KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE 2016-2018 [Voit lisätä tähän tiivistelmän tai muun keskeisen lausunnon. Tiivistelmä on lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä.]
1 Sisällys Tiivistelmä... 1 Hakemus kasvusopimusmenettelyyn alueelliset innovaatiot ja kokeilut Kokkola-Pietarsaaren seudun kasvuvyöhyke Export Eone... 1 Kasvuvyöhykkeen resilienssi ja liityntä alueellisiin strategioihin... 2 Kasvuvyöhykehakemuksen strategiset painopisteet... 3 Aluerakenne... 4 Elinkeinorakenne... 4 Keskeiset vientialat... 5 Logistiikka ja saavutettavuus... 6 KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE -HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ... 7 1. Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen ja saavutettavuuden parantamiseen... 7 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen... 8 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen... 9 Kokkola-Pietarsaaren seutu Export Zone
Tiivistelmä HAKEMUS KASVUSOPIMUSMENETTELYYN ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KASVUVYÖHYKE EXPORT ZONE Hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Tämä hakemus koskee Kokkola-Pietarsaaren seutujen kasvuvyöhykkeen strategisen yhteistyösopimuksen tekemistä valtion kanssa vuosiksi 2016-2018. Kehitysvyöhyke-hanke koostuu kolmesta osa-alueesta: 1.Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen, 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen ja 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 440.000 euroa, josta valtion osuus 50 % ja kuntien 50 %. ALUERAKENNE Kokkola ja Pietarsaaren seutu muodostavat yhtenäisen, n. 110 000 asukkaan työssäkäyntialueen, jonka asukasluku on kasvanut ja ennakoitu kasvu 2040 luvulle on noin 10 %. Alue on kaksikielinen ja sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Alueen BKT on kasvanut vahvasti (+ 56 % - +68 %) vuosien 2000-2012 aikana. Alue on valtakunnallisesti merkittävä teollinen ja kaupallinen keskittymä. Pendelöinti kaupunkien välillä on vilkasta koostuen niin työmatka- ja opiskelijaliikenteestä kuin rahtiliikenteestä. ELINKEINOELÄMÄ JA LOGISTIIKKA Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen ja erityispiirteenä on voimakas vientiteollisuuden keskittymä. Alueella on yli 600 kansainvälistä kauppaa käyvää yritystä. Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin kemian teollisuuden keskittymä ja Pietarsaaresta Suomen suurin sellutehdas, maailman johtava pakkaus- ja kartonkiyritys sekä bioenergialaitos. Teollisuuden erityispiirteenä on kansainvälisyys. Kansainväliset suuryritykset ovat etabloituneet alueelle ja investoineet vahvasti, lähes 500 Milj. viimeisen viiden vuoden aikana. Kokkolassa on Suomen kolmanneksi suurin satama, jossa on 13 metrin väylä ja Pietarsaaressa merkittävä puutavaran ja biotuotteiden käsittelysatama, jonka väylän syvyys on 11 m. Alueen läpi kulkee Suomen päärata ja kaksoisraide tarjoten erinomaiset logistiset yhteydet mm. Luoteis- Venäjälle. Alueen yhteinen lentokenttä on Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, jonka kautta kulki n. 88.000 matkustajaa vuonna 2015. Kentältä on suorat reittilennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Alueelta on erinomaiset yhteydet Vaasaan ja siitä lauttayhteyden kautta edelleen Ruotsiin sekä pohjoiseen Ouluun ja edelleen Perämerenkaaren kautta Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan.
