KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 on laadittu vaihemaakuntakaavana, joka käsittää koko Pohjanmaan maakunnan alueen kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta ja täydentää näiltä osin 21.12.2010 vahvistettua Pohjanmaan maakuntakaavaa. Pohjanmaan vaihemaakuntakaavalla 1 on tarkoitus kumota Pohjanmaan maakuntakaava niiden merkintöjen ja määräysten osalta, joihin vaihemaakuntakaava 1 kohdistuu. Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sisäasiainministeriöllä, puolustusministeriöllä, valtiovarainministeriöllä sekä maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole lausuttavaa asiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhtyy asiasta pyytämäänsä Museoviraston lausuntoon. Lausunnossa Museovirasto toteaa, että osa kaavan kaupallisten palveluiden alueista rajautuu RKY- ja valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, ja että kaavan suunnittelumääräysten mukaisesti kulttuuriympäristö ja maisema tulee huomioida kohteiden tarkemmassa suunnittelussa. Museovirasto toteaa lausunnossa, että uudisrakentamisen laadun lisäksi on turvattava maiseman kulttuurihistoriallisesti merkityksellisten piirteiden säilyminen, kuten Vanhan Vaasan kanavan virkistyskäyttö ja maanviljelyksen toimintaedellytykset muutosten vaikutusalueilla. Näillä huomautuksilla ministeriö puoltaa kaavan vahvistamista. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa lausunnossaan, että kaavan tärkeimpänä tavoitteena on kaavaselostuksen mukaan luoda edellytykset kattavan kaupan palveluverkoston ylläpitämiseen mah- PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ymparisto.fi
dollisimman laajasti ja tarjonnan monipuolistamiseen suuremmissa keskuksissa. Ministeriö pitää tärkeänä, että tasavertaisuuden vuoksi myös lähipalvelujen tulee säilyä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin ja olla kaikkien väestöryhmien saatavilla. Edelleen ministeriö toteaa, että kaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu sosiaalisia vaikutuksia eli vaikutuksia elinoloihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen kolmella seutukunnalla ja erikseen kaavassa esitetyn logistiikkakeskuksen osalta. Ministeriö huomauttaa kuitenkin, että varsinaisia terveysvaikutuksia ei kaavassa eikä sen vaikutusten arvioinnissa ole käsitelty. 2 VALITUKSET Maakuntavaltuuston päätöksestä ei ole valitettu. Pohjanmaan liiton vastine Pohjanmaan liitto on antanut vastineen lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että kaavan suunnittelumääräysten avulla voidaan turvata maiseman kulttuurihistoriallisesti merkityksellisten piirteiden säilyminen, kuten Vanhan Vaasan kanavan virkistyskäyttö ja maanviljelyksen toimintaedellytykset muutosten vaikutusalueilla. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon johdosta ympäristöministeriö toteaa, että lähipalvelujen säilyminen eri väestöryhmien saatavilla tulee tarkasteltua kaavan laillisuutta, kuten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimusten mukaisuutta arvioitaessa. Maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen vaikutusten arvioinnissa ei ole ollut tarpeen erikseen selvittää merkintöjen terveysvaikutuksia. Vahvistamatta jätetyt kaavamerkinnät Ympäristöministeriö jättää vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkinnät Pedersören Edsevössä (km1) ja Närpiön Högback-Nixbackissa (km5) maankäyttö- ja rakennuslain 28, 71 b ja 71 c :n vastaisina vahvistamatta. Perustelut Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 5 momentin nojalla maakuntakaavan sisältövaatimuksiin liittyvät seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Selvitysten perusteella on voitava varmistua siitä, että maakuntakaava täyttää sille asetetut sisältövaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 3 momentin mukaisten maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun muassa maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin ja 28 :n 1 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Siirtymäsäännöksen mukaisesti tätä säännöstä sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n 1 momentin mukaisten vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimusten mukaan osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n 2 momentin mukaan maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n 1 momentin mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Vähittäiskaupan suuryksiköt Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa Vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista sijoittaa C-aluevarausmerkinnällä osoitetuille Vaasan, Pietarsaaren, Närpiön, Uusikaarlepyyn, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupunkikeskustojen keskustatoimintojen alueille, C-kohdemerkinnällä osoitetuille Mustasaaren Sepänkylän, Laihian, Kruunupyyn, Pedersören Pännäisten, Vöyrin, Isonkyrön, Vähänkyrön, Maalahden, Luodon ja Korsnäsin kuntakeskusten keskustatoimintojen alueille sekä ca-kohdemerkinnällä osoitetuille Oravaisten, Vanhan Vaasan, Ristinummen, Huutoniemen, Gerbyn, Sundomin, Alavetelin, Teerijärven, Kolpin, Ähtävän, Lillbyn, Munsalan, Jepuan, Maksamaan, Tervajoen, Raippaluodon, Koivulahden, 3
