VIKELLYKSEN OHJEET Voimassa 1.1.2016 alkaen

VIKELLYKSEN OHJEET Voimassa 1.1.2016 alkaen Suomen Ratsastajainliitto Ry Radiokatu 20, 00093 VALO www.ratsastus.fi / 09-229 4510

Sisällysluettelo 1. VIKELLYKSEN YLEISSÄÄNNÖT 1.1 Yleistä 1.1.1 Perusliikkeet. 7 1.1.2 Vapaaohjelma... 7 1.1.3 Tekninen ohjelma (yksinvikellyksen CVI3*-luokka)... 7 1.1.4 Tuomaristo... 7 1.2 Pisteet... 7 1.3 Optimaalinen liikkeiden laatu... 7 1.4 Arvostelukriteriat... 8 1.4.1 Liikkeen yleiskuva... 8 1.4.2 Pisteen koostumus... 8 1.5 Optimaalisen liikkeen laadun vähennykset... 8 1.5.1 Optimaalisen tekniikan vähennykset... 8 1.5.2 Optimaalisen esittämisen vähennykset... 8 1.5.3 Laskeutuminen alastulon jälkeen... 8 1.6 Nimikkeet... 10 2. HEVOSEN ARVOSTELU... 11 2.1 Yleistä... 11 2.2 Harjoitteluasteikko... 11 2.2.1 Tahti... 11 2.2.2 Irtonaisuus... 11 2.2.3 Tuntuma... 11 2.2.4 Eteenpäinpyrkimys... 12 2.2.5 Suoruus... 12 2.2.6 Kokoaminen... 12 2.3 Laukka... 12 2.4 Juoksuttaminen... 13 2.4.1 Juoksuttajan asento... 13 2.4.2 Sivuohjat... 13 2.4.3 Juoksutusavut... 13 2.4.4 Geelipatja... 13 2.5 Sisääntulo, poistuminen ja tervehtiminen... 14 2.5.1 Tervehtiminen Juoksuttaja ja hevonen... 14 2.6 Hevosen arvostelu... 15 2.6.1 Askel (Arvosana A 1)... 16 2.6.2 Eteenpäinpyrkimys (Arvosana A 2)... 19 2.6.3 Kuuliaisuus (Arvosana A 3)... 21 2.6.4 Juoksuttaminen (Arvosana A 4)... 23 2.6.5 Tervehtiminen (Arvosana A 5)... 24 3. PERUSLIIKKEET... 25 3.1 Yleistä... 25 3.2 Perusliikeohjelman arvostelu... 25 3.3 Perusliikeohjelmat... 25 3.3.1 Joukkuevikellyksen perusliikkeet A-taso... 25 3.3.2 Joukkuevikellyksen perusliikkeet B-taso... 25 3.3.3 Yksinvikellyksen perusliikkeet A-taso... 26 3.3.4 Yksinvikellyksen perusliikkeet A-tason CVI3*-luokka... 26 3.3.5 Yksinvikellyksen perusliikkeet B-taso... 26 3.3.6 Parivikellyksen perusliikkeet B-taso... 26 3.4 Yksilöidyt virheet ja niiden vähennykset... 26 3.5 Perusliikkeiden kuvaukset ja arvosteluperusteet... 27 3.5.1 Selkäänhyppy... 27 3.5.2 Perusistunta... 28 3.5.3 Polvivaaka... 29 3.5.4 Mylly... 30 3.5.5 Sakset 1.osa... 32 3.5.6 Sakset 2.osa... 33 3.5.7 Seisonta... 34 3.5.8 Lankku 1.osa (paluu etuperin istuntaan)... 35 3.5.9 Puolimylly... 36 3.5.10 Takaperin jalkojenheitto jalat auki, jota seuraa alastulo sisäpuolelle... 38 3.5.11 Etuperin jalkojenheitto jalat yhdessä... 39 3.5.12 Takaa-alastulo sisäpuolelle... 41 3.5.13 Takaa-alastulo ulkopuolelle... 42 4. VAPAAOHJELMA... 43 4.1 Yleistä... 43 4.2 Vapaaohjelma Arvostelu... 43 4.3 Vapaaohjelman vaatimukset... 43 4.3.1 Joukkue vapaaohjelma... 43 4.3.2 Yksinvikellyksen vapaaohjelma... 43 4.3.3 Parivikellyksen vapaaohjelma... 43 4.4 Liikeryhmät... 43 4.4.1 Vapaaohjelman liikeryhmät... 43 Sivu 2

4.4.2 Staattiset liikkeet... 43 4.4.3 Dynaamiset liikkeet... 46 4.5 Teknisen pisteen kriteriat... 48 4.5.1 Esittäminen... 48 4.5.2 Vaikeusaste... 51 4.5.3 Taiteellinen piste... 53 5. TEKNINEN OHJELMA... 57 5.1 Yleistä... 57 5.2 Teknisen ohjelman arvioitavat osa-alueet... 57 5.3 Teknisen ohjelman vaatimukset... 57 5.4 Teknisten liikkeiden virheet ja vähennykset... 57 5.5 Teknisten liikkeiden kuvaus ja arvostelukriteerit... 57 5.5.1 Ponnistusvoima... 57 5.5.2 Ajoitus/koordinaatio... 59 5.5.3 Notkeus... 60 5.5.4 Tasapaino... 61 5.5.5 Lihasvoima... 62 5.6 Taiteellinen piste... 64 LIITE 1 Vaikeusaste yksinvikellyksen vapaaohjelma... 66 Vaikeusaste joukkuevikellyksen vapaaohjelma... 70 Vaikeusaste parivikellyksen vapaaohjelma... 71 Sivu 3

JOHDANTO Vikellyksen ohjeet perustuvat suurimmaksi osaksi FEI:n englanninkieliseen Guidelines for judges ohjekirjaan, mutta kuten Suomen vikellyksen säännöt, ne on mukautettu joltakin osin Suomen olosuhteisiin. Vikellyksen ohjeet pohjautuvat vikellyssääntöihin, mutta niissä on tarkemmin kuvailtu arvosteluperusteet. Vikellyssääntöjen ja vikellyksen ohjeiden lisäksi Suomen kilpailuissa noudatetaan aina myös SRL:n yleisiä sääntöjä sekä hevostenlääkintäohjeita. Sivu 4

