LAUSUNTO 1 (20) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi jyrki.kauppinen@ymparisto.fi Viite: YM5/600/2012 Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Asetusehdotuksen laadinnasta Rakennetun ympäristön ja sen energiatehokkuuden kehittäminen sekä päästöjen vähentäminen on tärkeää. Ne ovat myös RAKLIn strategian painopisteessä ja RAKLIn jäsenet ovat jo pitkään tehneet tuloksellista energiatehokkuuden parantamistyötä. Energiatehokkuuden parantamisessa on toki vielä paljon tehtävissä ja uusia mahdollisuuksia avautuu jatkuvasti kehityksen myötä. Asetusehdotus kohdistuu valtaosaan koko rakennuskannasta ja on siksi erittäin laajavaikutteinen. Olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvien säädösten laatiminen on monin verroin haasteellisempaa kuin uudisrakentamisen säätely, joka sekin on vaativaa. Ehdotus kohdistuu kaikenikäisiin ja hyvin monenlaisiin
LAUSUNTO 2 (20) rakennuksiin, rakennusosiin ja teknisiin järjestelmiin. Yhdyskunta-, elinkeino- ja väestörakenteen muutokset lisäävät nekin ehdotuksen poikkeuksellista haasteellisuutta. Asetusehdotuksen valmistelua on tehty esimerkillisen vuorovaikutteisena ja avoimena prosessina. Se on osoittautunut erittäin hyväksi menettelyksi vaikka prosessi onkin vaatinut kaikilta selvästi tavanomaista enemmän resursointia. Säädöstyön ohella on ymmärrys olemassa olevan rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisesta lisääntynyt huomattavasti muutoinkin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan kansalliset säädökset olisi pitänyt julkaista samana päivänä kuin lausuntoaika päättyy. Säädösten viivästyminen on ikävä asia, mutta energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen kannalta lopputulos tulee kuitenkin olemaan merkittävästi parempi kuin jos säädökset olisi julkaistu aikataulussa, mutta keskentekoisina. Yleisiä kommentteja ehdotukseen Ehdotus on toimiva pohja säätelylle, mutta yksittäisiin ongelmiin on kuitenkin vielä löydettävä ratkaisuja ja sen vuoksi ehdotukseen kaivataan sekä täydennyksiä että muutoksia. Koska asetusehdotus kytkeytyy lausunnolla olevaan luonnokseen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, niitä on tarpeen tarkastella kokonaisuutena ja ne on sovitettava yhteen. Keskeinen ongelma niin laki- kuin asetusehdotuksen osalta on se, että niiden painopiste on raskaissa ja vaikeasti toteutettavissa energiatehokkuuden parannuskeinoissa. Vaikuttaa siltä, että lämmitysenergian vähentäminen erityisesti lisälämmönerityksen avulla ylikorostuu.