KOULUTUS Alueella on erittäin monipuolinen koulutustarjonta opistotasosta tohtoritutkintoihin. Kokkolassa sijaitsee Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka on Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen monitieteellinen yliopistokeskus. Centria-ammattikorkeakoulu toimii Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa ja Pietarsaaressa lisäksi Yrkeshögskolan Novia. Opistotason koulutusta järjestetään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän puitteissa Kokkolassa ja Optiman ja Yrkesakademin puitteissa Pietarsaarenseudulla. Opiskelijat liikkuvat sujuvasti kaupunkien välillä riippuen koulutuksen opetuskielestä. KASVUVYÖHYKKEEN RESILIENSSI JA LIITYNTÄ ALUEELLISIIN STRATEGIOIHIN Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä (2015) on arvioitu Suomen seutukuntien muutosjoustavuutta laskemalla kullekin seutukunnillelle erityinen resilienssi-indeksi. Resilienssiindeksissä otettiin huomioon seuraavat muuttujat: aluetalouden häiriöherkkyys eli resistenssi (teollisuusrakenteen monipuolisuus) sekä aluetalouden kyky mukautua häiriöön eli rakennemuutosalttius (yritysdynamiikka, keskittämisen edut sekä vientimenestys maakunnassa). Pietarsaaren seutu on koko maan 9. ja Kokkolan seutu 10. muutosjoustavin seutukunta (ja Pohjanmaan joustavin ja Keski-Pohjanmaa 3.joustavin). Myös kilpailukykymittauksissa alue on menestynyt hyvin: vuonna 2013 Pietarsaaren seutu arvioitiin Suomen 8. kilpailukykyisimmäksi ja Kokkola 11. Kokkolan-Pietarsaaren kasvuvyöhykehakemus tukee kaupunkien ja maakuntien strategisia tavoitteita. Kokkolan kaupungin strategiassa yhtenä näkökulmana on elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki ja sen strategiseksi päämääräksi on nostettu yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka. Kriittisenä menestystekijänä mainitaan KIP suurteollisuusalueen kehittäminen sekä erikoistumisalana kemia. Älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteena on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. ÄES pyrkii löytämään uusia liiketoiminta-aloja, joiden tähtäimessä on kansainväliset markkinat. Pietarsaaren seudulla yritystoiminta on laaja-alaista venealasta elintarvikealaan. Vahvasta kaksikielisyydestä johtuen alueella on paljon osaamista ja kokemusta kansainvälistymisestä. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kärjeksi valitulla kemian ja biotalouden osaamiskeskittymällä on maassamme ainutlaatuinen profiili epäorgaanisen kemianteollisuuden ja vahvan maaseudun liittymäpinnassa. Pohjanmaan liiton älykkään erikoistumisen strategiassa kärkitoimialoiksi on valittu energia-ala, veneteollisuus ja turkistalous. Näillä toimialoilla Pohjanmaan alue erottuu kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa edukseen.
KASVUVYÖHYKEHAKEMUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET Kokkola-Pietarsaaren seudun Export Zone kasvuvyöhykehakemuksen keskeiset osa-alueet ovat seuraavat: 1. Digitalisaatiosta tehokkuutta liikenteeseen Työmatkapendelöinti, palvelu- ja kauppaliikenne, opiskelijaliikenne ja rahtikuljetukset ovat keskeisiä logistisia liikkumistarpeita alueella. Kokkola-Pietarsaaren kehityskäytävä-hankkeessa selvitetään ja pilotoidaan digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa näitä kuljetuksia. 2. Elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla vahvoja aloja ovat vientivetoinen kemian-, metalli- ja metsäteollisuus ja biotalouden arvoketjut tuotannosta jalostukseen ml. vahva turkistalous. Myös elintarviketeollisuus on vahvassa kasvussa. Erityisenä osaamisalueena on laadukas moottori- ja purjeveneteollisuus, jonka tuotannosta n. 70 % menee vientiin. Elintarviketeollisuus seudulla on huomattava kotimainen toimija. Yritysten tehokas yhteistyö ja verkostojen merkitys korostuvat tilanteessa, jossa kilpailukykyä täytyy parantaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevia ja luoda uusia yritysverkostoja eri toimialoille mm. kansallisiin ja kansainvälisiin suurhankkeisiin osallistumiseksi. 3. Kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen Kokkola-Pietarsaaren alueelta on vahvat yhteydet muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin. Yhteyksiä on niin yrityksillä kuin organisaatioilla (kaupungeilla ja kehitysyhtiöillä). Hankkeen tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat yhteydet ja aktivoida niitä sekä luoda uusia, alueen strategisen kehittämisen kannalta tärkeille alueille. Kasvuvyöhykehakemus on valmisteltu yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Pietarsaarenseudun elinkeinoyhtiö Concordian kanssa ja käsitelty Kokkolan kaupunginhallituksessa 25.1.2016 ja Pietarsaarenseudun yhteistyölautakunnassa 26.1.2016. Antti Isotalus kaupunginjohtaja Stefan Svenfors yhteistyölautakunnan pj
Aluerakenne Kokkola-Pietarsaaren seutu (=alue) muodostaa yhtenäisen kaupunkiparin, jossa lähiseutukuntineen asuu n. 110 000 asukasta. Alueen väestönkehitys on positiivinen ja ennustettu kasvu vuoteen 2040 on n. 10 %. Väestön ikärakenteen kehittyminen ja muuttoliike ovat väestömuutoksia, jotka kaikki vaikuttavat liikenteeseen ja liikkumiseen. Liikenteelliset vaikutukset heijastuvat ympäristöön ilman laatuna, viihtyvyytenä, liikenneturvallisuutena ja päivittäisten matkojen toteutusmahdollisuuksina. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat myös kuntien liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. Väestön ikärakenne alueella on nuorempi kuin maassa keskimäärin (40,2/41,6). Syntyvyys on hyvä ja se nostaa alueen väkilukua vaikka nettomuutto on negatiivinen. ELINKEINORAKENNE Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen alkutuotannosta korkean jalostusasteen teollisiin lopputuotteisiin. Kemian ja biotalouden teollisuus ja osaamiskeskittymä on toimiva esimerkki elinkeinoelämän, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen keskittymästä, joka luo erinomaiset puitteet uusiin innovaatioihin perustuvalle teollisuudelle. Alueella on ainutlaatuinen osaamisprofiili epäorgaanisen kemian ja biotalouden rajapinnassa. Toiminnan ytimessä ovat luonnonvarojen ja kestävien prosessien kemian tutkimus sekä jalostustoiminta. Elintarviketeollisuus on merkittävässä roolissa. Työpaikkaomavaraisuus on Kokkolassa 103,4 % ja Pietarsaaressa peräti 132,3 %. Työpaikkoja on lähes 32.000.
KESKEISET VIENTIALAT Alueen elinkeinoelämä on erittäin vientipainotteista. Kokkola-Pietarsaaren seudun vienti on ollut vuonna 2011 yhteensä 2,6 miljardia euroa. Keskeiset vientialat ovat kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet. Yksistään Kokkolan suurteollisuusalue työllistää 2.200 ihmistä. Alueen yritysten liikevaihto on lähes 1,2 miljardia euro vuodessa. Viennin arvo on 1,1 miljardia euroa vuodessa. Pietarsaaressa UPM Kymmene Oyj on Suomen suurin sellutehdas, BillerudKorsnäs Finland Oy on osa maailman johtavaa paperi- ja kartonkiteollisuusyritystä, Nautor SwanOy ja Baltic Yacht Oy valmistavat maailmankuuluja luksuspurjeveneitä ja Kokkolassa Finmarin Oy, Kewatec Aluboat Oy, Linex Boat Oy ja Sargo Boats Oy valmistavat huippuluokan moottoriveneitä työhön ja vapaa-aikaan. Lisäksi vahvoja toimialoja ovat metalli ja elektroniikka sekä muovi- ja hiomatuotteiden valmistus. Edellä mainittujen yritysten ja toimialojen tuotanto suuntautuu lähes kokonaan vientiin. Elintarviketeollisuus seudulla on huomattava kotimainen toimija. Alueella toimii 46 % Suomen kaikista turkistiloista ja vuonna 2012 näiden tilojen nahkamyynnin arvo oli 177 milj. euroa. Alueella tuotetaan laadukkaita nahkatuotteita mm. muoti- ja autoteollisuuden käyttöön. Tulot ovat pääosin vientituloja. Henkilöstö asuu talousalueella ja työntekijöiden yksityinen kulutus on merkittävä tulonlähde muille yrityksille.
