KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen kuuluvien valtioiden valtionvarainministerit ovat allekirjoittaneet EVM:n perustamista koskevan sopimuksen Brysselissä 11.7.2011. EVM:n sopimusluonnosta on sittemmin muutettu, mutta koko EVM-sopimusta ei ole toistaiseksi käsitelty Suomen valtioelimissä lopullisesti. EVM-sopimuksen mukaan mekanismi voisi antaa jäsenvaltiolleen ns. ennakollista tukea, antaa jäsenvaltiolleen tukea rahoituslaitoksen pääomittamista varten ja lisäksi esimerkiksi ostaa joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta. Nämä kaikki ovat uusia elementtejä alkuperäiseen EVM-sopimusluonnokseen verrattuna. Hallitus on kannassaan hyväksyä sopimusluonnos korostanut EVM:n päätöksenteon yksimielisyysvaatimusta. Suomen takuupääoma mekanismissa olisi 11,14388 miljardia euroa, joka tulisi maksaa, jos EVM:n toiminta olisi tappiollista ja tappiot pitäisi kattaa. Jos tällöin jokin EVM:n jäsenvaltio jättäisi oman osuutensa maksamatta, tulisi se muiden jäsenvaltioiden maksettavaksi, ja tällöin EVM:n toimitusjohtaja voi esittää jäsenvaltioilleen niitä velvoittavan kutsun maksaa lisää pääomaa. Tällainen tilanne voi syntyä entistä helpommin, koska mekanismin pääomia voidaan käyttää toimintaan, joka hyvinkin saattaa aiheuttaa mekanismille raskaita tappioita. Lisäksi on pelättävissä, että jotkut mekanismin jäsenvaltioista eivät pystyisi hoitamaan pääomavelvoitteitaan mekanismille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voiko Euroopan vakautusmekanismi hallinnollisella päätöksellä tarpeen niin vaatiessa pakottaa Suomen maksamaan EVM:lle pääomaa enemmän kuin 11,14388 miljardia euroa ilman, että EVM:n hallintoneuvosto yksimielisesti hyväksyy tällaisen toimenpiteen? Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 Vesa-Matti Saarakkala /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 77/2011 vp: Voiko Euroopan vakautusmekanismi hallinnollisella päätöksellä tarpeen niin vaatiessa pakottaa Suomen maksamaan EVM:lle pääomaa enemmän kuin 11,14388 miljardia euroa ilman, että EVM:n hallintoneuvosto yksimielisesti hyväksyy tällaisen toimenpiteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Euroopan vakausmekanismin (EVM), joka aloittaa toimintansa heinäkuun 2013 alussa euroalueen valtioiden välisenä kansainvälisenä rahoituslaitoksena, kokonaispääoma on 700 miljardia euroa, josta 80 miljardia euroa on maksettua pääomaa ja 620 miljardia euroa takuupääomaa. Suomen osuus kokonaispääomasta on 12,5818 miljardia euroa, josta maksetun pääoman osuus on 1,43792 miljardia euroa ja takuupääoman osuus vastaavasti 11,14388 miljardia euroa. EVM-sopimusluonnoksen 8 artiklan 5 kohdan mukaan EVM:n kunkin jäsenvaltion vastuu rajoittuu kaikissa olosuhteissa sen osuuteen kokonaispääomasta osakkeiden liikkeeseenlaskuhinnalla laskettuna. EVM:n jäsenvaltiot eivät ole taloudellisessa vastuussa EVM:n velvoitteista. Kokonaispääoman korotukset vaativat 5 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaan hallintoneuvoston yksimielisen hyväksynnän (sopimusluonnoksessa käytetään termiä keskinäinen sopimus). EVM:n mahdolliset tappiot katetaan sopimusluonnoksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan ensinnä vararahastosta ja sen jälkeen maksetusta pääomasta ja viimeksi takuupääomasta, jonka maksamisen edellytyksenä on maksetun pääoman aleneminen alle 80 miljardin euron. Tässä tilanteessa EVM:n johtokunta voi yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä 9 artiklan 2 kohdan mukaan vaatia takuupääoman käyttöä maksetun pääoman palauttamiseksi 80 miljardiin euroon. Jos mekanismia uhkaa maksukyvyttömyys velkojiinsa nähden, voi EVM:n toimitusjohtaja vaatia takuupääomaa riittävässä määrin maksettavaksi nopealla aikataululla. Toimitusjohtajan on informoitava sekä EVM:n johtokuntaa että hallintoneuvostoa asiasta. EVM:n hallintoneuvosto voi lisäksi 9 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaan vaatia takuupääomaa maksettavaksi koska tahansa, mutta päätös vaatii yksimielisyyttä. Tilanteessa, jossa joku EVM:n jäsenvaltio jättäisi oman osuutensa tappioiden kattamiseksi vaadittavien takuupääomien maksuista suorittamatta (ja samalla menettäisi äänivaltansa hallintoneuvostossa ja johtokunnassa), muiden jäsenvaltioiden osuuksia korotetaan 21 artiklan 2 kohdan mukaan siten, että tarvittava määrä maksettua pääomaa on käytettävissä. Velvoitteen laiminlyönnistä aiheutuvista toimenpiteistä mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion velan hoitaminen EVM:lle päättäisi hallintoneuvosto määräenemmistöllä (80 prosenttia annetuista äänistä). Koska kunkin jäsenvaltion vastuu rajoittuu sen osuuteen kokonaispääomasta liikkeeseenlaskuhetkellä, ei Suomen osuus voi nousta yli 12,5818 miljardin euron osuuden, ellei hallintoneuvosto yksimielisesti päätä kokonaispääoman korottamisesta. Näin ollen EVM:n johtokunta tai toimitusjohtaja ei voi pakottaa Suomea maksamaan pääomaa mekanismille yli edellä mainitun 2
