SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Talousuutisia Moskovasta 14. maaliskuuta 2013



Samankaltaiset tiedostot
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Venäjän talouskehitys:

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Kääntyykö Venäjä itään?

BOFIT Venäjä-ennuste

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden näkymät

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Suomen kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Talouden näkymät

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Asuntotuotantokysely 2/2016

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Talouskasvun edellytykset

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

TALOUSENNUSTE

Miksi ruoan hinta on noussut?

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola,

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

TALOUSENNUSTE

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Kansainvälisen talouden näkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta

Talouden näkymät

Tilikausi Tapani Järvinen, toimitusjohtaja

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Ennuste vuosille

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Q3 osavuosikatsaus. Talousjohtaja Tuomo Valkonen

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Transkriptio:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 14. maaliskuuta 2013 Keskuspankin johtaja vaihtuu kesällä Kulutustuotteiden tuonti piristyi alkuvuonna Palvelu-alat kasvavat teollisuutta nopeammin Kalleimmat asunnot löytyvät Moskovasta, Pietarista ja Sotšista Globaalien energiamarkkinoiden muutokset ohjaavat Venäjän öljy- ja kaasusektoria Hallitus hyväksyi uudet toimintamallit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle Venäjän talouskasvu Tammi/2013 Tammi/2012 Ennuste 2013 * BKT:n kasvu % 1,6 % 5,1 % 3,5 % Reaalipalkka % 8,0 % 10,5 % 3,7 % Inflaatio % 7,1 % 4,2 % 6,7 % Vähittäiskauppa, % 3,5 % 7,4 % 5,4 % Teollisuustuotanto % -0,8 % 3,8 % 3,7 % Investoinnit % 1,1 % 4,2 % 6,5 % Vienti % -5,4 % 20 % -6,5 % Tuonti % 2,4 % 13 % 8,7 % Urals-öljyn keskihinta 112,4 $ 109,8 $ 97 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön ennuste vuodelle 2013 Budjetti % bkt:sta Tammi/2013 Tammi/2012 Bud 2013 * Budjetin tulot 24,1 % 25,0 % 19,3 % Budjetin menot 25,9 % 25,5 % 20,1 % Ylijäämä/alijäämä -1,8 % -4,0 % -0,8 % Alijäämä ennen öljysektorin tuloja -12,1 % -13,0 % -9,7 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö * Budjettilaki 2013 Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 13.3.2013 Vararahasto 62,1 86,7 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 87,6 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 526 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 13.3.2013 RUB/EUR 40,23 40,04 RUB/EUR RUB/USD 30,37 30,75 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raaka-öljyn hinta USD/bll 1.1.2013 13.3.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 110,15 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 105,75 $/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Rahoitus Keskuspankin johtaja vaihtuu kesällä. Venäjän keskuspankin johtaja vaihtuu 23. kesäkuuta 2013, kun nykyisen jo yli 10 vuotta keskuspankin johtajana toimineen Sergei Ignatjevin kausi päättyy. Presidentti Putin esittää uudeksi puheenjohtajaksi entistä talouskehitysministeriä ja nykyistä presidentin avustajaa Elvira Nabiullinaa. Esityksen mukaan Ignatjev jatkaisi johdon neuvonantajana. Nabiullinan nimitys vaatii vielä duuman hyväksynnän. Nimitysehdotus on markkinoilla vastaanotettu pääasiassa myönteisesti, mutta useimmat oppositiopuolueet ovat vastustaneet esitystä. Presidentin avustajan nimittäminen keskuspankin johtoon herättää myös kysymyksen keskuspankin itsenäisyydestä. Nabiullina on tunnettu liberaalina ekonomistina, joten markkinat toivovat pehmeämpää rahapolitiikkaa, mutta kun edellinen johtaja jatkaa pankin neuvonantajana, se viestii nykyisen rahapolitiikan linjauksen jatkumisesta ennallaan.