Sulvan, Petolahden, Pirttikylän, Ylimarkun, Lapväärtin, Merikaarron ja Karperön alakeskusten keskustatoimintojen alueille. Maakuntakeskukseen Vaasaan ja seutukeskukseen Pietarsaareen ei ole määritelty keskustatoimintojen alueille enimmäismitoitusta kaupallisten palveluiden osalta. Muille keskustatoimintojen alueille on määritelty kaupallisten palveluiden enimmäismitoitus, joka vaihtelee keskuksen aseman ja koon mukaan. Nämä muut keskustatoimintojen alueiden merkinnät mahdollistavat yhteensä 542 000 kerrosneliömetriä kaupallisia palveluja koko maakunnassa. Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa olevat liiketilat. Kaava-asiakirjoissa ei esitetä olemassa olevien liiketilojen osuutta tai määrää keskustatoimintojen alueilla. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yhteensä 11 keskusta-alueiden ulkopuolista vähittäiskaupan suuryksikköä seuraavilla merkinnöillä: km1 Pedersören Edsevöhön, km2 Vaasan Kivihakaan, km3 Vaasan Liisanlehtoon, km4 Vaasan Risöhön, km5 Närpiön Högback-Nixbackiin, kmt1 Vaasan Rantamaantien alueelle, kmt2 Isonkyrön ja Vähänkyrön (1.1.2013 Vaasan) Tervajoelle sekä kmt3 Kruunupyyn kuntakeskukseen, Mustasaaren Vikbyhyn, Kristiinankaupungin Lålbyhyn ja Kristiinankaupungin Åsändaniin. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäismitoitus on 475 700 kerrosneliömetriä. Tästä uutta liiketilaa on noin 300 000 kerrosneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista sijoittaa myös kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetulle Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeelle, joka käsittää Vaasan ja Sepänkylän keskustatoimintojen alueiden lisäksi myös näiden väliin jäävän alueen valtatien 8 varressa sekä raviradan ja Ohitustien väliin jäävän alueen Rantatien varressa. Kehittämisvyöhykkeen enimmäismitoitus on Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvin osin 220 000 kerrosneliömetriä ja alueelle sallitaan enintään kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle (Vaasan Kivihaka ja Vaasan Rantamaantie). Kehittämisvyöhykkeen enimmäismitoituksesta enintään 50 000 kerrosneliömetriä voi sijoittua Mustasaaren Sepänkylän keskustatoimintojen alueelle, 115 000 kerrosneliömetriä Vaasan Kivihaan suuryksikköön ja 30 000 kerrosneliömetriä Vaasan Rantamaantien suuryksikköön. Jäljelle jäävä 25 000 kerrosneliömetriä voidaan toteuttaa enintään 8 000 kerrosneliömetrin kokoisina vähittäiskaupan suuryksikköinä muualle kehittämisvyöhykkeen alueella. Merkinnän km1 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Pedersören Edsevöhön. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 40 000 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 3 000 kerrosneliömetriä saa olla päivittäistavarakauppaa, 34 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 3 000 kerrosneliömetriä muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnon ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, maisemakuvan avoimuuteen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Merkinnän km2 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Vaasan Kivihakaan. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 115 000 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 10 000 kerrosneliömetriä saa olla päivittäistavarakauppaa, 75 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 30 000 kerrosneliömetriä muuta erikoistavarakauppaa. Merkinnän km3 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskus- 4
tatoimintojen alueen ulkopuolelle Vaasan Liisanlehtoon. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 55 000 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 6 000 kerrosneliömetriä saa olla päivittäistavarakauppaa, 35 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 14 000 kerrosneliömetriä muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnon ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, kulttuuriympäristöön ja -maisemaan sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Merkinnän km4 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Vaasan Risössä. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 124 000 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 5 000 kerrosneliömetriä saa olla päivittäistavarakauppaa, 89 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 30 000 kerrosneliömetriä muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnon ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, kulttuuriympäristöön ja -maisemaan, tulvasuojelutoimenpiteisiin sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Merkinnän km5 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Högback-Nixbackissa Närpiössä. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 37 700 kerrosneliömetrin suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 3 700 kerrosneliömetriä saa olla päivittäistavarakauppaa, 27 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 7 000 kerrosneliömetriä muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnon ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, kevyen liikenteen väylien verkkoon sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Högbackin alueen kehittäminen tulee keskittää Närpiöntien eteläpuolelle. Merkinnän kmt1 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Rantamaantien varteen Vaasassa. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, johon saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen, niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 30 000 kerrosneliömetriä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015 jälkeen. Merkinnän kmt2 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Isonkyrön ja Vähänkyrön (1.1.2013 Vaasan) Tervajoella. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, johon saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, huonekalukauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa, maatalous- ja puutarha-alan kauppaa sekä kodinkonekauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 50 000 kerrosneliömetriä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, taajamakuvaan sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015 jälkeen. 5
Merkinnän kmt3 kuvauksen mukaan sillä on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettu, merkitykseltään seudullinen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle Kruunupyyn kuntakeskuksessa, Mustasaaren Vikbyssä sekä Kristiinankaupungin Lålbyssä ja Åsändanissa. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, johon saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa sekä maatalous- ja puutarha-alan kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 6 000 kerrosneliömetriä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnon ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä Vikbyssä tulvasuojelutoimenpiteisiin. Määräys astuu voimaan 15.4.2015 jälkeen. Vähittäiskauppaa koskevat selvitykset ja vaikutusten arviointi Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa on tehty selvitys kaupallisten palvelujen sijoittumisesta Pohjanmaalla (Tuomas Santasalo Ky, 3.5.2010). Tätä selvitystä on täydennetty kahdella lisäselvityksellä (Tuomas Santasalo Ky, 19.5.2011 ja 8.9.2011). Edellä mainittujen selvitysten lisäksi vaihemaakuntakaavan laatimisessa on hyödynnetty aiempia selvityksiä kaupallisten palveluiden sijoittumisesta sekä niiden liikennejärjestelyistä muun muassa Vaasan seudun, Pietarsaaren seudun, Vaasan kaupungin, Närpiön kaupungin ja Pedersören kunnan osalta. Lisäselvityksen 19.5.2011 mukaan seutukunnittaisten ostovoiman siirtymien pohjalta laskettuna liiketilan vähimmäis- ja enimmäislisätarvetta kuvaava vaihteluväli Pohjanmaalla on noin 215 000 416 000 kerrosneliömetriä, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 27 100 41 100 kerrosneliömetriä, paljon tilaa vaativaan erikoistavaran ja autokaupan noin 91 900 183 300 kerrosneliömetriä, muun erikoistavaran kaupan noin 65 700 131 200 kerrosneliömetriä sekä ravintoloiden ja kahviloiden noin 30 600 60 700 kerrosneliömetriä. Keskustojen kanssa kilpailevan kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilan lisätarve on siten koko maakunnan osalta noin 92 800 172 300 kerrosneliömetriä. Liiketilan vähimmäis- ja enimmäislisätarvetta on arvioitu myös seutukunnittain. Pietarsaaren seudulla lisätarpeeksi on arvioitu noin 40 000 76 000 kerrosneliömetriä, Vaasan seudulla noin 142 000 276 000 kerrosneliömetriä ja Kyrönmaalla noin 16 000 32 000 kerrosneliömetriä sekä Suupohjan rannikkoseudulla noin 16 000 32 000 kerrosneliömetriä. Pietarsaaren seutu koostuu Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn, Pedersören ja Uusikaarlepyyn kunnista. Vaasan seutu koostuu Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin, Maalahden ja Korsnäsin kunnista. Kyrönmaan seutuun kuuluvat Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö, joka on liittynyt Vaasan kaupunkiin 1.1.2013 alkaen. Suupohjan rannikkoseutuun kuuluvat Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kunnat. Kaavaselostuksen mukaan vaihemaakuntakaavassa on käytetty 30 prosentin ylimitoitusta kaikkiin selvityksen enimmäistarvelaskelman lukuihin nähden. Vaihemaakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana on käytetty lisäselvityksen 19.5.2011 mukaista koko Pohjanmaan maakunnan liiketilan enimmäistarpeen arviota 416 300 kerrosneliömetriä. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäismitoitus on 475 700 kerrosneliömetriä. Uuden liiketilan määrä osoitetusta enimmäismitoituksesta on yhteensä noin 300 000 kerrosneliömetriä. Lisäselvityksen 19.5.2011 mukaan koko maakunnan liiketilan enimmäistarve keskustojen kanssa kilpailevan kaupan eli päivittäistavaran ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta on yhteensä 172 300 kerrosneliömetriä. Vaihemaakuntakaavassa osoitettuihin keskusta- 6
alueiden ulkopuolelle sijoittuviin vähittäiskaupan suuryksiköihin mahdollistetaan keskustojen kanssa kilpailevaa kauppaa yhteensä 111 700 kerrosneliömetriä. Uuden keskustojen kanssa kilpailevan kaupan liiketilan määrä on noin 70 000 kerrosneliömetriä. Lisäselvityksen 19.5.2011 mukaan koko maakunnan liiketilan enimmäistarve paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta on yhteensä 183 300 kerrosneliömetriä. Vaihemaakuntakaavassa osoitettuihin keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuviin vähittäiskaupan suuryksiköihin mahdollistetaan paljon tilaa vaativaa kauppaa yhteensä 364 000 kerrosneliömetriä. Uuden paljon tilaa vaativan kaupan liiketilan määrä on noin 200 000 kerrosneliömetriä. Maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitettuja vähittäiskaupan suuryksiköitä on perusteltu kaavaselostuksessa muun muassa sillä, että keskustaan sijoittuminen ei aina ole mahdollista esimerkiksi sopivien alueiden puutteen vuoksi. Kokonaismaakuntakaavaan nähden vaihemaakuntakaavan toteuttamisen on kaavaselostuksessa todettu myös vähentävän ostovoiman siirtymiä maakunnasta sekä kuntien ja seutukuntien välillä sekä samalla lisäävän tervettä kilpailua ja parantavan palvelujen saatavuutta koko Pohjanmaalla. Vähittäiskaupan suuryksiköiden on todettu lisäävän yleensä yksityisautoilua. Uudet vähittäiskaupan keskittymät on kaavaselostuksen mukaan mitoitettu siten, että eniten liikennettä aiheuttavan päivittäistavaran ja keskustojen kanssa kilpailevan kaupan osuus on jäänyt pieneksi. Kaavaselostuksessa on esitetty yleispiirteinen yhteenveto vaihemaakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arvioinnista. Sen mukaan vaihemaakuntakaava vastaa voimassa olevaa kokonaiskaavaa paremmin Pohjanmaan kaupallisten palveluiden kehittämistarpeeseen. Kaava-asiakirjojen liitteenä on erillinen selvitys vaikutusten arvioinnista, Kaupallisten palveluiden sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa, Vaikutusten arviointi 15.4.2012, jäljempänä vaikutusten arviointi. Sen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen keskusta-alueiden ulkopuolisille alueille ei kaikilta osin noudata kestävän kehityksen periaatteita esimerkiksi eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta. Kaavaratkaisun on katsottu kuitenkin luovan edellytyksiä sekä kaupan säilyttämiselle keskusta-alueilla että tasapainoiselle kaupan rakenteelle koko Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavassa osoitettujen uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden avulla saadaan vaikutusten arvioinnin mukaan kaupallisten palveluiden tarjonta vastaamaan paremmin kysyntää, mikä vähentää ostovoiman siirtymiä ja vahvistaa sekä seutukuntia että kuntia. Täydentämällä keskustaverkostoa (uusilla alakeskuksilla) vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä kattavalle kaupan palveluverkolle. Vaihemaakuntakaava mahdollistaa huomattavaa kasvua kaupan investointeihin, ja siksi sen vaikutukset maakunnan kehitykseen ovat vaikutusten arvioinnin mukaan selkeästi positiiviset. Pedersören Edsevön km1 -merkintä Edsevöhön km1 -merkinnällä osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee avoimessa viljelymaisemassa Pedersören kunnan pohjoisosassa, valtatien 8 ja kantatien 68 risteyksen pohjoispuolella. Se sijaitsee noin 10 kilometriä Pietarsaaren keskustasta itään, noin 6 kilometriä Pedersören kuntakeskuksesta Pännäisistä koilliseen ja noin 2 kilometriä lähimmästä Pedersören alakeskuksesta Kolpista länteen. Pedersören asukasluku on noin 11 000. Pedersören asutus- ja yhdyskuntarakenne on varsin hajanainen. Asutus tukeutuu lähinnä kantatiehen 68 eli Kolpintiehen sekä seututiehen 741 eli Pännäistentiehen. Kuntakeskuksessa Pännäisissä asuu noin 1 200 asukasta ja Kolpin alakeskuksessa noin 1 700 asukasta. Pedersören kunnan etelä- ja itäosiin sijoittuvat kaksi muuta alakeskusta ovat noin 400 asukkaan Lillby ja noin 1 100 asukkaan Ähtävä. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan vuonna 2012 alle kilometrin etäisyydellä Edsevön suuryksiköstä asui 429 henkilöä, alle kahden kilometrin etäisyydellä 723 henkilöä, alle kolmen kilometrin etäisyydellä 1438 henkilöä ja alle viiden kilometrin etäisyydellä 2773 henkilöä. 7
