derby on pääasiassa naisten laji (K-18), mutta harrastusmahdollisuuksia on myös miehille ja nuorille. Helsigissä toimii kaksi roller derby -seuraa: Helsinki Roller Derby ja Kallio Rolling Rainbow. Junioritoimintaa (10-17 -vuotiaille) järjestetään Tapanilan urheilukeskuksessa. Aikuisten harjoituksia ja tapahtumia järjestetään mm. Tapanilan urheilukeskuksessa, Pasilan urheiluhallissa, Kallion urheiluhallissa ja Helsingin jäähallissa. Kesäisin ulkoharjoituksia järjestetään mm. Suvilahdessa ja Väinämöisen kaukalossa Helsingin Töölössä. www.helsinkirollerderby.com rollingrainbow.com fi.wikipedia.org/wiki/roller_derby 8
Taitoliikuntalajit Parkour Parkour on 1980-luvulla Ranskassa kehitetty liikuntalaji, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman sulavasti, nopeasti ja tehokkaasti paikasta toiseen. Parkourissa pyritään hyödyntämään kaikkia ympäristön esineitä ja rakenteita nopeaan ja katkeamattoman sulavaan liikkeeseen. Parkour kehittää yleiskuntoa, lihaskestävyyttä ja sitkeyttä sekä vahvistaa luustoa. Monipuolisen akrobaattisuutensa vuoksi laji kehittää erityisesti myös koordinaatiokykyä ja muuta kehonhallintaa. Lajilla on Suomessa alati kasvussa oleva harrastajakunta. Enemmän tai vähemmän aktiivista harrastajia arvioidaan olevan yli 5000. Suuret kaupungit ovat painottuneet mutta harrastajia on myös hyvinkin pienillä paikkakunnilla. Tyypillinen harrastaja on 14 15-vuotias poika, jolla on liikuntataustaa, mutta harrastajakunnan hajonta on laajaa. Ohjattua parkour liikuntaa sisätiloissa tarjoavat Espoossa Espoon telinetaiturit (Tuulimäen väestönsuoja), Tempputemmellys (7-14 -vuotiaille, Espoonlahti), Gymi (7-13 -vuotiaille, Niittykumpu). Espoon työväenopisto tarjoaa keväällä 2015 parkour-peruskurssin yli 12 - vuotiaille Tapiolassa. Aikuisille parkourohjausta tarjoaa Helsingissä mm. Parkour Akatemia ja Taitoliikuntakeskus. Joihinkin sisäparkousaleihin sisältyy myös muutakin liikunnallista toimintaa, jotka tähtäävät kehonhallinnan ja motoriikan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen voimistelun ja akrobatian keinoin. Näissä halleissa on parkourvälineistön lisäksi tarjolla täten myös mm. trampoliineja, volttiratoja, permantoalueita ja telinevoimisteluvälineitä. Tällaiset tilat tarjoavat myös mahdollisuuksia järjestää ohjattuja oheistreenejä mm. jalkapalloilijoille, jääkiekkoilijoille, koripalloilijoille. fi.wikipedia.org/wiki/parkour parkour.fi parkourkeskus.fi www.taitoliikuntakeskus.fi www.f4.fi Aikuisten sirkusakrobatia Espoossa on lapsille hyvin tarjolla sirkusopetusta mm. Espoon esittävän taiteen koulussa (ESKO), jolla on kaksi sirkusopetustilaa: Järvenperän koulun sirkustila ja Kannunsillan sirkustila. Lisäksi opetusta järjestetään Kirstin päiväkodin liikuntasalissa. Aikuiset voivat sirkusakrobatiaa harrastaa pääsääntöisesti Helsingissä mm. Kaapelitehtaalla ja Suvilahdessa. www.esko.fi 9
Kiipeily ja boulderointi Kiipeily alkoi Suomessa 1950-luvulla. Vielä 1980-luvun alussa harrastajien määrä oli vähäinen. 1990-luvulla alkoi lajin voimakas kasvu sisäseinien rakentamisen myötä. 2000- luvulla laji on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan: 2006 lopussa Suomessa oli arviolta noin 6 000 kiipeilyn harrastajaa. Nykyään eri kiipeilytavat ovat kehittyneet liikunta- ja urheiluharrastuksiksi, kuten seinä-, jää-, kallio-, puu- ja vuorikiipeily. Turvallisuussyistä ennen harrastukseen ryhtymistä on syytä käydä kurssi tai perehtyä turvallisuusmääräyksiin itsenäisesti tai asiantuntijan opastuksella. Kallio- ja seinäkiipeilyä voidaan harrastaa useilla eri tavoilla. Boulderoinnissa keskitytään voiman ja ketteryyden parantamiseen kiipeilemällä haastavia reittejä ilman varmistusköyttä yleensä matalalla, jolloin loukkaantumisen riski pudotessa on pieni. Usein boulderointipaikan