KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään kuolee vuosittain yli 800 naista. Suomessa aloitettiin rintasyöpäseulonnat vuonna 1987. Kansanterveysasetuksen perusteella kunnat kutsuvat 50 59-vuotiaat naiset maksuttomaan seulontaan joka toinen vuosi. Osa kunnista on laajentanut rintasyöpäseulonnan myös 60 69-vuotiaisiin naisiin. Euroopan maissa käytännöt vaihtelevat. Asetuksen ulkopuolelle jäävistä 60 69-vuotiaista naisista noin neljännes kutsutaan kunnan kustantamaan seulontaan. Samoin neljännekselle 60 69-vuotiaista naisista tarjotaan mahdollisuutta osallistua seulontaan, jos he itse haluavat maksaa kulut. Seulottavien ikäluokkien määrä on saattanut samassakin kunnassa vaihdella eri vuosina. Puolella 60 69-vuotiaista suomalaisista naisista ei ole mahdollisuutta seulontaan. Ns. hoitotakuun tavoitteena on oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen terveydenhoidossa. Rintasyöpäseulonnan osalta nykyinen tilanne ei edistä kyseistä tavoitetta. Uusimpien tutkimusten mukaan rintasyöpäseulontaan kutsutuilla naisilla on viidennes vähemmän rintasyöpäkuolemia kuin naisilla, joita ei ole kutsuttu seulontaan. Lisäksi tutkimusten mukaan seulonta tunnistaa yli 60-vuotiaista useampia tapauksia kuin nuoremmista. Vanhemmilla esiintyy myös syöpää enemmän. Mitä varhemmin syöpä todetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Esimerkiksi säästävää leikkausta voidaan käyttää, mikä parantaa potilaan elämänlaatua. Turussa tehdyn tutkimuksen mukaan naisten rintasyöpäkuolleisuutta voitaisiin alentaa merkittävästi laajentamalla mammografiaseulontoja vanhempiin ikäryhmiin. Lisäksi seulonnalla voidaan säästää kustannuksia. Tutkimuksen mukaan noin kolmasosa kustannuksista saatiin takaisin säästyneinä hoitokustannuksina. Valtaosa säästöistä syntyi kuolemaan johtavien sairauksien vähenemisestä. Seulonnalla löydetyn syövän hoito tulee selvästi halvemmaksi kuin muulla tavoin havaittu syöpä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin rintasyöpäseulonnan laajentamiseksi, kuten Euroopan neuvosto on suositellut ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että yhdenvertaisuus terveydenhuollossa toteutuu myös rintasyöpäseulonnan osalta? Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2006 Riikka Moilanen-Savolainen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 250/2006 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin rintasyöpäseulonnan laajentamiseksi, kuten Euroopan neuvosto on suositellut ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että yhdenvertaisuus terveydenhuollossa toteutuu myös rintasyöpäseulonnan osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rintasyöpä on naisten yleisin syöpämuoto Suomessa. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpää, ja rintasyöpään kuolee meillä vuosittain yli 800 naista. Taudin kohonneesta ilmaantuvuudesta huolimatta rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt muuttumattomana, ja syyksi tähän arvellaan osittain taudin varhaista toteamista ja osittain parantuneita hoitomenetelmiä. Sekä rintasyövän hoito että seulontamenetelmät kehittyvät jatkuvasti, ja useimmiten niiden kustannukset samalla nousevat. Suomessa rintasyöpäseulonnat aloitettiin lähes 20 vuotta sitten. Kunnat velvoitetaan järjestämään mammografiaseulonta 50 59-vuotiaille naisille kansanterveyslakiin perustuen vuonna 1992 annetulla kansanterveysasetuksella. Ikäryhmän seulonta toteutuu toivotulla tavalla. Kunnat tarjoavat lisäksi vapaaehtoisesti rintasyöpäseulontaa 60 69-vuotiaille naisille noin neljänneksessä Suomen kunnista. Siten eri kunnissa asuvat saattavat olla epätasa-arvoisessa asemassa tämän palvelun suhteen. Euroopan neuvosto suosittaa laatuohjeissaan jäsenvaltioiden järjestävän mammografiaseulonnan 50 69-vuotiaille naisille. Useat maat ovat noudattaneet suositusta. Tosin eräissä maissa tarjotaan Suomen tavoin seulontaa muulla tavalla valitulle ikäryhmälle. Eräissä maissa seulonta kattaa suositustakin laajemman ikähaarukan. Seulontojen kohdalla joudutaan tekemään vaikea päätös, kuinka paljon terveydenhuollon voimavaroja voidaan sijoittaa seulontaan. Linjauksien tulisi olla pitkälle aikavälille tarkoitettuja. Syöpäseulonnan laajentamista koskemaan 60 69-vuotiaiden naisten rintasyöpäseulontaa on käsitelty ministeriön seulontatyöryhmässä, missä on asiantuntijoita ministeriön alaisista laitoksista. Rintasyövän seulontojen laajentamisen tarpeellisuudesta 60 69-vuotiaisiin on saatu 15.2.2006 päivitetty tietokooste Stakesin FinOH- TAlta. Rintasyöpäseulontojen laajentamista on käsitelty rintasyöpäseulontatyöryhmässä. Ikäryhmän laajennus 60 69-vuotiaisiin edellyttää kansanterveysasetuksen muuttamista. Ikäryhmän laajentamisella koskemaan 60 69-vuotiaita on myös kuntiin kohdistuvia kustannusvaikutuksia, mutta meneillään olevien seulonta- ja hoitomenetelmien muutoksien vuoksi seulonnalla saavutettavien lisäelinvuosien kustannuksia on mahdotonta arvioida edes kohtuullisen luotettavasti. Vaikka selvityksen mukaan rintasyöpäseulonnan laajentamisen tarpeellisuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, voidaan seulonnan laajentamista 60 69-vuotiaisiin pitää perusteltuna. Varhaisempi toteaminen voi estää arviolta 16,5 rintasyöpäkuolemaa sataatuhatta seulontaohjelmaan kuuluvaa naista kohti, ja se antaa mahdollisuu- 2