8 Kaavaselostuksen mukaan 59 prosenttia pedersöreläisten päivittäistavaraostoksista ja 74 prosenttia erikoistavaraostoksista tehdään Pietarsaaressa. Pietarsaaren seudulta virtaa ostovoimaa myös maakunnasta ulos Kokkolan seudulle. Kaavaselostuksen mukaan Pietarsaaren seudulla ja etenkin Pedersöressä on tarvetta uudelle suurehkolle kaupan yksikölle ostovoiman siirtymien hillitsemiseksi. Arvioidusta Pietarsaaren seudun liiketilan enimmäistarpeesta (76 100 kerrosneliömetriä) päivittäistavarakaupan osuus on 9 000 kerrosneliömetriä, paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja autokaupan yhteenlaskettu osuus on 31 600 kerrosneliömetriä, muun erikoistavarakaupan osuus 24 300 kerrosneliömetriä sekä ravintoloiden ja kahviloiden osuus 11 200 kerrosneliömetriä. Keskustojen kanssa kilpailevan kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilan tarpeeksi on siten arvioitu yhteensä 33 300 kerrosneliömetriä. Vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus on kaikkien kaupan palveluiden osalta Pietarsaaren seudulla yhteensä 136 000 kerrosneliömetriä lukuun ottamatta Pietarsaarta, jonka enimmäismitoitusta ei ole määritelty. Kaupunkikeskuksen Uusikaarlepyyn enimmäismitoitus on 30 000 kerrosneliömetriä. Kuntakeskusten Pedersören Pännäisten ja Kruunupyyn keskustan enimmäismitoitus on 20 000 kerrosneliömetriä ja Luodon keskustan enimmäismitoitus on 10 000 kerrosneliömetriä. Pietarsaaren seudun kunkin seitsemän alakeskuksen (Alaveteli, Teerijärvi, Kolppi, Ähtävä, Lillby, Munsala ja Jepua) enimmäismitoitus on 8 000 kerrosneliömetriä. Enimmäismitoituksissa ovat mukana olemassa olevat liiketilat. Kaava-asiakirjoissa ei esitetä olemassa olevien liiketilojen osuutta tai määrää keskustatoimintojen alueilla. Vaihemaakuntakaava mahdollistaa Pietarsaaren seudulla 46 000 kerrosneliömetriä vähittäiskauppaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Tästä 3 000 kerrosneliömetriä muodostuu päivittäistavarakaupasta, 40 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta sekä 3 000 kerrosneliömetriä muusta erikoistavarakaupasta. Pietarsaaren seudulle vaihemaakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnällä kaksi keskustojen ulkopuolista varausta kaupallisille palveluille. Niistä toinen sijoittuu Pedersören Edsevöhön ja toinen Kruunupyyn kuntakeskukseen. Edsevön km1-merkinnän enimmäismitoitus on 40 000 kerrosneliömetriä, josta 3000 kerrosneliömetriä muodostuu päivittäistavarakaupasta, 34 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta sekä 3000 kerrosneliömetriä muusta erikoistavarakaupasta. Kruunupyyn kmt3- merkintä mahdollistaa enintään 6000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Edsevön km1 -merkinnän mahdollistamasta liiketilasta lähes kaikki olisi uutta liiketilaa. Voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa Edsevön alueelle on osoitettu palvelujen alueen kohdemerkintä (p), mutta alue on kaupallisten palveluiden osalta toistaiseksi pääosin toteutumaton. Alueella on tällä hetkellä huoltoaseman yhteydessä toimiva liikenneasema. Edsevön vähittäiskaupan suuryksikköön osoitetun keskustojen kanssa kilpailevan kaupan liiketilan määrä on yhteensä 6 000 kerrosneliömetriä. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Edsevö ei sijaitse nykyisen kuntakeskuksen eikä minkään alakeskuksen yhteydessä, joten vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän sijoittaminen Edsevöhön ei kaikilta osin noudata kestävän kehityksen periaatteita. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Edsevön suuryksikön toteuttaminen voi hajauttaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja heikentää kaupallisen palvelun kehittämisen edellytyksiä Pännäisissä ja Kolpissa, ja se saattaa myös vaarantaa Pietarsaaren keskustan palvelutasoa. Vaikutusten arvioinnissa katsotaan, että yhdyskuntarakenteen kannalta paras vaihtoehto olisi tehdä Pedersören kuntakeskuksesta Pännäisistä tai alakeskuksesta Kolpista voimakas kaupallinen keskusta Pedersörelle. Kaavaselostuksessa todetaan, että Pedersören kunnalla tai kaupan toimijolla ei ole kiinnostusta Pännäisten tai Kolpin kehittämiseen kaupallisten palveluiden osalta. Kaavaselostuksen mukaan Edsevön suuryksikön yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat haittavaikutukset vähenevät vähäisen päi-