Venäjän keskuspankilta odotetaan ohjauskoron alentamista. Likviditeetti markkinoilla on kiristynyt, ja korot ovat olleet nousussa. Toistaiseksi huoli inflaatiosta on ollut suurempi kuin talouskasvun hidastumisesta, ja keskuspankki on pitänyt ohjauskoron ennallaan. Markkinoilla ennustetaan, että inflaatiopaineiden vähentyessä keskuspankki laskee ohjauskorkoa, mahdollisesti heti pankin johdon vaihtumisen jälkeen tai viimeistään syksyn alussa. Ohjauskorko on tällä hetkellä 8,25 %. Vuoden loppuun mennessä markkinoilla odotetaan kahta 25 pisteen laskua eli ohjauskorko laskisi 7,75 prosenttiin. Parlamentin ylähuone eli federaationeuvosto ehdottaa ohjauskoron laskemista alle inflaation. Federaationeuvoston puheenjohtaja Valentina Matvienko ehdotti ylähuoneen pankkikomitean kokouksessa, että keskuspankki laskisi ohjauskorkoa talouden elvyttämiseksi. Matvienkon mielestä yritysten luottokannan kasvu on merkittävästi hidastunut, ja korkea korkotaso estää yrityksiä tekemästä uusia investointeja. Erityisen vaikea tilanne on alueilla, joilla yritykset joutuvat maksamaan yli 20 prosentin lainakorkoa. Matvienko totesi, että monissa länsimaissa, kuten USA:ssa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa, ohjauskorko on jo pitkään ollut inflaatiota alempi ja ehdotti, että Venäjän keskuspankilla pitäisi olla sama tavoite. Inflaatio on pysynyt korkeana. Inflaatio on alkuvuonna pysynyt suhteellisen korkealla huolimatta siitä, että talouskasvu on merkittävästi hidastunut. Helmikuussa inflaatio oli 7,2 %, ja talouskehitysministeriön arvion mukaan maaliskuun inflaatio tulee olemaan noin 7,3 %. Tämän taustalla ovat ensisijaisesti kausittaiset tekijät: erityisesti elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Elintarvikkeiden hinnat ovat vihanneksia lukuun ottamatta taittumassa laskuun, joten on odotettavissa, että inflaatiopaineet vähenevät kesään mennessä. Suurten pankkien tulokset nousseet eniten. Venäläisten pankkien yhteenlaskettu tulos oli vuonna 2012 ennätykselliset 800 miljardia ruplaa eli noin 20 miljardia euroa. Tämä oli 20 % enemmän kuin vuonna 2011. Kymmenen suurimman pankin tulos kasvoi enemmän kuin keskisuurten pankkien. Valtion Sberbank oli tuloksenteossa selvästi johdossa 344 miljardilla ruplalla. Sberbankin pääoman tuotto laski, koska pankki korotti pääomaansa peräti 25 prosentilla