alle laitetaan patja turvaamaan putoamista. Yläköysikiipeilyssä köysi kiinnitetään kallion tai seinän yläosaan, jolloin köysi kulkee kiipeilijän valjaista yläköysipisteen kautta varmistajalle. Liidatessa kiipeilijä kuljettaa köyttä ylöspäin kiinnittäen sitä samalla seinään tai kallioon. Espoossa kiipeilyä on mahdollista harrastaa ulkona Nuuksion kiipeilykalliolla Solvallassa. fi.wikipedia.org/wiki/kiipeily www.boulderkeskus.com/fi/ www.kiipeilyareena.com/ www.visitespoo.fi Taulukko. Hallikokoja ja hallien aikaisempi toiminta. Halli Koko Edellinen toiminta Sokevahalli 600 m2 Sokeva talo Valli Indoor Park n. 1 000 m2 Helsingin teräshuonekalutehdas Tuulimäen väestönsuoja Luupin skeittihalli n. 2 000 m2 SuperPark n. 7 000 m2 Keskon terminaali Parkourkeskus 400 m2 Taitoliikuntakeskus Hietalahden telakka Boulderkeskus - Konala n. 800 m2, seinä n. 1 000 m2 Boulderkeskus - Isatis 1 600 m2, 5 m korkea 10
Treenitilat bändeille ja muusikoille Teosto ja Helsingin kaupunginmuseo keräsivät loka-marraskuussa 2012 yhdessä Suomen Jazz & Pop Arkiston kanssa tietoa ja kuvia Helsingin treenikämpistä ja muista paikoista, joissa musiikkiyhtyeet ovat harjoitelleet ja harjoittelevat nyt. Teoston kyselyyn vastasi 275 helsinkiläistä bändiä. 83 % vastaajista piti harjoitustilojen määrää Helsingissä riittämättömänä. Bändeistä 27 % kertoi harjoittelevansa bändihotelleissa. Yli 30 %:n harjoitustiloina ovat sen sijaan liikehuoneistot tai varastotilat. Vastaajista 85 % maksaa treenitilastaan ja tavallisin käytäntö on kuukausittainen tilavuokra (95 %). Treenikämpän vuokrat ovat Helsingissä keskimäärin 480 euroa kuukaudessa. Jos bändit jakavat saman tilan, yhden bändin osuus on noin 180 euroa kuukaudessa. Yksittäiset henkilöt maksavat tilasta noin 50 euroa kuukaudessa. Helsinkiläisbändit antoivat eniten kiitosta treenikämppänaapureistaan ja soittoaikojen joustavuudesta. Moitetta sen sijaan annettiin vuokrista, sisäilman ongelmista, äänieristyksen, WC-tilojen ja siisteyden puutteista. www.teosto.fi/teosto/uutiset/treenikämpä-nyt-onko-treenikämppiä-riittävästi Helsingissä tehdyn selvityksen tuloksista on havaittavissa yksi asia: treenikämpät keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin. Helsingissä keskittymät ovat Vallilassa, Lauttasaaressa, Herttoniemessä, Pitäjänmäellä, Ruoholahdessa ja Punavuoressa. Mikä näitä alueita yhdistää? Kaikissa on paljon vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joissa vuokrat ovat halpoja. Alueita yhdistää myös se, että kaikissa niissä on käynnissä suuri muutos kaupunkirakenteessa. Vanhat teollisuuskiinteistöt ovat häviämässä Helsingin keskustan lähettyviltä, ja alueita kaavoitetaan asuinkäyttöön. Pääkaupunkiseudulla on suuri pula asunnoista. Helsingin treenikämppäselvityksen mukaan 31 % treenikämpistä sijaitsee liikehuoneistoissa tai teollisuusrakennuksissa, jotka eivät ole bändihotelleja eivätkä minkään järjestön käytössä. www.teosto.fi/teosto/blogi/musiikintekijät---osallistukaa-kaupunkinne-suunnitteluun Espoon kaupungin kulttuuripalvelut vuokraa bändeille harjoitustiloja Tapiolan Tuulimäen väestönsuojassa. Osassa Espoon nuorisotiloista järjestetään omaan bänditoimintaa. Kaupungin tarjoamien bändiharrastusmahdollisuuksien lisäksi Espoossa toimii useita eri musiikkiopistoja, jotka tarjoavat soitin- ja bändiopetusta. Bändien harjoitustiloja vuokraavat pääsääntöisesti yksityiset toimijat. Todennäköisesti tilanne Espoossa vastaa Teoston ja Helsingin kaupunginmuseon helsinkiläisistä bändeistä tekemän tutkimuksen kanssa. Keran osayleiskaava-alue on murrosvaiheessa ja alueella sijaitsee vanhoja teollisuus- ja toimistokiinteistöjä, mikä on Teoston tutkimuksen mukaan otollinen paikka bändien harjoitustiloille. Pidempiaikaisen bänditoiminnan turvaaminen alueelle edellyttäisi erilaisten vapaa-ajan toimintojen keskittämistä samaan säilytettäväksi haluttavaan kiinteistöön. Tällöin bänditoiminta ja -harjoitustilat voisivat olla yksi rakennuksen toimijoista vaihtoehtoisten liikuntamuotojen lisäksi. 11