FEI:n käytössäännöt hevosen hyvinvointia varten FEI vaatii jokaista kansainvälisen hevosurheilun parissa toimivaa pitäytymään FEI:n käytössäännöissä ja tunnustamaan sekä hyväksymään, että hevosen hyvinvoinnin tulee aina olla ensiarvoisen tärkeää. Hevosen hyvinvointi ei koskaan saa jäädä toissijaiseksi kilpailun tai kaupallisuuden vaikutteiden takia. Seuraavissa kohdissa täytyy erityisesti pitäytyä: 1. Yleinen hyvinvointi a) Hyvä hevosenhoito Tallinpidon ja ruokinnan tulee vastata parhaita hevosenhoitotapoja. Puhdasta ja hyvälaatuista heinää, rehua ja vettä tulee olla aina saatavilla. b) Harjoittelumetodit Hevosia tulee harjoituttaa niiden fyysisten kykyjen ja kehityksen mukaisesti lajissaan. Niitä ei saa altistaa pahoinpiteleville tai pelkoa aiheuttaville metodeille. c) Kengitys ja varusteet Jalkojen hoidon ja kengityksen tulee olla parhaimman tason mukaista. Varusteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sovitettuja, etteivät ne aiheuta kipua tai loukkaantumisvaaraa. d) Kuljetus Kuljetuksen aikana hevoset tulee suojata loukkaantumisvaaroilta ja muilta terveyttä vaarantavilta riskeiltä. Kuljetusajoneuvojen tulee olla turvallisia, hyvin ilmastoituja, tasokkaasti huollettuja, säännöllisesti desinfioituja ja niiden kuljettajien tulee olla päteviä. Pätevien käsittelijöiden tulee aina olla läsnä hoitamassa hevosia. e) Kuljetusmatka Kaikki matkat tulee suunnitella tarkkaan ja hevosten tulee saada levätä säännöllisin väliajoin samoin kuin niiden tulee saada vettä ja ruokaa FEI:n ajankohtaisimpien ohjeiden mukaan. 2. Kilpakunto a) Kunto ja kilpaileminen Kilpailuihin tulee osallistua vain terveillä, hyväkuntoisilla hevosilla ja terveiden, hyväkuntoisten kilpailijoiden kanssa. Hevosten tulee saada levätä asianmukaisesti harjoitusten ja kilpailujen välillä. Lisälepoa tulisi sallia matkustamisen jälkeen. b) Terveydentila Hevonen, joka on arvioitu liian huonokuntoiseksi kilpaillakseen, ei saa kilpailla tai jatkaa kilpailua. Jos hevosen terveydentilasta on epäselvyyttä, täytyy pyytää eläinlääkärin neuvoa. c) Doping ja lääkintä Kaikenlainen doping tai aikomus käyttää dopingia sekä muu sääntöjenvastainen lääkintä on vakava hyvinvointiongelma, eikä sitä tule sallia. Jokaisen eläinlääkärin hoidon jälkeen tulee antaa riittävästi aikaa levätä ja parantua täysin ennen seuraavaa kilpailua. d) Leikkaustoimenpiteet Kaikki leikkaustoimenpiteet, jotka voivat uhata kilpailevan hevosen hyvinvointia tai muiden hevosten ja/tai kilpailijoiden turvallisuutta, ovat kiellettyjä. e) Tiineet/ vastavarsoneet tammat Tammat eivät saa kilpailla neljännen tiineyskuukauden jälkeen tai imetettävän varsan kanssa. f) Apujen väärinkäyttö Hevosen pahoinpitely normaaleilla ratsastusavuilla tai lisäavuilla (esim. piiska, kannukset, jne.) on kielletty. 3. Tapahtumat ja kilpailut eivät saa haitata hevosen hyvinvointia a) Kilpailualueet Hevosten tulee harjoitella ja kilpailla asianmukaisella ja turvallisella pohjalla. Kaikki esteet ja kilpailuolosuhteet tulee suunnitella hevosen turvallisuutta ajatellen. b) Maapohjat Kaikki pohjat, joilla hevoset kävelevät, harjoittelevat tai kilpailevat tulee suunnitella ja huoltaa siten, että on mahdollisimman vähän tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa loukkaantumisen. c) Äärimmäiset sääolosuhteet Kilpailuja ei tule pitää äärimmäisissä sääolosuhteissa, jotka saattaisivat vaarantaa hevosen hyvinvoinnin tai turvallisuuden. Hevosten vilvoittelulle ja varusteiden huollolle kilpailun jälkeen tulee järjestää mahdollisuus. d) Tallinpito kilpailuissa ja tapahtumissa Tallien tulee olla turvallisia, hygieenisiä, mukavia, hyvin ilmastoituja ja riittävän suuria hevosen tyypin ja luonteen mukaan. Pesupaikka ja vettä tulee aina olla saatavilla. 4. Inhimillinen hevosen kohtelu a) Eläinlääkinnällinen kohtelu Sivu 5

Eläinlääkinnällisen asiantuntijan tulee aina olla läsnä tapahtumissa/kilpailuissa. Jos hevonen loukkaantuu tai nääntyy kilpailujen aikana, kilpailijan tulee keskeyttää kilpaileminen ja eläinlääkärin tulee arvioida hevosen tilanne. b) Hoitotahot Jos tarpeellista, hevonen tulee hakea ambulanssilla ja kuljettaa lähimpään sopivaan hoitokeskukseen tarkempien hoitojen ja terapian saamiseksi. Loukkaantuneille hevosille tulee antaa tarvittava hoito ja lääkintä ennen kuljetusta. c) Kilpailuloukkaantumiset Kilpailuissa tapahtuvia loukkaantumistilanteita tulisi tarkkailla. Maapohjan kunto, kilpailujen lukumäärä ja kaikki muut mahdolliset riskitekijät tulisi tutkia tarkasti, jotta loukkaantumiset voidaan minimoida. d) Armokuolema Jos hevosen ruhjeet ovat riittävän vakavat, eläinlääkäri voi lopettaa hevosen mahdollisimman pian, jotta sen kärsimykset voidaan minimoida. e) Eläke Hevosia tulee kohdella sympaattisesti ja inhimillisesti sen jälkeen, kun ne ovat lopettaneet kilpailu-uransa. 5. Koulutus FEI kannustaa kaikkia hevosurheilussa toimivia hankkimaan mahdollisimman korkean hevosenhoitoon ja kilpailemiseen liittyvän koulutuksen. Näitä käytösohjeita voidaan muokata ajoittain ja kaikkien näkökulmat ovat tervetulleita. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustuloksiin ja FEI puoltaa hevosten hyvinvointia koskevien tutkimusten rahoitusta ja tukemista. Englanninkielinen versio käytösohjeista on juridisesti ainoa alkuperäinen. Sivu 6

1. VIKELLYKSEN YLEISSÄÄNNÖT 1.1. Yleistä Vikellysohjelmat koostuvat eri osa-alueista. Osa-alueiden painoarvot ovat eritelty alla. 1.1.1. Perusliikeet Osa-alue Painoarvo Hevospiste 25 % Liikkeet 75 % 1.1.2. Vapaaohjelma Osa-alue Painoarvo Hevospiste 25 % Tekninen piste 50 % Taiteellinen piste 25 % 1.1.3. Tekninen ohjelma (yksinvikellyksen Seniori luokka) Osa-alue Painoarvo Hevospiste 25 % Tekniset liikkeet 50 % Taiteellinen piste 25 % 1.1.4. Tuomaristo Vikellyskilpailuissa tuomaristoon kuuluu aina vähintään kaksi tuomaria ( tai yksi tuomari (A) ja yksi tuomarikokelas (C)) poikkeuksena I-tason kilpailut, joissa yksi tuomari (tai tuomarikokelas) riittää. Jos tuomaristo koostuu 4 tuomarista, on jokaisen tuomarin arvosteltavan osa-alueen painoarvo 25 %. Jos tuomaristo koostuu 1-2 tuomarista, jokainen tuomari arvostelee kaikki osa-aluet, jolloin hevospiste ja taiteellinen piste arvostellaan yleiskuvan perusteella. Jos tuomaristo koostuu kahdesta tuomarista, on kuitenkin suositeltavaa, että yksi tuomari arvostelee hevosen (painoarvo 25 %) ja toinen perusliikkeet (painoarvo 75 %). Hevospiste koostuu tässä tapauksessa kuudesta eri osa-alueen arvostelusta. Molemmat tuomarit arvostelevat kaikki vapaaohjelman osa-alueet yleiskuvan perusteella. Vastaavasti, jos tuomaristo koostuu kolmesta tuomarista, tuomaroidaan perusliikkeet seuraavasti: yksi tuomari arvostelee hevosen (painoarvo 25 %), kaksi tuomaria arvostelee perusliikkeet (painoarvo 37,5 % per tuomari). Vapaaohjelmassa yksi tuomari arvostelee hevosen (25%), yksi taiteellisen pisteen (25%) ja yksi teknisen pisteen (50 %). 1.2. Pisteet Tuomareilla tulee olla mielessään selkeä kuva siitä, miltä jokainen piste näyttää. 10 Erinomainen 9 Erittäin hyvä 8 Hyvä 7 Aika hyvä 6 Tyydyttävä 5 Riittävä 4 Riittämätön 3 Aika huono 2 Huono 1 Hyvin huono 0 Ei esitetty tai vähennysten seurauksena 1.3. Optimaalinen liikkeiden laatu Liikkeen optimaalista laatua arvosteltaessa huomioidaan seuraavat asiat: liikkeen olennaisimpien ominaisuuksien toteutuminen ja tekniikka paras mahdollinen esittäminen Sivu 7

1.4. Arvostelukriteriat 1.4.1. Liikkeen yleiskuva On tuomareiden vastuulla arvostella yleiskuvan perusteella seuraavia asioita: hevosen huomioon ottaminen hevosen liikkeen myötääminen varmuus ja tasapaino Ja vapaaohjelmaliikkeitä arvosteltaessa huomioida: liikkeen optimaalinen laatu liikkeiden harmonia musiikkin kanssa liikkeiden järjestys kokonaisuutena liikkeiden suorittamisen vaikeusaste ja siirtymiset sekä liikeyhdistelmät 1.4.2. Pisteen koostumus Peruspiste (Basic Score) Vähennykset optimaalisesta tekniikasta. Esittämisvirheet ja vähennykset (Performance deviations) Vähennykset optimaalisesta esittämisestä. Määritellyt virheet (Specific Faults) Lisävähennykset jotka ovat määritelty säännöissä. 1.5. Optimaalisen liikkeen laadun vähennykset Optimaalisen laadun vähennykset riippuvat siitä, arvostellaanko virhe tekniikkavirheenä vai pelkkänä esittämisvirheenä. 1.5.1. Optimaalisen tekniikan vähennykset Optimaalisen tekniikan saavuttaminen on liikkeen tärkein kriteeri. Perusliikkeiden tekniikkavirheet johtavat vähennyksiin, jotka on määritelty tietyin osin vikellyksen ohjeissa peruspisteinä. Peruspisteistä voi tehdä myös lisävähennyksiä. 1.5.2. Optimaalisen esittämisen vähennykset Kaikista esittämisvirheistä annetaan vähennyksiä riippuen virheen suuruudesta ja vähennetään kyseisen liikkeen peruspisteestä. Esittämisvirheitä ovat: puutteet liikkeen laajuudessa viivytykset liikkeiden välissä, jatkuvuuden puute puutteita liikkeen muodossa ja ryhdissä/asennossa kehonhallinnan ja -jännityksen puute puutteet hevosen liikkeen myötäämisessä Sivu 8