LAUSUNTO 3 (20) Raskaiden korjausten energiatehokkuuden parantamisen kustannus- ja resurssitehokkuus jää väistämättä alhaiseksi ja vaikuttavuus marginaaliseksi. Raskaita korjauksia pystytään vuosittain tekemään vain runsaaseen prosenttiin koko rakennuskannasta. Iso osa käytännön kannalta tehokkaimmiksi ja käyttökelpoisimmiksi todetuista energiatehokkuuden parantamistoimenpiteistä on jätetty lausunnolla olevan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevan luonnoksen ja samoin kuin rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä koskevan asetusehdotuksen ulkopuolelle. Erityisesti rakennusten käyttöön ja ylläpitoon liittyvät tekijät saavat liian vähän huomiota. Esimerkkeinä ovat sijainniltaan hyvien tyhjillään olevien ja vajaakäyttöisten tilojen vähentäminen käyttötarkoituksen muutoksin, tilatehokkuuden ja tilankäytön tehokkuuden lisääminen, ylijäämäenergian hyödyntäminen, automaatio, järjestelmien optimointi, tarpeen mukainen ohjaus, etävalvonta, vettä säästävä tekniikka ja elinkaaren aikaiset palvelut. Toinen keskeinen ongelma on se, että energiatehokkuuden ja sen parantumisen arvioinnin esitetään perustuvan todellisesta energiatehokkuudesta poikkeavaan laskentaan. Erityisesti korjausrakentamisen osalta olisi tärkeää saada rinnalle vaihtoehdoksi todelliseen energiankulutukseen pohjautuva energiatehokkuuden ja sen parantamisen arviointi. Ilman sitä Suomen tavoitteeksi asetettu energian kulutuksen ja päästöjen vähentäminen tuskin onnistuvat. Keskeisenä haasteena on saada säädöksistä sellaiset, että ne edistävät mahdollisimman tehokkaasti rakennetun ympäristön ja sen energiatehokkuuden kehittämistä sekä päästöjen vähentämistä eivätkä muodostu niiden osalta kohtuuttomaksi esteeksi. Tämän vuoksi tarvitaan vielä täydennyksiä ja muokkauksia. Säädösten käytännön vaikutus ja periaatteellinen potentiaali Perustelumuistiossa on esitetty asetusehdotuksen piiriin kuuluvien luvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden vaikutuksiksi energiansäästöön koko rakennus-
LAUSUNTO 4 (20) kannassa noin 6 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Niistä merkittävä osa olisi saavutettavissa ilman nyt lausunnolla olevia säädösmuutoksia. Noin puolet arvioidusta energiansäästöstä kertyy rakennusten purkamisesta. Sähkö- ja öljylämmitettyjen rakennusten energiamuodon muuttaminen saattaa entistä taloudellisempien ratkaisujen myötä lisätä energiatehokkuuden parantumista arvioitua enemmänkin. Valtaosa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisesta ja päästöjen vähentymisestä saavutettaneen säädösten ulkopuolisin keinoin. Niiden vaikutus voi vuosikymmenen vaihteeseen mennessä olla 10 12 % suuruusluokkaa nykyisen rakennuskannan osalta. On hyvä että, asetusehdotuksessa on pyritty säilyttämään olemassa olevan rakennuskannan kestävän korjaamisen, muutostöiden ja käyttötarkoituksen muutosten osalta välttämätön joustavuus. Se johtaa väistämättä siihen, että säädökset eivät voi olla kovin yksinkertaisia eivätkä ehdottoman yksiselitteisiä kaikissa tapauksissa. Säädösten tehokas käyttöönotto ja riittävän yhdenmukaiset viranomaiskäytännöt tulevat edellyttämään yhteisiä ohjeita ja koulutusta. Yksityiskohtaiset kommentit 1 Soveltamisala Nämä säännökset koskevat rakennuksia, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja, joissa tehdään sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisesti luvanvaraista rakennuksen korjaus- tai muutostöitä taikka käyttötarkoituksen muutosta, että niiden yhteydessä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Soveltamisalan selkeyttämiseksi ehdotamme, että - sana muutosta muutetaan muotoon muutoksia
LAUSUNTO 5 (20) - soveltamisalaan lisätään MRL -muutosten perustelumuistiossa esitettyjä periaatteita vastaavasti: Säädökset kohdistuvat luvanvaraisten muutos- ja korjaustöiden kohteena oleviin rakennusosiin tai järjestelmiin. On hyvin yleistä, että toiminnallinen rakennuskokonaisuus muodostuu yhdestä tai useammasta talosta ja niitä palvelevasta lämmitys- ja/tai muusta energiajärjestelmästä sekä muusta teknisestä järjestelmästä. Maankäyttö- ja rakennuslain 113 määrittelee rakennuksen seuraavasti: Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. On tärkeää, että asetusta voidaan ilman tulkintaongelmia soveltaa yksittäisten rakennusten ja talojen ohella myös toiminnallisiin rakennuskokonaisuuksiin. Sen vuoksi ehdotamme, että momentin loppuun lisätään: Rakennukseksi luetaan yksittäisen rakennuksen lisäksi myös yhden tai useamman rakennuksen ja/tai laitteiston muodostama kokonaisuus. Lisäkommentti Soveltamisalan osalta on tarpeen selventää miten menetellään niissä tapauksissa, joissa on kyseessä vahinkotapahtuma, homekorjaus, viranomaisen edellyttämä turvallisuuteen, terveyteen tai kaupunkikuvaan liittyvä korjaus- tai muutostyö, vuokrasuhteen päättyessä yleisen käytännön mukaisen vuokraso-