vittäistavaran ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sallivan mitoituksen ansiosta. Kaavaselostuksen mukaan koko Pohjanmaan maakunnassa joukkoliikenteen asema on erittäin heikko. Pedersöressä joukkoliikenneyhteydet Edsevöhön perustuvat pääasiassa koululaiskuljetuksiin kunnan alueella sekä joihinkin valtatietä 8 ja kantatietä 68 kulkeviin seutuliikenteen vuoroihin. Edsevön kautta kulkee muutama linja-autovuoro päivässä Pietarsaaren ja Kruunupyyn välillä. Pedersören kunnan eteläosista, esimerkiksi Lillbyn alakeskuksesta, ei ole suoria vakiovuoroyhteyksiä Edsevöhön. Ympäristöministeriön johtopäätös Ympäristöministeriö toteaa, että Edsevön vähittäiskaupan suuryksikkö ei tukeutuisi olemassa oleviin Pietarsaaren tai Pedersören keskuksiin eikä sijoitu hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edsevön suuryksikkö sijoittuisi irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksikön sijainti irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta sekä asutuksen painopistealueista ei tukisi yhdyskuntarakennetta ja sen eheyttämistä. Suuryksikön toteuttaminen lisäisi henkilöautoliikenteen tarvetta eikä tukisi joukkoliikennettä, kävelyä eikä pyöräilyä edistävää liikennejärjestelmää. Tarve- ja vaikutusselvityksin ei ole osoitettu, että kyseisen vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen olisi kestävän kehityksen mukaista. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella olisi haitallisia vaikutuksia Pännäisten ja Kolpin keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Edsevön alueelle sijoittuvat kaupalliset palvelut eivät olisi saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Edsevön vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen ei edistäisi sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Kun otetaan huomioon, että vaihemaakuntakaavan mukaan Edsevön vähittäiskaupan suuryksikköön olisi mahdollista sijoittaa merkittävästi myös muuta kuin sellaista vähittäiskauppaa, joka sen laatu huomioon ottaen voi sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle, sijaintipaikkaa ei ole pidettävä perusteltuna. Ympäristöministeriö katsoo, ettei maakuntakaava täytä Pedersören Edsevön km1-merkinnällä osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön osalta maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisia maakuntakaavan sisältövaatimuksia maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyiden kannalta. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla otettu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnitellulla maankäytöllä on katsottava olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut eivät ole mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä eikä suunnitellulla maankäytöllä edistetä sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäiset. Vaihemaakuntakaavan ei siten tältä osin voida katsoa täyttävän myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaisia maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä sisältövaatimuksia eikä maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaista sijoittumista koskevaa ensisijaisuusvaatimusta. Vahvistamatta jätetty vähittäiskaupan suuryksikön km1 -merkintä on merkitty kaavakarttaan punaisella. Närpiön Högback-Nixbackin km5 -merkintä Högback-Nixbackiin km5 -merkinnällä osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee nykyisellä kauppapalveluiden alueella Närpiön kaupungin keskiosassa, seututien 673 eteläpuolella Närpiön keskustan ja valtatien 8 välillä. Se sijaitsee noin 3 kilometriä Närpiön keskustasta itään ja noin 2 kilometriä valtatiestä 8 länteen. 9
Närpiön asukasluku on noin 9 400. Närpiön asutus- ja yhdyskuntarakenne painottuu Närpiönjoen laaksoon sekä rantakyliin. Asutus tukeutuu lähinnä jokilaaksossa kulkevaan yhdystiehen 6760 eli Vaasantiehen sekä seututiehen 673 eli Närpiöntiehen/Rantatiehen. Kaupungin keskustaajamassa on noin 3 200 asukasta. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu kolme alakeskusta. Niistä kaupungin pohjoisosiin sijoittuvat noin 600 asukkaan Pirttikylä ja noin 700 asukkaan Ylimarkku. Kaupungin eteläosaan sijoittuu noin 1 600 asukkaan Lapväärtti. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan vuonna 2012 alle kilometrin etäisyydellä Högback-Nixbackin suuryksiköstä asui 11 henkilöä, alle kahden kilometrin etäisyydellä 430 henkilöä, alle kolmen kilometrin etäisyydellä 1 509 henkilöä ja alle viiden kilometrin etäisyydellä 3 567 henkilöä. Kaavaselostuksen mukaan Närpiön kauppapalvelujen kehittäminen pienentäisi ostovoiman siirtymiä Suupohjan rannikkoseudulta Vaasan seudulle. Suupohjan rannikkoseudun liiketilan enimmäistarpeeksi arvioidusta yhteensä 32 900 kerrosneliömetristä päivittäistavarakaupan osuus on 3 400 kerrosneliömetriä, paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja autokaupan yhteenlaskettu osuus on 13 600 kerrosneliömetriä, muun erikoistavarakaupan osuus 10 900 kerrosneliömetriä sekä ravintoloiden ja kahviloiden osuus 