Pienet Keskisuuret Suuret virheet virheet virheet Vähennykset Max. 1 piste 1-2 pistettä 2-3 pistettä Laajuus tyydyttävä huono ei esitetty Jatkuvuus pienillä viiveillä viiveillä monilla viiveillä Optimaalinen muoto, ojennus ja jännitys pienillä virheillä selkeillä virheillä ilman muotoa ja ojennusta Liikkeen olennaisuus & kehon hallinta Hevosen liikkeen myötääminen Tasapaino pienillä virheellä notkeuden puutteita pienillä virheillä huono ryhti liikkeitä hevosen laukkaa vasten asennon korjaaminen ilman kehonhallintaa putoamisen välttäminen, hevoseen romahtaminen asennon muuttaminen Eri osioiden vähennyksiä ei tulisi laskea hteen eikä laskea vähennysten keskiarvoa, sillä tämä johtaisi liian matalaan pisteeseen. Oikea tapa on rakentaa mielikuva keskiarvosta, jossa suuremman virheen vähennykselle annetaan korkeampi painoarvo. 1.5.3. Laskeutuminen alastulon jälkeen tulee olla kontrolloitu ja tasapainossa, polvet hieman koukussa, polvet, nilkat ja jalat lantion leveydellä. Sivu 9

1.6. Nimikkeet Liikkeen suunta on tärkeä liikkeitä määriteltäessä. Asennot määritellään hevosen menosuunnan mukaisesti Vikeltäjä seisoo kasvot hevosen menosuuntaan etuperin takaperin Vikeltäjä seisoo kasvot poispäin hevosen menosuunnasta sivuttain sisälle Jos määritelmä ei ole täsmällinen joudutaan lisäämään sanat sisälle, ulos, ylös tai alas. sivuttain ulos takaperin Jos aiempi määritelmä ei päde, asento määritellään vikeltäjän pään asennon mukaan. ylös Etuperin ylös Liikkeet määritellään vikeltäjän kehon mukaan ja päättyvät sanaan päin päin Etuperin taaksepäin Takaperin eteenpäin Sivu 10

2. HEVOSEN ARVOSTELU 2.1. Yleistä Hevosen arvostelu alkaa areenalle sisään tultaessa ja päättyy vikeltäjän viimeiseen alastuloon. Jos useampi yksinvikeltäjä tai pari kilpailee samalla hevosella, sisääntulon, tervehtimisen ja ravikierroksen yleisvaikutelma arvioidaan samanarvoisesti kaikille samalla hevosella kilpaileville vikeltäjille. Korkein arvosana on 10 pistettä. Hevosen loppupiste pyöristetään kolmanteen desimaaliin (0.0011 0.0014 alaspäin, 0.0015 0.0019 ylöspäin). 2.2. Harjoitteluasteikko Hevosen harjoitteluasteikko on valmentajien, ratsastajien, juoksuttajien ja tuomareiden tärkein ohje. Harjoitteluasteikko keskittyy kolmeen eri osa-alueeseen: hevosen ymmärryksen ja luottamuksen kehittämiseen, keskittyen tahtiin, irtonaisuuteen ja tuntumaan työntövoiman kehittämiseen, keskittyen irtonaisuuteen, kuolaintuntumaan, eteenpäinpyrkivyyteen ja suoruuteen. kantovoiman kehittämiseen, keskittyen eteenpäinpyrkivyyteen, suoruuteen ja kokoamiseen. Mitään harjoitteluasteikon seuraavista kuudesta askeleesta ei voida jättää huomioimatta. Kokonaistavoite on kehittää hevonen, joka on valmis tottelemaan juoksuttajan antamia apuja ilman vastustelua. Englanniksi tällaisesta hevosesta käytetään termiä Through saksaksi Durchlässig. Suomeksi puhutaan toisinaan läpiratsastetusta hevosesta. 2.2.1. Tahti Säännöllisyys ja tempo Tahti on askelten säännöllisyys eri askellajeissa. Säännöllisyys on askelten oikea poljentasekvenssi. Tempo on tahdin nopeus. Askelten tulisi olla yhtä matkaavoittavia ja kestää yhtä pitkään samassa tempossa. Sama tahti tulisi säilyttää koko suorituksen ajan. Jotta tuomarit voivat arvostella tahdin oikealla tavalla, heidän tulisi viitata perusaskellajien oikeaan biomekaniikkaan. 2.2.2. Irtonaisuus Joustavuus ja rentous Irtonaisuus on yhdessä tahdin kanssa harjoitusasteikon ensimmäisen vaiheen olennainen päämäärä. Vaikka tahti säilyy, liikettä ei voida pitää oikeanlaisena ellei hevonen käytä selkäänsä lihakset rentoina. Irtonaisuuden puute voi näkyä monella eri tavalla, kuten esimerkiksi selän jäykkyytenä, hännän heiluttamisena, tahtirikkoina, takajalkojen passiivisuutena, jännittyneenä ja kuivana suuna tai vinoutena. Irtonaisuutta ilmaisevat: Iloinen ja tyytyväinen ilme - rentoutuneisuus Askelten joustavuus - kyky venyttää ja supistaa lihaksistoa pehmeästi ja sujuvasti Rauhallinen suu, joka puree kuolainta pehmeästi Keinuva selkä ja rennosti kannettu häntä Kevyt ja rytmikäs hengitys joka näyttää, että hevonen on fyysisesti ja psyykkisesti rento 2.2.3. Tuntuma Kuolaintuen ja apujen hyväksyminen / ryhti Tuntumalla tarkoitetaan juoksuttajan käden ja hevosen suun pehmeätä ja vakaata yhteyttä. Hyvä vakaa tuntuma sallii hevosen löytää tasapainonsa ja tahdin jokaisessa askellajissa. Niskan tulisi olla kaulan korkeimpana kohtana, paitsi silloin, kun hevosta työstetään ilman sivuohjia eteen- ja alaspäin. Tuntuman tulee muodostua aktiivisten takajalkojen tuottamasta energiasta, joka siirtyy keinuvan selän kautta kuolaimeen. Hyvää tuntumaa ilmaisee: Hevonen astuu eteenpäin kuolaimeen suoralla ja irtonaisella niskalla Hevonen hyväksyy joustavan tuntuman, suu pysyy rauhallisena kuolainta purren. Kieli ei ole näkyvillä. Niska on kaulan korkein kohta Turpa on luotiviivan edessä ja liikkeissä, jossa kokoamisaste on korkea, luotiviivan mukainen Sivu 11