Ministerin vastaus KK 77/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps määrän siinäkään tilanteessa, että joku toinen EVM:n jäsenvaltio olisi jättänyt velvoitteensa hoitamatta. Myöskään EVM:n hallintoneuvostolla ei ole enemmistö- tai määräenemmistöpäätösvaltuutta pakottaa Suomea ylittämään osuuttaan kokonaispääomasta. Koska kokonaispääoman korotus vaatii hallintoneuvoston yksimielisen päätöksen, jää päätösvalta Suomen osallistumisesta yli sopimusluonnoksessa mainitun 12,5818 miljardin euron osuuden Suomen eduskunnalle. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2011 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 77/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Vesa-Matti Saarakkala /saf: Kan Europeiska stabilitetsmekanismen (ESM) i förekommande fall genom administrativa beslut tvinga Finland att betala in mer kapital än 11,14388 miljarder euro utan att ESM- rådet enhälligt godkänner åtgärden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Europeiska stabilitetsmekanismen (ESM) inleder sin verksamhet i juli 2013 och kommer att vara ett mellanstatligt, internationellt finansinstitut för staterna i euroområdet. Dess totala kapital kommer att vara 700 miljarder euro, varav 80 miljarder är inbetalt kapital och 620 miljarder euro garantikapital. Finlands andel av det totala kapitalet är 12,5818 miljarder euro, varav det inbetalda kapitalet är 1,43792 miljarder euro och garantikapitalet således 11,14388 miljarder euro. Enligt artikel 8.5 i utkastet till ESM-fördrag utsträcker sig varje medlemsstats ansvar under alla omständigheter till dess andel av det totala kapitalet räknat i emissionspriset på aktierna. Medlemsstaterna i ESM är inte ekonomiskt ansvariga för ESM:s skyldigheter. För att det totala kapitalet ska kunna höjas måste ESM-rådet enligt artikel 5.6 c enhälligt godkänna ett sådant beslut (utkastet talar om ömsesidig överenskommelse). Eventuella förluster ska enligt artikel 21.1 i första hand täckas med medel ur reservfonden och därefter med det inbetalda kapitalet och i sista hand med garantikapitalet. En förutsättning för att garantikapitalet ska kunna användas är att det inbetalda kapitalet har sjunkit under 80 miljarder euro. I sådana fall kan styrelsen enligt artikel 9.2 genom ett beslut med enkel majoritet kräva att garantikapital ska användas för att åter höja det inbetalda kapitalet till 80 miljarder euro. Om mekanismen hotas av insolvens gentemot sina borgenärer, kan verkställande direktören kräva att ett tillräckligt stort garantikapital betalas in i snabb takt. Verkställande direktören är då skyldig att informera både styrelsen och rådet för ESM. Dessutom kan ESM-rådet enligt artikel 9.1 och artikel 5.6 b när som helst kräva att garantikapital betalas in, men beslutet ska vara enhälligt. Om en medlemsstat i ESM skulle låta bli att betala sin andel av det tillskott i garantikapitalet som behövs för att täcka förluster (och samtidigt skulle gå miste om sin rösträtt i rådet och styrelsen), höjs de övriga medlemsstaternas andelar enligt artikel 21.2 så mycket att det finns ett tillräckligt stort inbetalt kapital. ESM-rådet ska i sådana fall besluta vilka åtgärder som ska vidas på grund av försummelsen, inbegripet hur den aktuella medlemsstaten ska reglera sin skuld till ESM, med kvalificerad majoritet (80 procent av rösterna). Finlands andel av det totala kapitalet kan inte bli högre än 12,5818 miljarder euro eftersom varje medlemsstat bara ansvarar för den andel den har av det totala kapitalet vid tidpunkten för emissionen, förutsatt att ESM-rådet inte enhälligt beslutar att höja det totala kapitalet. Varken styrelsen eller verkställande direktören kan alltså tvinga Finland att betala in mer kapital än så till mekanismen om någon medlemsstat försummar sin betalningsskyldighet. Inte heller ESMrådet kan genom majoritetsbeslut eller genom be- 4
Ministerns svar KK 77/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps slut med kvalificerad majoritet tvinga Finland att överskrida sin andel av det totala kapitalet. I och med att det krävs ett enhälligt beslut av ESM-rådet för att höja det totala kapitalet är det Finlands riksdag som i slutändan beslutar om Finland ska bidrag med mer än 12,5818 miljarder euro som anges i utkastet till ESM-fördrag. Helsingfors den 29 september 2011 Finansminister Jutta Urpilainen 5