Kuva. Espoon musiikkiopistojen toimipisteet 2015. 12
Suurhallin sijaintivaihtoehdot Keran osayleiskaava-alueella sijaitsee paljon erikokoisia toimisto- ja teollisuusrakennuksia. Alueen maankäytön paikoittain voimakkaan muutoksen seurauksena tulee liikuntahallin sijaita tulevaa kaupunkirakennetta tukevasti. Liikuntahallin myötä voidaan alueen historialliseen kerrostumaan säilyttää alueen aikaisempaan toimintaan liittyvä rakennus, vastaavana esimerkkinä on mm. Kaapelitehdas Ruoholahdessa. Nykyisistä Keran alueella olevista hallirakennuksista on tähän selvitykseen valittu kolme hallia, jotka ovat selvityksessä kuvatuille toiminnoille sopivan kokoisia ja sijoittuvat hyvin tulevaan kaupunkirakenteen. Vaihtoehtovertailussa ovat rakennukset osoitteissa: Kutojantie 12, Kutojantie 4 ja Karapellontie 2 (kaarihalli). Taulukko: Sijaintivaihtoehtojen vertailu Kutojantie 12 Kutojantie 4 Karapellontie 2 (kaarihalli) Sijainti kaupunkirakenteessa Keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa juna-aseman vieressä. Sijainti Kutojantien varrella, toimitilarakennuksen takana. Sijainti osana tulevaa asuinaluetta (nykyinen sijainti vanhalla teollisuusalueella). Koko Hallin koko riittävä usealle eri toiminnolle. Hallin kerrosalaa ei erikseen saatavilla. Todennäköisesti hallin koko riittävä usealle eri toiminnolle. Hallin koko riittävä usealle eri toiminnolle. Liikenneyhteydet Juna-aseman vieressä. Pikaraitiotien varrella. Lyhyt kävelymatka juna-asemalta. Pikaraitiotien varrella. Lyhyt kävelymatka juna-asemalta. Ulkotilat (sisätoimintojen laajentaminen ulos, mm. radat ja rampit) Rakennuksen ja junaradan väliin jää ulkokenttätilaa. Tontilla nykyään laaja parkkipaikkakenttä. Parkkipaikan toisella puolella pieni uimahalli. Osayleiskaavassa rakennus sijoittuu virkistysalueen ja PY - toimintojen lähelle. Historiallisuus 1980 -luvun arkkitehtuuria, koostuu kolmesta rakennuksesta. 1970 -luvun arkkitehtuuria. 1960 -luvun arkkitehtuuria. Aaltoileva kattomuoto on omaleimainen. Bänditilat Mahdollista sijoittaa toimitilarakennukseen tai varata hallista osa pinta-alasta bänditoimintaan. Hallista voidaan osa pinta-alasta muuttaa bänditoimintaan. Hallista voidaan osa pinta-alasta muuttaa bänditoimintaan. 13
Kutojantie 12 Asuinrakennus Toimisto Halli - Tontti: 20 000 m2 - Rakennusoikeus: 16 300 kem - Tehokkuus: 0,82 - Omistaja: Pohjola Kiinteistösijoitus Oy - Rakennuksia tontilla: 3 - Halli: o pinta-ala: 5 257 m2 o kerrosala: 7 328 kem o käyttötarkoitus: teollisuusvarasto o valmistumispäivä: 31.12.1983 o rakentamistapa: betoni, elementti o Kerrosluku: 2 - Toimisto: o Pinta-ala: 683 m2 o Kerrosala: 1 885 kem o Käyttötarkoitus: toimistorakennus o Valmistumispäivä: 31.12.1983 o Rakentamistapa: betoni, elementti o Kerrosluku: 4 - Asuinrakennus: o Pinta-ala: 120,79 m2 o Kerrosala: 81 kem o Käyttötarkoitus: yhden asunnon talot o Valmistumispäivä: 31.12.1983 o Rakentamistapa: betonielementti, julkisivu tiiltä o Kerrosluku: 1 14
Kutojantie 4 - Tontti: 28 260 m2 - Rakennusoikeus: 21 000 kem - Tehokkuus: 0,72 - Omistaja: Nordisk Renting Oy - Rakennuksia tontilla: 2 - Päärakennus (sis halli): o Pinta-ala: 10 513 m2 o Kerrosala: 21 090 kem o Käyttötarkoitus: toimistorakennukset o Valmistumispäivä: 31.12.1973 o Kerrosluku: 5 15
Karapellontie 2 (kaarihalli) - Tontti: 61 538 m2 - Rakennusoikeus: 51 018 kem - Tehokkuus: 0,8 - Omistaja: Oy AGA Ab - Rakennuksia tontilla: 7 - Halli: o Pinta-ala: 6 816 m2 o Kerrosala: 7 160 kem o Käyttötarkoitus: teollisuushalli o Valmistumispäivä: 31.12.1964 o Rakentamistapa: tiili o Kerrosluku: 1 16