2.2.4. Eteenpäinpyrkimys Lisätty energia takaosasta Hevosella sanotaan olevan eteenpäinpyrkivyyttä, kun takajalkojen tuottama energia välittyy askellajiin ja koko eteenpäin suuntautuvaan liikkeeseen. Voidaan sanoa, että hevonen työskentelee eteenpäinpyrkivällä tavalla, kun se ponnistaa aktiivisesti maasta ja heilauttaa jalkojansa hyvin eteenpäin. 2.2.5. Suoruus Hevosen sanotaan olevan suora kun sen etuosa on takaosan kanssa samalla linjalla: hevosen pituusakseli, eli käytännössä selkäranka, on linjassa sen kulkeman suoran tai kaarevan uran kanssa. Suoruus on välttämätöntä painon jakautumiseksi tasaisesti kehon molempien puoliskojen välillä. Jos hevonen on suora sen takajalat työntävät suoraan painopistettä kohti. 2.2.6. Kokoaminen Muodossa oleminen ja tasapaino Kaiken voimisteluharjoittelun tavoitteena on luoda hevonen, joka on käyttökelpoinen ja valmis sekä halukas suorittamaan. Jotta hevonen voi täyttää edellämainitut ehdot, sekä sen oman että vikeltäjien painon pitää jakautua mahdollisimman tasaisesti kaikille neljälle jalalle. Tämä tarkoittaa, että etujalkojen painoa tulisi vähentää lisäämällä saman verran painoa takajaloille, joiden alkuperäinen tarkoitus on tuottaa eteenpäinliikettä. Takajalkojen taittuminen johtaa kaulan nousemiseen. Jos hevosen takajalkojen kantokapasiteettia kehitetään riittävästi, se pystyy liikkumaan tasapainoisesti ja ryhdikkäästi kaikissa kolmessa askellajissa. 2.3. Laukka Vikellyskilpailuissa hevosen on esitettävä harjoituslaukkaa koulutusasteelle sopivassa muodossa. Laukka on kolmitahtista askellusta, jossa on liitovaihe. Laukka-askelten tulee olla kevyitä, ilmavia ja säännöllisiä. Harjoituslaukka on kootun laukan ja keskilaukan välimuoto, jossa hevonen näyttää luonnollista tasapainoa ja pysyy kuolaimella, edeten tasaisesti, kevyesti ja aktiivisilla kinnernivelillä. Aktiiviset kinnernivelet korostavat eteenpäinpyrkivyyttä, joka syntyy takaosan työskentelystä. Laukan laatu: Laukan laatua arvostellaan yleiskuvan, kolmitahtisen laukan säännöllisyyden ja keveyden perusteella, joka syntyy kun hevonen hyväksyy kuolaintuen, sen niska on kaulan korkein kohta ja sen takajalat työskentelevät aktiivisesti. Kyky ylläpitää sama tahti ja luonnollinen tasapaino on tärkeätä. Ylöspäinpyrkivyyden (lennokkuuden) tulisi aina olla nähtävissä. Hevosen tulee aina pysyä suorana ja oikein asetettuna ympyrällä. Harjoituslaukassa olennaista on: kolmitahtisen laukan säännöllisyys ja liitovaihe tiukka ja vakaa tuntuma, turpa luotiviivan edessä ja niska kaulan korkeimpana kohtana koko kehon notkeus ja joustavuus energisyys, aktiivisuus, ryhti, luonnollinen tasapaino ja ylöspäinpyrkivyys Sivu 12

2.4. Juoksuttaminen 2.4.1. Juoksuttajan asento Juoksuttajan tulee seistä ympyrän keskellä ja kiertää sisemmän jalan ympäri (vasemman jalan ympäri vasemmassa kierroksessa ja oikean jalan ympäri oikeassa kierroksessa). Juoksuttaja voi (vaikka se ei ole ihanteellista) kävellä pientä ympyrää hevosen ympyrän sisällä. Juoksuttaja seisoo kolmion yläkulmassa ja hevosen etu- ja takaosa muodostavat kolmion perustan. Juoksuttajan tulee seistä kasvot hevosen keskiosaa kohti. Juoksuttaja ja hevonen ovat yhteydessä toisiinsa liinan avulla etuosassa ja juoksutuspiiskan kanssa takaosassa. Jos ympyrää tai hevosen työskentelemistä tarvitsee korjata, juoksuttaja voi muuttaa asentoaan sen mukaisesti; jos hevosen takaosasta puuttuu energisyys, juoksuttaja voi siirtyä hevosen takaosaa kohti; jos tempoa pitää hiljentää tai askelia lyhentää, juoksuttaja voi siirtyä hevosen päätä kohti; juoksuttaja voi myös tässä tapauksessa viedä piiskan kuvassa olevasta asennosta hevosen turvan eteen. 2.4.2. Sivuohjat Oikein asetetuilla sivuohjilla hevonen pystyy kantamaan turpansa luotiviivan edessä, mutta kun se yrittää painaa turpaa eteen ja ulos, sen täytyy taipua yli. 2.4.3. Juoksutusavut Juoksutusliina Juoksutusliina korvaa ratsastajan ohjasavut. Juoksutusliinaa voidaan pitää kuten ratsastusohjia, niin että liina kulkee kämmenen lävitse ja pikkusormen ja nimettömän välistä tai kuten ohjasajossa, peukalon ja etusormen lävitse. Kyynärpään tulee olla rennosti koukistettu. Kuten ohjasavut ratsastettaessa, avut tulee antaa tasaisilla ja pehmeillä puolipidäkkeillä, jotta saadaan haluttu reaktio ei roikkumalla tai vetämällä jouksutusliinasta. Juoksutuspiiska Juokstuspiiska korvaa ratsastajan pohjeavut. Kun piiskaa ei käytetä apujen antoon, se tulisi pitää 45 asteen kulmassa hevosen kintereisiin nähden, piiskansiiman laahatessa pitkin maata. Hevosen tulee hyväksyä piiska apuna ilman pelokkaita reaktioita. Hevosta tulee kannustaa liikkumaan vapaasti eteenpäin. Piiskaa ei tule käyttää hevosen jatkuvaan eteenpäin ajamiseen, sillä avut ovat tarkoitettu liikkeen muutokseen eikä hevosen pysyvään vaikuttamiseen. Kun juoksuttaja lähestyy hevosta varusteiden oikomistarkoituksessa, piiskansiima tulee kerätä ja piiska kääntää taakse, jotta se ei häiritse hevosta. Juoksuttajan ääni Ääniapua käytetään siirtymisiin, palkitsemiseen, hevosen huomion herättämiseen ja erimielisyyksien ilmaisemiseen. Ääniapu on tärkeä apu juoksuttamisessa ja sitä tulee käyttää yllämainitulla tavalla liikkeen muuttamiseksi ilman että se vaikuttaa hevoseen jatkuvasti. 2.4.4. Geelipatja Geelipatjan tulee olla joustavaa materiaalia. Sivu 13

2.5. Sisääntulo, tervehtiminen ja ravikierros 2.5.1. Tervehtiminen Juoksuttaja ja hevonen Sisääntulo hevosen oikea taluttaminen juoksutusliinan oikea ote juoksuttaja ja hevonen juoksevat tahdissa, juoksuttaja hevosen lavan vieressä sisääntulo suorassa linjassa ympyrän keskipisteelle kasvot A-tuomaria päin Tervehtiminen hevosen hyvä käytös: paikallaan seisominen kaikilla neljällä jalalla koko tervehtimisen ajan siihen asti kunnes vikeltäjät ovat poistuneet ympyrältä. Esittäminen ja varusteet hevosen yleiskuva suitsien oikea asennus vikellysvyön ja patjan oikea sijoittaminen kaikki soljet kiinnitetty tai piiloitettu Ravikierros hevosen ohjaaminen ympyrälle tiukalla ja suoralla juoksutusliinalla hevosen ravauttaminen ympyrällä harjoitusravissa Sivu 14

2.6. Hevosen arvostelu Hevosen vikellettävyys Laukan laatu Hevosen ja juoksuttajan välinen ymmärrys Askel Kuuliaisuus Juoksuttaminen Tahti Irtonaisuus Tuntuma Eteenpäinpyrkivyys Eteenpäinpyrkivyys Suoruus Kokoaminen Kuuliaisuus Säännöllisyys Ympyrä Askelten säännöllisyys, Kolmitahtinen laukka, jossa selkeä liitovaihe Koko kehon joustavuus Keinuva selkä ilman lihasten jännittyneisyyttä Kevyt ja vakaa, turpa luotiviivan edessä. Kaula vapautuneesti kaartuneena niska korkeimpana kohtana. Eteenpäinpyrkivyyttä aktiivisten takajalkojen myötä. Energinen ja aktiivinen askel. Oikea taivutus ympyrän mukaisesti. Hevosen etuosa on linjassa takaosan kanssa. Asento, ryhti, etuosan keveys. Ylöspäinpyrkivyys. Tarkkaavaisuus ja luottamus, kuolaintuntuma, harmonisuus ja vapautuneisuus. Ei ongelmia kielen kanssa. Ei merkkejä stessaantumisesta tai ahdistuneisuudesta. Laukkavirheitä,raviaskelia tms. Virheetön ympyrä, hevonen ei liiku sisään- eikä ulospäin. Oikeat avut Sopiva piiskankäyttö Juoksutusliina on suorassa osoittaen tuntumaa. Paikallaanpysyvä juoksuttaja Juoksuttajan hyvä asento A 1 30% A 2 25% A 3 25% A 4 15% Yleistä Sisääntulo, tervehtiminen ja ravikierros Sisääntulo: oikea hevosen ympyrälle taluttaminen Tervehtiminen: hevonen osoittaa kuuliaisuutta Esittäytyminen ja varusteet Oikeanlainen ravikierros A 5 5% Sivu 15

