Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli



Samankaltaiset tiedostot
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Kalastus ja muikkukannat

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila.

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Puula-forum Kalevi Puukko

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.

Karhijärven kalaston nykytila

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Näin siis Kari Rajamäki v Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.

Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ. Kalastuslakipäivät

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta. Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Puula-forum Kalevi Puukko

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

FORTUM POWER AND HEAT OY

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?


Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Pohjanlahden lohikantojen tila

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusalueen vedet

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Muikun kannoilla. HuS + <0.01 (I) - <0.05* icebreak SH. temp SH A1 HuS. water height (I) * * DW egg AA + <0.

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA Ari Westermark Kirjenumero 972/13

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Transkriptio:

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B)

Suuri vuosiluokkavaihtelu syynä Esim. Puulaveden hotat 5000 VUOSILUOKAN RUNSAUS SYKSYLLÄ, kpl/ha 4000 3000 2000 1000 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 VUOSI

Vuosiluokkavaihtelun syyt Epäennustettavat ympäristötekijät tärkeitä Läheisten (100 200 km) järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) 15 Kevään tuuli-indeksi 10 5 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi

Vuosiluokkavaihtelun syyt Epäennustettavat ympäristötekijät pääroolissa Läheisten (100 200 km) järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) Populaation sisäiset syyt Kutukanta Vaihtelee vähemmän Yleensä riittävä, mutta EI MERKITYKSETÖN

Vuosilukkavaihtelun syyt Kutukanta: Esim. Puulavesi 10000 6 10 VUOSILUOKKA, kpl/ha 1000 100 10 1 8 1 0 5 10 15 20 KUTUKANTA (kg/ha)

Vuosiluokkavaihtelun syyt Epäennustettavat ympäristötekijät pääroolissa Läheisten (100 200 km) järvien vaihtelussa samarytmisyyttä Ainakin kevätkesän tuuli (ja lämpö) Populaation sisäiset syyt Kutukanta Vaihtelee vähemmän yleensä riittävä, mutta EI MERKITYKSETÖN Edellinen vuosiluokka Heikentää seuraavaa -> taipumusta 2-vuotisvaihteluun Syyt vielä tuntemattomia, tutkitaan, tutkitaan

Vuosiluokkavaihtelun syyt Esim. Puulavesi VUOSILUOKAN RUNSAUS SYKSYLLÄ, kpl/ha 1000 1 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 VUOSI

Vuosiluokkavaihtelun syyt Hotat Kutukanta (B)

Populaation itsesäätely = muutosta kompensoivat mekanismit Kun populaatio tihenee Kasvu heikkenee: 2-kesäinen esim. 10 g Munatuotanto pienenee: 2-kes. Esim. 2500 kpl Kuolevuus kasvaa: ahven, taimen, lohi jne. Kun populaatio harvenee Kasvu paranee: 2-kesäinen esim. 30 g Munatuotanto kasvaa: 2-kesäinen esim. 7500 kpl Kuolevuus pienenee

Itsesäätelyn seuraus Populaation tiheys pysyy yleensä putkessa = DYNAAMISESSA TASAPAINOSSA 5000 4000 TIHEYS kpl/ha 3000 2000 1000 0 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 VUOSI

Entä se muikkukato?

Muikkukato? Määritelmä Katsojan silmässä, arvostelulaji Poikkeuksellisen pieni tiheys Yleensä määritellään kalastuksen näkökulmasta = ei mielekästä kalastaa Monivuotinen Populaation koko nuljahtaa eri putkeen

Muikkukato 100 kpl/verkko 2 3 kpl/verkko Kuva 1. Muikun yksikkösaalis nuottapyynnissä Eteläja Pohjois-Konnevedellä avovesikaudella vuosina 1978 2010 (liukuva keskiarvo) (Valkeajärvi & Marjomäki 2013). Kuva 2. Muikun yksikkösaalis muikkuverkko-pyynnissä Etelä- ja Pohjois-Konnevedellä vuosina 1978 2010 (liukuva keskiarvo) (Valkeajärvi & Marjomäki 2013).

Esim. Päijänteen Tehinselkä Muikkukato

Muikkukato Ei mitään uutta, esim. 30-luvulla 90-luvulla Selvää alueellista synkroniaa Esim. lähes koko järvi-suomi yhtä aikaa Eri järvissä kesto vaihtelee Muutamia vuosia Jopa vuosikymmen

Muikkukato: Oireet Pieni saalis Esim. nuotan tai troolin yksikkösaalis vain kiloja muutamia kymmeniä kiloja Verkolla pidempään pyydettävissä Kalat suuria Jopa 25 cm, 100 g, paljon munia, nopea kasvu Kalat vanhoja Jopa yli 10 v. (oma ennätys väh. 14 v. Konnevedeltä)

Muikkukato: oleellista Voi alkaa satunnaisista syistä Esim. huonot säät: kolme huonoa vuosiluokkaa peräkkäin ja Suuri kuolevuus (esim. isot petokalat, kalastus) >kutukanta romahtaa MUTTA SILLOIN SEURAUKSENA Aikuisten kalojen poikkeuksellisen suuri koko Suuri munatuotanto Pieni petokuolevuus Pieni kalastuskuolevuus => TEORIASSA poikkeuksellisen hyvät lisääntymisedellytykset/kalayksilö Jopa 10-kertainen munatutanto tiheän kannan yksilöön verrattuna Ei vain toivu!?! Joku liikkuva osa puuttuu mallista

Muikkukato: Miksi? Periaatteessa: Jos kutukanta pääsee romahtamaan hyvin pieneksi Suurikin kasvunopeus aiheuttaa alussa tuskin havaittavan muutoksen Esim. 1-2 - 4-8 - 16-32 - 64-128 - 256 512 Joku tekijä aiheuttaa varhaisvaiheen (munat, pienpoikaset, hotat) kuolevuuden moninkertaistumisen normaaliin verrattuna pitkäksi aikaa

Muikkukato: ahven Konnevesi AHVENEN KOEVERKOISSA KUTUKANTA AHVENEN NUOTTASAALIS POIKASIA PIENEN AHVENEN VERRKOSAALIS KESÄN LÄMPÖ HOTAT ISON AHVENEN VERRKOSAALIS

Muikkukato: näinkö se homma etenee! AIKA

Muikkukato: tulevaisuus Ilmasto lämpiää Avovesikausi pitenee Vesi keskimäärin lämpimämpää Vesi tummenee, rehevöityy? Ahvenpopulaatio Voi moninkertaistua keskimäärin Muikkupopulaatio Pienenee keskimäärin Ei välttämättä biomassa, koska kasvu paranee > Kadot yleisempiä ja pidempiä

Muikkukato: torjunta? Ei soo ihimises, son korkiemmis käsis? Obama, Putin, Xi Jinping Periaatteessa: kutukannan liiallisen pienenemisen estäminen pienentää väärään putkeen nuljahduksen todennäköisyyttä Kalastuksen ja petokalaistutusten vähentäminen/lopettaminen, kun kutukanta lähestyy riskirajaa Missä riskiraja? Kalakantojen seuranta! Ahvenen määrää vaikea rajoittaa kalastuksella voi olla, että se pahentaapi vaan

TODELLISUUS ON MONIMUTKAINEN JA MONITULKINTAINEN NELJÄ! EI KU KOLOME http://kmbeing.com/tag/new-knowledge/

Kiitos mielenkiinnostanne TM