vuonna 2012. Pääoman tuotto oli kuitenkin 21 %, mikä oli keskiarvoa parempi. Samanaikaisesti tappiollisten pankkien määrä nousi vuonna 2012 peräti 51 pankkia julkisti tappiollisen tilinpäätöksen, vuonna 2011 vastaavasti 44 pankkia. Maksu- ja luottokorttien määrä kovassa kasvussa. Maksu- ja luottokorttien määrä kasvoi vuonna 2012 lähes 20 prosentilla. Venäjän sadalla suurimmalla pankilla oli vuodenvaihteessa liikenteessä noin 150 miljoonaa korttia. Markkinajohtaja on Sberbank. Sen asiakkailla on käytössä 83 miljoonaa korttia tämä on peräti 14 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten. Suurin osa on pankkikortteja, ei luottokortteja. Sberbankilla on myös eniten pankkiautomaatteja, joita on 44 546. Toiseksi suurin pankki korttien määrällä mitattuna on VTB24. Sen asiakkailla on yhteensä 11 miljoonaa korttia, pankkiautomaatteja on 6000. Kolmanneksi suurin pankki on Alfa-pankki. Se on myös suurin yksityinen pankki korttimarkkinoilla. Alfa-pankin asiakkailla on käytössä 11 miljoonaa korttia, ja sen pankkiautomaattien määrä on 2800. Talous Palvelu-alat kasvavat teollisuutta nopeammin. Teollisuustuotannon kasvu on selvästi hidastunut ja tammikuussa kokonaistuotanto supistui 0,8 %. Investoinnit kasvoivat vain prosentin verran. Palvelujen kysyntä sen sijaan jatkui hyvänä, tammikuussa kasvu oli keskimäärin 5,3 % ja helmikuun ostopäälliköiden PMI -indeksi osoittaa, että palvelujen kysyntä on jatkunut hyvänä. Palvelu-alojen ennakoitava indeksi nousi helmikuussa 56:een ja ylitti sekä edelliskuukauden että edellisvuoden keskimääräisen tason. Teollisuusyritysten ostopäälliköiden indeksi pysyi edelliskuukauden tasolla. Venäjän talous ei ole monipuolistunut. Hallituksen asettamista tavoitteista huolimatta talouden monipuolistuminen ei ole toteutunut. Raaka-ainesektorin osuus bkt:sta on pysynyt korkeana 10 vuodessa sen osuus on jopa noussut. Viime vuonna raaka-ainesektorin osuus oli noin 13 % (yli 3 % enemmän kuin 10 vuotta sitten). Energiasektorin osuus, mukaan luettuna raaka-öljyn ja kaasun lisäksi myös jalostettujen öljytuotteiden ja sähkön tuotanto, ylitti 15 % (lähes 5 % enemmän kuin 10 vuotta sitten). Muun valmistavan teollisuuden osuus on vastaavasti laskenut ja oli viime vuonna enää 10 %. Palvelujen osuus on samalla kasvanut. Tavarakaupan suhteellinen osuus on 10 vuodessa pienentynyt,

mutta kiinteistökaupan ja rahoituspalvelujen osuudet ovat kasvaneet. Kaupan osuus oli viime vuonna 17 %, kiinteistökaupan 10 % ja rahoituspalvelujen osuus 4 %. Vaikka raaka-ainesektori kattaa merkittävän osan bkt:n tuotannosta, sen osuus bkt:n kasvusta on pienentynyt. Viime vuonna palvelut kattoivat yli 80 % bkt:n kasvusta. Bkt:n rakenne 2002 ja 2012: Energiatuotteiden osuus viennistä on kasvanut. Energiatuotteiden osuus viennistä on 10 vuodessa kasvanut noin 50 %:sta yli 70 %:iin. Viime vuonna energiatuotteiden osuus Venäjän koko viennistä oli lähes 73 %. Tammikuussa niiden osuus nousi peräti 79 prosenttiin, kun muiden tärkeiden vientituotteiden osuus väheni. Alkuvuonna vietiin edellisvuotta vähemmän metalleja ja myös viljan vienti vähentyi. Kulutustuotteiden tuonti piristyi alkuvuonna. Venäjän tullin alustavien tilastojen mukaan tavaratuonti IVY-maiden ulkopuolelta kasvoi tammi-helmikuussa keskimäärin 10 %. Tuontia kasvatti erityisesti elintarvikkeiden, kemikaalien ja tekstiilituotteiden tuonti. Edellisvuoteen verrattuna tekstiilien ja kemikaalien tuonti IVY-maiden ulkopuolelta kasvoi helmikuussa 13 % ja elintarvikkeiden tuonti 9 %. Koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi vain 3,4 %. Ajoneuvojen tuonti hidastui myös, edellisvuoden helmikuuhun verrattuna kasvu oli alle 3 prosentin. Kilpailun puute estää talouden kehittymistä. Venäjän kansantalousakatemian tutkimuksen mukaan liike-elämän keskittyminen pienelle joukolle valtionyhtiöitä ja monopoleja estää talouden kehittymistä ja maksaa ainakin 1,3 biljoonaa ruplaa vuodessa (vastaa noin 2,5 % bkt:sta). Yli puolet tästä johtuu suurten valtionyhtiöiden tehottomasta toiminnasta. Hyvänä esimerkkinä voi mainita Gazpromin, joka kontrolloi täysin kaasun kotimarkkinoita ja jolla on yksinoikeus myös kaasun vientiin. Kilpailun puute julkisen sektorin hankinnoissa estää tiettyjen alojen kehitystä ja johtaa tutkimuksen arvion mukaan 10 30 prosentin ylihinnoitteluun. Kilpailun puute kotimarkkinoilla estää myös venäläisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymistä. Pienyrittäjille lisää tukea, mutta myös lisää veroja. Hallitus on hyväksynyt ohjelman, joka lupaa pienyrittäjille 18 miljardin ruplan tukea valtion budjetista vuonna 2013. Lisäksi aluehallintojen budjeteista ja muista lähteistä on tarkoitus käyttää lähes yhtä paljon rahaa pienyrittäjien tueksi. Tuet ovat erityisesti korkotuen ja lainatakuiden muodossa, mutta osittain myös suoraa avustusta. Pienyritykset voivat lisäksi saada alennusta toimitilojen ja maa-alueiden vuokrista. Samanaikaisesti sekä pienten yritysten että yksityisten elinkeinonharjoittajien verotusta on kiristetty. Pienyrittäjät menettivät jo viime vuonna etunsa sosiaaliverotuksessa, ja kuluvan vuoden alusta myös yksityisten elinkeinonharjoittajien sosiaalimaksut nousivat merkittävästi. Tästä syystä yksityisten elinkeinonharjoittajien määrä on vuodenvaihteen jälkeen vähentynyt. Lehtitietojen mukaan yritysrekisteristä on vuoden alusta poistunut peräti 200 000 elinkeinonharjoittajaa. Kalleimmat asunnot löytyvät Moskovasta, Pietarista ja Sotšista. Sotšin asuntojen hinnat ovat viime vuonna nousseet Moskovaa ja Pietaria nopeammin talviolympialaisten yhteyteen syntyneen kysynnän kasvun takia. Keskimääräinen neliöhinta on edelleen korkein Moskovassa, jossa se on noin 200 tuhatta ruplaa (noin 5000 euroa/m²). Pietarissa se on noin puolet tästä ja muissa kaupungeissa neliöhinta vaihtelee 1000 1500 euron välillä neliöltä. Sotšissa neliöhinta on noussut yli suurkaupunkien