LOGISTIIKKA JA SAAVUTETTAVUUS Kokkola-Pietarsaaren seutu sijaitsee Pohjanlahden rannalla keskellä Suomea erinomaisessa logistisessa solmukohdassa. Kokkolassa on Suomen kolmanneksi suurin satama, jossa on 13 metrin väylä ja Pietarsaaressa merkittävä puutavaran ja biotuotteiden käsittelysatama, jonka väylän syvyys on 11 m. Satamien yhteinen kokonaisliikennemäärä v. 2014 oli n. 9,7 milj. tonnia. Alueen läpi kulkee Suomen päärata ja kaksoisraide tarjoten erinomaiset logistiset yhteydet mm. Luoteis-Venäjälle. Alueen yhteinen lentokenttä on Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola-Pietarsaaren lentoasema, jonka kautta kulki n. 88.000 matkustajaa vuonna 2015. Kentältä on suorat reittilennot Helsinkiin ja Tukholmaan. Alueen saavutettavuus on hyvä. Matka-aika Helsingistä lentäen on 1 h, junalla n. 3,5 h ja autolla n. 6 h. Lentoyhteys on myös Tukholmaan, johon matka-aika on myös 1 h. Alueen keskeinen sijainti mahdollistaa tehokkaat rahtiyhteydet junalla Keski- ja Pohjois-Suomesta Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta maailmalle. Pohjanlahden kiertävä Botnian käytävä on tärkeä liikenneväylä pohjoisen teollisuudelle sekä ihmisten liikkumiselle etelä-pohjois suunnassa sekä itä-länsi suunnassa Midway Alignment väylän kautta. Myös Kokkola-Pietarsaari alueen kannalta teollisuudelle ja ihmisten liikkumiselle elintärkeitä väyliä ja solmukohtia on kehitettävä edelleen tulevaisuutta ajatellen, jotta valtaväylät pysyvät kilpailukykyisinä ja Suomelle tärkeän vientialueen mahdollisuus kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja liikennejärjestelmiin säilyy ja kehittyy.
KOKKOLA-PIETARSAAREN SEUDUN KEHITYSKÄYTÄVÄ EXPORT ZONE -HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 1. DIGITALISAATIOSTA TEHOKKUUTTA LIIKENTEESEEN JA SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMISEEN Projektin tavoitteena on selvittää miten digitalisaatio voi tehostaa kuljetuspalveluja ja miten sen käyttöönotto voidaan käytännössä toteuttaa. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan kolme modulia. Jokaisessa modulissa tehdään nykytilanteen kuvaus, priorisoidaan tarvittavat toimenpiteet ja tehdään toimenpidesuunnitelma. Modul 1. Voimassa olevien suunnitelmien, strategioiden ja raporttien läpikäynti ja analysointi. Tässä kartoitetaan alueen omat mutta myös kansalliset logistiikan strategiat ja suunnitelmat ja tehdään yhteenveto niiden vaikutuksista alueen logistiikan kehittämiseksi. Näiden pohjalta luonnostellaan skenaariomalli tulevaisuuden logistiikkatarpeista ja järjestetään seminaari,tai workshop, jossa keskustellaan, miten esitettyä mallia lähdetään toteuttamaan käytännössä. Modul 2. Saavuttavuuden (sisäisen ja ulkoisen) parantamiseen tarvittavien työkalujen ja mekanismien kartoitus ja osaamistarpeet niiden käyttämiseksi. Tässä kartoitetaan henkilöliikenteen ja rahtiliikenteen logistiikkaketjuja ja kehitetään solmukohtien palvelutasoa. Logistiikkaketjut eivät riipu kuntarajoista tai palvelutuottajista. Digitalisaation avulla pyritään parantamaan tiedonkulkua ketjujen toimivuuden ja toimitusten sujuvuuden parantamiseksi. Sisäinen saavutettavuus tarkoittaa mm.päivittäistä työmatkaliikennettä ja opiskelijaliikennettä. N. 1300 henkilöä pendelöi päivittäin Kokkola-Pietarsaaren seudulla. Tämän liikenteen sujuvoittaminen ja erilaiset juna-bussi-henkilöauto yhdistelmät voivat tulla kysymykseen. Myös parkkipaikat autoille ja pyörille kartoitetaan. Modulissa selvitetään myös tavara- ja palveluliikenteen kuljetusketjut alueella ja haetaan parhaita ratkaisuja niiden tehdostamiseksi. Monilla pk-yrityksillä markkina-alue on täällä ja kuljetusten sujuvuus parantaa paikallisten yritysten kilpailukykyä. Modulissa voidaan myös tehdä pilottikokeiluja ja käydä benchmark-vierailuilla tutustumassa onnistuiden kuljetusketjujen toimivuuteen. Ulkoisen saavutettavuuden parantamiseksi luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita lento-juna-bussi-auto yhdistelmistä, jotta voidaan saavuttaa sujuvia matkustus ja tavarakuljetusketjuja ja tukea ekologisesti kestävää kehitystä. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon infrastruktuuri, maankäyttö, palvelut, yrityslähtöisyys, logistiikka ja eri kuljetusmuotojen yhdistelmät. Yhtenä tavoitteena on Kokkola-Pietarsaaren lentokentän kehittäminen Suomen nopeimmaksi lentokentäksi. Samalla tehdään myös tarkempi suunnitelma lentokentän kehittämiseksi ja erilaisten matkustusmuotojen aktivoimiseksi. Myös kentän vaikutusalueen kehittäminen ja käyttömahdollisuudet selvitetään.