LAUSUNTO 6 (20) pimuksen perusteella vuokralaisen vastuulla oleva muutos- tai korjaustyö, joka on tehtävä rakennuksen tai sen osan palauttamiseksi sopimuksen edellyttämällä tavalla ennalleen. 2 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu Rakennuksen korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatehokkuudesta (Suomen rakentamismääräys-kokoelma 2/11). Edellä oleva säädösteksti on käytännön kannalta ongelmallinen, koska edellytetty käytäntö (Suomen rakentamismääräys-kokoelma 2/11) poikkeaa merkittävästi käytännön energiatehokkuudesta ja sen tehokasta parantamista koskevien päätösten pohjana käytetystä ammattimaisesta laskennasta. Monet käytännön kokemusten perusteella parhaimmiksi todetuista energiatehokkuuden parantamiskeinoista on jätetty edellytetyn laskentamenettelyn ulkopuolelle. Ulkopuolelle on jätetty muun muassa tilatehokkuuden ja tilankäytön tehokkuuden parantaminen, ylijäämäenergian hyödyntäminen, iso osa energiatehokkaista sähköteknisistä ratkaisuista, iso osa tarpeenmukaisista ohjauksista, käytettävyys ja ylläpidettävyys, automaatio, järjestelmien optimointi, vettä säästävä tekniikka ja elinkaarenaikaiset palvelut ja sopimukset. Niitä ei huomioida energiatehokkuutta parantavina toimenpiteinä edellytetyssä laskentamenettelyssä. Ehdotetut säädökset saattavat niiden lopullisesta muodosta ja tulkinnasta riippuen estää tai haitata tilatehokkuuden parantamisen ohella muidenkin käytännössä hyviksi todettujen toimenpiteiden hyödyntämistä. Ammattimaisesti toimittaessa suunnitelmat ja laskelmat on aina tehtävä mahdollisimman totuudenmukaisina. Merkittäviä ongelmia aiheuttaa siksi se, että säädöksissä edellytetty laskentamenettely standardikäyttöineen ja mitoituksi-
LAUSUNTO 7 (20) neen poikkeaa merkittävästi suunnitellusta, tyypillisestä sekä todellisesta tapauksesta ja niiden mukaisesta energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta. Edellytetyn menettelyn soveltaminen uudisrakentamiseen on ongelmallista. Menettelyn ongelmat lisääntyvät ja pahenevat entisestään, kun menettelyä sovelletaan korjaus- ja muutostöihin sekä käyttötarkoituksen muutoksiin Toteutuvat energiatehokkuuden ja kulutuksen muutokset ovat huomattavasti todenmukaisempia, tärkeämpiä ja ymmärrettävämpiä kuin asetusehdotuksessa edellytettyä menettelyä noudattaen lasketut energiatehokkuudet ja energiankulutukset. Tämä tulee kärjistymään niissä käytännön tapauksissa, joissa rakennus korjataan samaan käyttöön ja samoille käyttäjille. Erityisen ongelmallisia ovat ne tapaukset, joissa energiankulutus ja kustannukset nousevat vaikka säädösten mukainen laskennallinen energiatehokkuus paranee. Tällaiset tilanteet ovat varsin tavallisia silloin, kun talotekniikkaa uusitaan. Säädösten mukaan lasketun energiatehokkuus voi parantua vaikka energiankulutus lisääntyy esimerkiksi silloin, kun laskennallinen ilmanvaihto kasvaa. Tekniikan lisääminen kasvattaa yleisesti sellaista sähkön kulutusta, jota ei huomioida edellytetyssä laskentamenettelyssä. Edellä mainitut tekijät saattavat johtaa siihen, että energiakustannukset nousevat odotettujen energiansäästöjen sijaan. On tarpeen selkeyttää edellytettyä menettelyä erilaisissa korjaus- ja muutostöissä ja käyttötarkoituksen muutostilanteissa niin, että ainakin suurimmat ja yleisimmät ongelmat sekä ristiriitaisuudet vältettäisiin. Erityisesti korjausrakentamisen osalta olisi tärkeää, että rinnalle saataisiin vaihtoehdoksi todelliseen energiankulutukseen pohjautuva energiatehokkuuden ja sen parantamisen arviointi- ja laskentamenettely. Tässä vaiheessa riittäisi se, että sellainen mahdollistettaisiin MRL 117 g :ssä ja siihen kytkeytyvissä asetuksissa. Rakennuksen energiankulutus voi kasvaa ominaisuuksien parantamisesta johtuvalla laskennallisella määrällä, jos rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia ominaisuuksia parannetaan.