keskihinnan ja oli vuoden alussa 75 tuhatta ruplaa (1875 euroa/m²). Tiedot on kerännyt Venäjän kiinteistönvälittäjien kilta helmikuussa 2013. Tutkimus kattoi 38 kaupunkia ympäri Venäjää. Energia Globaalien energiamarkkinoiden muutokset ohjaavat Venäjän öljy- ja kaasusektoria. Jotta Venäjä voisi säilyttää nykyisen johtoasemansa maailmanlaajuisilla energiamarkkinoilla, hallituksen päätöksenteossa tulee ministeri Novakin mukaan ottaa aiempaa paremmin huomioon muutokset maailman energiamarkkinoilla. Globaaleille markkinoille ominaisia piirteitä ovat tällä hetkellä Yhdysvaltain markkinoiden tuontiriippuvuuden väheneminen, lisääntynyt kilpailu eri energiamuotojen välillä, kaasun yleistyminen moottorien polttoaineena sekä Aasian ja Tyynenmeren markkinoiden kysynnän kasvu ja markkinoiden globalisoituminen nesteytetyn kaasun myötä. Novakin mukaan öljyn ja kaasun tuotantoa on tehostettava siirtymällä käyttämään nykyaikaisia menetelmiä, joiden avulla mm. Länsi-Siperian ehtyvät kentät ja muut vaikeasti saavutettavissa olevat varat saadaan hyödynnettyä täysipainoisesti. Investoinnit Kaukoitään, josta on pääsy Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvaville markkinoille, ovat tärkeitä. Valtio tulee tukemaan uusia öljy- ja kaasuhankkeita esimerkiksi Itä- Siperiassa, jossa infrastruktuuritarpeet ovat suuret. Lisäksi on huolehdittava bensiinin kotimaisen kysynnän tyydyttämisestä. Sitä silmällä pitäen ministeri Novak antoi lupauksen 33 suuren öljynjalostamon modernisoimisesta vuoteen 2020 mennessä. Hallitus hyväksyi energiatehokkuutta ja energiateollisuuden kehittämistä koskevan ohjelman. Ohjelma määrittelee toimet, joilla hallituksen vuoteen 2018 asti ulottuvassa toimintaohjelmassa asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Pääministeri Medvedev korosti hallituksen istunnossa 7.3., että Venäjä menettää jatkuvasti selvää rahaa heikon energiatehokkuuden takia. Energiasektori kattaa noin 30 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta, puolet valtion tuloista ja 70 prosenttia sen vientipotentiaalista. Uuden ohjelman mukaan energiatehokkuutta pyritään parantamaan ja energiateollisuutta kehittämään mm. nostamalla öljyn ja kaasun jalostusastetta, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä sähköntuotannossa sekä kehittämällä innovaatioihin perustuvaa energiataloutta. Ohjelma sisältää neljä osa-aluetta: energiatehokkuuden, sähköenergiasektorin, öljy- ja kaasuteollisuuden ja hiilentuotannon. Venäjän talouden energiatehokkuus on parantunut 5,5 prosenttia vuodesta 2010, jolloin laki energiatehokkuuden parantamisesta tuli voimaan. Vuonna 2008 annetun presidentin määräyksen mukaisesti energiatehokkuutta pyritään parantamaan 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä Venäjän energiatehokkuus on sekä kehittyneisiin että kehittyviin maihin verrattuna heikko. Vaikka kehitys ei ole toistaiseksi ollut ripeää, energiaministeri Novakin mukaan tavoite on yhä mahdollista saavuttaa hallituksen aktiivisella politiikalla. Keinoja ovat Novakin mukaan mm. markkinaehtoiset kannustimet energiatehokkaan teknologian käyttöönotolle, tavoitesopimusten tekeminen suurten teollisuuslaitosten kanssa sekä energiaa hukkaavan teknologian käytön kielto. Uusiutuvista energianlähteistä ja innovaatioista halutaan apua sähkömarkkinoiden kehittämiseen. Tavoitteet uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi ovat kuitenkin hieman madaltuneet: uudessa ohjelmassa tavoitteena on nostaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä nykyisestä 0,8 prosentista 2,5 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Tätä ennen tavoite oli 4,5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on parantaa koko sähkösektorin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sijoittajien silmissä sekä parantaa sähkönsaannin luotettavuutta ja sähkömarkkinoiden toiminnan tehokkuutta. Sähkösektorin kehittämisestä ja sähkömarkkinoiden uuden mallin luomisesta keskusteltiin myös viikkoa aiemmin 1.3. pidetyssä hallituksen istunnossa. Polttoaineiden hinnat nousukierteessä. Energiaministeriön ennusteen mukaan polttoaineiden hinnat nousevat kuluvana vuonna keskimäärin 13 14 prosenttia. Hinnannousu selittyy polttoaineiden valmisteveron korotuksilla sekä Euro 2 -luokan polttoaineen kieltämisellä. Arvioiden mukaan tänä vuonna polttoainetta tuotetaan Venäjällä noin 2 miljoonaa tonnia edellisvuotta vähemmän. Autokannan jatkaessa kasvuaan polttoaineiden kysyntä on merkittävästi kasvanut. Asiantuntijat pitävät energiaministeriön ennusteita optimistisina ja arvioivat hintojen nousevan vähintään 17 prosentilla kuluvan vuoden aikana. Tänä vuonna polttoaineiden valmisteveroa on tarkoitus korottaa porrastetusti; ensimmäinen korotus tapahtui tammikuussa, toinen on suunnitteilla heinäkuussa. Suuren kysynnän ja rajoitetun oman tuotantokapasiteetin ansiosta, polttoainehinnat jatkanevat nousua myös lähivuosina.

Maatalous, elintarviketuotanto Vihannesten ja hedelmien hinnat nousseet alkuvuonna lähes 10 prosenttia. Maatalousministeriön mukaan vihannesten ja hedelmien hinnat ovat nousseet vuoden 2013 tammi helmikuussa keskimäärin 9,4 prosenttia. Yksittäisistä tuotteista merkittävimmän hinnannousun ovat kokeneet kaali (18 %) ja peruna (13 %). Hintojen ennustetaan jatkavan kasvuaan kesään asti, sillä parhaillaan tuottajahinnat kasvavat vähittäishintoja nopeammin. Venäjän vähittäiskauppiaiden liitto pitää hinnannousua kausiluontoisena ilmiönä, joka selittyy sekä kotimaisten vihannesvarantojen loppumisella että varastoitujen tuotteiden pilaantumisella. Vähittäiskauppiaiden liiton mukaan asianmukaisen varastointiteknologian puuttuminen on tällä hetkellä todellinen ongelma. Liitto uskoo hintojen kääntyvän laskuun huhtikuussa tuontivihannesten- ja hedelmien ansiosta ja hintatason normalisoituvan viimeistään kotimaisen satokauden alkaessa. Vihannestuotanto nousuun kasvihuoneiden avulla. Pääministeri Dmitri Medvedev on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa kasvihuoneissa kasvatettavan vihannestuotannon määrän vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa vihannesten- ja kasvisten tuotantoluvun nostamista nykyisestä 600 000 tonnista 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa ja kasvihuoneviljelmien pinta-alan kasvattamista nykyisestä 2000 hehtaarista 3000 hehtaariin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvihuoneiden modernisointia ja uuden teknologian hyödyntämistä, sillä suuri osa käytössä olevasta kasvihuonekannasta on monilta osin vanhentunutta, mikä ilmenee ennen kaikkea korkeina käyttökustannuksina. Medvedevin tavoitteen taustalla piilee huoli vihannesten vähäisestä kulutuksesta sekä tuontivihannesten sisältämistä terveyshaitoista. Tilastojen mukaan venäläiset syövät vuositasolla noin neljä kiloa vihanneksia, mikä on neljännes 15 kilon suositusmäärästä. Venäjälle tuodaan vuosittain 1,7 miljoonaa tonnia vihanneksia. Merkittävimmät tuontimaat ovat Kiina, Turkki ja Hollanti. Sääntely Hallitus hyväksyi toimintamallit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Uusi JYY-lakiehdotus tulee säätelemään julkisen ja yksityisen sektorin välistä suhdetta ja niiden roolia ja vastuita eri tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa. JYY-laki määrittelee toimintamallit julkisen ja yksityisen sektorin yhteisille projekteille. Tällä hetkellä Venäjän lainsäädäntö tuntee vain yhden mallin, ns. konsessiosopimukset. Uusi laki mahdollistaa muitakin toimintamalleja ja luo raamit laajemmalle yhteistyölle. JYY-toimintamalleja on tarkoitus hyödyntää erityisesti infrastruktuuriprojekteissa, mutta sitä voidaan soveltaa myös kunnallispalvelujen tuottamiseen. Laki viedään lähiaikoina duuman käsittelyyn. Yrityksen rekisteröinti helpottuu. Hallitus on laatinut osana liiketoimintaympäristön kehittämisohjelmaa uudet säännöt yrityksen rekisteröintiin. Rajavastuuyhtiön (OOO) rekisteröintiprosessia halutaan nopeuttaa. Tavoitteena on lyhentää rekisteröintiaika 5 päivään ja rajoittaa kustannukset 100 euroon (4000 ruplaan). Yrityksen rekisteröinnin yhteydessä vaadittavat muut rekisteröinnit (esim. sosiaalirahastoihin) ja yrityksen pankkitilin avaaminen olisivat jatkossa ilmoitusluonteinen asia, eikä asiakirjoja vaadittaisi rekisteröintiin. Ehdotuksen mukaan yrityksen omistajan ei enää tarvitsisi allekirjoittaa perustamisasiakirjoja henkilökohtaisesti rekisteröintitoimistossa vaan tehtävän voisi valtakirjalla delegoida asianajajalle, notaarille tai rahoituslaitoksen edustajalle. Kehitysohjelman raamit on hyväksytty hallituksessa, mutta muutokset eivät astu voimaan heti tavoitteena on toteuttaa ne vuoteen 2018 mennessä osana hallituksen laajempaa tavoitetta nostaa Venäjän sijoitusta maailmanpankin kansainvälisessä Doing Business -vertailussa. Tullihallinto hyväksyi pistokoetarkastusten säännöt. Tullihallinto on osana kehittämisohjelmaa hyväksynyt pistokoetarkastusten säännöt. Menettely tulee aluksi vain suurten ja tunnettujen vienti- ja tuontiyritysten käyttöön. Vaatimuksena on, että yrityksellä on minimissään 50 tullausta vuodessa, ja se on toiminut ulkomaankaupassa yli vuoden. Yrityksellä ei myöskään saa olla vanhentuneita velkoja tullitai verohallinnolle, eikä sen toimintahistoriassa saa olla rikossyytteitä. Menettelyllä pyritään nopeuttamaan tullausprosessia. Valmisteilla on myös laki sähköisestä tullauksesta. Lakiesitys on ollut jo kaksi kertaa duuman käsittelyssä, ja lopullinen kolmas käsittely on suunniteltu maaliskuun lopulle.