Jokaisen arvosanan (A1 A6) alla on kuvailtu useampi puute: jos vain yksi puute esiintyy suorituksessa, se johtaa kyseiseen arvosanaan. Jos suorituksessa esiintyy useampi puute, arvosana on luonnollisesti alempi. Jos tuomaristo koostuu 1-3 tuomarista, jokainen tuomari arvostelee kaikki osa-alueet, jolloin hevospiste ja taiteellinen piste arvostellaan yleiskuvan perusteella. Perusliikkeiden arvostelussa on kuitenkin suositeltavaa, kun tuomaristu koostuu kahdesta tuomarista, että yksi tuomari arvostelee hevosen (A1-A6, painoarvo 25 %) ja toinen perusliikkeet (painoarvo 75 %). 2.6.1. Askel (Arvosana A 1) 10 Hevosen askel on täysin säännöllinen. Hevonen liikkuu vapautuneesti ja ylöspäinsuuntautuvasti. Lapojen kevyt liike on aktiivisten takaraajojen tuottama ja hevosen liike virtaa sen koko kehon läpi. Tahti: Täysin säännöllinen kolmitahtinen laukka. Laukka on kolmitahtista koko suorituksen ajan ja siinä on selvä liitovaihe. Irtonaisuus: Koko kehon erinomainen notkeus koko liikkeen ajan. Tuntuma: Kevyt ja vakaa, turpa luotiviivan edessä. Hevonen kantaa itsensä luonnollisesti ja erinomaisesti, niska kaulan korkeimpana kohtana. 9 Hevosen askel on täysin säännöllinen. Hevonen liikkuu vapautuneesti ja ylöspäinsuuntautuvasti. Lapojen kevyt liike on aktiivisten takaraajojen tuottama. Tahti: Täysin säännölliset askeleet. Laukka on kolmitahtista koko suorituksen ajan ja siinä on selvä liitovaihe. Irtonaisuus: Koko kehon erittäin hyvä notkeus koko liikkeen ajan. Tuntuma: Kevyt ja vakaa, turpa luotiviivan edessä. Hevonen kantaa itsensä luonnollisesti ja erittäin hyvin, niska kaulan korkeimpana kohtana. 8 Hevosen askel on säännöllinen ja antaa vaikutelman, että hevonen liikkuu vapautuneesti ja ylöspäinsuuntautuvasti. Lapojen kevyt liike on aktiivisten takaraajojen tuottama. Tahti: Säännölliset askeleet. Laukka on kolmitahtista koko suorituksen ajan ja siinä on selvä liitovaihe. Irtonaisuus: Koko kehon hyvä notkeus koko liikkeen ajan. Tuntuma: Kevyt ja vakaa, turpa luotiviivan edessä. Hevonen kantaa itsensä luonnollisesti ja hyvin, niska kaulan korkeimpana kohtana. 7 Hevonen saa arvosanan 7, kun sen askel on säännöllinen, mutta se liikkuu vähemmän vapautuneesti ja kevyesti, ja sen lavat ja takaraajat ovat vähemmän liikkuvat ja aktiiviset. Tahti: Säännölliset askeleet. Laukka on kolmitahtista ja siinä on selvä liitovaihe mutta siinä voi esiintyä hieman tahdinmenetystä. Irtonaisuus: Aika hyvä joustavuus, mutta hieman jännittynyt. Tuntuma: Kevyt tuntuma, mutta pään asento ei aina ole vakaa. Hetkellisesti hieman jännittynyt niska. Sivu 16

6 Hevonen, joka on jokseenkin rajoittunut askeleissaan saa arvosanan 6. Tulee pitää mielessä, että jos säännöllisyydessä on vain hetkellinen poikkeama tasapainon menetyksestä johtuen, se tulisi arvostella enemmän kuuliaisuusongelmana. Tahti: Säännölliset askeleet. Laukka on kolmitahtista, mutta liitovaihe voisi olla selvemmin määriteltävissä. Tahdin menettäminen laukan aikana. Irtonaisuus: Tyydyttävän joustava ja elastinen askeltaminen, mutta hieman jännittynyt. Tuntuma: Hieman raskas kuolaimella ja/tai jäykkä niskasta. Pään asento ei ole täysin vakaa. Kantaa itsensä rajoitetusti. Niska on välillä kallistunut. 5 Hevonen, joka esittää jäykkiä maanläheisiä askelia, joista puuttuu vapautuneisuus ja joustavuus, saa arvosanan 5. Usein hevonen menettää kolmetahtisen laukkansa ja liitovaiheen edellämainituista ongelmista johtuen. Tahti: Askeleet eivät ole aina säännöllisiä ja jotkut askeleet eivät ole kolmitahtisia. Laukassa ei ole selvää liitovaihetta (maanläheiset askeleet). Irtonaisuus: Ei tarpeeksi notkea ja joustava. Hetkellisesti jännittynyt. Tuntuma: Raskas kuolaimella, turpa luotiviivan takana lähes koko suorituksen aikana. Kuolaintuntuma ei ole vakaa. Kantaa itsensä erittäin rajoitetusti. Niska on kallistunut lähes koko suorituksen aikana. 4 Hevosen askeleet ovat jäykkiä ja maanläheisiä ja niistä puuttuu vapautuneisuus ja rentous. Hevonen ei esitä koko ajan selkeätä kolmitahtista laukkaa eikä laukassa ole liitovaihetta. Tahti: Puutteellinen, enimmäkseen ei kolmitahtista. Irtonaisuus: Notkeudessa ja joustavuudessa puutteita, liian jäykkä. Usein jännittyneisyyttä. Tuntuma: Liian raskas kuolaimella ja/tai turpa luotiviivan takana koko suorituksen aikana. Erittäin epävakaa kuolaintuntuma. Pää tai niska on erittäin kallistunut. 3 Hevonen vastustelee erittäin paljon ja/tai esittää useita raviaskelia tai ristilaukkaa. Tahti: Ei esitä kolmitahtista laukkaa koko suorituksen aikana. Poikittaisaskelia. Irtonaisuus: Notkeus puuttuu ja jännittyneisyyttä ja vastustelua esiintyy paljon. Tuntuma: Vastustelee kuolainta. Raskas juoksutusliinalla ja/tai juoksutusliina on erittäin löysä (koskettaa maata). Sivu 17

2 Hevonen vastustelee erittäin paljon ja/tai esittää useita raviaskelia tai ristilaukkaa. Tahti: Epäkoordinoituja askelia. Irtonaisuus: Erittäin jännittynyt tai vastusteleva. Tuntuma: Ei kuolaintuntumalla. Ei kommunikaatiota hevosen ja juoksuttajan välillä. 1 Erittäin tottelematon. Vain muutama laukka-askel esitetään koko suorituksen aikana. Täysin juoksuttajan hallitsemattomissa. 0 Yhtään laukka-askelta ei esitetä koko suorituksen aikana. Sivu 18

2.6.2. Eteenpäinpyrkimys (Arvosana A 2) 10 Hevosen askel on täysin säännöllinen. Hevonen liikkuu vapautuneesti ja ylöspäinsuuntautuvasti. Lapojen kevyt liike on aktiivisten takaraajojen tuottama ja hevosen liike virtaa sen koko kehon läpi. Eteenpäinpyrkivyys: Erittäin energiset ja aktiiviset askeleet. Suoruus: Täysin suora ja taipuu ympyrän mukaisesti. Kokoaminen: Takajalat työskentelevät täysin aktiivisesti ja laskeutuvat selvästi etujalkojen jälkien eteen ja kantavat painoa antaen vaikutelman erinomaisesta luonnollisesta tasapainosta. Laukka on ylöspäinpyrkivää. 9 Hevosen askel on täysin säännöllinen. Hevonen liikkuu vapautuneesti ja ylöspäinsuuntautuvasti. Lapojen kevyt liike on aktiivisten takaraajojen tuottama. Eteenpäinpyrkivyys: Erittäin energiset ja aktiiviset askeleet. Suoruus: Täysin suora ja taipuu ympyrän mukaisesti. Kokoaminen: Takajalat työskentelevät hyvin aktiivisesti ja laskeutuvat selvästi etujalkojen jälkien eteen ja kantavat painoa antaen vaikutelman erinomaisesta luonnollisesta tasapainosta. Laukka on ylöspäinpyrkivää. 8 Hevosen askel on täysin säännöllinen. Hevonen liikkuu vapautuneesti ja ylöspäinsuuntautuvasti. Lapojen kevyt liike on aktiivisten takaraajojen tuottama. Eteenpäinpyrkivyys: Energiset ja aktiiviset askeleet. Suoruus: Täysin suora ja taipuu ympyrän mukaisesti. Kokoaminen: Takajalat työskentelevät aktiivisesti ja laskeutuvat selvästi etujalkojen jälkien eteen ja kantavat painoa antaen vaikutelman erinomaisesta luonnollisesta tasapainosta. Laukka on ylöspäinpyrkivää. 7 Hevonen saa arvosanan 7, kun sen askel on säännöllinen, mutta se liikkuu vähemmän vapautuneesti ja kevyin lavoin. Takajalat ovat vähemmän liikkuvat ja aktiiviset. Eteenpäinpyrkivyys: Aika hyvä energisyys ja aktiivisuus. Suoruus: Ei täysin suora ja ympyrän mukainen taipuvuus. Kokoaminen: Aktiivisuutta, luonnollista tasapainoa ja joustoa voisi edelleen kehittää. Ylöspäinpyrkivää laukkaa voisi parantaa. Sivu 19

6 Hevonen, joka on hieman rajoittunut askeleissaan, saa arvosanan 6. Tulisi pitää mielessä, että jos säännöllisyydessä on vain hetkellinen poikkeama tasapainon menetyksestä johtuen, se tulisi arvostella enemmän kuuliaisuusongelmana. Eteenpäinpyrkivyys: Tulisi esittää energisempiä, aktiivisempia ja pidempiä askelia. Suoruus: Ei johdonmukaisesti suora ja ympyrän mukaisessa taipuvuudessa on puutteita. Niska on taivutettu liikaa sisään- tai ulospäin. Kokoaminen: Takajalkojen tulisi ponnistaa aktiivisemmin ja kantaa enemmän painoa. Luonnollinen tasapaino on rajoittunut. Tulisi esittää enemmän ylöspäinpyrkivyyttä. 5 Hevonen, joka esittää jäykkiä, maanläheisiä askelia, joista puuttuu vapautuneisuus ja joustavuus, saa arvosanan 5. Usein edellä mainituista ongelmista johtuen hevonen menettää kolmetahtisen laukkansa ja liitovaiheen. Eteenpäinpyrkivyys: Tulisi esittää enemmän energisiä, aktiivisia ja pidempiä askelia. Suoruus: Usein vinossa eikä taivu ympyränmukaisesti. Niska on liioitetusti taivutettu. Kokoaminen: Aktiivisuus, jousto ja luonnollinen tasapaino hyvin rajoittunutta. Laukka näyttää väsyneeltä, lattealta tai lautaset ovat liian korkealla. 4 Hevosen askeleet ovat jäykkiä ja maanläheisiä ja niistä puuttuu vapautuneisuus ja rentous. Hevonen ei esitä enimmäkseen selkeätä kolmitahtista laukkaa eikä laukassa ole liitovaihetta. Eteenpäinpyrkivyys: Puutteita energisyydessä ja halussa liikkua eteenpäin. Suoruus: Koko ajan vino. Niska on taivutettu. Kokoaminen: Takajalat laskeutuvat etujalkojen jälkien taakse. Aktiivisuus, jousto ja luonnollinen tasapaino ovat puutteellisia. Paino on liikaa etujaloilla. 3 Hevonen vastustelee erittäin paljon ja/tai esittää useita raviaskelia tai ristilaukkaa. Eteenpäinpyrkivyys: Ilman energiaa ja halua liikkua eteenpäin. Suoruus: Koko ajan vino. Niska on taivutettu. Kokoaminen: Hevonen on hyvin epätasapainoinen. 2 Hevonen vastustelee erittäin paljon ja/tai esittää useita raviaskelia tai ristilaukkaa. Eteenpäinpyrkivyys: Ilman energiaa ja halua liikkua eteenpäin. Suoruus: Koko ajan vino. Niska on taivutettu. Kokoaminen: Hevonen on täysin epätasapainoinen. 1 Erittäin tottelematon. Vain muutama laukka-askel esitetään koko suorituksen aikana. Täysin juoksuttajan hallitsemattomissa. 0 Yhtään laukka-askelta ei esitetä koko suorituksen aikana. Sivu 20

2.6.3. Kuuliaisuus (Arvosana A 3) Kuuliaisuus-arvosanassa arvostellaan hevosen tarkkaavaisuutta ja itsevarmuutta, tasapainoisuutta, liikkeiden pehmeyttä ja vapautuneisuutta sekä kuolaintuntuman ja käden pehmeyttä. Kuuliaisuus tulee esille myös kuolaintuntuman pehmeytenä, kaulan vapautuneena kaartumisena sekä siinä, ettei hevonen vastusta juoksuttajan kättä. Kielen ulostyöntäminen ja kielen vetäminen kuolaimen yli tai hampaiden narskuttaminen sekä hännällä piiskaaminen ovat osoituksia hevosen hermostuneisuudesta, jännittyneisyydestä ja vastustelusta, mikä on otettava huomioon arvostelussa. 10 Hevonen antaa vaikutelman, että se kantaa itsensä tasapainoisesti ja itsenäisesti. Yleiskuva on harmoninen ja kevyt koko suorituksen ajan. Kuuliaisuus Täydellinen halukkuus suorittaa ohjelma harmoniassa juoksuttajan kanssa. Säännöllisyys Täysin säännöllinen laukka koko suorituksen ajan. Ympyrä Ympyrä on koko suorituksen ajan keskihalkaisijaltaan vähintään 16 metriä. 9 Kuuliaisuus Täydellinen halukkuus suorittaa ohjelma harmoniassa juoksuttajan kanssa. Säännöllisyys Täysin säännöllinen laukka koko suorituksen ajan. Ympyrä Ympyrä on koko suorituksen ajan keskihalkaisijaltaan vähintään 16 metriä. 8 Kuuliaisuus Ilman vastustelua. Säännöllisyys Täysin säännöllinen laukka koko suorituksen ajan. Ympyrä Ympyrä on koko suorituksen ajan keskihalkaisijaltaan vähintään 16 metriä. 7 Juoksuttaja pystyy ohjaamaan pääsääntöisesti kuuliasta hevosta koko suorituksen ajan ilman näkyvää jännittyneisyyttä. Suurimman osan aikaa hevonen on juoksuttajan apujen edessä ja pysyy tasapainossa ja kantaa itsensä. Suorituksen aikana voi esiintyä pieniä häiriöitä. Kuuliaisuus Ilman vastustelua. Säännöllisyys Säännöllinen laukka koko suorituksen ajan. Ympyrä Pääsääntöisesti ympyrä on keskihalkaisijaltaan vähintään 16 metriä. 6 Hevonen on suorituksen ajan enemmän tai vähemmän kuuliainen, mutta seuraavia ongelmia voi esiintyä: latteutta, suuongelmia, niska ei pysy kaulan korkeimpana kohtana, niska kallistuu tai jännittyy Kuuliaisuus Vastustusta esiintyy jonkin verran. Säännöllisyys Laukka ei ole aina säännöllistä. Hevonen reagoi vikeltäjien liikkeisiin. Ympyrä Ympyrä on koko suorituksen ajan keskihalkaisijaltaan vähintään 16 metriä. Sivu 21

5 Hevonen on selvästi tottelematon ja kouluttamaton. Hevonen ei hyväksy juoksuttajan antamia apuja tai siltä puuttuu luottamus tai se ei ymmärrä annettuja apuja. Kuuliaisuus Vastustusta esiintyy. Kieliongelmia. Säännöllisyys Laukka ei ole aina säännöllistä. Hevonen reagoi vikeltäjien liikkeisiin. Ympyrä Ympyrän koko vaihtelee mutta suurimman osan aikaa se on keskihalkaisijaltaan vähintään 16 metriä. 4 Kuuliaisuus Useasti vastustelua, esimerkiksi pukittamista. Säännöllisyys Laukka on epäsäännöllistä. Useita raviaskelia ja/tai ristilaukka-askelia ja/tai vastalaukka-askelia. Ympyrä Pääsääntöisesti ympyrän keskihalkaisija on 15 metriä tai vähemmän. 3 Kuuliaisuus Paljon vastustelua, tottelemattomuutta ja hevonen ei ole täysin juoksuttajan hallinnassa (pukittaa, potkii jne.). Säännöllisyys Laukka on epäsäännöllistä. Noin kierros raviaskelia ja/tai ristilaukka-askelia ja/tai vastalaukka-askelia. Ympyrä Pääsääntöisesti ympyrän keskihalkaisija on 15 metriä tai vähemmän. 2 Kuuliaisuus Hyvin tottelematon. Täysin juoksuttajan hallitsemattomissa. Säännöllisyys Enemmän kuin yksi kierros ravia ja/tai ristilaukkaaskelia ja/tai vastalaukka-askelia. Ympyrä Ympyrän keskihalkaisija on 15 metriä tai vähemmän koko suorituksen ajan. 1 Kuuliaisuus Erittäin tottelematon. Täysin juoksuttajan hallitsemattomissa Säännöllisyys Suurimmaksi osaksi ravia ja/tai ristilaukka-askelia ja/tai vastalaukka-askelia. Ympyrä Koko syorituksen ajan ympyrän keskihalkaisija on 15 metriä tai vähemmän. 0 Yhtään laukka-askelta ei esitetty. Sivu 22

2.6.4. Juoksuttaminen (Arvosana A 4) 10 Oikeat avut, melkein huomaamattomat Sopiva piiskankäyttö Juoksutusliina on suora, mikä havainnollistaa tuntumaa (liina voi roikkua hieman liinan painosta johtuen) Juoksuttaja pysyy paikallaan, ja hänen asusteensa ovat asianmukaiset 9 Oikeat avut Sopiva piiskankäyttö Juoksuttaja pysyy paikallaan ja hänen asusteet ovat asianmukaiset 8 Oikeat avut Sopiva piiskankäyttö Juoksutusliina ei aina ole suora, mikä havainnollistaa tuntumaa (liina voi roikkua hieman liinan painosta johtuen) Juoksuttaja liikkuu hyvin pienellä ympyrällä (halkaisijaltaan n. 1 metriä) 7 Avujen tehokkuudessa hieman puutteita Sopiva piiskankäyttö Juoksutusliina ei aina ole suora, mikä havainnollistaa tuntumaa (liina voi roikkua hieman liinan painosta johtuen) Juoksuttaja liikkuu hyvin pienellä ympyrällä (halkaisijaltaan n. 1 metriä). 6 Avut eivät ole aina oikeat Sopiva piiskankäyttö Juoksutusliina on usein löysällä ja/tai kiertynyt Juoksuttaja liikkuu hyvin pienellä ympyrällä (halkaisijaltaan n. 1 metriä). 5 Avut eivät ole aina oikeat Sopiva piiskankäyttö, toistuva äänenkäyttö Juoksutusliina on pääasiallisesti löysällä Juoksuttaja liikkuu halkaisijaltaan 1 metriä isommalla ympyrällä Juoksuttajan asusteet ovat epäasianmukaiset Hevosen varusteet ovat epäasianmukaiset 4 Juoksuttaja häiritsee hevosta jatkuvasti Jatkuva piiskankäyttö Juoksutusliina on koko ajan liian löysällä Juoksuttaja liikkuu halkaisijaltaan 3 metriä isommalla ympyrällä Varusteiden asetteluun tai oikomiseen menee aikaa 3 Erittäin kovat avut Liiallinen piiskankäyttö Juoksutusliina on koko ajan liian löysällä Juoksuttaja kävelee hevosen mukana 2 Useamman virheen tulos 1 Useamman virheen tulos 0 Useamman virheen tulos Sivu 23

2.6.5. Sisääntulo, tervehtiminen ja ravikierros Juoksuttaja ja hevonen (Arvosana A5) 10 Sisääntulo: Hevosen oikea taluttaminen ja liinasta kiinnipitäminen, suorassa linjassa ympyrän keskipisteeseen kasvot tuomari A:han, oikea pysähtyminen. Tervehtiminen: hevonen käyttäytyy hyvin, seisoo paikoillaan kaikilla neljällä jalalla siihen asti, että vikeltäjät ovat poistuneet ympyrältä Ravikierros: hevosen taluttaminen ympyrälle tai ohjaaminen piiskan avulla, hevosen juoksuttaminen ympyrällä harjoitusravissa ja laukan nostaminen äänimerkin jälkeen (ennen laukkaa lyhyt pysähtyminen tai käyntiaskeleet sallittuja) Varusteet: täydellisesti asennettu 5 Ravikierros pienemmällä ympyrällä kuin 15 m 4 Tervehtiminen: hevonen ei pysy ollenkaan paikoillaan, ei juoksuttajan hallinnassa Ravikierros: hevonen on tottelematon, ravikierroksen esittäminen kestää kauan Vähennykset: Maks. 0,5 pistettä sisääntulo epäsuorassa linjassa Maks. 1 piste hevonen ei seiso paikoillaan, suorana ja kaikilla 4 jalalla juoksutusliina on kiertynyt muun askellajin esittäminen ravikierroksessa ennen kuin tuomari on soittanut kelloa Maks. 2 pistettä Epäsiistit varusteet/roikkuvat hihnat tms. 2 pistettä Ennen kuin juoksuttaja ja hevonen saapuvat/pysähtyvät keskiympyrälle, juoksuttaja tekee puoliympyrän tai liikkuu ympyrän keskikohdasta. Sivu 24

3. PERUSLIIKKET 3.1. Yleistä Jokaisesta liikkeestä, jotka on listattu kohtaan 3.3 annetaan pisteet, desimaalien käyttö on sallittua. Joukkuekilpailussa jokainen vikeltäjä suorittaa vuorollaan kaikki perusliikkeet putkeen. Vikeltäjä numero 1 aloittaa ja niin edelleen. Mikäli yksinvikellyksessä useampi kuin yksi vikeltäjä kilpailee samalla hevosella, vikeltäjät suorittavat perusliikkeet peräjälkeen ilman kellon soittoa. Parivikellyksessä B-tason kilpailuissa kumpikin vikeltäjä suorittaa vuorollaan kaikki perusliikkeet putkeen ilman kellon soittoa. 3.2. Perusliikeohjelman arvostelu 3.3. Perusliikeohjelmat Osa-alue Painoarvo Hevospiste 25 % Perusliikkeet 75 % 3.3.1. Joukkuevikellyksen perusliikkeet A-taso Esitettävät liikkeet: 1. Selkäänhyppy 2. Perusistunta 3. Polvivaaka 4. Mylly 5. Sakset 1. osa 6. Sakset 2. osa 7. Seisonta 8. Takaa-alastulo sisäpuolelle 3.3.2. Joukkuevikellyksen perusliikkeet B-taso Esitettävät liikkeet: 1. Selkäänhyppy 2. Perusistunta 3. Polvivaaka 4. Seisonta 5. Jalkojen heitto etuperin jalat yhdessä 6. Puoli mylly 7. Jalkojen heitto takaperin jalat auki, ja sen jälkeen alastulo sisäpuolelle 3.3.3. Yksinvikellyksen perusliikkeet A-taso junioriluokka Esitettävät liikkeet: 1. Selkäänhyppy 2. Perusistunta 3. Polvivaaka 4. Sakset 1.osa 5. Sakset 2.osa 6. Seisonta 7. Takaa-alastulo sisäpuolelle Sivu 25

3.3.4. Yksinvikellyksen perusliikkeet A-tason senioriluokka Esitettävät liikkeet: 1. Selkäänhyppy 2. Polvivaaka 3. Mylly 4. Sakset 1. osa 5. Sakset 2. osa 6. Seisonta 7. Lankun 1.osa 8. Lankun 2.osa 3.3.5. Yksinvikellyksen perusliikkeet B-taso Esitettävät liikkeet: 1. Selkäänhyppy 2. Perusistunta 3. Polvivaaka 4. Seisonta 5. Jalkojen heitto etuperin jalat yhdessä 6. Puoli mylly 7. Jalkojen heitto takaperin jalat auki, ja sen jälkeen alastulo sisäpuolelle 3.3.6. Parivikellyksen perusliikkeet B-taso Esitettävät liikkeet: 1. Selkäänhyppy 2. Perusistunta 3. Polvivaaka 4. Seisonta 5. Jalkojen heitto etuperin jalat yhdessä 6. Puoli mylly 7. Jalkojen heitto takaperin jalat auki, ja sen jälkeen alastulo sisäpuolelle 3.4. Yksilöidyt virheet ja niiden vähennykset Maks. 0,5 pistettä huonot laskeutumiset maahan 1 piste 2 pistetttä Arvosana 0 Vikeltäjä ei käy polvillaan ennen polvivaakaa ja seisontaa (kirjain K) Alastulo muutoin kuin molemmille jaloille (kirjain D) tämän lisäksi vähennys huonosta laskeutumisesta Perusliikkeen toistaminen heti, poistumatta hevosen selästä välillä (Kirjain R) Liikkeiden väärä suoritusjärjestys, jonka perään liikkeet suoritetaan oikeassa järjestyksessä poistumatta välillä hevosen selästä Jos hevonen ei laukkaa, vaan esimerkiksi tippuu raviin, liikkeen tai liikkeen osan aikana, vikeltäjä voi toistaa liikkeen alusta. Siitä rankaistaan vähentämällä 2 pistettä toistosta. Putoamisesta kahden liikkeen välissä (vähennetään seuraavasta liikkeestä) Jos vikeltäjä poistuu hevosen selästä kesken liikkeen suorittamisen, ellei kyseessä ole alastulo jokainen perusliike joka esitetään väärässä järjestyksessä, eikä sitä korjata Perusliikkeen toistaminen kahdesti Kahvoihin uudelleen tarttuminen kahdesti Jokainen like joka suoritetaan muussa askellajissa kuin laukassa ja sitä ei toisteta laukassa. Saksien kääntäminen väärään suuntaan Kaikki liikkeet, jos vikeltäjä käyttää selkäänhypyssä apua Joukkuevikellyksessä jokainen perusliike joka suoritetaan aikarajan jälkeen (liike, joka on aloitettu juuri ennen ajan loppumista arvostellaan) Sivu 26

