1 Henkilön palkkaaminen Jyväskylän Jigotain judojaokseen Liikuntakeskus Pajulahti Mikko Välimäki Seuratoiminnan hallinta Liikunnan ammattitutkinto LAT 12 Liikuntakeskus Pajulahti
2 Tiivistelmä Tekijä Mikko Välimäki Ryhmä LAT 12 Työn nimi Henkilön palkkaaminen Jyväskylän Jigotain judoseuraan Liikunnan ammattitutkinto, seuratoiminta. Seuran kehittäminen Sivu- ja liitesivumäärä 15 Työn tarkoituksena on selvittää mitä on huomioitava, kun aiotaan palkata henkilö seuralle. Työssä on listattu mm. miten palkkakustannuksia saataisiin katettua, koska toiminta ei heti lisää jäseniä siinä määrin, että muodostuneet palkkakustannukset saataisiin katettua. Asiasanat Seura, palkkaus, judo, tuki,
3 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Suunnitelma... 4 3. Talous... 4 3.1 Kulut... 4 3.1.1 Tapahtumiin osallistuminen... 5 3.2 Tulot... 5 3.2.1 Työkokeilu... 6 3.2.2 Työllisämistuki... 6 3.2.3 Seuratuki... 6 3.2.4 LaLeLi... 6 3.2.5 Kerhotoiminta... 7 3.2.6 Uudet kurssit... 7 3.2.7 Seuralle yhteiset kuntotreenit... 7 3.2.8 Oheisharjoittelu... 8 3.2.5 Yliopistoliikunta... 8 3.2.10 Kolulutukset... 8 4. Työsopimus... 8 4.1 Organisaatiokaavio... 9 4.2 Työaika ja sen mahdollinen seuranta... 9 4.3 Työajan rakenne... 10 4.4 Edut ja muut korvaukset... 11 4.5 Ehdot... 11 4.6 Tavoitteet... 11 4.7 Koulutukset... 11 5. Palkka... 12 6. Työllistymisen aikataulu... 12 6.1 Aikataulu... 12 7. Yhteenveto... 13 8. Liitteet... 14 Liite 1 palkkakustannukset... 14 9. Lähdeviitteet... 15
4 1. Johdanto Jigotai on monilaji-seura ja judo on yksi sen jaoksista. Seura on hakenut tukea henkilön palkkaamisen selvitystyön tekemiseen ja henkilön palkkaamiseen. i Judoa harrastaa seurassa n. 120 harrastajaa, joista suurin osa junioreja. Siksi tuleva toimenkuva seurassa olisi pääsääntöisesti juniorityön organisointia. Seuran osuutta palkkakustannuksista pyritän pienentämään työntekijän työllistämisellä kaupungin liikunnallisen kerhotoiminnan kautta sekä uusien palvelujen kautta. Seuralle tarvitaan myös uusia ryhmiä, jotta syntyvät palkkakustannukset saataisiin katettua. Tärkeää on myös yrittää pitää jo harrastavat jäsenet mukana, koska uusien jäsenien hankkiminen on aina vaikeampaa. Tässä työssä on tarkoitus kartoittaa miten syntyviä kustannuksia saataisiin katettua, sekä mikä olisi mahdollinen toimenkuva ja tehtävä työmäärä seuraan. 2. Suunnitelma Henkilön palkkaamisessa lähtökohtana on palkata täysipäiväinen työntekijä. Tähän selvitystyöhön on haettu alustavasti jo tukea, mitä on jo saatu. Varsinaisen henkilön palkkakuluihin tuki tulisi vasta kesäksi 2014. Tässä suunnitelmassa työllistettävä henkilö on pitkäaikaistyötön, joka saisi työllistymistukea sekä voisi osallistua työkokeiluun ennen työllistymistuettua osuutta. Alaan liittyvää koulutusta työn alkaessa henkilöllä on liikunta-alan ammattitutkinto seuratyön osa-alueelta. Käytännössä aikataulu voisi edetä niin, että marras- ja joulukuu (2013) olisi työkokeilua ja vuoden (2014) alusta ensimmäiset 6 kk olisivat työllistämistuella tuettuja kuukausia, minkä jälkeen palkan maksun apuna olisi jo seuratuki. Toinen versio työllistämisestä on laittaa paikka avoimeen hakuun kevään aikana ja aloittaa työt vasta seuratuen kanssa. Toimenkuva olisi junioripäällikkö, joka vastaisi seuran junioreiden harjoitusten organisoinnista, sekä kilpailuista ja leireistä. Samalla ko. henkilö myös kehittäisi olemassa olevaa junioritoimintaa sekä uusien jäsenten rekrytointia. 3. Talous 3.1 Kulut Seuran toiminta ei lähtökohtaisesti tuota voittoa eikä tappiota ja siksi henkilön