Uudet tekniset standardit lastentarvikkeille ja elintarvikkeille. Euraasian talouskomissiossa on valmisteilla 16 uutta teknistä standardia. Uusi turvallisuusstandardi lastentarvikkeille valmistuu maaliskuussa ja työryhmän ehdotus uusista teknisistä standardeista elintarvikkeille ja joillekin kodin kemikaaleille on lausuntokierroksella. Uudet standardit koskevat liha- ja maitotuotteiden turvallisuutta ja kodin puhdistusaineita. Lastentarvikkeiden uudet standardit astuvat näillä näkymin voimaan 1.5.2013. Uusien elintarvike- ja kemikaalistandardien on tarkoitus astua voimaan 1.7.2013. WTO:n sääntöjen mukaan Venäjän ja Euraasian talouskomission on julkaistava uudet tekniset standardit 60 päivää ennen niiden suunniteltua voimaantuloa. Venäläisille jäänmurtajille yksinoikeus Pohjoisen jäämeren laivaväylille. Euraasian talouskomissio on laajentanut listaa luonnolliseen monopoliasemaan perustuvasta toiminnasta. Listalle on lisätty jäänmurto ja luotsaus jääolosuhteissa Pohjoisen jäämeren laivaväylillä. Opetusministeriö tarkensi ulkomaisten siirtotyöläisten kielitaitovaatimuksia. Venäjän opetus- ja tiedeministeriö on luonnostellut asetuksen, jossa määritellään siirtotyöläisiltä vaadittava venäjän kielitaidon taso. Asetusluonnoksen mukaan henkilöiden tulee ymmärtää tekstin yleinen sisältö ja teema, pystyä tuottamaan tekstiä tehtävänannon mukaisesti, ymmärtää lyhyttä arkielämän kuulopuhetta, pystyä tuottamaan itsenäisesti kommunikaatiotilanteen mukaisia loogisia ilmauksia, ymmärtää keskustelukumppanin puheen sisältöä ja kommunikatiivisia aikomuksia. Lisäksi pitää pystyä käyttämään kielioppia ja sanastoa rajoitetuissa arkipäivän tilanteissa. Sanastoa tulee osata vähintään 850 sanaa.