Ministerin vastaus KK 250/2006 vp Riikka Moilanen-Savolainen /kesk den käyttää säästävää kirurgiaa, mikä parantaa elämänlaatua. Asia on sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa. Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 250/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Riikka Moilanen-Savolainen /cent: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att utvidga bröstcancerscreening i enlighet med Europarådets rekommendationer, och ämnar regeringen vidta åtgärder för att se till att jämlik hälso- och sjukvård tillhandahålls också avseende bröstcancerscreening? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bröstcancer är den vanligaste formen av cancer bland kvinnor i Finland. År 2003 upptäcktes 3 779 nya fall av bröstcancer i Finland och hos oss dör varje år mer än 800 kvinnor i bröstcancer. Trots att sjukdomens incidens har ökat har bröstcancermortaliteten inte förändrats, vilket antas bero dels på att sjukdomen kan diagnostiseras i ett tidigt skede, dels på att behandlingsmetoderna har förbättrats. Både behandlingen av bröstcancer och screeningmetoderna utvecklas kontinuerligt, och oftast stiger kostnaderna för dem på samma gång. I Finland inleddes bröstcancerscreeningar för närmare 20 år sedan. Enligt folkhälsoförordningen, som utfärdades 1992 med stöd av folkhälsolagen, skall kommunerna ordna bröstcancerscreening baserad på mammografi för kvinnor i åldersgruppen 50 59 år. Screeningen för åldersgruppen genomförs på önskat sätt. Cirka en fjärdedel av kommunerna tillhandahåller dessutom frivillig bröstcancerscreening för kvinnor i åldersgruppen 60 69 år. På så vis kan invånarna i olika kommuner befinna sig i en ojämlik situation i fråga om tjänsten. Europarådet rekommenderar i sina kvalitetsanvisningar att medlemsstaterna bör ordna mammografiscreening för kvinnor i åldersgruppen 50 69 år. Ett flertal länder har följt rekommendationen. I vissa länder erbjuds dock på samma sätt som i Finland screening för en åldersgrupp som valts på ett annat sätt. I vissa länder täcker screeningen en bredare åldersgaffel än den som anges i rekommendationen. I fråga om screeningarna tvingas man fatta ett svårt beslut om hur stor andel av resurserna för hälso- och sjukvården som kan anslås för screening. Riktlinjerna bör vara avsedda att gälla under en lång tidsperiod. Screeningarbetsgruppen vid ministeriet har behandlat frågan om möjligheten att utvidga cancerscreening till att omfatta bröstcancerscreening av kvinnor i åldern 60 69 år. Arbetsgruppen består av sakkunniga från institutioner som lyder under ministeriet. Enheten FinOHTA vid Stakes överlämnade en sammanställning daterad den 15 februari 2006 med information om behovet av att utvidga bröstcancerscreeningarna till kvinnor i åldern 60 69 år. Utvidgningen av bröstcancerscreeningen har behandlats i arbetsgruppen för bröstcancerscreeningar. En breddning av åldersgruppen till att omfatta kvinnor i åldern 60 69 år förutsätter att folkhälsoförordningen ändras. Breddningen av åldersgruppen till att omfatta kvinnor i åldern 60 69 år har också kostnadseffekter för kommunerna. På grund av de pågående förändringarna i fråga screening- och behandlingsmetoderna är det dock omöjligt att ens någorlunda tillförlitligt bedöma kostnaderna för extra levnadsår till följd av screeningarna. Trots att utvidgningen av bröstcancerscreeningarna enligt utredning är förenad med osäkerhetsfaktorer kan det anses vara 4
Ministerns svar KK 250/2006 vp Riikka Moilanen-Savolainen /kesk befogat att utvidga screeningarna till att också gälla kvinnor i åldern 60 69 år. Diagnostisering av bröstcancer i ett tidigare skede kan förhindra ungefär 16,5 dödsfall i bröstcancer per 100 000 kvinnor som omfattas av screeningprogrammet. Diagnostisering i ett tidigt skede möjliggör skonsam kirurgi, som kan förbättra bröstcancerpatientens livskvalitet. Ärendet är under beredning vid social- och hälsovårdsministeriet. Helsingfors den 21 april 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5