5 palkkauksesta syntyvät kulut pitää saada katettua muualta kuin seuran olemassa olevista varoista. Kuluja palkkauksesta tulee seuralle varsinaisen palkan lisäksi laskennallisesti n. 50% lisää henkilön palkan päälle. Palkan ollessa 2000 seuralle tulee palkkauskustannuksia 3000. Tämän lisäksi tulevat muut toimeen liittyvät kulut, kuten puhelin (40 /kk) sekä matkakulut kilpailuihin ja leireille (60 /kk). Matkakulut on tasattu joka kuulle. Tämän hyvin karkean laskelman mukaan kuluja tulisi seuralle 3100 kuussa, mikä tulisi saada katettua lisätoiminnalla. Tämä on lähtökohta tässä selvityksessä. 3.1.1 Tapahtumiin osallistuminen Työntekijälle voisi ennakkoon sopia mitkä tapahtumat hän olisi läsnä junnujen kanssa. Taulukossa 1 on yksi versio mahdollisista tapahtumista. Taulukko 1. Tapahtumat joihin työntekijä osallistuisi ja siihen liittyvät matkakulut. Tapahtuma paikka km (25/km) päviäraha (25 ) Kymijoki shiai Kouvola 380 1 Hontai shiai Lahti 340 1 Eden shiai Tampere 300 1 Icepower cup Tampere 300 1 Yanagi judo camp Heinävesi 370 5 yht. 1690 9 422,5 225 Kilpailut tapahtuvat aina viikonloppuisin ja tämä olisi hyvä huomioida tuntirakenteessa. Esimerkiksi neljä kilpailua vuodessa tarkoittaisi yhtä viikkotuntia vuositasolla. Kesäleirille osallistuminen vastaisi yhtä työviikkoa. 3.2 Tulot Juniorityön kautta seuran tulot eivät lisäänny niin paljon, että palkkauksesta aiheutuvat kulut saataisiin katettua, joten lisätuloja pitää hakea työllistämällä seuran työntekijä myös muihin töihin. Samoin myös tehtävien työtuntien osalta täyttä työviikkoa voi olla vaikea saada tehtyä, jos toimenkuva pidetään liian suppeana, eikä siihen sisällytetä uutta toimintaa. Tällä hetkellä seuran toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin, eikä sitä työmäärää olisi tarkoitus juurikaan pienentää vaan tehty työ tähtäisi toiminnan kehittämiseen ja tarjonnan lisäämiseen. Tässä kappaleessa on listattu mahdollisia tukia
6 ja muita rahoitusmahdollisuuksia. Kaikki eivät ole aivan helposti toteutettavia, mutta mahdollisia kuitenkin. 3.2.1 Työkokeilu ii Työkokeilussa työntekijä pääsee tutustumaan työelämään, tässä tapauksessa seuratoiminnan tekemiseen. Kyseessä ei ole työsuhde. Koska työssä ollaan lasten parissa, on työnantajan lain mukaan selvitettävä henkilön rikostausta. Henkilö saa työttömyystukea sekä kulukorvauksen joko omalta ammattiliitolta tai kelalta. Työ kokeilu on yleensä 1-2 kuukautta. Työnantajalle ei työkokeilusta tule kuluja. Asianmukaiset sopimukset pitää kuitenkin tehdä siitä huolimatta. 3.2.2 Työllisämistuki iii Pitkäaikaistyöttömän palkkaavalle taholle maksetaan työllistämistukea palkkakustannuksiin käytännössä 1047. Se koostuu perustuesta sekä sen lisäosasta. Tämä tarkoittaa, että kyseinen summa on tarkoitettu työllistettävän henkilön palkkakustannuksiin. Työllistämistuen voi saada 6 kk. Työllistuen ehtona on, että kyseessä on kokopäivätyö eli vähintään 35h/viikko. 