Modul 3. Tulosten ja suositusten pohjalta käytännön jatkotyöskentelyn rakentaminen. Projekti antaa pohjan tulevalle työskentelylle valitun skenaariomallin/mallien pohjalta. Projektin loppuraportti kirjoitetaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää tulevien suunnitelmien tai toteutusmallien pohjalla. Hanke toteutetaan 1.8.2016-31.12.2017 ja sen kokonaiskustannusarvio on 150.000 euroa, josta valtion osuus 50 % eli 75.000 euroa ja kuntarahoitus 50%, joka jakaantuu tasan Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kesken (Kokkola 37.500 euroa, Pietarsaaren seutu 37.500 euroa). Hankkeen koordinaattorina toimii Concordia kehitysyhtiö. Hankkeen kustannukset koostuvat palkoista (70.000 e), asiantuntijapalveluista (63.000 e ) ja yleiskuluista (17.000 e). 2. ELINKEINOELÄMÄN VERKOSTOJEN JA KLUSTEREIDEN RAKENTAMINEN Kokkolan ja Pietarsaaren alueella on vahvoja yhteisiä toimialoja, joiden verkostoitumista tulisi edistää. Suurhankkeet ja kansainväliset markkinat ovat mahdollisuuksia mutta usein yksittäisen yrityksen resurssit eivät yksin riitä tarjouspyyntöihin osallistumiseen. Verkostoituminen on jo tuonut tuloksia mm. Pohjois-Pohjanmaan alueella, jossa Pyhäjoen ydinvoimala-hankkeen toteuttamiseen on valikoitunut verkostomaisesti toimivia yrityksiä. 1.1. Veneteollisuuden verkostot Veneteollisuudella on iso merkitys Kokkolan ja Pietarsaaren seudun yleisessä toimeliaisuudessa. Kaikkinensa veneteollisuus työllistää Pohjanmaan alueella tuhatkunta henkeä ja satoja heistä Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla. Veneteollisuuden tuotannosta keskimäärin n. 70 % menee vientiin. Suurin osa yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla itsenäisesti mutta vahvemman näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi yhteisiä toimenpiteitä tulisi suunnitella ja toteuttaa. Alihankintaverkoston kehittäminen on myös keskeistä alan toiminnan kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä on myös linjassa EU:n tavoitteleman älykkään erikoistumisen kanssa 1.2. Biotalouden verkostot ml. elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus Keski-Pohjanmaan talous rakentuu paitsi viennin, pitkälti myös biotalouden varaan. Keski- Pohjanmaa lähikuntineen tuottaa lähes viidenneksen Suomen perunasta, sian- ja naudanlihasta ja maidosta, ja huomattava osa maataloustuotteista jalostetaan omassa maakunnassa tai lähialueella. Osuus turkisnahkojen vientituloista on yli puolet. Lisääntyneet metsävarat ovat luoneet pohjan elinvoimaiselle ja monipuoliselle puun-käytölle. Maataloudessa alue on Suomen maitoaitta. Elintarviketeollisuuden jatkojalostusta on alueella merkittävästi. Metsäteollisuuden suuryritykset ovat Pietarsaaressa sellu- ja paperitehtaat. UPM-Kymmene Oyj:n Wisaforest on yksi maamme suurimmista kemiallisen massan valmistajista. Pakkaustarpeisiin menevän voimapaperia valmistaa BillerudKorsnäs Finland Oy. Alueella ja lähiseutukunnissa on vahvaa
puutalotuotantoa. Bioenergian tuotannossa alueella on vahvaa yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa. Verkostojen rakentaminen eri toimialojen sisälle ja välille edesauttaa uusien innovaatioiden kehittämistä toimintojen kehittämiseksi. Energiatuotantoon, maankäytön suunnitteluun, raakaaineiden ominaisuuksiin ja uusien innovaatioiden tuotteistamiseen liittyvä osaaminen ovat vahvuuksiamme. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä: Vaihtoehtoisten maankäyttömuodot, niiden optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Sininen biotalous; kalatalous Turvesoiden jälkikäyttö Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi Turkistuotanto ja sen jalostusarvon nostaminen Biotalouden sivutuotevirrat energian ja uusien tuotteiden raaka-aineena ja ympäristön kuormituksen vähentäjänä 1.3. Metalli- ja konepajateollisuuden verkostot Hankkeen tavoitteena on alueen keskeisten elinkeinoelämän verkostojen vahvistaminen ja klustereiden muodostaminen. Hanke tukee Kokkolan ja Pietarsaaren seudun strategiaa ja Kokkolan elinkeino-ohjelmaa sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2017-31.12.2018 ja kokonaiskustannusarvio on 120.000 euroa, josta valtion rahoitusta 50 % eli 60.000 euroa ja Kokkolan ja Pietarsaaren seudun osuus yhteensä 60.000 euroa (30.000 euroa Kokkola ja 30.000 euroa Pietarsaaren seutu). Hankerahoitus jakaantuu kahdelle vuodelle. Hankkeen hallinnoija on Kokkolanseudun Kehitys Oy. Hankkeen sisältöä voidaan myös tarkentaa. 3. KANSAINVÄLISTEN YHTEYKSIEN TEHOSTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Kokkola-Pietarsaaren seudun alueella on pitkät perinteet kansainväliseen kauppaan ja yhteyksiin. Viennin merkitys on edelleen korkea ja kansainvälisten yhteyksien merkitys on iso alueen elinkeinoelämälle. Markkina-alueet ja kohdemarkkinat kuitenkin muuttuvat jatkuvasti maailmantalouden muutosten mukana. Olemassa olevien yhteyksien kartoitus ja uusien yhteyksien luominen ja ylläpito onkin tärkeää, jotta vienti on edelleen mahdollista. 1.1. Olemassaolevien verkostojen kartoitus 1.1.1. Eri organisaatoilla on hyvin monenlaisia kansainvälisiä yhteyksiä. Usein niistä ei kuitenkaan tiedetä organisaation ulkopuolella. Olemassa olevista yhteyksistä voi olla hyötyä
elinkeinoelämälle ja viennille. Hankkeessa kartoitetaan kaupunkien, kehitysyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden, kehitysyhtiöiden, kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja eri kulttuurijärjestöjen kansainväliset yhteydet. Kartoituksen jälkeen analysoidaan niiden merkitys ja mahdollisuudet elinkeinoelämän kannalta. 1.2. Uusien kansainvälisten yhteyksien tarve Maailmanmarkkinatilanteen muutos, valuuttakurssimuutokset ja uusien vientikanavien löytäminen vaativat myös uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Hankkeessa tehdään kysely elinkeinoelämän tarpeista uusien kansainvälisien yhteyksien löytämiseksi. Kyselyn pohjalta tehdään analyysi ja toimenpidesuunnitelma, mihin markkina-alueeseen tai kohdennettuun vientimaahan olisi tarvetta löytää uusia yhteyksiä. Kartoituksessa otetaan huomioon myös kansallisten organisaatioiden (Team Finland, Finpro, Tekes, UM) olemassa olevat verkostot ja niiden mahdollisuudet uusien yhteyksien luomiseen. 1.3. Toimenpiteet verkostojen tehokkaampaan hyödyntämiseen Olemassa olevien yhteyksien ja uusien yhteyksien analysoinnin jälkeen tehdään suunnitelma toimenpiteistä verkostojen hyödyntämiseksi. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämälle uusia vientiverkostoja ja kanavia. Yhteistyötä tehdään Finpron Export Finland verkoston kanssa ja aluemarkkinoinnin osalta Invest In verkoston kanssa. Hankkeen aikana voidaan tehdä benchmark-matka/matkoja potentiaalisiin kohdemarkkinoihin. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2016-31.12.2018 ja sen kokonaiskustannusarvio on 200.000 euroa, josta valtion rahoitus 50 % eli 100.000 euroa ja kuntarahoitus 100.000 euroa (Kokkola 50.000 euroa ja Pietarsaaren seutu 50.000 euroa) jakaantuen 2,5 vuoden ajalle. Kokkola-Pietarsaaren seudun kehityskäytävä Export Zone-hakemusta on valmisteltu yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja Pietarsaaren seudun Kehitysyhtiö Concordian kanssa. Hakemus sisältää hankeaihiot, jotka valmistellaan erikseen valmiiksi hankkeiksi, mikäli hakemus johtaa kehityskäytävä sopimukseen. Kuntien viralliset sitoumukset kuntarahoitukseen tehdään sen jälkeen.