LAUSUNTO 8 (20) Ehdotamme momentin selkeyttämistä muokkaamalla sitä esimerkiksi muotoon: Rakennuksen energiatehokkuus voi parantua rakennuksen ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena vaikka sen laskennallinen tai todellinen energiankulutus kasvaa. 3 Laskentaperiaatteet --- Usean rakennuksen yhdessä tuottama uusiutuva energia voidaan laskennassa jakaa sen tuottamiseen osallistuvien rakennusten kesken. Uusiutuvan energian, kuten maalämmön ja kylmän, vesistöstä saatavan lämmön ja kylmän sekä aurinkoenergian tuottamismahdollisuudet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti ja jopa yhdenkin kiinteistön alueella. Edellä mainittujen ja uusiutuvaan polttoaineeseen perustuvia energiaratkaisuja kannattaa useimmiten toteuttaa useammalle rakennukselle ja kiinteistölle yhteisinä. Tätä puoltaa myös se, että energiantarve vaihtelee rakennuksittain ja kiinteistöittäin ja se, että riittävän laajojen yhtenäisten kokonaisuuksien elinkaarenaikainen ammattimainen käyttö, ylläpito ja kehittäminen ovat paremmin järjestettävissä kuin rakennuskohtaisesti sirpaloituneiden ratkaisujen. Ylläpidon rooli on osoittautunut keskeiseksi niin uusiutuvien energiaratkaisujen kuin taloteknisten järjestelmien toiminnan kannalta. Toiminnallinen rakennuskokonaisuus muodostuu yleensä yhdestä tai useammasta talosta ja niitä palvelevasta lämmitys- ja muusta energiajärjestelmästä sekä muusta teknisestä järjestelmästä. Ehdotammekin, että 3 toinen momentti muutetaan muotoon:
LAUSUNTO 9 (20) Usean rakennuksen ja kiinteistön yhdessä tuottama uusiutuva energia ja energiatehokkuuden paraneminen voidaan asetusta sovellettaessa jakaa sen tuottamiseen osallistuvien rakennusten ja kiinteistöjen kesken. Kolmannessa momentissa todetaan: Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan laskennallisesti tarvittavalle täydelle teholle. Osatehokin on hyödyllinen. Se on usein kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin ja saattaa myös olla ainoa mahdollinen. Tehoa voidaan lisätä myöhemmin, jos sitä on saatavissa ja mikäli osoittautuu, että järjestelmän tuotto ei vastaa suunniteltua tai todellista tarvetta. Lisätehon hyödyntämiseen on hyvä varautua suunnitelmissa, kun sitä on saatavissa. Ehdotamme, että 3 kolmas momentti poistetaan edellä mainituin perustein sekä selkeyden vuoksi. 4 Vaihtoehdot energiatehokkuuden parantamiselle Hankkeeseen ryhtyvä valitsee seuraavista vaihtoehdoista toteutettavissa olevan tavan silloin, kun rakennuksen, rakennusosien tai teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parannetaan korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä: rakennus täyttää luettelon A mukaiset rakennusosakohtaiset ja luettelon B mukaiset teknisille järjestelmille annetut vaatimukset Vaihtoehtojen soveltamisen selkeyttämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksen perusteluosassa esitettyjen periaatteiden mukaisiksi ehdotamme, että edellä olevan tekstin loppuosa muokataan seuraavaksi:... rakennus täyttää peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien rakennusosien osalta luettelon A mukaiset rakennusosakohtaiset vaatimukset ja peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien teknisten järjestelmien osalta luettelon B mukaiset teknisille järjestelmille asetetut vaatimukset.
LAUSUNTO 10 (20) --- Luettelo A; rakennusosakohtaiset vaatimukset 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0,5 tai U-arvo enintään 0.17 W/(m2 K). 2) Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kuten kohdassa 1 tai U-arvo vähintään 0,60 W/(m2 K). 3) Katto: Alkuperäinen U-arvo*0,5 tai U-arvo enintään 0.09 W/(m2K). 4) Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kuten kohdassa 3 tai U-arvo vähintään 0,60 W/(m2 K). Ehdotamme, että luettelo A muokataan seuraavaan muotoon vaatimusten selkeyttämiseksi: Luettelo A; rakennusosakohtaiset vaatimukset peruskorjattaville, uudistettaville ja uusittaville rakennusosille: 1. Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0,5, U-arvon ei tarvitse olla alle 0.17 W/(m2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse olla alle 0,60 W/(m2 K). 2. Katto: Alkuperäinen U-arvo*0,5, U-arvon ei tarvitse olla alle 0.09 W/(m2K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse olla alle 0,60 W/(m2 K). --- Luettelo B; teknisten järjestelmien vaatimukset 1) Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. (LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 45 %). Kommentti: vuosihyötysuhdevaatimus vaikuttaa varsin tiukalta koneelliselle tulo- ja poistoilmajärjestelmälle liian tiukalta koneelliselle poistoilmanvaihtojärjestelmälle
LAUSUNTO 11 (20) ainakin toistaiseksi epätarkoituksenmukaiselta ja jopa mahdottomalta sovellettavaksi painovoimaisille ilmanvaihtojärjestelmille, liesituulettimille ja seinätuulettimille. 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). 4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s). Yllä olevissa vaatimuksissa tarkoitettaneen järjestelmän puhaltimien ominaissähkötehoa. Ehdotamme vaatimusten selkeyttämiseksi niiden muuttamista muotoon: 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän puhaltimien yhteinen ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän puhaltimien yhteinen ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). 4) Ilmastointijärjestelmän puhaltimien yhteinen ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s). --- Luettelo C: rakennuksen energiankulutus lämmitettyä nettoneliömetriä kohden. 1) Pientalo -energiankulutus: 180 kwh/m2 2) Asuinkerrostalo -energiankulutus: 130 kwh/m2 3) Toimisto -energiankulutus: 145 kwh/m2 4) Opetusrakennus -energiankulutus: 150 kwh/m2 5) Päiväkoti -energiankulutus: 150 kwh/m2 6) Liikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 7) Majoitusliikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit -energiankulutus: 170 kwh/m2
LAUSUNTO 12 (20) 9) Sairaala -energiankulutus: 370 kwh/m2 10) Muut rakennukset: sovelletaan luetteloita A ja B Ehdotamme vaatimusten muuttamista alla olevaan muotoon. Perustelut ja muut kommentit on esitetty asianomaisen kohdan lopussa. 1) Pientalo, pari-, ketju- ja rivitalo -energiankulutus: 180 kwh/m2 - pari-, ketju- ja rivitalot vastaavat rakennuksina lähinnä pientaloja, vaikka ovatkin asuntokohtaiselta energiatehokkuudeltaan huomattavasti yhden asunnon pientaloja energiatehokkaampia. - jotta olisi selvää, mikä on pari-, ketju- ja rivitaloja koskevan vaatimus 2) a: Asuinkerrostalo -energiankulutus: 150 kwh/m2 b: Pieniasuntoiset kerrostalot (opiskelija-, palvelu-, seniori-,..., joiden asunnon keskikoko on max 50 m2) energiankulutus: 180 kwh/m2 - - pieniasuntoiset rakennukset kuluttavat asuntoa kohden vähemmän energiaa kuin suurempiasuntoiset, vaikka energiankulutus m2 kohti onkin pieniasuntoisissa usein selvästi suurempaa. - vastaavat lähinnä majoitusliikerakennusta (voitaisiin vaihtoehtoisesti siirtää niiden kanssa samaan kohtaan) 3) Toimisto -energiankulutus: 150 kwh/m2 - vaatimustasojen samanlaistaminen/vähentäminen helpottaa käytännön toimintaa ja ero ehdotettuun on vain noin 3%. 