3.5. Perusliikkeiden kuvaukset ja arvosteluperusteet 3.5.1. Selkäänhyppy Tekniikka: Selkäänhypyssä vikeltäjä päätyy etuperin istuntaan hevosen selkään. Liike koostuu neljästä vaiheesta: 1. Ponnistusvaihe 2. Heilautusvaihe 3. Työntovaihe 4. Laskeutumisvaihe Ponnistus tapahtuu tasajalkaa ja välittömästi oikea jalka heilautetaan mahdollisimman korkealle ylös, niin että lantio nousee pään yläpuolelle. Vasen jalka pysyy alas ojennettuna. Hartiat ja lantio ovat samansuuntaiset hevosen lapojen kanssa. Kun lantio on korkeimmassa kohdassa vikeltäjä laskee oikean jalan ja laskeutuu pehmeästi keskelle hevosta istuvaan asentoon ylävartalo pystyasennossa. Olennaista: Hevosen liikkeen myötääminen Painopisteen korkeus ja paikka Peruspisteet: 10 8 6 Käsinseisonta-asennossa niin että vartalo on suorana lähes pystyasennossa. Jalat ovat spagaatissa pystysuorassa asennossa vasen jalka alhaalla. Hartiat ja lantio ovat liikkeen korkeimmassa kohdassa samansuuntaiset hevosen lapojen kanssa. Vartalo on suorassa linjassa noin 70 asteen kulmassa, mutta käsiä e ole ojennettu suoriksi. Jalat on avattu spagaattiin pystysuorassa linjassa, vasen jalka ojennettuna alas. Paino on vain käsillä. Lantio ja hartiat ovat korkeimmassa kohdassa samansuuntaiset hevosen lapojen kanssa. Vartalo on suorassa linjassa alle 30 kulmassa, ja käsiä ei ole ojennettu suoriksi. Jalat on avattu, vasen jalka on alhaalla. Painopiste ei ole kahvojen yläpuolella. Hartiat ja lantio ovat korkeimmassa kohdassa samansuuntaiset hevosen lapojen kanssa. 5 Hartiat ovat vyön sisäpuolella kahvojen alapuolella selkäänhypyn korkeimmassa kohdassa. Painopiste nousee hevosen selän tasolle. Sivu 27

Vähennykset: Maks. 1 piste Maks. 2 pistettä Lantio ja hartiat eivät ole samansuuntaiset hevosen lapojen kanssa kun vikeltäjä hyppää ylös Vasen jalka ei ole ojennettuna alas ja lantiossa ei ole taittoa Oikea jalka ei ole ojennettu lonkasta Vikeltäjä ei laskeudu istumaan keskelle hevosta vaan hänen täytyy korjata asentoaan Vikeltäjä laskeutuu istumaan liian taakse ja hänen täytyy korjata asentoaan Vikeltäjä koskettaa hevosen selkää jalallaan Hartiat ovat lantiota korkeammalla selkäänhypyn korkeimmassa kohdassa 3.5.2. Perusistunta Tekniikka: Vikeltäjä istuu keskellä hevosta heti vyön takana, jalat alhaalla ja kiinni hevosessa, niin että olkapää, lonkka ja kantapää ovat samalla pystysuoralla linjalla. Vikeltäjän hartiat ovat samansuuntaiset kahvojen kanssa. Kädet ojennetaan suoriksi sivulle niin, että sormenpäät ovat silmien korkeudella. Jalat ovat alhaalla niin että polvien, nilkkojen ja varpaiden etupuolet osoittavat eteenpäin. Liikkeen suorittaminen päättyy siihen, että vikeltäjä ottaa käsillä kiinni molemmista kahvoista samanaikaisesti. Ylläpitääkseen tasapainon vikeltäjän tulee istua oikein puristamatta hevosta tai jännittämättä liikaa lihaksiaan. Vikeltäjän selän tulee olla joustava ja rento, jotta se pystyy tarpeeksi hyvin myötämään hevosen kavioiden tuottamaa tärähdystä. Selän kontrolloitu rentous auttaa vikeltäjää myötäämään hevosen liikettä. Vikeltäjän tulisi istua kolmella painopisteellä siten, että 2/3 vikeltäjän painosta jakautuu tasaisesti molempien istuinluiden päälle ja 1/3 reisien varaan. Keskivartalon tulee olla pystyssä ja lantioluun etuosan tulee olla hieman eteenpäin kallistunut. Tämä autta lannerankaa hienoiseen kaarevuuteen. Kaarevuuden tulee olla luonnollista ja pakottamatonta. Lannerangan kaarevutta ei tule sekoittaa notkoselkään. Notkoselkä aiheuttaa jännitystä ja irroittaa istuinluut patjasta, mikä haittaa vikeltäjän mahdollisuutta joustaa hevosen liikkeestä aiheutuvaa tärähdystä. Perusistinta on passiivinen istunta, joka seuraa hevosen liikettä täydellisesti. Olennaista: Hevosen liikkeen myötääminen Istunta, tasapaino ja ryhti Peruspisteet: 10 3 tukipisteen istunta, jossa vartalon keskiosa on pystyasennossa, jalat ovat alhaalla ja kiinni hevosessa, niin että olkapää, lonkka ja kantapää ovat samalla pystysuoralla linjalla. Vikeltäjä myötää ja seuraa hevosen liikkettä täydellisesti. 8 6 3 tukipisteen istunta, jossa vartalon keskiosa on pystyasennossa, jalat ovat alhaalla ja kiinni hevosessa, niin että olkapää, lonkka ja kantapää ovat samalla pystysuoralla linjalla. Vikeltäjä ei myötää hevosen liikettä täydellisesti, lantio irtoaa hevosesta hieman. 3 tukipisteen istunta, jossa vartalon keskiosa on pystyasennossa. Vikeltäjä ei myötää hevosen liikettä Sivu 28

riittävästi, lantio irtoaa hevosesta huomattavasti. 5 Jalat hyvin edessä, kuin istuisi tuolilla 4 Selkä erittäin paljon notkolla Haarukkaa muistuttava fork seat Vähennykset: Maks. 1 piste 1 piste 2 pistettä Olkapäät ylhäällä Jokaisesta puuttuvasta laukka-askeleesta. Askeleita ennen kuin oikea asento on valmis ei lasketa (kirjain C) Vikeltäjä ottaa kahvoista kerran uudestaan kiinni ennen kuin on suorittanut liikkeen loppuun (kirjain R) 3.5.3. Polvivaaka Tekniikka: Etuperin istunnasta vikeltäjä laskeutuu polvilleen molemmat jalat samanaikaisesti niin, että molemmat jalat ovat vinottain hevosen selkärankaan nähden. Vasen polvi on hevosen selkärangan vasemmalla puolella ja vasemman jalan varpaat ovat hevosen selkärangan oikealla puolella. Alajalka pysyy koko ajan kontaktissa hevosen selkään, niin että paino jakautuu tasan koko jalalle polvesta varpaisiin. Pää pysyy koko ajan ylhäällä, katse eteenpäin. Oikea jalka ja vasen käsi nostetaan yhtä aikaa samalle korkeudelle (horisontaaliselle linjalle) vähintään korkeammalle kuin vikeltäjän hartiat ja lantio. Ideaali olisi sormenpäät, päälaki ja varpaat samalla korkeudella. Oikea käsi pitää ulkokahvan päältä kiinni. Hartiat ovat suoraan kahvojen yläpuolella. Hartiat ja lantio ovat samansuuntaiset maan kanssa (vaakatasossa). Vikeltäjän vartalo on tasaisella kaarella kädestä jalkaan. Kun staattinen liike on suoritettu, vikeltäjä laskee käden ja jalan yhtä aikaa alas, ottaa kahvan päältä kiinni, siirtää painon käsille, ojentaa vasemman jalan alas ja liukuu pehmeästi istumaan. Kaikissa B-tason perusliikkeissä: Liike päättyy konttausasentoon Olennaista: Hevosen liikkeen myötääminen Tasapaino ja joustavuus (erityisesti hartiat ja lantio) Peruspisteet: 10 Oikea tekniikka ja käden sekä jalan korkeus, yhtenäinen vartalon kaari ja täydellinen liikkeen myötääminen niin, että polvivaaka pysyy paikoillaan. Sivu 29