3.2.3 Seuratuki Judoseura on hakenut seuratukea henkilön palkkauksen suunnitteluun sekä itse palkkaukseen. Palkka tuki alkaisi kesällä 2014. 3.2.4 LaLeLi iv Lasten leikki ja liikunta ry pyörittää toimintaa tällä hetkellä Lahdessa ja Hollolassa. Keskusteluissa seuran toiminnanjohtajan Vesa Hämäläisen kanssa sai sellaisen käsityksen, että mahdollinen toiminta voisi olla ajankohtaista aikaisintaan vuoden päästä, koska toiminta on lukukausityyppistä ja nyt alkavaan lukukauteen ei oikein kesken pääse mukaan vaikka muuten olisikin mahdollista. Vaatimuksena toimintaan olisi vähintään 3 tuntiohjaajaa, joista kaksi olisi aina paikalla. tunteja olisi ryhmien mukaan ja yksi ryhmä tarkoittaisi kahta tuntia viikossa. Koko toimintaa pitäisi lähteä kartoittamaan kustannustehokkaasti, koska kyseessä on
7 seuralle uudesta toimintaympäristöstä pitää kartoittaa mahdollinen kilpailu tuotteella. Kilpailevana tuotteena ovat lähinnä kaupungin tarjoamat liikuntakerhot. 3.2.5 Kerhotoiminta v Jyväskylän kaupunki tarjoaa lapsille päiväkerhotoimintaa, mikä on tarkoin laissa säädelty ja joka työllistäisi 25h/ viikko. Toinen paljon potentiaalisempi vaihtoehto olisi (liikunta)kerhotoiminta. Kerhon sisältö olisi liikunnallinen ja judoon pohjautuva, mutta siitä voisi jättää heitot pois. Jäljelle jäisi siis permantovoimistelutyyppisiä harjoitteita, sekä tasapaino- ja liikkumisharjoituksia sekä kaatumisia. Toimintaa kaupungilla organisoiva Tella Vuolle-Oranen kertoi, että suunnitteilla olisi viiden lajin kiertävä kerho, jossa jokainen laji pitää tunteja vuorollaan eri kouluissa. Selvittelyssä pitäisi ottaa huomioon koulujen liikuntatilat ja ylipäätään halukkuus kerhotoimintaan. Jos toiminnassa halutaan edetä, täytyy Tellan kanssa sopia tarkemmin asioista, eli kerhotoiminnan sisällöstä ja mahdollisista kouluista, missä toimintaa voisi pyörittää. Tavoitteena varmasti olisi, että mahdolliset siirtymiset päivän aikana olisivat mahdollisimman lyhyitä. Toiminnasta maksetaan 35 /h ja järkevä määrä pidettäviä tunteja viikossa olisi noin 10 tuntia. Aikataulu etenemisessä voisi olla sellainen, että aloitus tapahtuisi vuoden vaihteessa. 3.2.6 Uudet kurssit Uutena kurssina voisi lanseerata terveyttä edistävän kurssin, jonka sisältö käsittäisi tasapaino- ja kaatumisharjoitteita sekä ravintoon liittyviä asioita. Lisäksi kurssilaisia voisi testata, jotta he tietäisivät mikä on heidän nykyinen kuntonsa. Kohderyhmänä olisivat iäkkäämmät ihmiset, jotka eivät ole liikuntaa vähään aikaan harrastaneet, mutta jotka haluaisivat päästä kuntoon tai liikkua edes vähän. Kurssin kesto voisi olla 5-10 kertaa. 3.2.7 Seuralle yhteiset kuntotreenit Kaikille Jigotain jaoksille voisi järjestää kuntotreenit kaksi kertaa viikossa (2 x 1,5h). harjoituksissa keskityttäisiin lihaskunnon- ja vartalonhallinnan kasvattamiseen. Harjoitukset eivät maksaisi harrastajille erikseen vaan se olisi emoseuran tuottama
8 palvelu. Muodollisena korvauksena emoseura tukisi judojaosta palkanmaksussa 300 verran. 3.2.8 Oheisharjoittelu Judo on hyvä oheislaji moneen muuhunkin lajiin. Esimerkiksi joukkuelajit ovat hyvä kohderyhmä kyseiselle toiminnalle. Aikaisemminkin on mm. jalkapallolle ja jääkiekolle pidetty harjoituksia ja tässä voisi olla yksi tapa saada lisää tuloja perustoiminnan lisäksi. Samalla saataisiin näkyvyyttä kyseiselle kohderyhmälle ja voi olla, että kyseisistä lajeista voisi ihan oikea harrastajakin löytyä. 3.2.5 Yliopistoliikunta Ymmärtääkseni yliopistoliikuntaan osallistuminen on jäänyt vähän tekijäpulan takia toteuttamatta, niin nyt olisi mahdollisuus osallistua siihenkin toimintaan. Asiasta on otettava yhteys yliopiston liikuntapalvelu-vastaavaan. 3.2.10 Kolulutukset Työntekijä voi mahdollisuuksien mukaan pitää seurakoulutuksena Judoliiton organisoimaa Judon perusteet ja Oppimien ja opettamisen perusteet koulutusta. Näiden koulutusten kesto on 16h ja ne on tapana järjestää viikonloppukoulutuksina. Tämä voidaan ottaa huomioon kokonaistyöajassa lyhentämällä tunti viikoittaisista tunneista.koulutuskompensaationa. Tämä edellyttäisi kahden koulutuksen pitämistä vuodessa. 4. Työsopimus Työsopimuksessa on hyvä sopia kaikista asioista mahdollisimman tarkasti, jotta vältyttäisiin mahdollisilta väärinkäsityksiltä ja epäselvyyksiltä. Mukana on organisaatiokaavio, jossa näkyy työntekijän sijoittuminen seurassa. Sopimukseen täytyy palkan ja työnkuvan lisäksi olla maininta seuraavista asioista. Henkilön palkkaamispäätös pitää tehdä ensin koko Jigotiain hallituksessa. Sieltä voidaan
9 judojaokselle antaa lupa henkilön palkkaamiseen. Tällöin esimieheksi saadaan judojaoston puheenjohtaja. 4.1 Organisaatiokaavio Kaaviossa on esitetty judojaoston organisaatiokaavio (kaavio 1), johon työntekijä on sijoitettu. Puheenjohtaja Rahastonhoitaja Hallitus Junioripäällikkö Luottamusmies (palkattu) ( puheenjohtaja) Tilintarkastaja Vetäjät Kaavio 1. Judojaoston organisaatiokaavio Palkatun henkilön esimiehenä toimii siis puheenjohtaja ja tulevat työtehtävät olisi selkeyden vuoksi hyvä tulla vain sitä kautta. Luottamusmies olisi hyvä nimetä, vaikka sitä ei tarvittaisikaan. 4.2 Työaika ja sen mahdollinen seuranta Tässä täytyy muistaa, että jos halutaan työmarkkinatukea, niin työajan pitää olla vähintään 35h/ viikko. Työaika on hyvä sopia aika tarkasti, ettei työ muodostu 24/7- tyyppiseksi päivystykseksi, jossa on oltava valmiudessa koko ajan. Sopimukseen olisi hyvä olla maininta erikseen työmatkoiksi laskettavat kilpailuista ja leireistä sekä seurakoulutuksina pidettävistä kursseista (JP ja OOP). Samoin seuran järjestämiin leireihin ja kilpailuihin liittyvän ajan käyttö pitää olla selkeää. Kyseisten erillisten tapahtumien suhteuttaminen/korvaavuus työaikaan olisi hyvä mainita sopimuksessa. Työaikaseurannasta on sovittava raportoidaanko siitä viikoittain, kuukausittain vai raportoidaanko ollenkaan. Itse olen raportoinnin kannalla, koska sitä kautta toiminnasta tulee läpinäkyvää ja palkanmaksulle on selkeät perusteet, eikä seuran vapaaehtoiset
10 työntekijät tunne kokevansa vääryyttä, kun jollekin maksetaan ja muille ei. Työntekijä voi tehdä myös töitä mitä vapaaehtoiset eivät ehdi esim. päivällä tapahtuvaa toimintaa. Työstä osa on tarkoitus tehdä seuran tarjoamana palveluna kerhotoimintana kouluille. Tähän liittyvä ajankäyttö on hyvä määritellä tarkasti. Siihen olisi hyvä laskea aikaa myös kerhotuntien valmisteluille. Työsuunnitelma helpottaa työajanseurantaa, koska työviikot, eivät ole samanlaisia, vaan ne vaihtelevat kausittain, riippuen tulevista tapahtumista. Työnantaja määrää käytännössä loma-ajat ja ne on ilmoitettava viimeistään kuukausi ennen lomaa. Mielekästä olisi sopia niistä heti kun mahdollista. Kesällä on mahdollisesti ohjelmassa olevia leirejä, mitkä pitää ottaa huomioon lomia suunniteltaessa. 4.3 Työajan rakenne Työajan rakenne voisi koostua taulukon 2 kaltaisesta työnjaosta. Taulukko 2. Työajan rakenne ja ajan käyttö eri toimintoihin. työnkuva h/viikko Seuratyö 12,5 Liikuntakerho 10 Kerho (suunnittelut) 3 yht. kuntotreenit 4 kisakompenssaatio 1 koulutuskompenssaatio 1 treenien vetoa 4 yliopistoliikunta 2 37,5 Taulukossa olevat kisakompensaatiot tarkoittaa neljässä kilpailussa käytetyn ajan kompensoimista vapaana. Viikkotasolla vuoden ajalle tasoitettuna se tarkoittaisi 1h/viikko. Koulutuskompensaatiot tarkoittavat sitä, jos henkilö järjestää seurakoulutuksena Judonperusteet koulutusta ja Oppimisen ja opettamisen perusteita yhteensä 2 kertaa vuodessa. Tapahtumiin osallistumisessa kesäleirille osallistuminen juniorien kanssa vastaisi yhtä työviikkoa. Seuratyöhön tässä versiossa jää 12,5 h, mihin kuuluisi mahdollisten uusien ryhmien (oheisharjoittelu muille lajeille) vetäminen sekä kilpailujen ja leirien suunnittelu, markkinointi yms. Tarkempi tehtävien jaottelu on hyvä näkyä sopimuksessa.
11 4.4 Edut ja muut korvaukset Sopimuksesta on selvittävä mahdollisesti saatavat matkakorvaukset, eli se millä perusteella matkakorvauksia ja päivärahoja maksetaan ja minkä verran maksetaan.- Luontaisedut, eli työsuhteeseen mahdollisesti kuuluvat etuisuudet, kuten puhelin, tietokone, nettiliittymä, auto, yms. on sovittava tarkasti. 4.5 Ehdot Työsuhteeseen liittyvä koeaika ja sen kesto sekä se, että toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen ehtoja ei voi muuttaa yksipuolisesti (esim. osa-aikaiseksi tai projektityöksi). Käytännössä työsopimus olisi määräaikainen, koska seuratukea voi hake vain vuodeksi kerralla. Myöhemmin, jos palkkakustannukset saadaan kuitattua työntekijän toiminnalla, voidaan toimenkuva vakinaistaa. TES eli työehtosopimus pitää mainita. Tässä kohtaa täytyy miettiä minkä TES:n mukaan toimitaan. Esimerkiksi Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus vi Työterveydenhuollon järjestelyt. Tässä kohdassa työterveyspalvelut voi hoitaa kunnallisen terveydenhoidon kautta vii. Käytännössä seura tekee kirjallisen sopimuksen sekä toimintasuunnitelman työterveydenhuollon järjestämisestä. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille. Työntekijälle työterveyshuolto on maksutonta. Sairaslomat ja niistä ilmoittaminen reitit ja mahdollisten sijaisuuksien järjestäminen. 4.6 Tavoitteet Toimenkuvalle on hyvä sopia yhdessä tavoitteet ja miten tavoitteiden etenemistä seurataan. Yksi hyvä tavoite on, että seuran työntekijä tuottaa oman palkkansa ilman tukia. Tietenkin oman osa-alueen kehittäminen on tavoiteltavaa. 4.7 Koulutukset Työntekijää on hyvä aina kouluttaa ja sopimuksessa on hyvä määrittää miten koulutukset kustannetaan ja huomioidaan työajassa.
12 5. Palkka Maksuliikenne sujuisi parhaiten talouden hoitajan kautta. Laskutuksessa auttaa maksuton palkanlaskentaohjelma palkka.fi viii. Siinä seuralle saadaan tunnukset ja sitä kautta saadaan tarvittavat laskut eläke- ja vakuutusmaksuista sekä jaksottaiset ilmoitukset verottajalle yms. vastaavat ilmoitukset valmiina. Tunnusten hankinnassa pitää seuran nimenkirjoittajan ensin kirjoittautua palveluun omilla verkkopankkitunnuksilla ja sitä kautta päästään tekemään tunnukset seuralle. Tarkempi jaottelu palkkakuluista ix liitteessä 1. Kyseessä on esimerkki palkkauksen sivukuluista ja siinä on useampi muuttuva kohta. Laskelmassa esimerkiksi on otettu 2000 euron bruttopalkka Vakuutusmaksut vaihtelevat yhtiöittäin ja arkipyhien määrä vuosittain. 6. Työllistymisen aikataulu Seuran ei suin päin kannata lähteä palkkaa maksamaan. Tämän kartoituksen tehtävänä on suoristaa muutamia mutkia tältä matkalta. Judoseura työnantajana ei ole uusi asia ja monenlaisia versioita asiasta on jo ollut Suomessakin. Jotta palkkaus saataisiin suoritettua onnistuneesti, pitää edellä olevat asiat ottaa huomioon. 6.1 Aikataulu Työllistyminen kannattaa aloittaa työkokeilulla, joka tässä tapauksessa vois olla kaksia kuukautta. Alkamisajankohdaksi olisi hyvä ottaa marraskuun alku. Työsuhteen alussa painotus olisi markkinoinnissa, jolla saataisiin alkavalle vuodelle mahdolliset uudet kurssit jo toimintaan. Samalla saataisiin koulujen kanssa sovittua kerhotoiminnasta, joka alkaisi niin ikään vuoden vaihteessa. Vuoden vaihteessa työt alkaisivat työllistymistuella, joka kestää kuusi kuukautta. Kesästä eteenpäin tukimuotona olisi seuratuki, jota on haettu kolmeksi vuodeksi. Toinen vaihtoehto, missä edettäisiin vähän rauhallisemmin, olisi sellainen, että työt aloitettaisiin vuoden 2014 syksyllä. Siihen mennessä saataisiin seuratuki eikä oltaisi riippuvaisia työllistymistuesta. Työt voisi silti aloittaa työkokeillulla elokuussa, jolloin taas painotus olisi markkinoinnissa.
13 7. Yhteenveto Tämän selvityksen tarkoituksena oli selvittää mitä asioita pitää ottaa huomioon, kun palkataan henkilöä urheiluseuraan. Koska kyseessä on tuleva toiminta, tässä on kuvattu vasta asioita mitä pitäisi tehdä ennen palkkausta. Työntekijän palkkauksen on tarkoitus kehittää Jigotain judojaoksen toimintaa. Palkkaus ei saa aiheuttaa taakkaa jaoksen taloudelle, siksi tässä on yritetty selvittää mahdollisia lisätulon lähteitä seuralle, että palkkakustannukset saataisiin katettua. Kehittämishankkeen toteutumisen raportointia ei voida tehdä, koska työ on siinä määrin vielä kesken.
14 8. Liitteet Liite 1 palkkakustannukset
15 9. Lähdeviitteet i http://www.seuratuki.fi/ ii http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/01_tyonhaku_suomessa/07_tyokokeilu/index.jsp iii http://www.tyottomyys.net/yrittajyys/tyollistamistuki iv http://www.laleli.fi/ v http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/kerhotoiminta vi http://www.slu.fi/@bin/3130416/120304+urheilu+tes+2012-2014.pdf vii http://www.yrittajat.fi/fi-fi/tyonantajanabc/tyoterveyshuolto/ viii http://www.palkka.fi viii http://www.yrittajat.fi/fi-fi/palkkalaskuri/