4) Opetusrakennus -energiankulutus: 150 kwh/m2 5) Päiväkoti -energiankulutus: 150 kwh/m2 6) Liikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 7) Majoitusliikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 - sopisi asumista edustavana paremmin kohdaksi kolme 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit -energiankulutus: 180 kwh/m2 9) Sairaala -energiankulutus: 370 kwh/m2
LAUSUNTO 13 (20) 10) Muut rakennukset -energiankulutus: 180 kwh/m2 (tai sovelletaan luetteloita A ja B) - m2 -pohjainen vaatimus lisäisi vaihtoehtoja energiatehokkuuden parantamiseen ja vähentäisi vaatimusten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Luettelon C vaatimukset vaikuttavat haasteellisilta. On kuitenkin tarpeellinen ainakin matalaenergia, passiivi, lähes nollaenergia ja nollaenergiarakennusten korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten osalta. Energiankulutus voitaneen tässä taulukossa tulkita myös ostoenergian kulutukseksi. --- Luettelo D; rakennusluokan mukaiset kertoimet, joilla alkuperäiselle rakennukselle laskettu ominainen energiatehokkuusluku (E-luku, kwh/m²) kerrotaan. Luettelo D; E-luku, kwh/m², rakennusluokittain 1) Pientalo -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 2) Asuinkerrostalo -E-vaadittu 0,85 x E-laskettu 3) Toimisto -E-vaadittu 0,7 x E-laskettu 4) Opetusrakennus -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 5) Päiväkoti -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 6) Liikerakennus -E-vaadittu 0,7 x E-laskettu 7) Majoitusliikerakennus -E-vaadittu 0,7 x E-laskettu 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit -E-vaadittu 0,8 xe-laskettu 9) Sairaala -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 10) Muut rakennukset sovelletaan luetteloita A ja B Ehdotamme vaatimusten muuttamista alla olevaan muotoon. Korjaus- ja muutostöiden lukumäärästä ja ajoittumisesta riippumatta tulee koko elinkaaren aikana voida käyttää samaa E-laskettua. Sen tulee voida perustua rakennushankkeeseen ryhtyvän valinnan mukaan joko siihen tilanteeseen joka vallitsi
LAUSUNTO 14 (20) tämän asetuksen tullessa voimaan tai sitten lupaa haettaessa vallitsevaan tilanteeseen. Kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. Yhtenäinen kerroin useille rakennustyypeille vähentäisi vaatimusten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Perusteluja ja kommentteja on esitetty asianomaisen kohdan lopussa. Luettelo D; E-luku, kwh/m², rakennusluokittain 1) Pientalo - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 2) Asuinkerrostalo - E-vaadittu: 0,85 x E-laskettu 3) Toimisto - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu - kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. 4) Opetusrakennus - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 5) Päiväkoti -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 6) Liikerakennus - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu - kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. 7) Majoitusliikerakennus - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu - kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 9) Sairaala - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 10) Muut rakennukset E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu (tai sovelletaan luetteloita A ja B) - kerroin lisää energiatehokkuuden parantamisvaihtoehtoja ja vähentäisi vaatimusten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Energiamuodon merkityksellisyyden vuoksi olisi tärkeää tarjota selkeään ja tasapuoliseen logiikkaan perustuvat vaatimukset tilanteille, joissa energiamuoto on jo ekologinen ja niille, joissa se ei ole sitä. Ei tunnu mielekkäältä, että energiamuodon muuttamisella täytettäisiin lähes aina energiatehokkuuden parantamisvaatimukset kokonaisuudessaan. Ei tunnu myöskään mielekkäältä, että ajauduttaisiin siihen, että kaukolämpöön/-kylmään kytkettyjen kiinteistöjen osalta täytyisi väkisin hakea vielä energiamuodon muuttamisella vielä pienem-
LAUSUNTO 15 (20) pää energiamuodon kerrointa. Suorassa sähkölämmössä tai öljylämmössä olevien tilojen osalta energiamuodon muuttaminen on sen sijaan hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Siksi ehdotamme lisättäväksi seuraavankaltaisen vaihtoehdon, joka johtaisi rakennuskannan näkökulmasta varsin todennäköisesti ehdotuksessa esitettyä parempaan lopputulokseen. Luettelo F; F-luku, kwh/m², rakennusluokittain, (F-luku vastaa E-lukua, jossa energiamuodon muutos on huomioitu ainoastaan energian käytön, mutta ei energiajärjestelmän (energian tuottamisen) osalta. - esimerkiksi kaukolämmön tai kylmän korvaamista maalämmöllä tai kylmällä ei huomioitaisi, ei myöskään sähkölämmityksen muuttamista maalämmöksi. 1) Pientalo - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 2) Asuinkerrostalo - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 3) Toimisto - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 4) Opetusrakennus - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 5) Päiväkoti - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 6) Liikerakennus - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 7) Majoitusliikerakennus - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 9) Sairaala - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 10) Muut rakennukset F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 0,90 x E-laskettu (tai sovelletaan luetteloita A ja B) Energiaratkaisun osalta energiamuodon muutos huomioidaan MRL 117 h perusteella ja asetusehdotusta sopivalla tavalla täydentäen. 5 Rakennuksen energiatehokkuuden suunnittelu usean korjauksen yhteisvaikutuksena
LAUSUNTO 16 (20) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen energiatehokkuutta yhteisvaikutuksena parantavien korjausten suunnittelun yhteydessä esitettävä sitä parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus. Esitettävien toimenpiteiden täytyy olla toteutettavissa rakennuksen normaaliin käyttöön ja huoltoon sekä korjauksiin liittyen. --- Vaatimuksen selkeyttämiseksi ehdotamme me sen muuttamista seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen energiatehokkuutta usean korjauksen ja muutostyön yhteisvaikutuksena parantavien toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä esitettävä energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus. Esitettävien toimenpiteiden täytyy olla teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia rakennuksen suunnitellun käytön ja korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä. Koska lupaa olisi hyvä voida hakea vaihtoehtoisesti joko yhdelle tai useammalle toimenpiteelle ehdotamme, että esimerkiksi pykälän loppuun lisätään: Lupaa voidaan hakea ja se voidaan myöntää yhdelle tai useammalle toimenpiteelle niiden toteuttamisajankohdasta ja järjestyksestä riippumatta. 6 Vapaaehtoiset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon ja ylläpidon yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhempää hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä.
LAUSUNTO 17 (20) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on siinä yhteydessä osoitettava toimenpiteiden vaikutus rakennuksen standardikäyttöön perustuvaan energiatehokkuuden parantumiseen. Energiatehokkuuden todellisen parantamisen kannalta on tärkeää, että kaikki aidot energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan huomioida todellisuutta vastaavalla tavalla. Tätä asiaa on selostettu lausuntomme edellisissä kohdissa jo tarkemmin. Säädöksissä edellytetyn todellisuudesta poikkeavan laskentamenettelyn ja standardikäytön aiheuttamia ongelmia on tarpeen vähentää mahdollisuuksien mukaan. Siksi ehdotamme, että 6 toinen momentti muutetaan muotoon: Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon, ylläpidon ja kehittämisen yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhempää hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä sillä edellytyksellä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä osoittaa toimenpiteiden vaikutuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantumiseen. 8 Ilmanvaihto Tarpeenmukaisesti ohjatun ilmanvaihdon ilmamääränä tulisi asuinrakennuksissa ja muissakin rakennuksissa voida käyttää todellisuudessa tarvittavaa ilmamäärää. 9 Teknisten järjestelmien säätö Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisäeristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen, ikkunoiden tai ovien parantamisen tai uusimisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpitei-
LAUSUNTO 18 (20) den jälkeen todennettavasti tehtävä taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Perussäätöjen tekeminen ei ole kaikissa tapauksissa tarpeen (esimerkiksi suora sähkölämmitys, itse säätyvät järjestelmät) ja sen vuoksi ehdotamme ensimmäisen momentin muuttamista alla olevaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisäeristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen, ikkunoiden tai ovien parantamisen tai uusimisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti tarpeellisin osin tehtävä taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. --- Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. Järjestelmien perussäätöä ei läheskään aina ole vuodenajasta johtuen (esimerkiksi lämmitysjärjestelmän perussäätö kesällä) mahdollista tehdä loppukatselmuksen yhteydessä. Sen vuoksi ehdotamme toisen momentin muuttamista alla olevaan muotoon: Todennus suoritetuista perussäädöistä ja suunnitelma niiden loppuunsaattamisesta esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. 10 Energiatehokkuuden parantumisen osoittaminen --- Muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutusta koskevalla suunnitelmalla osoitetaan, että muutosten ja korjausten yhteydessä tehtyjen energiatehokkuutta paranta-
LAUSUNTO 19 (20) vien toimenpiteiden kokonaisuus parantaa rakennuksen standardikäytön mukaista energiatehokkuutta vähintään tämän asetuksen pykälän 4 luettelon C tai D mukaisesti. Energiatehokkuuden todellisen parantamisen kannalta on tärkeää, että kaikki aitoa energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan huomioida todellisuutta vastaavalla tavalla. Tätä asiaa on selostettu lausuntomme edellisissä kohdissa jo tarkemmin. Säädöksissä edellytetyn käytännön todellisuudesta poikkeavan laskentamenettelyn ja standardikäytön aiheuttamia ongelmia on tarpeen vähentää mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi olemme lausunnossamme ehdottaneet uuden vaihtoehdon lisäämiseksi taulukon F-muodossa. Edellä mainituista tekijöistä johtuen ehdotamme, että 10 toinen momentti muutetaan muotoon: Muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutusta koskevalla suunnitelmalla osoitetaan, että muutosten ja korjausten yhteydessä tehtyjen energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisuus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta vähintään tämän asetuksen pykälän 4 luettelon C, D tai F mukaisesti. Jatkotoimenpiteet On tärkeää, että samaan aikaan lausunnolla oleva luonnos maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi sekä ympäristöministeriön asetusehdotus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä sovitetaan toiminnallisesti hyvin yhteen. Energiatehokkuuden parantamisen esteeksi ei saa tulla se, että energiatehokkuuden luvanvaraisiin parantamistoimiin ryhtyminen pakottaisi toteuttamaan muilla perustein muutoksia muihin kuin lupahakemuksen kohteena oleviin rakennusosiin ja teknisten järjestelmien osiin.
LAUSUNTO 20 (20) Lausunnolla olevasta asetusehdotuksesta on edellä esitetyt muutosehdotukset ja kommentit huomioimalla saatavissa toimiva ja yleisesti hyväksyttävä. Hyvätkin säädökset kaipaavat tuekseen ohjeita ja viestintää. RAKLI jäsenineen on sitoutunut viemään säädöksiä aikanaan tehokkaasti yhteistyössä käytäntöön. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Erkki Aalto kehitysjohtaja Ilpo Peltonen tekninen johtaja