Työ- ja virkasuhteen keskeiset ert Käytännön työtehtävissä ja khtelussa ei le välttämättä lennaisia erja riippumatta palvelusuhteen lajista. Viime vusina virka- ja työsuhdetta ja virka ja työsuhteen palvelussuhteen ehtja n yhtenäistetty mistä jhtuen ert vat jatkuvasti pienentyneet. Yleisenä lähtökhtana n nykyään se, että spimusmääräykset kskevat yhtälailla virkamiehiä kuin myös työspimussuhteisia henkilöitä ja js jltakin sin määräykset pikkeavat tisistaan niin tämä käy ilmi spimustekstistä. Merkittävimmät ert palvelussuhteen ehdissa virkamiesten ja työntekijöiden kesken kskevat sairausajan palkkaa, fysikaalisen hidn krvaamista sekä tiettyjä vusilmamääräyksiä. On myös jitain muita pienempiä erja. Oikeusaseman salta merkittävimmät ert virkasuhteen synnyssä, velvllisuuksissa ja palvelussuhdeturvassa (turva hiukan parempi ja virkamiehillä jatkuvuusperiaate, menettelytapamääräykset velvittavampia)
Työlainsäädäntö Oikeudellinen asema Virkamieslainsäädäntö Työsuhteen synty työspimussuhde n yksityisikeudellinen palvelusuhde suullinen tai kirjallinen työspimus keaika enintään 4 kk (pikkeuksellisesti 6kk), purku työsuhde vi lla tistaiseksi vimassa leva tai määräaikainen taikka sa-aikainen määräaikaisuus edellyttää lainmukaista perustetta, js perustetta ei le llut muuttuu työsuhde tistaiseksi vimassa levaksi määräaikaista työspimussuhdetta ei vi irtisana, ellei tisin le svittu työspimussuhteinen vi riitauttaa työsuhteen purun, irtisanmisen, ja määräaikaisuuden käräjäikeuteen (kanneaika työspimussuhteisella n 2 vutta) Virkasuhteen synty virkasuhde n julkisikeudellinen palvelusuhde vakinainen virkasuhde edellyttää viran lemassala virkasuhde syntyy nimityksen kautta (yksipulinen timenpide) keaika 3-6kk, purku virkasuhde vi lla vakinainen tai määräaikainen (määräaikaisuus edellyttää lainmukaista perustetta) virat vidaan säätää määräaikaisiksi tai virka taikka virkasuhde vi lla sa-aikainen virkamiehellä ikeus 6-24 kk palkkaa vastaavaan krvaukseen, js perustetta määräaikaiseen virkasuhteeseen ei le llut määräaikaisen virkasuhteen vi irtisana virkamies vi valittaa varituksesta, purusta, irtisanmisesta, virasta pidättämisestä ja määräaikaisuudesta virkamieslautakunnalle (kanneaika 30 päivää, määräaikatapauksissa 6 kk)
velvllisuudet määräytyvät jk työspimuksen tai työspimuslain kautta työntekvelvite työnjhtmääräysten nudattaminen liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielt lahjman vastaanttkielt velvllisuus pidättäytyä kilpailevasta työspimuksesta ei ylityöpakka vidaan antaa varitus. Työspimussuhteinen ei vi valittaa varituksesta, vaan varituksen merkitys punnitaan mahdllisessa irtisanmistilanteessa eräät virkarikspykälät kskevat myös valtin työntekijöitä lahjuksien ttaminen virkasalaisuuksien rikkminen Velvllisuudet Rikslain sveltuvuus virkamieslaki ja muut säädökset määrittävät velvllisuudet työntekvelvite työnjhtmääräysten nudattaminen lahjman vastaanttkielt sivutimirajitukset velvllisuus sallistua työnantajan järjestämään kulutukseen käyttäydyttävä aseman edellyttämällä tavalla velvllisuus alistua terveydentilaa kskeviin tutkimuksiin velvllisuus tehdä ylityötä, js se n työn laadun ja erittäin pakttavien syiden vuksi välttämätöntä vidaan antaa varitus. Virkamiehelle varitus n annettava kirjallisesti ja siitä vi valittaa neljä rikstyyppiä lahjuksen ttaminen virkasalaisuuden rikkminen virka-aseman väärinkäyttäminen virkavelvllisuuden tuttamuksellinen rikkminen vahingnkrvauslaki Vahingnkrvausvelvllisuus vahingnkrvauslaki, virkamieslaissa erityissäännös työtaisteluvahingista
Lmauttaminen virka- ja työspimussuhteisten lmauttaminen tapahtuu lähes samin perustein (lmautusilmitusaika työspimussuhteisilla pitempi, ennakkilmitusaika myös erilainen) mahdllista kllektiivisilla irtisanmisperusteilla ja työn vähentyessä tilapäisesti tai svittaessa tehtävämuutksista svitaan työspimuksin pakksiirt edellyttää irtisanmisperustetta ja irtisanmismenettelyn käyttämistä Siirtäminen virkamieslain njalla vidaan siirtää tiseen yksikköön tai virastn, js virka n virastn yhteinen ja siirrlle n asialliset perusteet, muutin vaatii spimista
työspimus vidaan irtisana asiallisesta ja painavasta syystä, henkilöstä jhtuva (individuaaliperuste) ja kllektiiviperuste (työn väheneminen) takaisinttvelviteaika työspimussuhteisella 9 kk sairaus vi lla tietyin edellytyksin irtisanmisperuste työntekijälle varattava tilaisuus tulla kuulluksi (yksilöperuste) riitauttaminen lähinnä käräjäikeudessa ei jatkuvuusperiaatetta (vanha työsuhde ei palaudu irtisanmisen tai purkamisen laittmuuden tteamisen jälkeen, krvaus 3-24 kk:n palkka) Liikkeen luvutus kskee vain työsuhteisia työsuhde vidaan purkaa 14 päivän kuluessa syyn ilmaantumisesta (erittäin painava syy) käräjäikeus ratkaisee riitatapaukset, krvaus 3-24 kk Työstä pidättäminen ei le mahdllista pidättää työstä Irtisanminen Palvelusuhteen purkaminen virkasuhde vidaan irtisana yksilöperusteisena (individuaaliperuste) erityisen painavalla syyllä ja taludellisella, timinnallisella ja tutannllisella syyllä (kllektiivinen peruste) takaisinttvelviteaika virkamiehellä 24 kk sairaus irtisanmisperusteena vain työkyvyttömyyseläketilanteissa (virkamiehillä parempi turva työkyvyttömyystapauksissa ja perhevapaalla levilla) virkamieslaissa menettelytapasäännökset (virkamiehen kuuleminen, luttamusmiehen kuuleminen, päätöksen perusteleminen) riitauttaminen virkamieslautakuntaan ja edelleen krkeimpaan hallint-ikeuteen jatkuvuusperiaate (irtisanmisen ja purkamisen laittmuuden tteamisen jälkeen palaa vanhaan virkaansa ja saa menetetyt palkkaedut takautuvasti) virkasuhde vidaan purkaa, js virkamies törkeästi rikk tai laiminlyö virkavelvllisuuksiaan, 14 vrk asiasta vi valittaa virkamieslautakuntaan ja edelleen krkeimpaan hallint-ikeuteen Virasta pidättäminen virkamieslain mukaisilla perusteilla mahdllisuus virasta pidättämiseen (esim. tutkinta-aika, terveydentilaa kskevasta tutkimuksesta kieltäytyminen)
Työsuhde Työaika Työaikamääräysten sveltamisen salta ratkaisevaa n työaikamut (virast-, viikk- tai jakstyöaika), ei se nk henkilö virkamies tai työntekijä. Merkittävin er virkamiesten ja työntekijöiden kesken n ilta- ja yötyökrvausten maksamisessa sillä niiden maksamisen edellytyksenä työntekijöillä n se, että työaika n järjestetty siten, että se sijittuu santuille ajille. haittatyökrvauksissa pieniä erja Palkkausjärjestelmä palkkausjärjestelmien uudistaminen (vaativuus/suritus) vanhassa järjestelmässä palkkaus perustuu työtehtäviin (työehtspimuksen mukainen palkkaryhmittely, työehtspimuksin palkat vähimmäispalkkja) palkkasaatavan vanhentumisessa pääsääntönä 5 vutta Palvelussuhteen ehdt Virkasuhde Työaika Työaikamääräysten sveltamisen salta ratkaisevaa n työaikamut (virast-, viikk- tai jakstyöaika), ei se nk henkilö virkamies tai työntekijä. Merkittävin er virkamiesten ja työntekijöiden kesken n ilta- ja yötyökrvausten maksamisessa sillä niiden maksamisen edellytyksenä työntekijöillä n se, että työaika n järjestetty siten, että se sijittuu santuille ajille. haittatyökrvauksissa pieniä erja Palkkausjärjestelmä palkkausjärjestelmien uudistaminen (vaativuus/suritus) vanhassa järjestelmässä palkkaus perustuu lähinnä virkanimikkeeseen palkkasaatavan vanhentumisessa pääsääntönä 3 vutta (ei viivästyskrka) Vusilma vusilmamääräyksiä svelletaan valtin virastjen sekä kk- että sa-aikaisten virkamiesten ja työntekijöiden vusilmiin. vusilmaan ikeuttavan palvelusajan salta, työssäln verisen ajan ja vusilman antamisen salta n jitain erja virkamiesten ja työntekijäin kesken työntekijällä ikeus pitkään lmaan, js 15 vutta Vusilma vusilmamääräyksiä svelletaan valtin virastjen sekä kk- että sa-aikaisten virkamiesten ja työntekijöiden vusilmiin vusilmaan ikeuttavan palvelusajan salta, työssäln verisen ajan ja vusilman antamisen salta n jitain erja virkamiesten ja työntekijäin kesken virkamiehellä ikeus pitkään lmaan (3päivää
vusilmaan ikeuttavaa palvelua täyttyy ennen lman alkua täysi lmanmääräytymiskuukausi työntekijällä n kalenterikuukausi, jna n 14 työssälpäivää tai niiden verisia päiviä 35 tunnin sääntö js palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukautena n niin vähän työssäla, ettei työntekijä ansaitse kummaltakaan kuukaudelta vusilmaa, luetaan alkamis- ja päättymiskuukausi yhdeksi täydeksi lmanmääräytymiskuukaudeksi, js niiltä kertyy yhteensä 14 työssälpäivää. (Työntekijältä ei edellytetä samaa lmanmääräytymisvutta) varsinaisen lman antaminen lmavunna muuna aikana kuin lmakautena (1.6.- 30.9.)ei le mahdllista ilman työntekijän sustumusta. täydeltä lmanmääräytymiskuukaudelta), js 15 vutta vusilmaan ikeuttavaa palvelusta täyttyy ennen lmakauden alkua (1.6.) täysi lmanmääräytymiskuukausi virkamiehellä n kalenterikuukausi, jna n 18 virassalpäivää tai niiden verisia päiviä 35 tunnin sääntö js saman lmanmääräytymisvuden aikana palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukautena n niin vähän virassala, ettei virkamies ansaitse kummaltakaan kuukaudelta vusilmaa, luetaan alkamis- ja päättymiskuukausi yhdeksi täydeksi lmanmääräytymiskuukaudeksi, js niiltä kertyy yhteensä 18 virassalpäivää. vusilmaan ikeuttavaan palvelusaikaan virkamiehelle vidaan muuta kuin julkisen sektrin palvelusta lukea mukaan laajemmin kuin työsuhteiselle, enintään 5 vutta sairaslman ajalta virkamiehelle kertyy ainakin teriassa vusilmaa rajattmasti Sairausajan palkkaus Työsuhteisen palkkauksen tas määräytyy yhdenjaksisen sairauslman kestn ja työsuhteen kestajan perusteella. kun työsuhde n kestänyt alle 1kk, maksetaan 50%:n palkka enintään sv-päivärahan mavastuuajalta. Kun työsuhde n kestänyt vähintään 1kk, maksetaan täysi palkka 21 pv:ltä. Kun vähintään 1v, maksetaan täysi palkka 21 pv:ltä Sairausajan palkkaus sairausajan palkkaus määräytyy pääasiassa sairauspäivien perusteella (parempi pitkissä sairaustapauksissa) ja vi jatkua eläkeikään asti. Palkkauksen tas määräytyy kalenterivuden aikana pidettävien sairauspäivien yhteenlasketusta määrästä. Täysi palkka 60 päivältä kalenterivudessa, 75% palkasta 60 päivän ylittäviltä silta ja 60% yli 180
ja sen jälkeen 2/3 enintään vudelta. Kun vähintään 3v, maksetaan täysi palkka 28 pv:ltä ja sen jälkeen 2/3 enintään vudelta. kun vähintään 5v, maksetaan täysi palkka 28 pv:ltä + 7pv kalenterivuden aikana ja sen jälkeen 2/3 palkasta enintään vudelta. sairauslmat katstaan yhdenjaksisiksi, js työntekijä ei niiden välillä le llut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai js sairauslmat eivät le selvästi jhtuneet eri sairaustapauksista Palkan maksaminen työtapaturman ja ammattitaudin sattuessa sekä virka- tai työtehtävissä khdanneesta väkivallasta työntekijälle maksetaan täysi palkka kutakin työtapaturmaa ja ammattitautia khden enintään 90 päivältä ja sen jälkeen 2/3 enintään vudelta. työntekijälle maksetaan täysi palkka virka-tai työtehtävissä khdanneesta väkivallasta 360 pv:ltä. Virastn päätöksellä vidaan maksaa pitempäänkin. Fysikaalinen hit Työsuhteisen ikeus sairaanhitn n laajempi, kska heille kustannettavaan sairaanhitn kuuluu myös fysiterapeutin antama fysikaalinen hit. Edellytyksenä n, että fysiterapeutti timii työpaikan työterveyslääkärin timeksiannsta hitvastuun säilyessä työterveyslääkärillä. päivän ylittäviltä sin. Sairausajan palkka maksetaan kalenterivuden vaihtumisen jälkeen 60 päivältä täytenä sillin, kun yhdenjaksisten virkavapauspäivien lukumäärä ylittää 180 keskeytyksen alkamispäivästä lukien. Vakinaisen virkamiehen ikeus sairausajan palkkaan alkaa välittömästi työn alettua. Määräaikaisessa virkasuhteessa, js palvelua ei le kestänyt 1kk, maksetaan 50% palkkaus enintään svpäivärahan mavastuuajalta. Palkan maksaminen työtapaturman ja ammattitaudin sattuessa sekä virka- tai työtehtävissä khdanneesta väkivallasta virkamiehelle maksetaan täysi palkka kutakin työtapaturmaa ja ammattitautia khden enintään 90 päivältä, 75% palkasta 90 päivää ylittäviltä sin ja 60%, kun virkavapauksien lukumäärä ylittää 180 pv. virkamiehelle maksetaan täysi palkka virka-tai työtehtävissä khdanneesta väkivallasta 360 pv:ltä ja sen jälkeen 60%. Virastn päätöksellä vidaan maksaa pitempäänkin. Fysikaalinen hit ei yleensä fysikaalista hitetua. Virastilla n kuitenkin mahdllisuus kustantaa fysikaalinen hit myös virkamiehille
Matkustaminen päivärahat ja matkakustannusten krvaukset samin perustein virkamiehille kuin työntekijöille. työntekijälle maksetaan sunnuntaina ja muuna työntekijän tuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä suritetusta virkamatkasta matka-ajan palkkaa asianmaisen säännöllisen työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertainen tuntipalkka Matkustaminen päivärahat ja matkakustannusten krvaukset samin perustein virkamiehille kuin työntekijöille. Virkamiehelle maksetaan lauantaina tai sunnuntaina yksinmaan matkustamiseen käytetystä ajasta (väh. 5h) matkapäiväkrvauksena 55 eura. palkkasaatavan vanhentuminen yleensä 3 vutta Työehtspimuslaki ei pääspimusta VM:n taslla svittu pääsääntöisesti samat määräykset kuin virkamiehillekin ja ne tulevat sitvasti vimaan virastn työehtspimuksella työehtspimukset vat yleensä järjestökhtaisia spimusvapaus laaja työtaistelu ei saa khdistua vimassa levaan työehtspimukseen spimusten erimielisyyksistä neuvtellaan luttamusmiehen/esimiehen välillä ja spimussapulten timesta asia menee viimevaiheessa työtumiistuimeen Spimus- ja neuvttelujärjestelmä Virkaehtspimuslaki ja asetus pääspimus (auktrisidut spimussapulet VM, JUKO, Pardia, VTY) VM:n taslla yleiset virkaehtspimukset ja virastkhtaisesti tehdään tarkentavat virkaehtspimukset virkaehtspimukset yleensä klmen järjestön kanssa spimusvapaus suppeampi (lähinnä palvelusuhteen ehdt) työtaisteluikeudessa useita rajituksia (keint, khdistuminen) virkaehtspimuksen erimielisyyksistä neuvtellaan ensin luttamusmiehen ja esimiehen välillä ja sitten virasttaslla ja myös VM:n taslla js n kysymys valtin yleisestä virkaehtspimuksesta. Lpullisen ratkaisun tulkintariitaan antaa työtumiistuin
LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖTTÖMYSTURVALAKI, kskee niin virkamiehiä kuin myös työspimussuhteisia YHTEISTOIMINTALAKI, Virkamiehillä ma, jta svelletaan myös valtin työspimussuhteisiin (liikelaitkset). Yrityksillä ma, mutta määräykset mlemmissa lähes samat OPINTOVAPAALAKI, kskee niin virkamiehiä kuin myös työspimussuhteisia AIKUISKOULUTUSLAKI, kuten edellä VUOROTTELUVAPAALAKI, kuten edellä SAIRAUSVAKUUTUSLAKI, kuten edellä TASA-ARVOLAKI, kuten edellä TYÖTURVALLISUUSLAKI, kuten edellä TAPATURMAVAKUUTUSLAKI, perusasiat samat niin virkamiehillä kuin työspimussuhteisilla ELÄKELAINSÄÄDÄNTÖ, perusasiat samat niin virkamiehillä kuin työspimussuhteisilla. Valtin henkilöstön eläke-edut hiukan paremmat kuin yksityissektrilla