5 000 kerrosneliömetriä. Keskustojen kanssa kilpailevan kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun kuin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilan tarpeeksi on siten arvioitu yhteensä 14 300 kerrosneliömetriä. Vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden merkintöjen osalta määritelty kaupan palveluiden enimmäismitoitus Suupohjan rannikkoseudulla on 124 000 kerrosneliömetriä. Kaupunkikeskusten Närpiön enimmäismitoitus on 50 000 kerrosneliömetriä, Kristiinankaupungin enimmäismitoitus on 30 000 kerrosneliömetriä ja Kaskisten enimmäismitoitus on 20 000 kerrosneliömetriä. Suupohjan rannikkoseudun kunkin kolmen alakeskuksen (Pirttikylä, Ylimarkku ja Lapväärtti) enimmäismitoitus on 8 000 kerrosneliömetriä. Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa olevat liiketilat. Kaava-asiakirjoissa ei esitetä olemassa olevien liiketilojen osuutta tai määrää keskustatoimintojen alueilla. Vaihemaakuntakaava mahdollistaa Suupohjan rannikkoseudulla 49 700 kerrosneliömetriä vähittäiskauppaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Tästä 3 700 kerrosneliömetriä muodostuu päivittäistavarakaupasta, 39 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta sekä 7 000 kerrosneliömetriä muusta erikoistavarakaupasta. Suupohjan rannikkoseudulla vaihemaakuntakaavassa on kolme keskustojen ulkopuolelle osoitettua varausta kaupallisille palveluille, joista yksi on Närpiön Högback-Nixbackissa, toinen Kristiinankaupungin Lålbyssä ja kolmas Kristiinankaupungin Åsändanissa. Högback-Nixbackin km5-merkinnän enimmäismitoitus on 37 700 kerrosneliömetriä, josta 3 700 kerrosneliömetriä muodostuu päivittäistavarakaupasta, 27 000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta sekä 7 000 kerrosneliömetriä muusta erikoistavarakaupasta. Lålbyn ja Åsändanin kmt3 -merkinnät sallivat kumpikin enintään 6000 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Högback-Nixbackin alue on kaupallisten palveluiden osalta jo osin toteutunut, mutta vaihemaakuntakaava mahdollistaa niiden edelleen kehittämisen. Alueella on tällä hetkellä 1700 kerrosneliömetriä päivittäistavaran kauppaa, 23 500 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativaa kauppaa sekä 2 500 kerrosneliömetriä muuta kuin paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Högback- Nixbackin km5 -merkinnän mahdollistamasta liiketilasta olisi uutta liiketilaa yhteensä 10 000 kerrosneliömetriä, josta 2 000 kerrosneliömetriä muodostuu päivittäistavarakaupasta, 3 500 kerrosneliömetriä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta sekä 4 500 kerrosneliömetriä muusta erikoistavarakaupasta. Högback-Nixbackin suuryksikköön osoitetun uuden keskustojen kanssa kilpailevan kaupan liiketilan määrä on 6 500 kerrosneliömetriä ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilan määrä on 3 500 kerrosneliömetriä. 10
11 Vaikutusten arvioinnin mukaan Högback-Nixback sijaitsee selvästi keskusta-alueen ulkopuolella, siellä ei ole tarvittavaa väestöpohjaa eikä se ole saavutettavissa kuin henkilöautolla, joten suuryksikön toteuttaminen hajauttaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisää liikennettä. Kaavaselostuksen mukaan Högback-Nixbackin alue ei sovellu keskustahakuisen kaupan alueeksi, koska se kilpailisi Närpiön keskustan kanssa. Keskustasta Högback-Nixbackin alueelle ei ole kevyen liikenteen väylää, joten alueen saavutettavuus kevyellä liikenteellä on huono lyhyestä etäisyydestä huolimatta. Kaavaselostuksen mukaan koko Pohjanmaan maakunnassa joukkoliikenteen asema on erittäin heikko. Närpiössä joukkoliikenneyhteydet perustuvat pääasiassa koululaiskuljetuksiin kunnan alueella sekä joihinkin Vaasaan suuntautuviin seutuliikenteen vuoroihin. Högback-Nixbackin alueelle ei kulje linja-autovuoroja. Ympäristöministeriön johtopäätös Ympäristöministeriö toteaa, että Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikkö ei tukeutuisi olemassa oleviin Närpiön keskuksiin eikä sijoitu hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Högback- Nixbackin suuryksikkö sijoittuisi irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksikön sijainti irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta sekä asutuksen painopistealueista ei tukisi yhdyskuntarakennetta ja sen eheyttämistä. Suuryksikön toteuttaminen lisäisi henkilöautoliikenteen tarvetta eikä tukisi joukkoliikennettä, kävelyä eikä pyöräilyä edistävää liikennejärjestelmää. Tarve- ja vaikutusselvityksin ei ole osoitettu, että kyseisen vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen olisi kestävän kehityksen mukaista. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella olisi haitallisia vaikutuksia Närpiön keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Högback-Nixbackin alueelle sijoittuvat kaupalliset palvelut eivät olisi saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen ei edistäisi sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Kun otetaan huomioon, että vaihemaakuntakaavan mukaan Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikköön olisi mahdollista sijoittaa merkittävästi myös muuta kuin sellaista vähittäiskauppaa, joka sen laatu huomioon ottaen voi sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle, sijaintipaikkaa ei ole pidettävä perusteltuna. Ympäristöministeriö katsoo, ettei maakuntakaava täytä Närpiön Högback-Nixbackin km5- merkinnällä osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön osalta maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaisia maakuntakaavan sisältövaatimuksia maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyiden kannalta. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla otettu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnitellulla maankäytöllä on katsottava olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut eivät ole mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä eikä suunnitellulla maankäytöllä edistetä sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäiset. Vaihemaakuntakaavan ei siten tältä osin voida katsoa täyttävän myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaisia maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä sisältövaatimuksia eikä maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaista sijoittumista koskevaa ensisijaisuusvaatimusta. Vahvistamatta jätetty vähittäiskaupan suuryksikön km5 -merkintä on merkitty kaavakarttaan punaisella.
12 Oikaisunluonteinen korjaus Ympäristöministeriö on tehnyt vaihemaakuntakaavaan seuraavan maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 6 momentin mukaisen oikaisunluonteisen korjauksen: Maakuntakaavassa käytetty käsite kokonaismitoitus on muutettu selvyyden ja yhtenäisyyden vuoksi maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n 2 momentin mukaiseksi käsitteeksi enimmäismitoitus. Maakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö katsoo, että Pohjanmaan maakuntakaava muilta kuin edellä vahvistamatta jätetyiltä osin täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Koska maakuntakaavan vahvistamiselle muilta osin ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentista johtuvaa estettä, ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Samalla ympäristöministeriö vahvistaa voimassa olevien kokonaismaakuntakaavassa osoitettujen merkintöjen kumoamisen kaikkien keskustatoimintojen alueiden, Vaasan Sundomin ja Mustasaaren Karperön palvelukylän, Vaasan Kivihaan vähittäiskaupan suuryksikön, Vaasan Vikbyn ja Isonkyrön ja Vähänkyrön Tervajoen palvelujen alueiden sekä Vaasan Risöhön osoitetun maaliikenneterminaalin osalta. Ympäristöministeriö ei vahvista voimassa olevassa kokonaiskaavassa osoitetun merkinnän kumoamista Pedersören Edsevön palvelujen alueen osalta, joten se jää voimaan. Maakuntakaavan voimaantulo Jatkotoimenpiteet Oikeusvaikutukset Sovelletut oikeusohjeet Ympäristöministeriö määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Pohjanmaan liiton on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta. Pohjanmaan liiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 4 3 mom., 9, 17, 24 2 mom., 25, 27, 28, 29, 30, 31, 65, 71 b, 71 c ja 201 1 mom. Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 1, 9, 10, 12, 93 1 mom. ja 95 1 mom.
Muutoksenhaku Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Kuntalaki (365/1995) 86 1 mom. Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 ja 66 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. 13 Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen Osaston päällikkö Ylijohtaja Helena Säteri LIITE Valitusosoitus MAKSU JA JAKELU Päätös, maksutta Pohjanmaan liitto, PL 174, 65101 Vaasa Tiedoksi Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöministeriön luontoympäristöosasto
VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Siltä osin, kun ympäristöministeriö on jättänyt maakuntakaavan vahvistamatta, muulla kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta (maankäyttö- ja rakennuslain 191 3 momentti). Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo 16.15. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristöministeriön päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiamiehen valtakirja, mikäli valituksen on laatinut valittajan valtuuttama asiamies - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 226 euroa (laki 1213/2010). Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki puhelinvaihde: 029 56 40200 telekopio: 029 56 40382 sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi